TYÖ ELÄ Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut

Transkriptio

1 TYÖ ELÄ MÄ Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUYKSIKKÖ

2 Työnantaja! Nyt kannattaa työllistää! Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö tarjoaa työnantajalle maksuttoman palvelun. Täsmä-palvelussa Tampereen kaupunki toimii varsinaisena työnantajana, mutta työntekijän tekemä työ tapahtuu käyttäjäyrityksessä. Kaupunki vastaa palkanmaksusta sekä lakisääteisistä työnantajamaksuista. Palvelusta sovitaan kaupungin, käyttäjäyrityksen ja työntekijän välillä. Etuja työnantajalle riskitön ja joustava tapa kokeilla työntekijän soveltuvuutta työtehtävään käyttäjäyrityksellä ei ole työsopimusriskiä Tampereen kaupunki hoitaa työsopimuksen ja paperiasiat palvelu on maksuton Ota yhteyttä kerromme lisää palveluistamme! Työllisyydenhoidon palveluyksikkö (Typa) Yrityskoordinaattori Marja Salminen / Puh Hammareninkatu 8 B, 1 krs., Tampere typa.fi TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUYKSIKKÖ Päätoimittaja Petri Kaukonen Kustantaja Media Potentia Oy Julkaisija Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Toimitus Jari Hemmilä, Milja Mansukoski Taitto Media Potentia Oy, Paino Alma Manu Oy, Tampere,

3 PÄÄKIRJOITUS Mika Itänen palveluyksikön johtaja Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Vastuullisella työllisyydenhoidolla hyvinvointia ja menestystä Yhteistyössä työnhakija työmarkkinoille Kunnan velvoitteena on huolehtia alueensa elinvoimaisuudesta, ja yritykselle kannattavuus ja kilpailukyky kuuluvat vastuullisen liiketoiminnan perustekijöihin. Osaavasta työvoimasta on yhä suurempi kilpailu, mutta toisaalta yrityksissä tarvitaan myös tuottavuuden kasvua. Työ kiinnittää ihmisen yhteiskuntaan, ja tällä on suuri merkitys sekä yksilölle ja hänen läheisilleen että kansantaloudelle ja elinkeinoelämälle. Työllisyyspolitiikassa työelämäläheisyys on avaintekijä onnistumiselle, ja tämän aiheen kohdalla Tampereen kaupungilla on edellytykset menestyä laajemminkin. Kaupungin sijainti on erinomainen, ja koko kaupunkiseudulle syntyy uusia työpaikkoja osaamisen ympärille. Kehityksen kannalta on merkittävää, että valtio on nimennyt Tampereen kaupungin yhdeksi innovatiiviset kaupunkiseudut -veturiksi kärkenään älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja niiden kehittäminen. Kestävien ratkaisujen mittaamaton tärkeys Nopeaa taloustilanteen tai työllisyyden kasvua ei kuitenkaan ole nähtävissä. Suomessa oli heinäkuussa työtöntä työnhakijaa, joka on henkilöä enemmän kuin vuonna Pitkään jatkunut taantuma ja elinkeinorakenteen muutos näkyvät työpaikkojen vähenemisenä, yt-neuvottelut ovat arkipäivää. Kaupunkiseudut kantavat suurimman taakan yhteiskuntavastuusta, sillä ne pystyvät tarjoamaan työnhakijoille myös ratkaisuja. Pirkanmaalla tässä asiassa voidaan nähdä kehityksen merkkejä, sillä ensi kerran vuosikausiin työttömyyden kasvu on laskenut. Lisäksi Tampereen pitkäaikaistyöttömyys (yli 1 v.) on laskenut alkuvuoden aikana 700:lla. Työnhakijoiden työelämävalmiuksia voidaan vahvistaa määrätietoisesti monin eri keinoin. Syrjäytymisen ehkäisyä tulee edistää, ja elinkeinopoliittiseen työllistämiseen on oltava tarjolla palveluja. Ennaltaehkäiseviä ja yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja ei pitäisi unohtaa edes vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, sillä kokonaistalouden kannalta niiden merkitys on mittaamattoman tärkeä. Ratkaisujen hyödyt eivät useinkaan ole nähtävissä juuri tässä ja nyt, mutta sitäkin selkeämmin hieman pidemmällä aikajänteellä. Esimerkiksi Tampereen työllisyyspaketin myötä kaupungin yksiköt ovat tänä vuonna ottaneet palvelukseensa aikaisempaa enemmän työllistettyjä ja työkokeilijoita. Vastuullisuudesta kertoo myös se, että kaupunki vakinaisti nuorten työllisyyspalvelut. Hyviä tuloksia työllisyydenhoidossa voidaan saada aikaiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, sillä julkinen sektori ei voi yksinään ratkaista työllistämisen haastetta. Kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia sekä uusien innovaatioiden kehittämistä kannattaa vahvistaa entisestään. Kuntien rooli työllisyydenhoidossa on kasvussa Vuoden 2015 alusta voimaan tulevalla kuntien työmarkkinatuen maksuosuusuudistuksella siirtyvät 150 miljoonan euron rahoitusvastuut valtiolta kunnille. Kuntatalouden kannalta kyseessä on raskas ratkaisu ja vastoin aikaisempaa periaatetta, jonka mukaan kuntien menoja ja tehtäviä tulisi vähentää. Pitkäaikaistyöttömyyden kohdalla kehityssuunta osoittaa valtion siirtävän vastuuta yhä enemmän kunnille. Työllisyydenhoidossa on nykyisellään kahden toimijan malli, jossa kunnan ja valtion välinen työnjako määrittää asiakasprosessia merkittävästi. Valtiolla on yhä päävastuu toimista, ja sen ohella kunnat ovat viime vuosina panostaneet merkittävästi pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien työllistämiseen. Valtion toimet vaikuttavat kuntien onnistumiseen ja kustannuksiin merkittävästi. Kahden organisaation yhteistyöhön perustuvassa mallissa ovat organisaatiorajat kuitenkin aivan liian usein esteenä huolimatta toimijoiden yhteistyöhalukkuudesta. Suomessa, eräänä tulevaisuuden vaihtoehtona, voisi tulla kyseeseen niin sanotun Tanskan mallin mukaan sovellettu toiminta, jossa kokonaisuus on hallussa yhdellä taholla. Järjestelmää selkeyttämällä ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voitaisiin parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Tampereen kaupunki on mukana hallitusohjelman mukaisessa valtakunnallisessa kuntakokeilussa. Kokeilu käynnistyi ja päättyy , tällä hetkellä kokeilussa on mukana 26 hanketta ja 61 kuntaa. Tampere pääsi kuntakokeiluun mukaan siitä syystä, että kuntien vastuut työllistämisen suhteen tulevat lisääntymään ja että erillisrahoituksella pystytään