ÄÄNESEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILU 2005
|
|
- Hannes Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÄÄNESEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILU 25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI ÄÄNESEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TERVEYSVALVONTA JOUNI KURKELA JOUNI JÄNKÄVAARA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 26
2 2 ÄÄNESEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILU 25 sivu 1. JOHDANTO 3 2. ILMANLAADUNTARKKAILUN OSANOTTAJAT JA TARKKAILUSOPIMUS 4 3. ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ohjearvot Raja-arvot Siirtymäkauden raja-arvot 7 4. MITTAUSKOMPONENTIT JA PAIKAT Mittauskomponentit Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO X ) Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Haisevat rikkiyhdisteet ( TRS) Sääasema Mittauspaikat Äänekosken ilmanlaadun ja sään mittausasemat Hiskinmäki, Äänekoski Liikuntatalo, Äänekoski Mittaustoiminta Mittaustietojen keruu ja käsittely Tutkimuskaavio vuonna TULOKSET VUODEN 25 AIKANA Säätiedot Hengitettävät hiukkaset, PM Rikkidioksidi, SO Haisevat rikkiyhdisteet, TRS Typen oksidit, NO X Vuoden 25 mitattujen komponenttien kuukausikeskiarvot Ilmanlaatuindeksi 2 6. TULOSTEN YHTEENVETO YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ Laskennalliset päästöt Ilmoitetut käyntihäiriöt ARVIO LIIKENTEEN AIHEUTTAMISTA PÄÄSTÖISTÄ Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä 24 LIISA Suomen ja Ääneseudun tieliikenteen polttonesteen kulutus 24 ja ajosuoritteen määrät vuosina Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen määrät vuosina Ääneseudulla sekä koko Suomessa Suomen liikenteen päästöjen kehitys vuodesta 198 ja arvio 26 niiden muutoksesta tulevaisuudessa LIITE 1 Keski-Suomen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina ja 26.
3 3 1. JOHDANTO Ääneseudun yhdyskuntailmanlaadun mittaaminen käynnistettiin Äänekoskella suoritetulla perusselvityksellä. Selvityksessä mitattiin rikkidioksi- dia, leijuvaa pölyä ja laskeumaa. Äänekosken ja Suolahden puoliväliin perus- tettiin Rotkolan mittausasema vuonna Asemalla mitattiin perusselvityk- sen tavoin rikkidioksidia, leijumaa ja laskeumaa. Suolahdessa aloitettiin rikki- dioksidin, kokonaisleijuman (TSP) ja laskeuman mittaukset vuonna Sääasema Äänekosken liikuntatalon katolla otettiin käyttöön elokuussa Sillä mitataan ilman lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta sekä tuulen suuntaa ja nopeutta. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaukset aloitettiin maaliskuussa 1994 Rot- kolassa sekä toisella analysaattorilla Äänekosken liikuntatalolla helmikuussa Hengitettävien hiukkasten (PM1) mittaus aloitettiin vuoden 1997 alusta Ää- uudelle mittausasemalle syyskuun 1997 alussa. nekoskella, josta se siirrettiin Suolahden keskustan koulun pihalle perustetulle Leijuvan pölyn mittaaminen lopetettiin vuoden1999 lopussa ja laskeuman mit- taaminen neljä vuotta myöhemmin. Mittaukset siirrettiin helmikuussa 24 Äänekosken Hiskinmäen koulun lähei- (SO 2 ), haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) ja typen oksideja (NO x ). Sääasema toimii syyteen. Asemalla mitataan hengitettäviä hiukkasia (PM1), rikkidioksidia edelleen Äänekosken liikuntatalolla. Tulosten käsittelyssä käytettiin aluksi Digimaticin ATK-ohjelmaa. Vuoden 1994 helmikuusta alkaen tuloksien tallennukseen ja käsittelyyn käytettiin DILTA - tiedonkeruuohjelmaa. Vuoden 24 helmikuussa siirryttiin käyttämään tiedon- keruussa Envidas ohjelmaa ja tulosten käsittelyssä Enview 2 ohjelmaa. Ilmanlaadun mittaustiedot toimitetaan vuosittain Ilmatieteen laitoksen ILSE tie- ja edelleen Suomen ympäristökeskuksen HERTTA- järjestelmään, tokantaan Euroopan ympäristökeskuksen AIRBASE -tietokantaan sekä erilaisissa rapor- toinneissa EU:n komissiolle. Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Seuraavassa kuvassa 1 on esitetty tekijöitä, jotka vaikuttavat päästön laimenemiseen ja ilmanlaatuun. Päästöjen laimeneminen riippuu päästökorkeudes- ta, alueen pinnanmuodoista ja säätilasta. Lisäksi ilmassa voi tapahtua epä- ongel- puhtauksien muuttumista, joka voi puhdistaa ilmaa tai tuottaa entistä mallisempia epäpuhtauksia. Ilma puhdistuu myös sateen ja pintoihin sitoutumisen kautta, mutta tällöin ilman puhdistuessa pinnat voivat likaantua, maaperä happamoitua ja saasteet jatkaa kiertoaan vedessä ja ravintoketjuissa.