parantamaan Tampereen alueen työllisyyttä. Hankkeemme kokoaminen aloitettiin vuoden 2013 alussa, ja sitten keväällä tulivat TE-toimistosta ensimmäiset asiakkaat palvelun pariin, kertoo aiheesta kuntakokeilun hankepäällikkö Mari Toivonen. Hankkeessa kohderyhmänä ovat yli 12 kuukautta työttömänä olleet ja 500 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt. Kuntakokeilussa, niin Tampereella kuin myös muualla, on tavoitteena löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroivia malleja alentamaan rakennetyöttömyyttä. Tämä tarkoittaa rakentamaamme kokonaisuutta, kuten rajapintaa työttömiin, rajapintaa valtion ja kunnan välille, rajapintaa sosiaali- ja terveyspalveluihin sosiaalihuoltoon. Pitää lähteä selvittämään yhteistyön rakentamista niin, että työnhakija pääsee takaisin työmarkkinoille. Mitä pidemmälle työttömyys on edennyt, sen enemmän se vaatii eri toimijoilta yhteistyötä. Toisaalta myös työnhakijalla täytyy olla oma motivaatio kohdallaan ja halua tehdä työtä itsensä kanssa. Tärkeä vertaistuki Tampereen kuntakokeilussa on kaiken aikaa pohdittu palvelujen jatkomahdollisuuksia, joiden avulla kuntakokeilun palveluita voidaan vakinaistaa osaksi Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon pysyviä palveluita. Jatkoasiassa kuntatalous tuo omat vaikeutensa, sillä ensi vuoden alusta pidempään työttömänä olleiden vastuunjako muuttuu kunnan ja valtion välillä. Käytännössä kuntien rahoitusvastuu alkaa jo 300 työmarkkinatukipäivän jälkeen niin, että kunnat maksavat työmarkkinatuesta 50 prosenttia, sanailee Mari Toivonen. Tampereen kuntakokeilussa työnhakijaasiakkaat ohjataan Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) palveluiden pariin pääosin TE-toimistosta. TYPAn asiakasmäärä tulee ensi vuoden lopulla olemaan noin 4000 henkilön suuruinen. Haluamme päästä tilanteeseen, jossa kaikkien asiakkaiden kanssa saadaan aikaan kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Lisäksi ryhmissä tapahtuva vertaistuen saaminen on työnhakijoille todella merkittävää. Kun ryhmässä kuulee esimerkiksi työn saamisen vaikeudesta, niin yksittäinen henkilö voi laittaa omia kokemuksiaan parempaan perspektiiviin. Kolme palvelua työnhakijoille Tampereen kuntakokeilun kolme palvelua työnhakijoille ovat ARVI-palvelu, jatkopoluttava työhönvalmennus sekä Avoimille! palvelu. ARVI on ovi meidän talon palveluihin, ja asiakas pääsee palveluun yhdellä puhelinsoitolla. Palvelussa asiakkaan tilanne kartoitetaan, hän näkee vaihtoehtonsa, ja hänet ohjataan soveltuvaan TYPAn palveluun. ARVIssa on mukana myös kaksi henkilöä TE-toimistosta, sanoo Mari Toivonen. Jatkopoluttava työhönvalmennuspalvelu tarjoaa palvelutarpeen lisäselvittelyä ARVI-palvelun asiakkaille sekä työhönvalmennusta kuntouttavan työtoiminnan päättäville asiakkaille. Suurin osa ARVIn asiakkaista ohjautuu kuitenkin Avoimille! palveluun. Palveluun tulevien henkilöiden urasuunnitelma on selvillä, mutta he eivät yksin ole löytäneet työpaikkaa, vaikka ovatkin saattaneet lähettää useita hakemuksia. Avoimille! palvelu käynnistyy kolmen viikon välein järjestettävällä ryhmästarttipäivällä. Päivän aikana käsitellään esimerkiksi työnhaun vaatimuksia, työstetään ansioluetteloa ja aloitetaan työskentely työhönvalmentajan kanssa. Artikkelin päätteeksi sananen TYPAn yhteistyöstä yrityssektorin kanssa. Kohdallamme sen tulee käsittää sekä kolmas sektori, Tampereen kaupungin yksiköt että yksityisen puolen yrittäjät. Yhteydet yrityselämään ovat olleet luonteeltaan positiivisia, ja yritysten tekemät rekrytoinnit ovat olleet onnistuneita, luonnehtii Toivonen.

4 Täsmä-palvelusta tukea työllistämiseen Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut tarjoaa työnhakijoiden lisäksi myös työnantajille rekrytointiapua. Uusia ja pysyviä työllistämisen malleja on etsitty puolentoista vuoden ajan kuntakokeilulla, joka jatkuu vuoden 2015 loppuun asti. Kuntakokeilun myötä Tampereella on monien muiden kaupunkien tavoin panostettu kunnan omiin työllisyyspalveluihin, jotta työnhakijoiden ja työnantajien tarpeet saataisiin paremmin täytettyä ja työllisyys lähtisi kohenemaan. Kaupungin työllisyyspalvelut on keskitetty työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPAan. Kunta tai valtio mielletään harvoin palveluorganisaatioksi, joten yrityksille saattaa tulla yllätyksenä, että kaupungilla on tarjota tällaisia maksuttomia palveluja. On yhteisen edun mukaista, että kuntalaiset saavat töitä ja alueen yritykset työvoimaa, yrityskoordinaattorina AVOIMILLE!-palvelussa toimiva Marja Salminen sanoo. Riskitön tapa työllistää Pitkään töitä hakeneiden lisäksi myös yritykset ovat vähitellen löytäneet palvelut. Työnantajien mieleen on erityisesti Täsmäpalvelu, joka madaltaa kynnystä palkata uusi työntekijä. Käytännössä kaupunki palkkaa työntekijän ja vastaa kaikista lakisääteisistä työnantajamaksuista. Varsinainen työ tehdään toisen työnantajan palveluksessa, joka toimii käyttäjäyrityksenä. Teemme joustavan kolmikantasopimuksen työntekijän, Tampereen kaupungin ja käyttäjäyrityksen välillä. Yleensä työjakso kestää kuusi kuukautta, mutta ideaalitilanteessa työnantaja palkkaa työntekijän työjakson jälkeen, jos kumpikin osapuoli on tyytyväisiä työhön, Salminen sanoo. Työnantajien näkökulmasta erilaiset tukimuodot ja työllistämissetelit saattavat kuulostaa monimutkaisilta. Me haluamme AVOIMILLE!-palvelussa tehdä henkilön palkkaamisen mahdollisimman helpoksi. Hoidamme esimerkiksi paperityöt työnantajan puolesta. Edellytyksenä on, että yritys ei ole lyhentänyt työntekijöiden työaikaa tai irtisanonut tai lomauttanut henkilöstöä edellisten 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Henkilökohtainen palvelu tuottaa tuloksia Työnantajille tehdään työnhakijoista muun muassa ehdokasesittelyjä työnantajan kanssa sovittujen kriteerien perusteella. AVOIMILLE!