4 4 Kuva 1. Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Päästöjen leviämisen suhteen keskeisiä säätekijöitä ovat tuulensuunta ja nopeus sekä ilmakerroksen pystysuuntainen sekoittuvuus, mikä riippuu puo- tavat pilvisyys, vuoden ja vuorokauden aika, lumipeitteisyys sekä tuulen no- lestaan kerroksen pystysuuntaisesta lämpötilarakenteesta. Tähän taas vaikut- peus. Lisäksi maanpinnan rosoisuus vaikuttaa ilman pystysuuntaiseen sekoit- tumiseen. Ilmalaadun mittauksien tarkoituksena on selvittää seutukunnan teollisuuden, liikenteen, energiantuotannon ja asutuksen vaikutusta yhdyskuntailman laa- tuun. 2. ILMANLAADUNTARKKAILUN OSANOTTAJAT JA TARKKAILUSOPIMUS Ilmanlaadun tarkkailun järjestäminen perustuu kunnan velvollisuuksien osalta suoraan ympäristönsuojelulakiin (25 ) ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheut- tavien laitosten osalta ympäristölupiin sisältyviin, YSL 46 perusteella annettuihin, tarkkailumääräyksiin. Yhteisesti hoidettavan ilmanlaadun tarkkailun ulkopuolelle jäävät laitosten omat käyttö- ja päästötarkkailut sekä sellaisia aineita koskeva vaikutustarkkailu, josta ei ole olemassa yleisiä normeja. Tarkkailuohjelman sisältö määräytyy tarkkailualueen ja päästölähteiden luonteen sekä ohje-, kynnys- ja raja-arvojen perusteella (yleinen seuranta). Tarkkailu toteutetaan osallisten yhdessä laatiman sopimuksen mukaisesti siten, että käytännön töiden toteut- tamisesta vastaa Äänekosken kaupunki, joka ostaa vaadittavat palvelut ulkopuolisilta ja myy edelleen palvelut sopimuksen piiriin kuuluville. Ilmanlaadun seuranta-alueista ja raja- sekä kynnysarvoista on säädetty VN asetuksessa 711/21 ja ohjearvoista VN päätöksessä 48/1996.
5 5 Ilmanlaadun yhteistyöryhmään kuuluvat Äänekosken ja Suolahden kaupungit, Oy Metsä-Botnia Ab, Äänevoima Oy, CP Kelco Oy, Valio Oy, Ääneseudun Energia Oy, Finnforest Oy, Kumpuniemen Voima Oy sekä Valtra Oy (Agco Corporation). Äänekosken kaupunki vastaa edellä tarkoitetun tarkkailuohjelman toteuttami- sen kannalta tarpeellisista laitehankinnoista, laitteiden huollosta ja kunnostuk- sesta, tarkkailun käytännön toteuttamisesta sekä pyytää ja hyväksyy niitä kos- ryhmänä mahdollisiin laajempiin alueellisiin erillisselvityksiin ja tutkimuksiin. Vuonna 24 päätettiin osallistua koko Keski-Suomea koskevaan bioindikaat- kevat tarjoukset, sekä laskuttaa kustannukset sopimuksen osallisilta noudattaen sopimuksessa esitettyä jakoperustetta. Tarkkailun osalliset osallistuvat toritutkimukseen, joka toteutetaan vuosien 25 ja 26 aikana. Tutkimuksen vastuullisena organisoijana toimii Keski-Suomen ympäristökeskus ja käytän- nön toteuttajana Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuslaitos. Mittaustyöstä ja kuukausittaisesta analysaattorien toiminnan tarkastuksesta vastaa Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveysvalvonta. Tarkkai- lun kaukoseuranta, kalibrointi ja editointi ostettiin vuonna 25 J.P Pulkkisen kalibrointi Ky:ltä. Analysaattorien laajemmista huolloista vastasivat maahan- tuojat. Mittausaseman ilmastoinnin huollot suoritti Saarijärven Kylmäkoneistus. Kirjallinen raportti on vuodesta 24 lähtien laadittu omana työnä yhteistyössä kuntayhtymän terveysvalvonnan kanssa. 3. ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT 3.1. Ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (48/1996) on annettu ohjearvot hiilimonoksidin, typpioksidin, rikkidioksidin, kokonaisleijuman, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista ulkoilmassa. Päätöksessä on lisäksi annettu vuosiohjearvot rikkidioksidille ja typen oksideille sekä rikkilaskeumalle, joista kaksi ensin mainittua on muutettu sitoviksi valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta (711/21). Ohjearvot ovat osa ilmansuojelun hallinnollista ohjausta. Niillä ilmaistaan il- tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ohjearvot on otet- manlaadun tava huomioon mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pi- että ohjearvojen ylittyminen estetään laantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Tavoitteena on, ennakolta. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain myös viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen.
6 6 Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi (CO) 2 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2) 15 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 25 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) Hengitettävät hiukkaset, (PM1) Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TSR) (2 ºC, 1 atm) Taulukko 1: Ilmanlaadun ohjearvot 3.2. Raja-arvot 8 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 3 12 µg/m vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 5 µg/m 3 vuosikeskiarvo 7 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 1 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TSR ilmoitetaan rikkinä Valtioneuvoston asetuksessa (711/21) (Perustelumuistio) on annettu rajaarvot rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM 1 ), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksista ulkoilmassa. Asetus tuli voimaan , ja sillä kumottiin vanha valtioneu- voston päätös ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista (481/1996) sekä ohjearvopäätöksen (48/1996) 3, jossa säädettiin ohjearvot rikkidioksidille ja typen oksideille kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi. Ohjearvot muutettiin asetuksella sitoviksi raja-arvoiksi. Raja-arvolla tarkoitetaan ilman epäpuhtauksien pitoisuutta, joka on alitettava määräajassa, ja joka ei saa ylittyä sen jälkeen, kun se on alitettu. Asetuksen mukaan kuntien on laadittava ja pantava toimeen suunnitelmia, joilla varmiste- taan raja-arvojen saavuttaminen annettuihin määräaikoihin mennessä jos raja- arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä. Ympäristön laatua koskevien asetusten noudattamisesta luvanvaraisessa toiminnassa on säädetty erikseen ympäristönsuojelulaissa. Ilmanlaatuasetuksessa on säädetty raja-arvot sekä terveyden että kasvillisuu- ja ekosysteemien suojelemiseksi. Terveysperusteiset raja-arvot rikkidiok- den sidille, hiilimonoksidille sekä hengitettäville hiukkasille on saavutettava vuo- ekosysteemien suojelemiseksi annettua rikkidioksidin raja-arvoa ja kasvilli- suuden suojelemiseksi annettua typen oksidien raja-arvoa on noudatettava teen 25 mennessä ja typpidioksidin ja bentseenin raja-arvot vuoteen 21 mennessä. Lyijylle säädetty raja-arvo ei muutu aiemmin Suomessa asetetusta raja-arvosta, ja siksi sitä on noudatettava heti asetuksen tultua voimaan. Myös heti.
7 7. Aika Rikkidioksidi (SO 2 ) Typpidioksidi (NO 2 ) Keskiarvon laskenta-aika Raja-arvo (293 K, 11,3 kpa) Sallitut ylitykset vuodessa Ajankohta, jolloin pitoisuuksien viimeistään tulee olla raja-arvoa pienemmät 1 tunti 35 µg/m tuntia 125 µg/m tunti 2 µg/m vuosi 4 µg/m Hiukkaset (PM1) 24 tuntia 5 µg/m 3 1) vuosi 4 µg/m 3 1) Lyijy 1 vuosi,5 µg/m Hiilimonoksidi(CO) 8 tuntia 2) 1 mg/m Bentseeni (C 6 H 6 ) 1 vuosi 5 µg/m ) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 2) Vuorokauden korkein kahdeksan tunnin liukuva keskiarvo. Taulukko 2: Raja-arvot terveyden suojelemiseksi Raja-arvo katsotaan ylitetyksi vasta, kun numeroarvon ylityksiä on yli sallitun määrän. Numeroarvon ylityksistä on kuitenkin tiedotettava viipymättä alueen asukkaille. Lisäksi ilmanlaatuasetuksessa säädetään rikkidioksidin varoituskynnykseksi 5 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m 3 ) ilmaa sekä typpidioksidin varoitus- kynnykseksi 4 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m 3 ) ilmaa mitattuna kol- Suomen oloissa on kuitenkin epätodennäköistä, edellyttää aktiivista tiedotta- men peräkkäisen tunnin aikana. Myös näiden kynnysarvojen ylittyminen, mikä mista. Aine Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO, NO 2 ) Keskiarvon laskentaaika kalenterivuosi ja talvikausi ( ) Raja-arvo (293 K, 11,3 kpa) Ajankohta, jolloin pitoisuuksien viimeistään tulee olla raja-arvoa pienemmät 2 µg/m kalenterivuosi 3 µg/m Taulukko 3: Raja-arvot ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi
8 Siirtymäkauden raja-arvot Ilmanlaatuasetuksessa säädetyt raja-arvot terveyden suojelemiseksi tulee saavuttaa määräaikaan mennessä. Siirtymäkauden aikana, ennen säädettyjä ajankohtia, rikkidioksidin, typpidioksidin ja kokonaisleijuman pitoisuudet eivät saa ylittää taulukossa 4 mainittuja raja-arvoja. Aine Tilastollinen määrittely Raja-arvo (293K, 11,3 kpa) Rikkidioksidi (SO 2 ) vuoden vuorokausiarvojen mediaani 8 µg/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 25 µg/m 3 Typpidioksidi (NO 2 ) vuoden tuntiarvojen 98. prosenttipiste 2 µg/m 3 Kokonaisleijuma (TSP) vuoden vuorokausiarvojen 95. prosenttipiste 3 µg/m 3 1) 1) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Taulukko 4: Siirtymäkauden raja-arvot. vuosikeskiarvo 15 µg/m 3 Sitovien raja-arvojen lisäksi ilmanlaatuasetukseen sisällytettiin sellaisenaan kumotun valtioneuvoston päätöksen (481/1996) mukaiset kynnysarvot pilaan- EY:n tumisen arviointiperusteiksi alailmakehän otsonille. Raja-arvot perustuvat ilmanlaatua koskevaan puitedirektiiviin, ja sen nojalla annettuihin kahteen niin sanottuun johdannais- eli tytärdirektiiviin (1999/3/EY ja 2/69/EY). Otsonin kynnysarvot perustuvat EY:n direktiiviin vuodelta 1992 (92/72/ETY). Nämä kynnysarvot on puolestaan kumottu valtioneuvoston asetuksella alailmakehän otsonista (783/23), jossa on säädetty tavoitteet otsonipitoisuuksille. Otsoniasetus perustuu ilmanlaadun kolmanteen johdannaisdirektiiviin (22/3/EY). Lähde: - Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot.htm 4. MITTAUSKOMPONENTIT JA PAIKAT 4.1. Mittauskomponentit Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia syntyy pääasiallisesti fossiilisten polttoaineiden palaessa. Suu- rina pitoisuuksina se aiheuttaa ihmiselle hengityselinten ärsytysoireita. Mitta- ukset tehtiin Thermo Electron Insc. 43 A rikkidioksidianalysaattorilla. Mittauk- set suoritetaan jatkuvatoimisina pulssitettuun UV-fluoresenssiin perustuvana mittauksena Typen oksidit (NO x ) Typen oksidit syntyvät pääasiallisesti liikenteessä ja energiantuotannossa. Päästö on pääosin typpimonoksidia, joka on kemiallisesti heikosti pysyvä yh- diste ja hapettuu ilmassa olevan otsonin vaikutuksesta typpidioksidiksi. Typen