-palvelu opastaa sellaisia työntekijöitä, joilla on valmis pohjakoulutus, selkeät suunnitelmat sekä osaaminen ja motivaatio kohdallaan. Ihmisten työttömyys pitkittyy syystä tai toisesta. Osa valmistuu väärältä alalta väärään aikaan. Jos on ollut pitkään saman työnantajan palveluksessa, ja työt loppuvat tuotannollisista ja taloudellisista syistä, niin työnhakutaidot eivät välttämättä ole ajan tasalla, Salminen selostaa syitä palveluun hakeutumiselle. Työllistämistavoitteet on asetettu työllisyyspalveluissa korkealle. AVOIMILLE!-palvelu tarjoaa - Rekrytointiapua työnantajille tarvittaessa koko rekrytointiprosessin ajan - Riskitön työllistäminen työkokeilun tai Täsmäpalvelun avulla - Palkkatukea ja työllistämistukea harkinnanvaraisesti työttömän työnhakijan työllistämiseen - Henkilökohtaista palvelua ja tukea työnohjaukseen - Motivoituneita työntekijöitä ja harjoittelijoita. Ota yhteyttä: Yrityskoordinaattori Marja Salminen marja.salminen@tampere.fi Kaikista asiakkaita pitäisi saada yli 60 prosenttia työllistymään avoimille työmarkkinoille tai hakeutumaan koulutukseen. Tulokset ovat tähän mennessä lupaavia, mikä perustuu Salmisen mukaan siihen, että sekä työnhakijoita että työnantajia voidaan palvella henkilökohtaisesti. Yrityskoordinaattori toivottaa lopuksi tervetulleeksi yhteistyökumppanit ja kertoo tulevansa mielellään esittelemään TY- PAn palveluita yrityksille. Työntekijöitä rekrytoidaan yhteistyöyrityksiin kaikilta toimialoilta, hän muistuttaa. Löysimme motivoituneen työntekijän Tamperelainen Gronlund Palvelut Oy on tarjonnut asiakkailleen siivouspalveluita ja muita toimitilojen tukipalveluita vuodesta 1988 saakka. Vaihdamme palaneet lamput, tilaamme toimistotarvikkeita, teemme aulapalvelua ja keitämme kahvia, listaa palvelujohtaja Eeva- Liisa Juhola asioita, jotka sopivat hyvin varsinaisen siivouspalvelun ohella tehtäväksi. Asiakasyrityksiä Gronlund Palveluilla on kaikenkokoisia, Technopoliksesta pienyrityksiin. Henkilökuntaa on reilusti toista sataa. Rekrytointi tapahtuu yleensä joko ilmoittamalla avoimista paikoista TE-palveluiden mol.fi-sivustolle tai saamalla suositus vanhalta työntekijältä hyvästä ehdokkaasta. Täsmä-palvelusta Juhola kuuli, kun kaupungin työllisyyspalveluista otettiin heihin suoraan yhteyttä. Heillä oli tiedossa pätevä työntekijä, joten miksipä emme olisi ottaneet häntä meille. Haastattelutilanteessa kumpikaan osapuoli ei koskaan saa täysin todellista kuvaa tulevasta, mutta tämän kokeilun kautta sekä työntekijä että työnantaja näkevät, sopiiko työ tekijälleen. Työhön perehtyminen on myös ihanteellista, kun työntekijällä on aikaa perehtyä kaikessa rauhassa työtehtäviin, esimieheen ja työtovereihin. Kun ei ole vielä virallisesti työnantajan palveluksessa, ei ole samanlaista velvoitetta tehdä heti ensimmäisestä päivästä asti täysillä tuottavaa työtä, Juhola huomauttaa. Työnjohdon läsnäolosta kiitosta Täsmä-palvelun kautta tullut työntekijä jäi taloon vakituiseksi työntekijäksi. Kokemus oli molemmille osapuolille hyvä, ja Juhola suosittelee muitakin työnantajia tutustumaan tällaiseen rekrytointitapaan. On ihan mahdollista, että otamme toistekin tätä kautta tekijöitä. Siivousalalla ei ole aina helppo löytää tekijöitä, jotka haluavat aloittaa työnsä jo aamukuudelta. Työ on kuitenkin aamupainotteista. Hyvä työntekijä on myös ylpeä työstään ja viihtyy siinä. Se on hyvin tärkeää senkin takia, että siivoojat tekevät työtään asiakkaiden kanssa samoissa tiloissa. Motivaatio näkyy ilmeessä ja työn laadussa, Juhola sanoo. Henkilöstöltään Gronlund Palvelut on saanut kiitosta panostamisestaan työn johtamiseen. Työnjohtajillamme on aikaa huolehtia työntekijöistään. He ovat jatkuvasti läsnä kentällä auttamassa ja neuvomassa alaisiaan, Eeva-Liisa Juhola kehuu. Aktiivisuus edellä suunnittelijan tehtäviin Tampereen Erikoissaranan erikoisosaamisena ovat teollisuuden ja rakentamisen erikoissaranat, ja yrityksen toimitusjohtaja Ari Marttila tuli tutuksi täsmäpalvelun kanssa viime vuoden joulukuussa. Tuolloin häneen otti yhteyttä koneja metallitekniikan insinööri Mika Lehtonen. Mika soitti ja tuli sitten esittäytymään ja kertomaan Täsmäpalvelusta. Keskustelimme asiasta pitkään, ja kun meillä oli tarve suunnittelutyölle, niin teimme sopimuksen, aloittaa Marttila ja kertoo sitten lisää Mika Lehtosen aktiivisesta roolista. Mika järjesteli asiat aika pitkälle, ja jakso alkoi tammikuussa kuukauden mittaisella työkokeilulla, jonka aikana tehtiin hakemus Täsmäpalvelusta. TYPA-palvelun kohdalla on selvä asia, että kun saa työntekijän ilmaiseksi käyttöön kuuden kuukauden mittaisesti, niin kyllähän se toimii. Mikan työtehtävistä Marttila kertoo seuraavasti. Hänellä on ammattitaito suunnitteluun ja piirtämiseen. Hänen kauttaan olemme dokumentoineet omat tuotteemme, ja on tullut mahdollisuus saada käyttöön lisää suunnittelukapasiteettia. Työhön pääseminen helppoa Mika Lehtonen pääsi Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) asiakkaaksi työvoimatoimiston kautta. Siellä kerrottiin täsmäpalvelusta sekä siitä, että työkokeilupaikan löytämisessä oma aktiivisuus on tärkeää. Täällä työhön sisään pääseminen oli helppoa, sillä suunnittelutyö on minulle hyvin tuttua, luonnehtii Lehtonen. Tampereen Erikoissaranan palvelukseen Mika Lehtonen työllistyi elokuussa suunnittelijaksi. Hän jatkaa samantyylisissä tehtävissä. Sellainen draivi työssämme pitää olla, että kun perustaso töissä pysyy, niin hyvältä näyttää, ja nyt olemmekin saaneet lisää töitä, sanoo Ari Marttila. Työkokeilun aikana, kysymysten ilmaantumisen myötä Mika Lehtonen on ajoittain ollut yhteydessä työhönvalmentaja Timo Riipiseen. Ohjeeksi muille työkokeiluun haluaville Lehtonen mainitsee seuraavasti. Aktiivinen kannattaa olla ja kartoittaa yrityksiä internetistä. Tehdä taustatyötä ja hakea yrityksistä tietoa Finderista.