9 Sääasema oksidit aiheuttavat suurina pitoisuuksina hengitysteiden ärsytystä. Typen oksi- deja mitattiin Monitor Labs 9841 B analysaattorilla. Mittaus tapahtuu kemilu- minenssi menetelmällä. Analysaattori on 5-vuoden leasing sopimuksella vuokralla J.P.Pulkkisen Kalibroinnilta Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Hengitettävien hiukkasten määrä antaa tietoa kiinteiden hiukkasten aiheutta- maan nostama hiekoitushiekka. Hiukkaset, joiden aerodynaaminen läpimitta mista terveyshaitoista. Merkittävin hiukkasten lähde on keväällä autojen il- on alle 1 µm kykenevät tunkeutumaan hengitysteihin. Mittalaitteena käytetään esierottimella varustettua TEOM 14 A analysaattoria. Halkaisijaltaan alle 1 µm hiukkaset menevät suodattimelle, jolle kertyneen pölyn massaa mikrovaaka punnitsee. Pelkistyvien rikkiyhdisteiden muuttamiseksi rikkidioksidiksi käytetään korkea- yhdisteiden haju on tunnistettavissa jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Konvertteri on liitetty API 1 A rikkidioksidianalysaattoriin, joka mittaa pitoisuudet jatku- vatoimisesti rikkidioksidina UV-fluoresenssiin perustuvana lämpötilakonvertteria PPM-891 (82 89 C). Haisevat rikkiyhdisteet muodostuvat sellutehtaan tuotantoprosesseissa sellun keiton yhteydessä. Näiden mittauksena. SMA-3 säämittausasemalla Äänekosken liikuntatalolla mitataan tuulen suuntaa ja nopeutta, lämpötilaa, kosteutta ja painetta. Sääasema on huollet- tuottama aineisto käsitellään Envidas tu Suunnittelutoimisto Reino Rehnillä viimeksi huhtikuussa 24. Sääaseman -ohjelmalla.
10 MITTAUSPAIKAT Äänekosken ilmanlaadun ja sään mittausasemat HISKINMÄKI, ÄÄNEKOSKI Mittaustoiminta Äänekosken Hiskinmäen mittausasemalla aloitettiin helmikuun 24 alusta. Kaikki analysaattorit ovat jatkuvatoimisia. Mitattavat epäpuhtaudet, analysaattorit ja käytettävät mittayksiköt: -rikkidioksidi (SO 2 ) Thermo Electron Model 43 A µg/m 3 -typen oksidit (NO x ) Monitor Labs 9841 B µg/m 3 -hengitettävät hiukkaset (PM 1) Teom 14 A -haisevat rikkiyhdisteet (TRS) API 1 A + PP M TRS-konver tteri µg/m 3 µg/m 3
11 11 Osoite: Mannilantie Mittausparametrit: SO 2, TRS, NO x, PM 1 Koordinaatit: pohjoiskoordinaatti , itä Näytteenottokorkeus: maanpinnasta + 4,5 m, merenpinnasta 11 m Ympäristö: esikaupunki-teollisuus Merkitykselliset päästölähteet: teollisuus ja liikenne Mittauslaitteet ja mittausmenetelmät: Monitor Labs 9841 B Thermo Electron Model 43 A Teom 14 A API 1 A NO x kemiluminesenssi SO 2 UV-fluoresenssi PM 1 mikrovaaka TRS UV-fluoresenssi Lämmönsäätö: Tiedonkeruu: Argo AWR518CL kylmäkone Envidas mittaustietojen tallennus LIIKUNTATALO, ÄÄNEKOSKI Äänekosken liikuntatalon sääaseman SMA-3 mitta-anturit ja käytettävät mit- tayksiköt: -tuulen suunta SMA-3-SA -tuulen nopeus SMA-3-NA m/s -lämpötila Pt 1 C -kosteus HMP 35 A (Vaisala) % -ilmanpaine SCX15 A hpa Osoite: Koulukatu 2 Mittausparametrit: sääasema Näytteenottokorkeus: maanpinnasta + 24 m, merenpinnasta + 11 m Ympäristö: kaupungin keskusta Tiedonkeruu: Envidas mittaustietojen tallennus Envidas - Enview
12 MITTAUSTOIMINTA Mittaustietojen keruu ja käsittely Mittausasemien toimintaa ohjataan Enview 2 ohjelmalla. Hiskinmäen mit- tausasema ja uimahallin sääasema on yhdistetty Envidas- tietojenkeruujärjes- telmään modeemilla. J.P.Pulkkisen kalibroinnin toimesta suoritettiin kolmen kuukauden välein analysaattorien monipistekalibroinnit, osin laitteistohuollot sekä mittaustulosten editoinnit TUTKIMUSKAAVIO VUONNA 25 Äänekoski Hiskinmäki SO 2 TRS NO x PM 1 Envidas tiedonkeruuohjelma Äänekoski Liikuntatalo Sääasema (tuulen suunta ja nopeus, lämpötila, kosteus, paine) Envidas tiedonkeruu Ääneseudun terveydenhuollon ky Terveysvalvonta (Suolahti) Aseman toiminnan valvonta Tutkimuksen tilaaja Äänekosken kaupunki Ympäristölautakunta J.P.Pulkkisen kalibrointi Analysaattorien toiminnan kaukovalvonta, tulosten editointi Ilmatieteen laitos ILSE-tietokanta Hiskinmäen ja liikuntatalon mittaustulokset käsitellään HNU-Nordionin toimit- siirretään kuukausittain Enview- ohjelmaan, jonka jälkeen ohjelmalla voidaan toteuttaa tarvittavat tamalla Enview- tiedonkäsittely ohjelmalla. J.P.Pulkkisen editoima mittausdata raportit. Ilmanlaadun tark- kailu Osallistuvat tahot Äänevoima Valtra Oy Kumpuniemen voima Finnforest CP Kelco Oy Metsä-Botnia Valio Ääneseudun Energia Äänekosken kaupunki Suolahden kaupunki