5 Positiivinen yllätys Lounasravintola Kokkipojan ravintoloitsija Jarno Asunen päätti syksyllä 2013 kokeilla, miten julkiset työllistämispalvelut toimivat, ja toimivatko ne. Päätin tilaisuuden saatuani ottaa töihin henkilön, joka oli ollut pidempään työttömänä, mutta kokenut tekijä ravintola-alalla. Uusi työntekijä aloitti kokin ja kylmäkön työt loppuvuodesta ensin TE-palveluiden kautta työkokeiluna. Jo sen aikana oli tiedossa, että mikäli molemmille osapuolille sopii, voisi työntekijä jatkaa paluutaan työelämään Kokkipojassa kaupungin oman Täsmä-palvelun avulla. Meillä on pieni alle kymmenen hengen tiimi työskentelemässä pienissä tiloissa, joten pidän rekrytoinnissa hyvin tärkeänä sitä, että tiedän, millainen työntekijä on toimintatavoiltaan. Homma ei toimi, jos ei ole työmotivaatiota, Asunen korostaa. Aikaisemmin Asunen on harkinnut tarjoavansa töitä oppisopimiskoulutuksella, mutta työnantajan vastuu ja byrokratian määrä muodostuivat kiireiselle yrittäjälle liian suureksi esteeksi. Täsmä-palvelussa kaupungin työhönvalmentaja hoiti kaikki paperityöt, hän kiittää. Joustava paluu työelämään Ensimmäiset kuukaudet menivät uusiin rutiineihin tutustuessa. Keittiökoneet ja laitteet olivat vuosien varrella kehittyneet ja muuttuneet. Ravintola-ala on hyvin monimuotoinen tehtävien puolesta, mutta muutamassa kuukaudessa työntekijä pääsi töihin kiinni, Asunen kertoo. Työjakson päätyttyä Asunen palkkasi kokki-kylmäkön tuntityöntekijäksi Kokkipoikaan. Vaihteleva työmäärä sopii hyvin molempien tarpeisiin. Opiskelijat ja kyseisen työntekijän kaltainen varttuneempi henkilö eivät usein haluakaan tehdä täyttä viikkoa, hän huomauttaa. Ahkeralle riittää töitä Kiireisellä palvelualalla työn pitää maistua, mutta vastuullisia työntekijöitä ei ole tungokseksi asti. Melkein kaikki vakituiset työntekijät ovat tulleet Kokkipoikaan oppilaitosten työharjoitteluiden kautta. Jos menee sieltä, mistä aita on matalin, ei varmasti pärjää. Monella nuorella on myös harhaluuloja ravintola-alan palkkatasosta. Kyllä sillä elää, mutta paljon pitää kuitenkin olla kykyä ja vastuuta, että palkka nousee peruspalkkaa korkeammaksi. Asusen mukaan hyvät työntekijät työllistyvät kyllä alalle. Paras puoli työssä on se, että siinä näkee kättensä jäljen. Lounasravintola on lisäksi poikkeus ravintola-alalla, koska päivätyönä se sopii hyvin myös perheellisille, Asunen muistuttaa. Riskitön tapa rekrytoida Aktiivisuudella oman alan työkokemusta Suosittua verkkokauppaohjelmistoaan myyvä ProsperCart löysi riveihinsä uuden ohjelmoijan Aki Mäkisen (vas.) Täsmäpalvelun avulla. Palvelu pienentää yrityksen rekrytointiriskiä selkeästi. Kestää kuitenkin aina aikansa ennen kuin työntekijä pääsee töihin sisälle, joten on yrittäjälle eduksi, jos hän voi ensin katsoa, miten työskentely lähtee käyntiin, sanoo ProsperCartin perustaja ja toimitusjohtaja Vesa Nippala. Tuttua työtä ja uusia haasteita Tietojenkäsittelyä Tampereen yliopistossa opiskellut Aki Mäkinen oli työllistänyt itsensä valmistumisen jälkeen erilaisilla nettiprojekteilla, mutta pysyvämpää työtä ei ollut omalta alalta vielä löytynyt. Tampere oli ykkösvaihtoehto työnhaussa, mutta hain töitä myös muualta, kuten Helsingistä, jossa on eniten alan työpaikkoja. ProsperCartista kuulin sekä kaupungin työhönvalmentajalta että tuttavalta, joka kehui yritystä. Olin yhteydessä tänne, pääsin haastatteluun ja sen jälkeen työjaksolle, Mäkinen kertoo mukavasta käänteestä työnhaussa. Työskentely alkoi palvelun mukaisesti perehdytysjaksolla, jossa kollegat opastivat alkuun. Työ oli tuttua, mutta myös uusia haasteita oli luvassa, koska verkkokauppa oli Mäkiselle uusi aluevaltaus. Ohjelmoin ja suunnittelen sisältöä. Mukavaa on ollut, ja työympäristökin on viihtyisä. Portti vakituiseen työsuhteeseen ProsperCart työllistää yhteensä 11 työntekijää, joista Mäkisen lisäksi toinenkin ohjelmoija tuli taloon Täsmä-palvelun avulla. Toisella rekrytointikerralla työhönvalmentaja lähetti minulle ansioluettelot sopivista ehdokkaista. Kumpikin työntekijä palkattiin työjakson jälkeen ProsperCarttiin vakituiseen työsuhteeseen, Nippala kertoo. Hyvän ja sopivan henkilön löytäminen ei ole yleensä helppoa, mutta Nippala suosittelee tätä tapaa muillekin työnantajille. Kerrankin tukimuoto on kohdallaan ja toimii. On hyvä, että yritykselle kertyy kustannuksia vasta siinä vaiheessa, kun työntekijä on jo vähän oppinut, mistä on kyse, yrittäjä muistuttaa. Vuonna 2010 diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut Toni Hietamäki (oik.) sai töitä elektroniikkateollisuuden parista, mutta koulutusta vastaavaa työtä ei ollut vastavalmistuneen helppo löytää. Opintoihin kuulunut harjoittelujakso ei tarjonnut tarpeeksi vaativaa työkokemusta, jolla hän olisi voinut kartuttaa ansioluetteloa tulevia työnantajia ajatellen. Kesällä 2013 olin työtön työnhakija. Sain kotiin infolehtisen, jossa kerrottiin mahdollisuudesta työllistyä kaupungin kautta toisen työnantajan palvelukseen. Päätin kokeilla sitäkin keinoa, Hietamäki muistelee. Kaupungin työhönvalmentaja antoi Hietamäelle listan sähköfysiikkaa opiskelleelle sopivista, teknistä suunnittelua tekevistä tamperelaisyrityksistä. Kartoitin vaihtoehtoja ja soittelin yrityksiin. Talotekniikan ja teollisuuden suunnittelupalveluita tuottavassa TSS GROUPissa oltiin kiinnostuneita. Lähetin heille CV:ni ja pääsin haastatteluun, Hietamäki kertoo. - Motivaation lisäksi Tonin vahvuuksia olivat hyvä matematiikka ja englannin kieli. Myös oma aktiivisuus oli tärkeää, sillä ilman sitä emme TSS GROUPissa olisi osanneet hakeutua Täsmä-palvelun pariin, sanoo yrityksen sähkönjakelu- ja energia-alan yksikönjohtaja Jussi Wallin. Suunnittelijaksi tullaan käytännön kautta TSS GROUP on täyden palvelun suunnittelutalo, joka rekrytoi vaativiin asiakasprojekteihinsa kokeneita suunnittelijoita. Heitä ei ole kuitenkaan aina työmarkkinoilla tarjolla, joten Täsmä-palvelu houkutteli testaamaan, olisiko hiljattain valmistuneessa Hietamäessä ainesta suunnittelijaksi. Ja olihan hänessä. Arviointiperusteina käytimme koulutodistusta ja haastattelua. Kahdessa osassa tehty puolen vuoden työjakso oli aikajänteeltään riittävän pitkä näyttämään soveltuvuuden ja motivaation. Koulussa ei välttämättä saa suoria valmiuksia tekniseen suunnitteluun, Wallin toteaa. Näin se on. Harjoittelu- ja työjakso korvasivat työkokemuksen puutteet, kun pääsin näyttämään taitoni, Hietamäki kiittelee. Täsmä-palvelun kautta tehdyn työjakson jälkeen Hietamäki työllistyi elokuussa 2014 virallisesti TSS GROUPin palvelukseen tekemään energiantuotantoon, sähkönsiirtoon ja -jakeluun liittyvää suunnittelua ja laskentaa. Sain työhönvalmentajalta prosessin aikana neuvoja, kuten miten kannattaa tarjota itseään työnantajalle. Työjakson päätyttyä laitoimme yhdessä paperihommat kuntoon, Hietamäki kuvaa työllisyyspalveluiden roolia.

6 Työllisyyden hoitoa yhteistyössä Peer Haataja työskentelee Tampereen kauppakamarissa edunvalvontajohtajana ja edunvalvontatiimin vetäjänä, ja tehtävässään hän keskittyy pääasiassa työvoima- ja koulutusasioihin. Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) suhteen Haataja toimii kontaktihenkilönä työnantajien asiantuntijaryhmään ja yrityselämään. Kauppakamarissa meillä on yritystoimintaan historiallista perspektiiviä ja tunnemme yritysten edustajia sekä hallinnon henkilöitä, joten meille sopii luontojaan kutsua henkilöitä koolle, aloittaa Haataja kauppakamarin roolista työnantajien asiantuntijaryhmässä. Työnantajien asiantuntijaryhmään kuuluu kymmenkunta painotetulla tavalla ryhmään kutsuttua henkilöä. Mukana olevat henkilöt tulevat aloilta, joille on luotavissa työpaikkoja. He ovat myös olleet mukana erilaisissa työllistämiskokeiluissa, joten heillä on käsitys siitä, miten yhteistyö voisi toimia. Kontaktihenkilön rooliaan Avoimille! työhönvalmennuspalvelun työhönvalmentajia kohtaan hän tarkentaa seuraavalla tavalla. Autan heitä aina, kun yrityksiin tarvitaan linkkiä, tai jos heitä askarruttaa jokin asia. Ylipäätään ottaen työllisyyden hoito on mennyt hyvään suuntaan, ja heidän työssään ainoa toimintatapa on olla suorassa kosketuksessa yrityksiin. Työllisyydenhoidon vahvistamisesta yhteistyössä työnantajien kanssa Haataja vahvistaa vielä seuraavasti. Maassamme on sellainen perinne, että yritykset tekevät omia asioita, ja viranomaiset tekevät omiaan. Yhteistyöryhmässä työnantajat antavat mielipiteitä siitä, mikä voisi toimia ja mikä ei, yhteistyötä onnistumiset työllistymisessä voivat jäädä vähäiseksi. Työllisyyden hoidossa tarvitaan brändejä Nykyisessä tehtävässään Peer Haataja aloitti joulukuun alussa kaksi vuotta sitten, ja aikaisemmin hän työskenteli Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK). Minulla on aika pitkä historia työvoima- ja koulutusasioista, ja TYPAn kohdalla tehtäväni on tuoda toimintaan näkemystä siitä suunnasta, mihin heidän asioitaan tulisi viedä sekä millaiset asiat työllistämisessä voisivat toimia tai sitten ei, kertoo Haataja. Eräs hänen näkemyksellisistä mietteistään suhteessa työllisyyteen kohdentuu brändien luomiseen. Työllisyyden hoidossa on hyvin vähän brändejä, ja niitä pitäisi löytää lisää. Esimerkiksi oppisopimus tunnetaan yrityksissä hyvin, ja ylipäätään ottaen niitä tulisi tehdä nykyistä enemmän. Lisäksi oppisopimuksessa mestari siirtää kisällin käyttöön ns. hiljaista viisautta, jota ei voi oppikirjoista oppia. Myös Peer Haataja näkemys oppilaitosten ja työelämän yhteistyöstä on hyvin perusteltu. Yhteistyötä täytyy tiivistää, sillä työelämän vaatimukset muuttuvat hyvin nopeasti, ja opetussuunnitelman mukaisella opiskelulla ei vaatimuksiin kyetä vastaamaan. Tästä syystä opiskelu pitäisi liittää kiinteämmin työpaikkojen näkemyksiin, oppilaiden tulisi olla opiskeluajastaan enemmän yrityksissä. Työnantajien