13 13 5. TULOKSET VUODEN 25 AIKANA 5.1. SÄÄTIEDOT Temp[ C] Liikuntatalo Temp[ C] /6 28/6 12/7 26/7 9/8 23/8 6/9 2/9 4/1 18/1 1/11 15/11 29/11 13/12 27/12 Time -1-2 Lämpötilat Liikuntatalon mittauspisteessä HENGITETTÄVÄT HIUKKASET, PM 1 Säätiedoista on raportissa esitetty esimerkkinä loppuvuoden lämpötilatiedot, johtuen Envidas tiedonkeruujärjestelmään siirtymisestä. Alkuvuodesta tiedon- keruussa käytettiin vielä DILTA-järjestelmää. Hengitettäviä hiukkasia mitattiin jatkuvatoimisella Teom 14 A analysaattoril- pölyn la Hiskinmäen mittausasemalla. Laitteisto on varustettu karkeajakoisen erottimella, jolloin tuloksissa on huomioitu hienojakoisen (alle 1 µm) pölyn osuus. Hengitettävät hiukkaset Hiskinmäen mittausasemalla PM1[µg/m3] Hiski tuntiarvot PM1[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Time
14 14 Hengitettävät hiukkaset, vuorokausikeskiarvot vuonna 25 PM1[µg/m3] Vuorokausikeskiarvo Hiski PM1[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Time Ilmanlaatuasetuksessa on säädetty raja-arvot sekä terveyden että kasvillisuu- sallitaan ra- den ja ekosysteemien suojelemiseksi. Terveysperusteinen raja-arvo hengitettäville täville hiukkasille alkaen on 5 µg/m 3. Hiukkasille ja-arvon ylityksiä 35 kertaa vuodessa. Hengitettävät hiukkaset, kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo huhti-toukokuu 25 Hiskinmäki, ohjearvo 7 µg/m 3 Vuoden korkein vuorokausipitoisuus oli ,7 µg/m 3. Huhtikuun toi- seksi suurin vuorokausiarvo oli 44,7 µg/m 3. Ohjearvo kuukauden toiseksi suurimmalle vuorokausiarvolle on 7 µg/m 3.
15 15 Hengitettävät hiukkaset 25 mikrog/m 3 kk 2 suurin Max Keskiarvo Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Hengitettävien hiukkasten kuukausikeskiarvo vaihteli 8,2 23,6 µg/m 3. Suurin kuukausikeskiarvo mitattiin jälleen huhtikuussa. Ääneseudulla on tyypillistä, että hengitettävän pölyn määrä nousee erityisen korkealle maaliskuun - toukokuun aikana. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että kuivat, tuuliset kevätsäät ja liikenne nostavat talven aikana jauhautuneen hie- koitushiekan ja asfalttipölyn kaduilta. Samoin katujen ja kiinteistöjen hiekan- poisto ajoittuu yleensä huhti toukokuulle. mikrog/m 3 PM-1 vuodet Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Hengitettävien hiukkasten kuukausikeskiarvojen vertailu vuosina 24 ja 25.
16 RIKKIDIOKSIDI, SO 2 Rikkidioksidi (SO 2 ) kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Hiskinmäki 25, ohjearvo 25 µg/m 3 µg/m 3 Rikkidioksidin 99.prosenttipiste Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Rikkidioksidi (SO 2 ) kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hiskin- ohjearvo 8 µg/m mäki 25, 3 mikrog/m kk:n toiseksi suurin vrk 25 SO Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
17 17 Rikkidioksidi (SO 2 ) vuorokausikeskiarvo, Hiskinmäki 25 SO2[µg/m3] Hiski : : Interval 24 Hour SO2[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Time Rikkidioksidin korkein vuorokausikeskiarvo Hiskinmäen mittausasemalla oli 54,8 µg/m 3. Tuntiarvot vaihtelivat 338 µg/m 3. Vuosikeskiarvo oli 1,3 µg/m 3. Rikkidioksidin yhden tunnin raja-arvo on 35 µg/m 3, joka saa ylittyä vuodessa 24 kertaa. Rikkidioksidin 24 tunnin raja-arvo on 125 µg/m 3, joka saa ylittyä 3 kertaa vuodessa. Kaikki ohje- ja raja-arvot alittuivat vuoden 25 mittauksissa, lukuun ottamatta helmikuun 17 päivän vuorokausiarvoa, joka kohosi lukemaan 157,4 µg/m HAISEVAT RIKKIYHDISTEET, TRS TRS:n tuntikeskiarvot vuonna 25 TRS[µg/m3] Hiski : : Interval 1 Hour TRS[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Time
18 18 Mittaustulosten vuorokausikeskiarvot TRS[µg/m3] Hiski : : Interval 24 Hour TRS[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Time TRS:n korkeimmat vuorokausipitoisuudet vuonna 25 olivat µg/m 3, ,4 µg/m 3 ja ,3 µg/m 3. Yksikään vuorokau- annettu kuukauden toiseksi suu- siarvo ei ylitä ohjearvoa 1 µg/m 3, joka on rimmalle arvolle. Hiskinmäen mittausasemalla tuntiarvot vaihtelivat välillä 46 µg/m 3. Vuosikeskiarvo oli,6 µg/m 3 µg/m TYPEN OKSIDIT, NO X Typpidioksidin vuorokausiarvot Äänekoski Hiskinmäki 25 NO2[µg/m3] Hiski : : Interval 24 Hour NO2[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Time Typpidioksidin ohjearvo kuukauden toiseksi suurimmalle vuorokausikeskiarvolle on 7 µg/m 3. Vuorokausiarvot vaihtelivat 1,6 45,8 µg/m 3 :n välillä. Maksimivuorokausipitoisuus 45,8 µg/m 3 mitattiin
19 19 Typpidioksidin tuntiarvot Äänekoski Hiskinmäki 25 NO2[µg/m3] Hiski : : Interval 1 Hour 9 8 NO2[µg/m3] /1 1/2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7 1/8 1/9 1/1 1/11 1/12 Time Typpidioksidin korkein tuntipitoisuus oli klo ,3 µg/m 3. Mittausten vuosikeskiarvo oli 9,7 µg/m 3. Tuntiarvojen vaihteluväli oli 88 µg/m 3. Typpidioksidin raja-arvo tuntipitoisuudelle on 2 µg/m 3, joka saa ylittyä 18 kertaa vuodessa. Typpidioksidi (NO 2 ) ja rikkidioksidi ( SO 2 ) kuukauden tuntiarvojen 99 %:n piste KK:n 99.prosenttipiste vuonna 25 NO2 SO2 µ g/m 3 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvot ovat typpidioksidille 15 µg/m 3 ja rikkidioksidille 25 µg/m 3.
20 VUODEN 25 MITATTUJEN KOMPONENTTIEN KUUKAUSIKESKIARVOT Kuukausikeskiarvot Hiski µg/m Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec PM1 NO NO2 SO2 TRS 5.7 ILMANLAATUINDEKSI Ääneseudulla on tarkoitus ottaa käyttöön YTV:n ( pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta ) kehittämä ilmanlaatuindeksi. Indeksin avulla voidaan ilmanlaadusta tiedottaa selkeämmin. Indeksi on nyt käytössä useissa Suomen kaupungeissa. Indeksilaskennassa tulevat Äänekoskella olemaan mukana ovat TRS -yhdisteet, rikkidioksidi ( SO 2 ), typpidioksidi ( NO 2 ) ja hengitettävät hiukkaset ( PM 1 ). Kullekin komponentille lasketaan oma yksittäinen indeksinsä tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta indeksin raja-arvoihin ( taulukko 5 ). Suurin yksittäisen komponentin tunti-indeksi on kyseisen tunnin ja sen vuorokauden indeksiarvo. Pitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo, saa indeksi arvon 1. Ilmanlaadun kuvaus Indeksi NO 2 1 h SO 2 1 h PM 1 1 h TRS 1 h HYVÄ 5 TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITTÄIN HUONO Taulukko 5: Ilmanlaatuindeksin raja-arvot eri komponenteille µg/m 3
21 21 HISKINMÄKI 25 HYVÄ TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITT.HUONO Tammi Helmi 7 21 Maalis 8 23 Huhti 29 1 Touko 9 22 Kesä Heinä 3 28 Elo 5 26 Syys Loka 11 2 Marras Joulu YHT Taulukko 6: Ilmanlaatuindeksin vuorokausiarvojen luokkajakaumat kuukausittain vuonna 25 Ääneseudulla. Erittäin huonoa ilmanlaatua Äänekosken mittauspisteessä ei todettu yhtenäkään päivänä vuoden 25 aikana. Huonoksi ilmanlaadun indeksin vei haisevien rikkiyhdisteiden, TRS arvot. Näiden pitoisuus kesäkuussa oli yhden kerran 45 µg/m 3 sekä syyskuussa 22 µg/m 3 ja 44 µg/m 3. Välttävän ilmanlaatuindeksin aiheutti huhtikuussa hengitettävän pölyn, PM1 pitoisuus 76 µg/m 3 ja marraskuussa TRS pitoisuudella 13 µg/m 3. Äänekoskella ilmanlaatuindeksin tyydyttäväksi laukaisi tyypillisesti hengitettävän pölyn, PM1 arvot. 6. TULOSTEN YHTEENVETO Hengitettävien hiukkasten ( PM 1 ) vuorokausikeskiarvo vaihteli välillä 3 73,7 µg/m 3. Raja-arvo 5 µg/m 3 ylittyi yhden kerran Raja-arvon ylityksiä sallitaan 35 kertaa vuodessa. Kuukauden toiseksi korkein arvo mitattiin , jolloin pitoisuus oli 44,7 µg/m 3, joten ohjearvoa 7 µg/m 3 ei ylitetty tarkkailuvuonna. Edellisenä vuonna vuorokausikeskiarvo vaihteli välillä 3 77 µg/m 3. Vuonna 23 vaihtelivat Suolahden tarkkailupisteessä vastaavat pitoisuudet 2 35 µg/m 3 :n välillä. Tuntikeskiarvo vaihteli tarkkailuvuonna 263 µg/m 3, kun se edellisenä vuonna oli 38 µg/m 3 ja vuonna 23 Suolahdessa se oli 175 µg/m 3. Kuukausikeskiarvot olivat nyt 7 24 µg/m 3, kun edellisenä vuonna vastaavat arvot olivat 7 34 µg/m 3 ja vuonna 23 Suolahdessa µg/m 3. Suurimmat hiukkaspitoisuudet havaittiin huhti- toukokuussa. Rikkidioksidin ( SO 2 ) kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste Hiskinmäellä vaihteli välillä 1,4 85,6 µg/m 3, kun ohjearvo on 25 µg/m 3. Vuonna 24 vastaavat arvot olivat 61 µg/m 3. Rikkidioksidin pitoisuusarvo on ollut
22 22 Ääneseudulla laskeva viimeisen vuosikymmenen aikana. Suoraa vertailua johtuen tarkkailupaikan ja menetelmän muuttumisesta ei kuitenkaan aikaisempiin vuosiin voida tehdä. Vuosikeskiarvo oli nyt 1,3 µg/m 3, kuten edellisenäkin vuonna. Vuonna 23 oli 2 8 µg/m 3 eri mittauspaikoissa ( Äänekosken keskusta, Rotkola, Suolahti). Nykyinen tarkkailupaikka sijaitsee lähempänä Äänekosken metsäteollisuutta, joten voidaan olettaa, että rikkilaskeuma kohtuullisten ilmavirtausten aikana yleensä ylittää mittauslaitteiston. Haisevien rikkiyhdisteiden ( TRS ) osalta ei tapahtunut vuorokausitasolla yhtään ohjearvon ( kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo ) 1 µg/m 3 ylitystä, sillä korkein arvo oli 5, µg/m Vuoden 24 korkein oli 9,9 µg/m 3. Tuntikeskiarvot vaihtelivat välillä 45,6 µg/m3, kun vuonna 24 tuntikeskiarvot olivat 72 µg/m 3. Tuntikeskiarvolle ei ole ohjearvoja. Vuonna 23 Rotkolan tarkkailupisteessä tapahtui yksi vuorokausitason ylitys ja sitä edeltävä ylitys havaittiin vuonna Typen oksideja mitattiin nyt toista vuotta, joten vertailua aikaisempaan ei voida suorittaa kuin vuoden 24 osalta. Tarkkailujaksolla ei ylitetty vuorokausikeskiarvojen eikä tuntikeskiarvojen ohjearvoja. Suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat välillä 1,6 45,8 µg/m 3, kun ohjearvo on 7 µg/m 3. Suurin arvo oli ,8 µg/m 3. Edellisenä vuonna suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat maaliskuussa ja joulukuussa 4 52 µg/m 3. Tuntiarvojen ohjearvo on 15 µg/m 3 ja suurimmat arvo oli maaliskuussa 88,3 µg/m 3, kun se edellisenä vuonna oli 93 µg/m 3. Tuloksista voidaan kuitenkin havaita, että vallinnut säätyyppi, pakkanen ja tuulettomuus, nostivat pitoisuuksia selvästi. Ominaista havaittujen huippupäästöjen säätilalle oli lisäksi hyvin heikko pohjois-luoteistuuli, jolloin voidaan olettaa, että kyseisten typpipäästöhuippujen lähteenä oli kaupungin keskustaajaman ja Siltakadun liikenne.
23 23 7. YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ 7.1. Laskennalliset päästöt Yritysten ilmoittamat vuoden 25 laskennalliset rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat seuraavassa taulukossa: Päästöt tonnia Yritys / Laitos Hiukkaset SO 2 NO X ( NO 2 :na) CO 2 TRS (S) VOC Valio Oy 2,19 15,71 6,62 256,1 Kumpuniemen Voima Oy Pyroflow-kattila 8,12,2 42,2 65,35 Bio-kattila (Arinakattila) 9,11,2 52,65 42,93 Öljykattila,,2,1 55 Valtra 1,32 78,5 68, foss 55,2 Äänevoima Oy Biokattila,8 47,7 189, *) S4 1,4 6, 27,2 189 Högfors,3 9,8 5, Metsä-Botnia Oy 35,4 412,1 818, **) 18,7 CP Kelco Oy 2,8 979 Ääneseudun Energia Oy Finnforest Oy 58 *) josta foss. CO tn **) josta foss.co tn 7.2. Ilmoitetut käyntihäiriöt ja seisokit Yritysten ilmoittamat käyntihäiriöt ja korjausseisokit, jotka ovat voineet aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä vuoden 25 aikana seuraavasti: Oy Metsä-Botnia Ab: Meesauunin seisokki Työnseisaus, alas- ja ylösajot Työnseisaus, alas- ja ylösajot Työnseisaus, alas- ja ylösajot *) Meesauunin alas- ja ylösajo *) Metsäteollisuuden työnseisaus vaikutti Äänevoima Oy:n ja Ääneseudun Energia Oy:n toimintaan. Varavoimaloita käytettiin normaalia enemmän. Muulta teollisuudelta ei edelleenkään ole saatu ilmoituksia käyntihäiriöistä tai seisokeista.
24 24 8. ARVIO LIIKENTEEN AIHEUTTAMISTA PÄÄSTÖISTÄ 8.1. Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä LIISA 24 LIISA on VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa kehitetty tieliikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä, jonka kehitystyön ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, liikenneministeriö, Neste Oy ja VTT. Järjestelmä päivitetään vuosittain. Laskentajärjestelmä tulostaa päästömäärät kunnittain, lääneittäin ja koko Suomen osalta. Päästölajit ovat hiilimonoksidi ( CO ), hiilivedyt ( HC ), typen oksidit ( NO x ), hiukkaset, metaani ( CH 4 ), typpioksiduuli ( N 2 O ), rikkidioksidi ( SO 2 ) ja hiilidioksidi ( CO 2 ) sekä polttoaineen kulutus. Pakokaasupäästöjen laskenta perustuu kunkin ajoneuvotyypin liikennesuoritteeseen ( ajoneuvokilometriä vuodessa ) eri liikenneväylätyypeillä ja niitä vastaaviin päästökertoimiin. Päästökertoimet on määritellyt VTT Energia. Rikkidioksidi ( SO 2 ) ja hiilidioksidi ( CO 2 ) lasketaan kulutetun polttonestemäärän ( t/a ) ja päästökertoimen ( g/kg polttonestettä ) avulla. Suoritetieto yleisten teiden osalta perustuu tielaitoksen tierekisteriin. Katusuorite yksittäisen kunnan osalta on kunnan väkilukuun perustuva osa Suomen koko katusuoritteesta. Ääneseudun osalta ovat raskaan liikenteen aiheuttamat päästöt todennäköisesti tässä esitettyjä suuremmat, johtuen seudun teollisuuden aiheuttamasta keskimääräistä suuremmasta rekkaliikenteen osuudesta. Myös alueen läpi kulkevan valtatie 4:n runsas rekkaliikenne lisää raskaan liikenteen aiheuttamia pakokaasupäästöjä tässä esitetystä Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen määrät vuosina Ääneseudulla ja koko Suomessa Tieliikenteen päästöt [t/a] Lähde: VTT/LIISA 23 laskentajärjestelmä CO HC NOx Hiukkaset CH4 N2O SO2 CO2 24 Koko maa Koko maa Koko maa Koko maa Ääneseutu , 11,5 1,5, Konnevesi ,4 1,5 1,4, Sumiainen ,75,51,48, Suolahti ,4 1,7 1,5, Äänekoski ,7 7,1, Ääneseutu ,9 12,6 9,7, Konnevesi ,7 1,7 1,3, Sumiainen ,83,57,44, Suolahti ,7 1,9 1,4,
25 25 Äänekoski ,6 8,4 6,5, Ääneseutu ,9 13,4 9,1 1, Konnevesi ,8 1,8 1,2, Sumiainen ,86,61,42, Suolahti ,9 2, 1,3, Äänekoski , 6,1, Ääneseutu ,8 14,1 8,4 1, Konnevesi ,1 1,9 1,1, Sumiainen ,,66,39, Suolahti ,1 2,1 1,3, Äänekoski ,4 5,6, Suomen liikenteen päästöjen kehitys vuodesta 198 ja arvio niiden muutoksesta tulevaisuudessa Esimerkkejä Suomen liikenteen päästöjen kehityksestä vuodesta 198 ja arvio niiden muutoksesta tulevaisuudessa:
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015
1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2007
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2007 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI JOUNI KURKELA JOUNI JÄNKÄVAARA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2008 2 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2007 sivu 1. JOHDANTO
LisätiedotÄÄNESEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILU 2006
ÄÄNESEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILU 2006 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI ÄÄNESEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TERVEYSVALVONTA JOUNI KURKELA JOUNI JÄNKÄVAARA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2007
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2014
1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2015 2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ympäristövalvonta YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2008
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2008 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI JOUNI KURKELA JOUNI JÄNKÄVAARA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2009 2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ympäristövalvonta YHTEENVETO Äänekosken
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2009
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI JOUNI KURKELA JOUNI JÄNKÄVAARA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2010 2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ympäristövalvonta YHTEENVETO Äänekosken
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2010
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2010 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI JOUNI KURKELA JOUNI JÄNKÄVAARA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2011 2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ympäristövalvonta YHTEENVETO Äänekosken
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2013
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2013 Kuva: Liikennevirasto, Tiesääkuva Hirvaskangas 4.12.2013 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI JOUNI KURKELA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2014 2 ÄÄNEKOSKEN
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2012 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2012 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI JOUNI KURKELA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2013 2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ympäristövalvonta YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2011
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2011 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI JOUNI KURKELA JOUNI JÄNKÄVAARA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2012 2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ympäristövalvonta YHTEENVETO Äänekosken
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotKAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004
KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2015
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2013
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
LisätiedotÄÄNESEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2004
1 ÄÄNESEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILU VUOSIRAPORTTI 2004 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI ÄÄNESEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TERVEYSVALVONTA Huttunen Unto Kurkela Jouni Jänkävaara Jouni Ilmansuojelujulkaisu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 212 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain
LisätiedotILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010
ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin
LisätiedotLyhenteiden selitykset:
Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä
Lisätiedottammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi
Lisätiedotmarraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt
Lisätiedotsyyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin
LisätiedotYHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI
Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotPietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012
Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus
Lisätiedotmaaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla
Lisätiedotheinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
LisätiedotPorin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012
Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
Lisätiedotmaaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotMITTAUSSUUNNITELMA. Soran murskauksen aiheuttaman hengitettävien hiukkasten pitoisuuden mittaus. Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo. Rudus Oy Liisa Suhonen
Ilmanlaatu Suunnitelma PR3698 TY02 Sivu 1 (5) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 MITTAUSSUUNNITELMA Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3
LisätiedotRAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015
RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotHarjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä
27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,
LisätiedotOULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009
OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/21 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 29 Hiilimonoksidipitoisuudet Oulussa v. 29 (mg/m³). Otsonipitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo korkein 8 tunnin
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotLahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun
LisätiedotPorin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013
Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET
LisätiedotILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
LisätiedotKemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014
Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotRAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2013
RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2013 Yhteenveto PM 10 - ja NO 2 -mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Laura Pokka 11.7.2014 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 ILMANLAADUN
LisätiedotKuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä
Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut
Lisätiedot