asiantuntijaryhmä Tampereen kaupungin työllisyydenhoito kehittää jatkuvasti yhteistyötä yrityselämän kanssa. Työnantajapalvelut kehittyvät kuuntelemalla työnantajien näkemyksiä ja asiantuntemusta. Työnantajien asiantuntijaryhmään kuuluvat: Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Jari Jokilampi, Pirkanmaan Yrittäjät Tokke Salonen, HH-kiinteistöpalvelut Oy Tuija Haatainen, Attendo Group Katja Korhonen, Tampereen Logistiikka Regina Saari, Pirkanmaan TE-toimisto Tiina Holopainen, Gronlund Palvelut Oy Tarja-Leena Sipiläinen, ISS Palvelut Oy Tiina Rauski, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy Heikki Mustila, Kesko Oyj Työhönvalmennus tehostaa työnhakua TYPAn työhönvalmentajat tarjoavat pitkään töitä hakeneille uusia välineitä työnhakuun. Tampereen työllisyydenhoidon palveluyksikön kuntakokeiluhankkeen AVOIMILLE!- työhönvalmennuspalvelu edistää työttömien työllistymistä tekemällä yhteistyötä yritysten, yhdistysten ja Tampereen kaupungin kanssa. Etsimme jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita ja työllistymismahdollisuuksia asiakkaillemme. Työhönvalmentajat palvelevat sekä työnhakijoita että työnantajia neuvomalla erilaisissa pulmissa, oli se sitten työnhakupapereiden laadintaa, palkkatukihakemusten täyttöä tai sopivan työn vinkkaamista sopivalle tekijälle, kertoo vastaava työhönvalmentaja Pia Vallenius Tampereen kaupungilta. AVOIMILLE!- tiimissä työhönvalmentajina toimivat Tarmo Kaikkonen, Timo Riipinen, Iida Ruoranen ja Jenni Santanen. Työhönvalmentajat ovat Valleniuksen mukaan vahvoja valmennuksen ammattilaisia, jotka tuntevat haasteellisen työmarkkinakentän ja sen ajankohtaiset mahdollisuudet. He pystyvät asiantuntijuutensa kautta auttamaan sekä työnhakijoita että työnantajia kohtaamaan toisensa. Työnhakija-asiakkailla on takanaan yli 12 kuukauden työttömyys. Työhönvalmentajien yksi tehtävä on sen vuoksi kannustaa ja herättää luottamusta siihen, että vaikeassakin taloustilanteessa on mahdollista työllistyä. Tavoitteena on, että palvelun päättyessä kuuden kuukauden kuluttua työnhakija on löytänyt töitä avoimilta työmarkkinoilta tai koulutuspaikan toivomaltaan alalta, Vallenius esittelee toimintaa. Draivia työnhakuun ryhmätapaamisella Valmennus alkaa ryhmätapaamisella, jossa työnhakijoita autetaan Valleniuksen sanoin auttamaan itse itseään. Tarkoitus on saada heti valmennusjakson alussa yhdessä hyvä vauhti päälle, sillä työnhaku on tuloksekkainta, kun hakija on itsekin mahdollisimman aktiivinen työnantajien suuntaan. Ansioluettelopohjan ja työhakemuksen lisäksi työnhakijoilla on valmennukseen tullessaan mietittynä lista kiinnostavista työnantajista. Työhönvalmentajat neuvovat esimerkiksi omien vahvuuksien esiintuomisessa ja kertovat erilaisista työllistymistä edistävistä tukimuodoista. Tapaamisessa käydään läpi työnhaun välineitä, konkretisoidaan työnhakijan tavoite ja tehdään valmennussopimus henkilökohtaisen valmentajan kanssa. Kuukauden kuluttua ryhmä tapaa uudelleen, jolloin käydään läpi saatuja kokemuksiaja tuloksia sekä tarkistetaan askelmerkit jatkoa ajatellen. Motivoivaa on se, että aina osa ryhmän aloittaneista on jo työllistynyt tai päässyt työhaastatteluun. Positiivia asioita tapahtuu joka päivä. Myös vertaistuki on ryhmätapaamisissa äärimmäisen tärkeää, Vallenius korostaa. Yrityskoordinaattori Marja Salminen (vas.) sekä työhönvalmentajat Tarmo Kaikkonen, Pia Vallenius (vastaava työhönvalmentaja), Timo Riipinen, Jenni Santanen ja Iida Ruoranen näkevät työssään, että vaikeassakin taloustilanteessa on mahdollista työllistyä: Positiivisia asioita tapahtuu joka päivä, vahvistaa Vallenius ryhmän työn tuloksista. Yrittäjyysvalmennusta ja videomuotoisia CV:itä Valmennusjakson edetessä selviää, mihin suuntaan työhönvalmennusta pitää kunkin työnhakijan kohdalla kohdentaa. Muun muassa lisäkoulutusta voidaan hankkia tarvittaessa. Työllistyminen saattaa olla mahdollista myös yrittäjyyden kautta. Yrittäjyydestä haaveileville tarjoamme intensiivistä työhönvalmennusta, jossa käydään läpi yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksia ja kompastuskiviä, Pia Vallenius kertoo. Uutena avauksena kehitetään video-cv:tä työhaunvälineenä yhteistyössä oppilaitosten ja IT-alan toimijoiden kanssa. Se voisi soveltua hyvin muun muassa korkeakoulutetuille työnhakijoille. Kyse on videon muodossa olevasta työhakemuksesta, josta käy ilmi työnhakijan osaaminen ja vahvuudet uudella tavalla. Videolla pääsevät esiin hyvät tyypit eli persoonallisuus, Vallenius arvelee. Työhönvalmennukseen osallistuvat ovat motivoituneita työnhakijoita, mistä kertoo sekin, että osallistuminen valmennukseen tapahtuu vapaaehtoispohjalta. AVOIMILLE!-palvelu onkin saanut hyvää palautetta työstään. Emme voi varmuudella luvata työpaikkaa puolessa vuodessa, mutta osaaminen ja itsensä markkinoiminen kehittyvät taatusti, Vallenius lupaa.

7 Jokainen nuori ponnistaa jostakin Työnhakijat takaisin palkkatyöhön Nuorten palvelut on ollut vakituinen osa Tampereen kaupungin työllisyyspalveluita toukokuusta 2014 asti. Aikaisemmin toiminta pyöri Euroopan sosiaalirahaston hankerahoituksella. Palveluiden kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Asiakkailla noin 60 prosentilla ei ole ammatillista koulutusta. Vaikka työllisyyspalveluiden toiminta on suunnattu pääsääntöisesti pitkäaikaistyöttömille, niin nuorille on tarjolla omat palvelunsa erityisesti siksi, että työttömyyskierre saataisiin katkaistua mahdollisimman aikaisin, kertoo nuorten palveluiden vastaava ohjaaja Katariina Ratia. Suurin osa, noin 70 prosenttia, nuorten palveluiden asiakkaista on alle 25-vuotiaita. Yleensä pohjakoulutuksena on peruskoulu, eikä työelämästä ole vielä välttämättä kertynyt kokemusta. Osa nuorista on puolestaan alanvaihtajia. Noin 70 prosenttia asiakkaistamme päätyy meidän kauttamme eteenpäin, pääasiassa koulutukseen, mutta myös töihin. Meillä käytetään aikaa asiakkaan kanssa, ja se näkyy. Ohjaus päättyy vasta sitten, kun ollaan pysyvämmällä pohjalla. Oma ala voi löytyä tutustumisjaksolla oppilaitoksessa tai työnantajalla Nuorten palvelut toteuttaa ohjauksen lisäksi käytännönläheisiä uravalmennusjaksoja, joissa nuoret pääsevät tutustumaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutukseen räätälöidyllä kuuden viikon kurssilla. Teemme näitä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa yhteistyössä. Koulutuksessa nuoret pääsevät kokeilemaan muun muassa pistämistä ja haavojen sitomista, Ratia kertoo esimerkkinä. Työkokeilu on toinen tapa kokeilla itseä kiinnostavaa alaa. Jakson aikana saa selville, vastaako työ ennakkokäsityksiä. Työkokeiluihin mennään monenlaisiin paikkoihin, kuten kauppoihin, päiväkoteihin ja kiinteistöalan yrityksiin. Ohjaaja tukee työelämän ensiaskelmilla Tapaamisissa ohjaajan kanssa paitsi etsitään yhdessä sopivaa koulutusta ja mietitään työllistymisvaihtoehtoja, myös muokataan työnhakuasiakirjoja ja harjoitellaan haastattelutilanteita. Nuoret eivät ole kovin hyviä markkinoimaan itseään, eikä kokemattomalla ole vielä paljoa meriittejä. Uusavuttomuuden sijaan syynä työttömyyteen onkin usein kokemuksen puute. Työhaastattelua jännittäviä muistutetaan siitä, että jännittäminen on ihan normaalia ja kyllä työhaastattelijakin voi olla hermostunut, Ratia sanoo. Nuorten palvelut eivät ole niin sanotusti velvoittavia palveluita. Vaikka sosiaalityöntekijä tai TE-toimiston ohjaaja olisi käskenyt nuorta käymään kaupungin työllisyyspalveluissa, kaikki lähtee itsestä ja omasta motivaatiosta. Täytyy myös muistaa, että jokainen aloittaa jostain. Kaikkien pitää ensin harjoitella työelämässä toimimista. On esimerkiksi hyvin tärkeää, että työkokeilussa oleva otetaan osaksi työyhteisöä, ja toimitaan hänen kanssaan niin kuin muidenkin työtovereiden seurassa, niin sosiaaliset taidot pääsevät kehittymään, Ratia korostaa. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus tarjoaa työnhakijoille ja työnantajille henkilökohtaista palvelua työllistymiseen ja rekrytointiin. Toiminnassaan TYP etenee työnhakija-asiakas edellä, ja tavoitteena on saada asiakkaat takaisin työmarkkinoille, kun he ovat siihen valmiita. Yhteiskunnallisesti kestävät tulokset syntyvät kohdentamalla palvelut oikeaaikaisesti. Tarkoituksemme on saada asiakkaamme takaisin töihin, ja polku työelämään on rakennettava huolella. Asiakaskohtaisten tavoitteiden on oltava ihmisen kokoisia, toiminnan fokuksen on pysyttävä henkilöiden tarpeissa. Kestävä ratkaisu ei ole ohjata ihmisiä palveluihin vaan niistä pois, kertoo TYPin johtaja Lotta Lammi palvelukeskuksen toimintatavoista. Asiakkaiden työelämään paluuta TYP kehittää henkilökohtaisella ohjauksella. Tämä tarkoittaa sitä, että työnhakijaasiakkaalla on oma yhteyshenkilö, joka ei vaihdu. Ja asiakkaat kohdataan aina henkilökohtaisella tasolla, heille varataan aikaa. Meidän työmme asiakkaita kohtaan on ohjaavaa ja neuvovaa, ja he saavat käyttöönsä eri alojen ammattilaisia, kuten te-asiantuntija, terveydenhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Kannustus aktiivisuuteen Nyky-yhteiskunnassa eri tehtävissä toimivia henkilöitä kannustetaan aktiivisuuteen, ja tämä näkemys on vallitseva myös työnhakijaasiakkaiden kohdalla. Aktiivisuus edellyttää usein valmiutta muutokseen ja kärsivällisyyttä rakentaa tulevaa vaiheittain pala palalta. Henkilöillä pitää olla valmius muuttaa ammatillisia tavoitteitaan, sillä yhteiskunnasta katoaa kaiken aikaa työtehtäviä ja kokonaisia työaloja. Iso osa ohjausprosessista muodostuu siitä, että kannustamme ihmisiä pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja uuden alan valinnan tiimoilta, avaa Lotta Lammi aktiivisuudesta. Uudenlaisten koulutuksellisten tai ammatillisten näköalojen oivaltaminen on kuitenkin haastavaa muutaman asiakokonaisuuden vaikutuksesta. Koulutuksen ja työn kautta tullut identiteetti on ihmiselle tärkeä, ja uusille urille suuntautuminen vaatii työtä. Myös toimeentulokysymykset nousevat esiin, uudessa työssä palkkataso saattaa olla erilainen kuin aikaisemmin. Tietoa ja tukea työnantajille Työnantajille TYPin monimuotoinen toimintamalli merkitsee muun muassa tietoa työntekijöiden saatavuudesta ajankohtaisissa rekrytointitarpeissa. Työnantaja hyötyy siitä, että tunnemme työnhakijaehdokkaat ja heidän osaamisensa henkilökohtaisen asiakaspalvelun perusteella. Keskusteluissa työnantajien kanssa nostamme esiin työhakijan osaamismahdollisuudet työyhteisössä, selventää Lotta Lammi. Työnantajille osoitettava tuki nousee esiin lisäpalvelujen tarjoamisen, mutta myös ongelmatilanteiden edessä. Tehtävässään aloittavalle työkokeilijalle tai työntekijälle pystymme hankkimaan tiettyä koulutusta, kuten tutkinnon osia tai taitokortin. Ongelmatilanteissa esimerkiksi työkokeilun aikana työnantaja ja työntekijä saattavat kohdata kitkaa aiheuttavia asioita, joita sitten lähdemme selvittämään tapauskohtaisesti. Hallitusohjelman mukaan työ- ja elinkeinotoimistojen, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusmalli laajennetaan ensi vuoden alusta koko maahan. TYP-laki tuo mukanaan uudenlaisia määritteitä, ja itselläni on nyt reilu vuosi aikaa olla mukana kehittämässä toimintoja. Tampereella kuntakokeilu on toiminut hyvin vuodesta 2012 lähtien, ja lakiuudistuksen mukanaan tuomiin kehittämishaasteisiin se on antanut hyviä työvälineitä, luonnehtii ensi vuoden loppuun asti tehtävässään vaikuttava Lotta Lammi.

8 Tampereen kaupunki tukee työnantajia myös taloudellisesti Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle harkinnanvaraista palkkatukea työttömän työnhakijan työllistämiseen, mutta tämän lisäksi työnantajat voivat hakea myös Tampereen kaupungin maksamaa Tampereen työllistämistukea. Kaupungin maksama työllistämistuki on tarkoitettu Tampereen kaupunkiseudulla toimiville yrityksille, yhdistyksille ja säätiöille, jotka palkkaavat tamperelaisen työntekijän. Myönnettävän tuen suuruus on euroa kuukaudessa, ja summa riippuu palkkatuen määrästä. Tukea myönnetään työnantajan käyttöön 6-12 kuukauden ajaksi, tänä vuonna on tavoite saada työllistämistuen piiriin 150 uutta asiakasta, kertoo kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksiköstä (TYPA). Kaupunkiseudulla toimivat yritykset ovat työllistämistuesta tietoisia varsin vaihtelevalla tavalla. Työhönvalmentajamme markkinoivat tukea työnantajille yrityskäynneillään ja pyrkivät saamaan yrityksiä mukaan. Yritysten lisäksi tuki soveltuu hyvin myös kolmannen sektorin toimijoille, kuten säätiöille ja yhdistyksille. Väylä työelämään Työnantajat ovat Riina Hiipakka-Lahden mukaan usein yllättyneitä saatavien tukien suuruudesta, ja parhaassa tapauksessa tukijakso tarjoaa työnhakijalle hyvän ponnistuslaudan kohti vakinaista työsuhdetta. Palkkausjakson aikana työnhakija-asiakas saa tilaisuuden osoittaa ja kehittää työtaitojaan, jotta hän voisi sitten työllistyä myös tukijakson jälkeen. Oppisopimuksen kohdalla työnantaja voi saada tukea kahdeksi - kolmeksi vuodeksi, joka tarkoittaisi työntekijälle perustutkinnon suorittamista. Seurannan merkittävyys Työllistävän organisaation työllistämistuen saamisen edellytyksiin kuuluu laadukkaana työnantajana toimiminen. Työllistämistukea koskevissa säännöissä edellytetään yli vuoden mittaista toimintahistoriaa ja että työllistettävää henkilöä on ohjaamassa yrityksen työntekijä. Tuen saamiseen liitetyn seurannan tarkoituksena on varmistaa työnantajan velvollisuus työntekijän perehdyttämiseen ja ohjaamiseen, analysoi Riina Hiipakka-Lahti. Jo työjakson aikana työnantajan ja työntekijän tulisi aloittaa vuoropuhelu työn jatkumisesta myös jakson jälkeen. Ellei työnantaja pysty henkilöä itse palkkaamaan, niin silloin hän voisi kannustaa työllistettyä uuden tehtävän etsimiseen jostain muualta. Yritämme antaa tukea myös Avoimille-tiimin toimesta menemällä mukaan keskusteluihin, ja tällöin tukihenkilöinä voi toimia yrityskoordinaattori Marja Salminen. Tampereella työllistämistukea on elokuun loppuun mennessä saanut noin 80 uutta henkilöä Hiipakka-Lahden sanoin. Työllistämistuki on kädenojennus kaupungilta, halu auttaa yrityksiä ja yhdistyksiä työllistämään. Kaupunkina Tampere on edistyksellinen, esimerkiksi yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on merkittävää, ja tuen kohdalla päättäjät ovat havainneet sen hyödyllisyyden. Toivomme myös yritysten löytävän tuen käyttäjäksi ja työllistäjäksi yhä enemmän. MIKÄ ON TYPA? Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö perustettu vuonna 2009 tuottaa työllisyydenhoidon palveluja työnantajille ja työnhakijoille joiden työttömyys on syystä tai toisesta pitkittynyt yksikössä työskentelee noin 70 henkilöä yli työnhakija-asiakasta yksikön palveluissa TIESITKÖ KUINKA HELPPOA ON PALKATA TYÖTÖN TYÖNHAKIJA? Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö tarjoaa räätälöidyn ja maksuttoman palvelun. Tunnemme hakijat ja ymmärrämme yritysten haasteet työntekijöiden rekrytoinnissa. Tarjoamme maksuttomia rekrytointipalveluja: ehdokashaut ehdokkaiden esivalinnat työntekijöiden kouluttamisen taloudellista tukea työsopimukset ja muut käytännön järjestelyt motivoituneita työntekijöitä tietoa, tukea ja apua työllistymiseen Löydä työntekijä helposti ja ota yhteyttä. Kerromme mielellämme lisää: marja.salminen@tampere.fi TARJOAMME TAMPERELAISILLE TYÖNHAKIJOILLE YKSILÖLLISIÄ PALVELUJA TYÖLLISTYMISEEN: osaamisen kehittäminen ja uraohjaus konkreettinen apu työnhakuun ammattiala- ja työelämätietous koulutustarpeet ja eri vaihtoehdot Työnhakija-asiakkailta edellytetään: motivaatiota halua kehittää itseään sitoutumista suunnitelman toteuttamiseen Yli vuoden työttömänä olleille tamperelaisille: Info ja ajanvaraus Alle 30-vuotiaille työttömille tamperelaisille: Info ja ajanvaraus Palvelemme: ma pe: :00. Tampereen kaupunki Työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA Hammareninkatu 8 B, 1 4 krs Tampere TUTUSTU PALVELUIHIMME TARKEMMIN: TYPA.FI TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUYKSIKKÖ