Maanmittauslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2003

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2003 MAANMITTAUSLAITOS 2004

2 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS 2003 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKATSAUS TULOKSELLISUUDEN KUVAUS VAIKUTTAVUUS Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakasvaikuttavuus PROSESSIT JA RAKENTEET Prosessien laatu Suorituskyky Perustoimitusprosessi (PETO) Arviointitoimitusprosessi (ARTO) Toimitustuotannon yhteisiä tietoja Tilusjärjestelytoimitusprosessi Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi (RETI) Maasto- ja rajatietotuotantoprosessi (MARA) Tietopalvelu- ja tilaustuotantoprosessi (TITI) Kehittäminen Tukitoiminta UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Ammattimainen johtaminen Henkilöstön osaamisen varmistaminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito TALOUS JA RESURSSIT Taloudellisuus Yksikkökustannukset Kustannukset Maksullisen toiminnan kannattavuus Maanmittaustoimitukset Muut julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Henkilöresurssit ja henkilöstökulut Muut resurssit Tuloskortti Kohdan 2 liitteet TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU Tuotto-kululaskelma Tase Talousarvion toteutuma SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUS...48

3 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) MAANMITTAUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 1 TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus Ohjaustapa ja organisaatio Maanmittauslaitos tuottaa ja välittää tietoja ja palveluja asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeiden mukaan kiinteistöistä, maastosta ja ympäristöstä. Maanmittauslaitoksen tehtävänä on huolehtia Suomen kiinteistöjärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä sekä edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä. Maanmittauslaitoksen arvot ja perusviestit Toimintayksiköissä käydyn arvokeskustelun pohjalta on laadittu Maanmittauslaitoksen yhteiset arvot: 1 ) Asiakas on tyytyväinen 2 ) Henkilöstö voi hyvin 3) Työ on hallinnassa 4) Talous on kunnossa Arvoja viestitään sekä ulospäin että talon sisällä seuraavien Maanmittauslaitoksen perusviestien avulla: *Maanmittauslaitos Tietoa maasta *Puolueetonta ja luotettavaa tietoa *Taitajien työpaikka *Tietoyhteiskunnan rakentaja Tavoitteena on, että kun työ on hallinnassa ja henkilöstö voi hyvin, niin asiakas on tyytyväinen ja talous on kunnossa. Maanmittauslaitos on tulosohjattu, nettobudjetoitu virasto. Uudistettu organisaatio on otettu käyttöön vuoden 1999 alusta. Nykyinen organisaatio on kaksiportainen ja se muodostuu laitoksen keskushallinnosta ja sen alaisista kuudesta valtakunnallisesta tuotanto- ja palveluyksiköstä sekä kolmestatoista piirihallinnon maanmittaustoimistosta. Organisaatiokaavio on liitteenä 1. Kullakin maanmittaustoimistolla on hallinnollisen toimipaikan lisäksi yksi tai useampi toimipiste. Maanmittaustoimistot huolehtivat omilla toimialueillaan kaikista alueellisista maanmittaustoimintaan liittyvistä tehtävistä eräin vähäisin poikkeuksin. Kansalaiset saavat kaikki Maanmittauslaitoksen tavanomaiset palvelut jokaisesta toimipisteestä. Maanmittauslaitoksen palveluja tuotetaan ja tehtäviä hoidetaan yhteisiksi määritellyissä ydin- ja tukiprosesseissa. Prosessien johtamisella ja ohjaamisella tavoitellaan tasaista laatua yhtenäisiä menettelytapoja noudattamalla. Keskeisiä tuloksia seurataan tasapainoisen onnistumisen viitekehyksen pohjalta kehitetyillä strategisilla mittareilla.

4 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Palvelujen kysyntä ja muut toimintaympäristön muutokset Kansainvälinen toiminta Maanmittaustoimitusten kysyntä kääntyi vuoden 2002 tasaantumisen jälkeen uudelleen laskuun. Lopullinen vireille tulleiden toimitusten määrä (22496 kpl) oli noin 2 % pienempi kuin vuonna 2002 ja mitä suunniteltiin. Perustoimitusten kysyntä oli 3.7 % pienempi kuin vuonna 2002, kun taas arviointitoimitusten kysyntä (3175 kpl) kasvoi merkittävästi (+9.1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. ttomia vanhoja suojeluohjelmia on valtakunnassa jäljellä vajaat ha, ja ne koskevat kiinteistöä. Suojeluohjelmien toteuttamisvauhti on ollut viime vuosina keskimäärin ha ja noin kiinteistöä vuodessa. Nykyisellä vauhdilla ohjelmat eivät toteudu vuoteen 2007 mennessä, mikä oli valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittu tavoiteaika. Ympäristöministeriö tarkistaa toteuttamisen rahoitusohjelman vuoden 2004 aikana. Rahoitusohjelmaan sisällytetään myös suojelualuekiinteistöjen muodostaminen. Tämä tulee ohjelmaan vuosina Suojelualueiden toteuttamisen lisäksi tilusjärjestelyjen mahdollisuuksia kokeillaan rautateiden tasoristeysten ja yleisten teiden yksityistieliittyminen järjestelyissä tavoitteena liikenneturvallisuuden parantaminen. Kehittämistyö käynnistettiin yhteisin pilottihankkein, joita ohjaa Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon ja Maanmittauslaitoksen yhteinen TIERATAMAA yhteistyöryhmä. Maaseudulla jatkuu kaikkien aikojen rajuin rakennemuutos. Maatilojen lukumäärä vähenee noin 5000 kpl vuodessa. Jatkavien maatilojen keskikoko kasvaa keskimäärin 1-2 ha vuodessa, mutta lohkokoko ei. Maatilojen nopea kasvu on perustunut yleisesti pienten ja kaukaisten lisälohkojen hankintaan, joiden lukumäärä tilaa kohden on noussut nopeasti. Tilusjärjestelyjen kysyntä ongelmien ratkaisemiseksi on selvästi lisääntynyt. Tietopalveluna annettavien maasto- ja kiinteistötietojen kysyntä kasvoi edellisestä vuodesta. Painettujen karttojen kysynnän lasku jatkui edelleen asiakkaiden siirtyessä digitaalisista aineistoista tuotettujen tulosteiden käyttöön. Verkkoitsepalvelujen kysyntä jäi edellisen vuoden tasolle. Uusi Karttapaikka sovellus otettiin käyttöön joulukuussa, ja merkittävämpää myynnin kasvua arvioidaan tapahtuvan v Tilaustuotannon kysyntä ylitti hieman edellisen vuoden tason. Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta tuli voimaan Sen mukaan kiinteistötietojärjestelmän hallintovastuu siirtyi Maanmittauslaitokselle. Maanmittauslaitos jatkoi aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötään erityisesti Euroopassa osallistumalla mm. Euroopan kansallisten karttalaitosten järjestön EuroGeographics:n toimintaan. EuroGeographics:ssa laitos toimi työryhmissä ja osallistui yhteishankkeisiin. Maanmittauslaitos koordinoi Euroopan kattavan 1:1 miljoonaan mittakaavaisen karttatietokannan tuottamiseen tähtäävää EuroGlobalMap-projektia. Hankkeessa tuotettiin vuoden 2003 aikana aineiston ensimmäinen versio, 25 Euroopan maata kattava karttatietokanta. Maanmittauslaitos osallistui myös YK:n Euroopan talouskomission UNECEn alaisuudessa toimivan Working Party on Land Administration -järjestön (WPLA) toimintaan.

5 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Baltian vuonna 1999 aloitettu maanhallinta- ja arviointihanke saatiin päätökseen vuonna Hanke on käsittänyt maanhallinnan järjestämistä, kiinteistöjen rekisteröintiä, maan massa- ja kohdearviointia, kauppahintarekisterin luomista ja käyttöä sekä maanhallintaa koskevan lainsäädännön valmistelua. Hankkeessa on ollut painopisteenä kohdemaiden viranomaisten konsultointi ja koulutus. Vuonna 2003 toiminta keskittyi kiinteistöjen kohdearvioinnin koulutukseen luonnonsuojelualueiden, metsämaan ja erilaisten lunastuskohteiden osalta sekä lunastusten ja tilusjärjestelyjen toimitusmenettelyjen (prosessin) kehittämiseen ja kouluttamiseen. Lisäksi jatkettiin maan massa-arviointiprojektin toteutuksen konsultointia erityisesti Liettuassa. Maanhallintaa kehitettiin yleisellä tasolla vastaamaan Euroopan Unionin vaatimuksia. Venäjän Karjalassa on autettu Sortavalan, Olonetsin, Lahdenpohjan, Muezerskin ja Pitkärannan paikallisia maaresurssikomiteoita yksityistetyn maan mittaamisessa ja saattamisessa rekisteröinnin piiriin. Vuonna 2003 aloitettiin yhdessä Ruotsin maanmittauslaitoksen kanssa EU:n TACIS-avustusohjelman mukainen twinning-tyyppinen yhteistyöprojekti Armeniassa, jossa on tarkoitus valmistella tehtävämäärittelyt kiinteistöjen rekisteröinnin kehittämiseksi. Hanke jatkuu vuoteen Maanmittauslaitos oli mukana EU:n econtent-ohjelmasta rahoitusta saavassa EULIS-hankkeessa, jossa pyritään kehittämään valtioiden rajat ylittävää kiinteistöjen ja luottojen kauppaa tukevaa tietoverkon kautta tapahtuvaa kiinteistötietojen välitystä EU:n alueella. Hanke jatkuu vuoteen Kehitysyhteistyöhankkeiden ohjaukseen, valvontaan tai toteuttamiseen osallistuttiin Nepalissa, Laosissa ja Kambodzhassa UM:n toimeksiannosta. Hankkeet saatiin päätökseen vuoden 2003 aikana. Maanmittauslaitos on jatkanut kansainvälistä paikkatietojen standardointia seuraavan standardointirenkaan sihteeri- ja puheenjohtajatehtävissä ja osallistunut ISO/TC211:n työskentelyyn kansallisena vastuuorganisaationa sekä osallistunut pohjoismaiseen standardointi- ja metadatayhteistyöhön. Maanmittauslaitos koordinoi ja valmisteli 10 valtion (Norja, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina) yhteisen esityksen Struven ketjun liittämiseksi Unescon maailmanperintöluetteloon.

6 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Maanmittauslaitoksen organisaatio KOHTA 1 LIITE Pääjohtaja Jarmo Ratia Keskushallinto Maanmittaustoimistot ja maanmittausjohtajat Valtakunnalliset tuotanto- ja palveluyksiköt ja niiden johtajat Ylijohtaja Pauli Karvinen Uusimaa Kehittämiskeskus yleishallinto, lainsäädäntö Erkki Räsänen Timo Tuhkanen Maanmittausneuvos Arvo Kokkonen asti Pekka Halme alkaen kiinteistötehtävät Maanmittausneuvos Risto Nuuros kartastotehtävät Henkilöstöjohtaja Liisa Santaholma asti Maritta Yläranta alkaen Talousjohtaja Annikki Alatalo Tietohallintojohtaja Matti Lisitsin Varsinais-Suomi Antti Talaskivi asti Matti Kantanen alkaen Häme Seppo Sulku Pirkanmaa-Satakunta Pirkko Noukka Kaakkois-Suomi Matti Kantanen asti Tage Westman alkaen Etelä-Savo Tage Westman asti Tuula Manninen alkaen Ilmakuvakeskus Juha Vilhomaa Hallintopalvelukeskus Martti Havila Atk-keskus Mikko Lipponen Myyntipalvelut Antti Kosonen Yhtenäisarkisto Marja Rantala Pohjois-Savo Pekka Päivike Pohjois-Karjala Pertti Saarelainen Keski-Suomi Airi Kärki Pohjanmaa Juhani Jokela Pohjois-Pohjanmaa Risto Pekkala Kainuu-Koillismaa Matti Härkönen Lappi Markku Harju

7 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Tiivistelmä Vuoden 2003 kiinteistötehtävissä keskityttiin purkamaan toimitusten korkeaa tilauskantaa, missä saavutettiinkin hyviä tuloksia. Toimitustuotannossa oli muutamia suunnittelemattomia tuotantokatkoksia, joiden aiheuttamaa viivettä ei kokonaan saatu kurotuksi kiinni loppuvuoden aikana. Toimitusten kannattavuus jäi tavoitteesta tuotantovajeen sekä tulokertymän alhaisuuden vuoksi. Toimitustuotannon yksikkökustannukset toteutuivat tavoitetta suurempina. Maastotietotuotannon yksikkökustannuksen kehitys oli myönteistä. Vesioikeudellisten kylien viimeiset osakasluettelot valmistuivat loppukesällä Kartastotöissä uuden tuotantojärjestelmän käyttö maastotietotuotannossa on vakiintunut. Vuodelta 2002 siirtynyt ennakoitua suurempi tuotantomäärä aiheutti sen, että tavoitteet jäivät eräiltä osin saavuttamatta. Kehittämisen painopiste oli uuden kiinteistötietojärjestelmän kiinteistöosan kehittämisen jatkaminen yhteistyössä kiinteistörekisteriä pitävien kuntien ja oikeusministeriön kanssa tavoitteena järjestelmän käyttöönotto Prosessien ja laadun kehittäminen eteni suunnitelman mukaisesti painopisteen ollessa prosessien sisäisessä auditoinnissa. Markkinatuotannossa saavutettiin hyvä tulos. 2.1 VAIKUTTAVUUS Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kattavuustavoitteiden toteutuminen: Maanmittauslaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet liittyvät laitoksen tuottamien ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuuteen, ajantaisuuteen ja laatuun. Aineistot tuotetaan keskenään yhteensopiviksi. Näissä yhteiskunnan perusinfrastruktuurin tehtävissä panostettiin erityisesti tietojen laadun parantamiseen. Maastotiedot * - A-laatu - B-laatu Tot. % Tot. % Tot. % ,2 74,5 17,7 Tavoite % ,5 75,8 16,7 A-laadun kiinteistörekisterikartta haja-asutusalueen pyykeistä KR:n kattavuusindeksi (ilman alueellisia tietoimituksia; lähtö- eli 0-taso ) Vesioik.kylien yhteisten vesialueiden alueelliset selvittelyt Taajamissa olevien ja käytön kannalta tarpeellisten muiden yhteisten alueiden osakasluetteloista rekisteröity KR:n epäselvien palstojen selvitysaste *) Kattavuus on laskettu koko maan pinta-alasta mukaan luettuna merialueet sisäisten aluevesien ulkorajaan asti.

8 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Asiakasvaikuttavuus Maastotietokanta kattoi vuoden lopussa 92,2 % koko maan pinta-alasta ( km 2 ). Siitä on A-laatua 74,5 % ja B-laatua 17,7 %. Tavoitteen mukaisesta A-laadun kattavuudesta (75,8 %) ja myös kokonaiskattavuustavoitteesta 92,5 % jäätiin hieman. Maastotietotuotannon alueellinen suuntaaminen on perustunut eri asiakastahojen kanssa käytyihin neuvotteluihin. Asiakkaiden tarpeet on pyritty ottamaan mahdollisimman tasapuolisesti huomioon. Tiestön vuosittainen ajantasaistus tehtiin kattavasti koko maassa. A-laatuisen kiinteistörekisterikartan kattavuus oli vuoden lopussa 71 % hajaasutusalueen rajapyykeistä. Tavoite saavutettiin. Vesioikeudellisten kylien osakasluetteloiden tuli olla koko maassa valmiina vuoden 2002 loppuun mennessä, mutta työtä siirtyi neljässä maanmittaustoimistossa vuoden 2003 puolelle. Viimeiset luettelot valmistuivat loppukesällä. Vesioikeudellisten kylien alueellisen ulottuvuuden selvittäminen jäi tavoitteesta, koska muutamissa maanmittaustoimistoissa selvittämisen on katsottu tulleen tehdyksi liian alhaisin kriteerein. Tämän vuoksi tekemätöntä työtä on jäljellä enemmän kuin vuosityösuunnitelmassa on ennakoitu. Taajamissa olevien ja käytön kannalta tärkeiden muiden yhteisten alueiden osakasluetteloita tehtiin selvästi enemmän kuin oli suunniteltu. Mukana on tosin myös vähemmän tärkeitä yhteisiä alueita. Kiinteistörekisterikartassa olevien epäselvien palstojen selvittämisessä jäätiin tavoitteesta selvästi. Maanmittauslaitos on toiminut aktiivisesti Rekisteripoolissa. Maanmittauslaitoksen puheenjohtajakaudella aloitettuja perusrekisterien käytettävyyteen liittyviä kehittämishankkeita on jatkettu ja valmistuneiden hankkeiden osalta tulokset ovat hyödynnettävissä. Maanmittauslaitos on laatimassa omaa paikkatietostrategiaansa hallinnonalan paikkatietostrategian ja yleisten kartastotöiden strategian pohjalta. Paikkatietostrategiaan vaikuttavat myös valmisteilla olevat kansallinen paikkatietostrategia ja MML:n tietohallintostrategian päivitys. Geodeettisen laitoksen kanssa on jatkettu valmistautumista yhtenäisen eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän käyttöönottoon. Julkisen hallinnon suositus "ETRS89 -järjestelmään liittyvät karttaprojektiot, tasokoordinaatistot ja karttalehtijako" (JHS 154) on valmistunut. Koordinaatistomuunnosohjelma KKJ EUREF-FIN asetettiin Maanmittauslaitoksen Internet-sivuille yleisön kopioitavaksi. Lohkomistoimitusten kestoajat laskivat 9,4 kk:sta 9,3 kk:een. 8,2 kuukauden tavoitteesta jäätiin kuitenkin vielä selvästi. Maanmittaustoimistojen välistä palvelutasoeroa lohkomissa pystyttiin hieman pienentämään, koska läpimenoaika pieneni keskimäärin 1,6 kk:lla kolmessa sellaisessa maanmittaustoimistossa, joissa kestoaika vielä ylittää 10 kuukauden rajan. Muissa toimituslajeissa kestoaikaa onnistuttiin lyhentämään toimituslajiryhmässä Muu toimitus (-0,6 kk) ja lunastustoimituksissa (-0,5 kk) edellisestä vuodesta. Yksityistietoimituksissa (+0,1 kk), halkomisissa (+0,8 kk), yleistietoimituksissa (+1,4 kk) ja rajankäynneissä (+1,4 kk) kestoajat kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Lohkomisten tilauskannan keski-iän kasvua, kestoajan lyhenemisestä huolimatta, selittää mm. kaavallisten edellytysten ratkeamista odottavien usean sadan toimituksen joukko.

9 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Kysynnän lasku vaikutti selkeästi lohkomisten tilauskantaan, joka pieneni 8 %:lla (14760 kpl). Myös yli 2 vuotta vanhempien lohkomisten tilauskanta pieneni 13 %:lla vuoteen 2002 verrattuna (2352 kpl v.2002, 2045 v. 2003). kk 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 Lohkomisten kestoaika ja tilauskannan keskiikä, kk tot. kestoaika ka tav. kestoaika ka tot. kestoaika md tav. kestoaika md tilauskannan keski-ikä Asiakastyytyväisyys Varsinaisten toimitusten tilauskanta (ilman tilusjärjestelyjä) oli vuoden 2003 lopussa toimitusta eli 690 toimitusta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli kaksi vuotta vanhempien toimitusten määrä pieneni 4 % aikaisempaan vuoteen verrattuna. Niiden osuus tilauskannasta pysyi edellisen vuoden 16,4 %:n tasolla (16,3 % v. 2002). Yli kaksi vuotta vanhempien lohkomisten osuus 13,9 % tilauskannasta (14,5 % v. 2002) jatkoi pienenemistä. Arviointitoimituksista yleistietoimitusten kestoaikaa mitattiin vuonna 2003 kolmantena peräkkäisenä vuonna Tiehallinnon kanssa yhteisesti sovitulla mittaustavalla. Kestoajat lyhenivät edellisvuodesta rajaamistoimituksia lukuun ottamatta. Vuonna 2003 lopetettujen tilusjärjestelytoimitusten (TJ) kestoaika oli 11,5 vuotta (sis. oikeuskäsittelyt). Vuoden lopussa vireillä oli 115 tilusjärjestelyä, joiden keski-ikä oli 2,3 vuotta (ei oikeuskäsittelyä). Maastotietokannan perusparannuksen läpimenoaikaa ilmakuvauksesta maastotietokannan valmistumiseen kasvoi edellisestä vuodesta 0,2 vuodella ja oli 2,8 vuotta. Tavoite vuodelle 2003 oli 2,5 vuotta. Kestoajan mediaani oli 2,6 vuotta. Läpimenoaikojen kasvu selittyy kuvauksilla, joita on tehty vuosina ja joista maastotietokanta on valmistunut vasta vuonna Kuvausvuosina maanmittaustoimistoille ei ollut asetettu maastotietokannan läpimenoaikavaatimusta. Asiakaspalautejärjestelmän kautta saatujen palautteiden määrä laski noin 24 % edellisvuodesta. Palautteesta 61 % tuli kirjallisena ja 16 % Internetin kautta. Internetin kautta tulleen palautteen osuus oli yli kaksinkertainen vuoteen 2002 verrattuna. Palautteesta oli 50 % positiivista. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina. Positiivista palautetta saatiin eniten palvelun joustavuudesta ja palvelualttiudesta. Kiitosta saatiin myös palvelun ja maanmittaustoimituksen lopputuloksesta sekä henkilöstön asiantuntemuksesta, tasapuolisuudesta ja puolueettomuudesta. Palautteesta oli negatiivista 24 %. Se

10 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) 2.2 PROSESSIT JA RAKENTEET Prosessien laatu Suorituskyky Perustoimitusprosessi (PETO) kohdistui useimmiten tuotteen tai aineiston laatuun, toimituksen tai palvelun lopputulokseen sekä hintoihin. Tuorein laitoksen kanta- ja toistuviin asiakkaisiin kohdistunut asiakastyytyväisyystutkimus on tehty vuonna Maanmittauslaitos toimii koko laitokselle määriteltyjen ydin- ja tukiprosessien mukaisesti. Ydinprosessien auditointeja jatkettiin. Tukiprosessit jalkautettiin yksiköihin. Toimintayksiköiden johtamisen kehittämiseksi tehtiin yksiköiden itsearviointeja kolmen neljän yksikön ryhmissä. Maanmittauslaitos päätti osallistua Suomen laatupalkintokilpailuun v Maanmittauslaitoksen toiminnan kuvauksen laatiminen aloitettiin. Toiminnankuvaus tulee olemaan samalla myös Suomen laatupalkintokilpailun kilpailuhakemus. Aineistoja tuotettiin laatumallien mukaisesti. Laadunseurantaa toteutettiin keskushallinnon tilaamana ulkopuolisena palveluna ja yksiköiden omana tarkastuksena. Maanmittaustoimistot ovat edellisten vuosien tapaan tarkastaneet yhdenmukaisin perustein 2 % kunakin vuonna rekisteröidyistä lohkomisista. Toimitukset on valittu otannalla siten, että mukana on ollut kaikkien toimitusinsinöörien tekemiä lohkomisia. Laadunvalvonta on tehty lähinnä rekisteröinnin oikeellisuuden näkökulmasta. Virheiden esiintymistiheys on parin vuoden aikana vakiintunut aloitusvuotta huomattavasti alemmalle tasolle. Toimituskarttojen laatu on myös selvästi parantunut. Muiden toimituslajien laatua on tutkittu samanlaisella menetelmällä, mutta otanta on ollut pienempi. Maastotietotuotantoa on testannut ulkopuolinen laatutestauksiin erikoistunut yritys. Maastotietotuotannon laatu täytti asetetut vaatimukset. Ominaisuustiedot olivat tarkastetuissa kohteissa täysin oikein 97 %:ssa tapauksista, mikä on sama kuin asetettu vaatimus. Kohteista oli merkittävästi virheellisiä, puuttui tai oli liikaa 4 %, mikä on parempi kuin asetettu raja 5 %. Testialueilla maastotietokanta oli ajantasaistettu tai perusparannettu vuonna Kysyntä Tuotanto Perustoimituksia tuli vireille kpl eli 730 kpl vähemmän (- 4 %) kuin vuonna Lohkomisten kysyntä laski 4 % vuodesta 2002 (17695 kpl v. 2002, kpl v. 2003), kuten myös yksityistietoimitusten (-3 %). Perustoimituksista vain rajankäyntien kysyntä kasvoi hieman (+2 %) vuoteen 2002 verrattuna. Perustoimituksia valmistui rekisteröitäväksi kpl, joka oli 8 % tavoitetta vähemmän. Lohkomisia valmistui rekisteröitäväksi kpl, joka jäi selvästi toimituksen tavoitteesta. Tuotanto oli kuitenkin vuoden 2002 tasoa (ero 0,1 %).

11 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Vuonna 2003 Maanmittauslaitos kärsi normaalia enemmän tietojärjestelmähäiriöstä. Normaalisti tietojärjestelmien häiriöpäiviä kertyy vuodessa n. viisi, joten vuonna 2003 oli 8 osittain menetettyä työpäivää enemmän normaalivuosiin verrattuna. Tuotannon menetyksiksi voidaan koko laitoksessa arvioida enintään noin 430 toimitusta. Kaikkien muiden toimitusten kuin lohkomisten osalta menetyksiksi voidaan arvioida laitostasolla noin 110 toimitusta. kpl Perustoimitusten kysyntä ja tuotanto tot.tuotanto, lohkomiset tav.tuotanto, lohkomiset tot. muut perustoim. kysyntä, muut perustoim. kysyntä, lohkomiset Arviointitoimitusprosessi (ARTO) Kysyntä Tuotanto Arviointitoimitusten kysyntä nousi 9 % vuodesta 2002 ollen yhteensä 3175 kpl. Yleistietoimitusten kysyntä (469 kpl) laski edellisvuodesta 5 %. Rajaamistoimitusten osuus vireille tulleiden yleistietoimitusten lukumäärästä oli 34 % (50 % v. 2002) ja 50 % kilometrimäärästä (70 % v. 2002). Muiden arviointitoimitusten kysyntä kasvoi edellisvuodesta 15 % ollen nyt 2277 kpl. Arviointitoimitusten tuotantomäärä (2722 kpl) kasvoi edellisvuodesta vajaat 4 %. Yleistietoimitusten tuotantomäärä 396 kpl oli 14 % pienempi kuin vuonna Muista arviointitoimituksista halkomisten tuotanto kasvoi edellisvuodesta 20 %. Lunastustoimitusten tuotanto pysyi likimain edellisvuoden tasolla Arviointitoimitusten kysyntä ja tuotanto kpl tot. tuotanto tav. tuotanto tot. kysyntä tav. kysyntä

12 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Toimitustuotannon yhteisiä tietoja Tilauskannan keskeneräisten toimitusten määrä pieneni 1540 toimituksella. Pienenemistä tapahtui kaikissa toimituslajeissa ja suurin vähennys oli lohkomisissa, 1170 kpl. Aloittamattomien osuus tilauskannasta kasvoi 6 %:lla Toimitustuotannon kysyntä, tuotanto ja tilauskanta, kpl kpl tot. kysyntä tav. kysyntä tot. tuotanto tav. tuotanto tilauskanta Toimitusten tulotavoitetta ei saavutettu, sillä tulot jäivät 1,4 milj. euroa, 4 % alle suunnitellun. Edellisestä vuodesta tulot kasvoivat 0,6 milj. euroa, 1,6 %. Perustoimitusten tulot alittivat suunnitelman 1,1 milj. euroa, 5 % ja olivat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, vaikka maksuja nostettiin toukokuun alusta alkaen. Lohkomisten tulot olivat 0,1 milj. euroa, 0,5 % pienemmät kuin edellisenä vuonna (suoritemäärä oli 0,1 % pienempi kuin vuonna 2002). Muiden perustoimitusten tulot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 8 %. Arviointitoimitusten tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,5 milj. euroa, 4,2 %, mutta tulotavoite alittui 0,3 milj. eurolla (2 %) euroa Toimitustuotannon tuottojen kehitys (PETO ja ARTO) toteutunut tavoite Lohkomisten tulokertymän alhaisuutta verrattuna vuoteen 2002 selittää kolme asiaa. Vuoden 2002 lohkomisten tuloista kertyi 23 % vanhan maanmittausmaksulainsäädännön mukaisten, vuonna 2001 lopetettujen toimitusten laskutuksesta. Nämä lohkomiset olivat pääosin suuria lohkomisia, jotka vanhan maksulainsäädännön mukaan laskutettiin työaikaveloitteisina. Toimistoille annettiin erityisohjeet vuonna 2001 tämän tyyppisten lohkomisten lopettamiseksi. Tämän vuoksi lohkomisten tulo (euroa/lohkominen) nousi vuonna 2002 normaalia suuremmaksi.

13 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Tilusjärjestelytoimitusprosessi Peltoalueiden uusjaot Hankeuusjaot Vuoden 2003 lohkomisten kokonaistuloissa oli 35 % sellaisia toimituksia, jotka lopetettiin ennen lohkomismaksujen korotusta ( ), joten toukokuun 2003 alussa voimaan tullut korotus vaikutti vain 65 %:iin laskutettavista lohkomisista. Vuoden 2002 alun suurten toimitusten laskutus piti vuoden 2002 ja 2003 lohkomisten tulot lähes saman suuruisina tehty korotus alkaa vaikuttaa selvästi vasta vuoden 2004 tuloissa. Sivutoimituksille kirjatut työajat vähentyivät myös selvästi vuoteen 2002 verrattuna. Vuonna 2003 kirjattiin 36 % vähemmän työaikaa sivutoimituksille yhtä lohkomista kohden kuin vuonna Muunnetuin hehtaarein (mha) mitattuna Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistojen uusjakotuotanto (8007 mha) ylitti tavoitteen, joka oli 7704 mha. Vanhoja uusjakoja lopetettiin viisi kappaletta. Seitsemän toimituksen tavoitteesta jäätiin mm. eräiden tietojärjestelmäongelmien vuoksi. Peltoalueiden uusjaoissa ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen, kun vanhat toimitukset on pääosin lopetettu. Uudet toimitukset tehdään JAKO-työvälineillä uudistettua prosessia noudattaen. Uuden tilusjärjestelyprosessin mukaisesti toiminta käynnistyy tarveselvityksellä, joka ei ole osa toimitusta. Näitä tarveselvityksiä käynnistettiin Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan lisäksi myös Keski-Suomessa ja Satakunnassa. Tarveselvityksiä on vireillä yhteensä 39 kpl. Useita vuosia ympäristöhallinnon kanssa tehty yhteistyö toiminnan kehittämiseksi saatiin päätökseen. Koko maassa oli vuoden lopussa vireillä 63 hankeuusjakoa suojelualueiden toteuttamiseksi. Yhteistyö Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon kanssa lisääntyi. Tavoitteena on kehittää tarveselvityksiä ja mahdollisia tilusjärjestelytoimituksia väylähankkeiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Alueelliset yksityistietoimitukset Vesitilusjärjestelyt Osa toimistoista on tehnyt alueellisten yksityistietoimitusten tarveselvityksen. Toimituksia on vireillä 11 maanmittaustoimistossa yhteensä 49 kpl. Loppuvuodesta käynnistettiin keskushallinnossa alueellisten yksityistietoimitusten strategian laatiminen. Vesitilusjärjestelyjä lopetettiin Etelä-Savon maanmittaustoimistossa viisi kappaletta. Toimitusrekisterin mukaan maanmittaustoimistoissa oli vuoden lopussa vireillä yhteensä kahdeksan vesitilusjärjestelyn tilauskanta (vuotta aiemmin 15 kpl) Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi (RETI) Säädösperusteisia rekistereitä ovat kiinteistörekisteri, kiinteistöjen kauppahintarekisteri ja yksityistierekisteri. Lisäksi ylläpitoprosessiin kuuluu väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen rakennustunnuksen ajantasallapito.

14 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Niissä kiinteistörekisterin perusparannustehtävissä, joiden tuotantoa voidaan mitata suoritteilla, toteutuma vaihteli melko paljon: osa tavoitteista ylitettiin, mutta suurempi osa työstä jäi alle suunnitelman, kun eri tehtävien volyymi otetaan huomioon. Kokonaisuudessaan perusparannustehtäviin käytettiin maanmittaustoimistoissa 10 henkilötyövuotta (9 %) suunniteltua vähemmän työaikaa. Määräalojen, kunnan tekemien toimitusten ja muiden viranomaisten päätösten rekisteröinti samoin kuin kiinteistönluovutusilmoitusten tallentaminen hoidettiin siten, ettei ruuhkia päässyt syntymään Maasto- ja rajatietotuotantoprosessi (MARA) Kiintopistemittaukset toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Suunniteltua ilmakuvausohjelmaa jouduttiin kevään ja alkukesän huonojen sääolosuhteiden vuoksi muuttamaan, mutta määrällisesti ohjelma pystyttiin toteuttamaan tavoitteen mukaisesti. Kuvausten laatu kärsi jonkin verran siitä, että niitä jouduttiin tekemään pitkin kesää useassa osassa. Maasto- ja rajatietotuotannossa uuden JAKO/MTJ tuotantojärjestelmän käyttö on vakiintunut. Vuoden 2002 vaikeuksien johdosta viime vuodelle siirtynyt, ennakoitua suurempi tuotantomäärä aiheutti sen, että tavoitteen mukaiset tuotantomäärät eivät kaikissa maanmittaustoimistoissa täysin toteutuneet. Toteutuneeseen tuotantomäärään on ollut osaltaan vaikuttamassa myös henkilöresurssien vähentyminen nopeammassa tahdissa kuin oli arvioitu. Työaikaa käytettiin n.10 htv vähemmän kuin oli suunniteltu. Kartat vuoden 2003 maasto- ja rajatietotuotannosta ovat kohdan 2 liitteinä. Maastotietokannan vuosittainen ajantasaistus tehtiin koko maan alueella. Maastokarttatuotannossa 1: maastokarttoja painettiin 200 kpl (tavoite 190 kpl). 1: maastokarttojen painaminen ei toteutunut suunnitellusti. Tavoitteena olleesta 30 karttalehdestä jäi painamatta 4 lehteä johtuen maastotietojen perusparannuksen ja Ylä-Lapin maastotietokannan valmistumisen viivästymisestä. Karttatietokanta 1: karttanimineen kattoi vuoden lopussa koko maastotietokannan alueen Tietopalvelu- ja tilaustuotantoprosessi (TITI) Muut julkisoikeudelliset suoritteet Maanmittauslaitoksen muita julkisoikeudellisia suoritteita ovat kiinteistörekisteriotteet sekä rasitus- ja lainhuutotodistukset, maksulliset päätökset, asemakaavan pohjakartan tarkastaminen ja kaupanvahvistus. Suoritteista saadut tulot, n. 1 milj. euroa, olivat 2 % pienemmät kuin v

15 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) 1000 euroa Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden tuottojen kehitys toteutunut tavoite Kiinteistörekisteriotteiden sekä kiinteistötietojärjestelmän otteiden ja todistusten (lähinnä lainhuuto- ja rasitustodistusten) kokonaismyynti kasvoi lukumääräisesti edellisestä vuodesta n. 18 %. Tulot kuitenkin vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna n euroa (n. 10 %). Tulojen väheneminen johtui myytyjen tuotteiden rakenteessa tapahtuneesta muutoksesta. Määrämuotoisten lainhuuto- ja rasitustodistusten myynti väheni, koska asiakkaat ovat siirtyneet suorakäytön piiriin. Maksullisten päätösten määrä 2700 kpl oli vuoden 2002 tasolla. Kaupanvahvistuksia tehtiin 4600 kpl, kun niitä edellisenä vuotena tehtiin 5100 kpl. Asema- ja ranta-asemakaavan pohjakarttojen tarkastusten määrä, 63 kpl, oli edellisen vuoden tasolla. Markkinatuotanto Markkinatuotannon volyymi tuloilla mitattuna oli 11,9 milj. euroa ja kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 milj. euroa (n. 12 %). Tietopalvelutuotteiden myynti kasvoi n. 16 % (1,2 milj. euroa). Tilaustuotannon myynti oli lähellä edellisen vuoden tasoa. Tuloista tietopalvelutuotteiden osuus oli 73 % (71 % v. 2002) ja tilaustuotannon osuus 27 % (29 % v. 2002). Markkinatuotanto jakautui tuotoilla mitattuna seuraavasti: Markkinasuoritteiden tuottojen kehitys (TITI) euroa toteutunut tavoite tietopalvelut, tot Tietopalvelutuotteiden myynnin kasvu johtui pääasiassa kiinteistörekisterin ja kiinteistötietojärjestelmän suorakäytön tulojen kasvusta sekä kiinteistötieto-

16 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Kehittäminen järjestelmän hallinnosta saaduista tuloista. Suorakäytön tulot olivat 2,8 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 0,5 milj. euroa. Kiinteistötietojärjestelmän hallintovastuu siirtyi Maanmittauslaitokselle. Hallinnosta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi saatiin tuloosuuksia 0,6 milj. euroa. (Hallinnon osalta ei ole katetavoitetta). Määrä oli euroa suurempi kuin oli arvioitu suunnitelmassa. Kiinteistötietojärjestelmän käyttölupia myönnettiin 262 kappaletta. Digitaalisten tuotteiden myynnin kasvu hidastui. Nousu edellisestä vuodesta jäi 2 %:iin ( euroa). Graafisten karttojen myynti väheni edelleen. Tulostus- ja kopiointipalvelujen myynnin kasvu jatkui. Asiakkaat ovat siirtyneet painettujen karttalehtien käytöstä digitaalisista aineistoista, halutulla rajauksella tehtävien tulosteiden käyttöön. Kokonaisuudessaan painettujen karttojen ja tulosteiden myynti on ollut viime vuosina 1,4 milj. euron tasolla vuosittain. Kiinteistö- ja maastotietojen myynti verkkoitsepalveluna oli edellisen vuoden tasolla (0,4 milj. euroa). Uusi Karttapaikka sovellus otettiin käyttöön joulukuussa. Vanhan Karttapaikan tilausasiakkaiden siirtyminen uuden Karttapaikan käyttöön alkoi. Tilaustuotannon tulot olivat n. 2 % (n euroa) suuremmat kuin v Ilmakuvapalvelujen tulot muodostuivat edellisvuotta ja ennakoitua suuremmiksi. Paikkatietomarkkinat toteutuivat edellisen vuoden tapaan. Markkinoille osallistui yli 2200 näyttelyvierasta. Uuden kiinteistötietojärjestelmän kiinteistöosan (UKTJkii) kehittämistä ja käyttöönoton valmistelua jatkettiin. UKTJkii/väline projektin tavoitetilaa muutettiin vuoden aikana, kun automaattisen kierrätysmekanismin toteuttamisesta luovuttiin. Korvaavaksi menettelyksi ryhdyttiin luomaan ns. rekisteröintisovellusta kuntien käyttöön, jolla kaikki kunnat voivat jatkossakin itsenäisesti ylläpitää kiinteistörekisteriä. Tämän takia muiden kehittämishankkeiden aikatauluja jouduttiin tarkistamaan ja hankkeita lykkäämään myöhemmin toteutettaviksi. UKTJkii/käyttöönottoprojekti keskittyi vuonna 2003 järjestelmän käyttöönottoa valmisteleviin töihin. Teknisten asioiden lisäksi erityistä painoa pantiin kuntien informoimiselle käyttöönoton vaatimuksista ja niiden opastamiseen käyttöönottovalmiuden saavuttamiseksi. JAKOkii2-hanke sai työnsä päätökseen ja työvälineet yksityisteiden tieyksikkölaskelmien laatimiseen ja yleistie- ja lunastustoimitusten tekemiseen otettiin tuotantokäyttöön. Pienimittakaavaisten karttatietokantojen tuotantoprosessien uudistaminen maastotietokantaa ja sen sisällössä tapahtuvia muutoksia hyödyntäväksi ei edennyt tavoitteen mukaisesti. Hanke jouduttiin arvioimaan uudelleen ja tavoitteita oli muutettava, koska automaattisten yleistämistoimintojen toteutus osoittautui edelleen liian haasteelliseksi. MML toimii yhteistyössä Tiehallinnon kanssa kansallisen tie- ja katutietojärjestelmän (DIGIROAD) kehittämiseksi MML:n tieaineiston pohjalta. Tietojärjestelmää varten määriteltiin MML:n aineistojen XML-tietosanomakuvaus. Määrittelyn mukaiset aineistot irrotettiin EUREF-FIN koordinaatistossa ja

17 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Tukitoiminta Arkistotoimi Myynti- ja markkinointi Henkilöstöhallinto toimitettiin sovitussa aikataulussa Tiehallinnolle. Tämän jälkeen aineistosta välitetään vain muutostietoja DIGIROAD-järjestelmälle. Yksityistierekisterin muutostarpeiden selvittämistä ei tehty, koska yksityistierekisterin tiet on tarkoitus lainsäädännöstä saadun uuden tulkinnan perusteella tallentaa kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä. Tiekuntien teitä koskeva tietopalvelu paranee siten ratkaisevasti. Toimitustuotannon seurantajärjestelmän kehittämisprojekti (TOTUUS) sai valmiiksi ensimmäisen osatehtävänsä, vanhan HP3000-ympäristössä toimineen toimitusrekisterin korvaavien toimintojen toteutuksen. Korvaavat toiminnot liitettiin laitoksen intranetissä olevaan ns. Jakoinfoon ja otettiin käyttöön lokakuussa. Palvelu on toiminut ilman ongelmia. Karttapaikka II projekti toteutui hyvin uusitun aikataulunsa mukaisesti. Karttapaikan tilauspalveluosa valmistui , ja se oli sisäisessä koekäytössä kesästä alkaen. Ulkoinen koekäyttö alkoi syyskuussa. Uusi karttapaikan tilausosa otettiin operatiiviseen (maksulliseen) käyttöön joulukuun alussa kaikilta osiltaan, ja sovellus on toiminut varsin hyvin. Vuoden lopussa sovellusta käyttämään oli siirtynyt yli 500 asiakasta. Maanmittauslaitos tuki aktiivisesti GPS mittauksissa hyödynnettävän VRS tukiaseman palvelun syntymistä. Menetelmän avulla voidaan merkittävästi tehostaa GPS -mittauksia. Jyväskylään rakennettavan yhtenäisarkiston peruskivi muurattiin Rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Arkistojen siirrot maanmittaustoimistoista alkavat vuoden 2005 alussa. Maanmittaustoimistoissa on jatkunut siirrettävien arkistoaineistojen seulonta, lajittelu, luettelointi ja muu valmistelu. Vuoden aikana tähän työhön käytettiin noin 24 htv. Sähköisen arkiston määrittelyprojektissa (digiarkki) tehtyjen arkiston tietosisällön, toimintojen ja ohjelmistomäärittelyjen jälkeen edettiin tarjouskilpailuvaiheeseen järjestelmätoimittajan valitsemiseksi. Maanmittauslaitoksen kuudes valtakunnallinen tuotanto- ja palveluyksikkö, Yhtenäisarkisto (ARK), aloitti toimintansa Pasilassa Yksikkö siirtyy Jyväskylään vuoden 2005 alussa, mihin mennessä koko henkilökunta on tarkoitus palkata. Maanmittaustoimistot tukeutuivat aktiivisesti Myyntipalvelut yksikön tarjoamiin markkinoinnin ja myynnin tukipalveluihin. Vuosi oli uuden palkkausjärjestelmän soveltamisessa ensimmäinen täysi vuosi. Osa VES-korotuksista käytettiin sovitun mukaisesti siirtymäkauden korotuksiin. Palkkausjärjestelmän seurantaryhmä arvioi järjestelmän toimivuutta. Päätettiin selkeyttää palkkausjärjestelmän kuvausta ja liittää siihen soveltamisohjeet.

18 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Tietohallinto Taloushallinto Viestintä 2.3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Ammattimainen johtaminen Yhtenäisarkiston kanssa samoihin tiloihin Jyväskylään tulevan atktuotantoyksikön ja uuden kiinteistötietojärjestelmän teknisen ratkaisun suunnittelu on käynnistetty. Maanmittauslaitoksen työasemat päivitettiin Windows NT4 käyttöjärjestelmästä Windows XP-versioon. Ilmakuvavarastoa (NetApp) laajennettiin 24 teratavuun. Kiinteistö- ja maastotietojen varastointiin hankittiin uusi levytietokone. Maanmittauslaitoksessa on jatkettu tietohallintostrategian mukaista osaamispohjan laajentamista ja vahvistamista. Samalla on purettu henkilöriippuvuuksia kehittämällä työmenetelmiä, jakamalla kriittisten tehtävien vastuutusta ja parantamalla dokumentointia. Maanmittauslaitoksen tietoturvallisuuspolitiikkaa on toteutettu tekemällä ydintoimintojen osalta tietoturvallisuuden riskianalyysi. Riskianalyysin pohjalta tehdyn riskienhallintasuunnitelman toteutus on aloitettu. Tietoaineistojen luokitteluohje valmistui ja hyväksyttiin loppuvuonna. Ostolaskujen sähköinen kierrätys ja arkistointi Rondo-järjestelmällä otettiin vuoden loppuun mennessä käyttöön kaikissa yksiköissä. Maanmittauslaitokselle valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön hankintastrategian mukaiset hankintaohjeet, jotka otettiin käyttöön alkaen. Viestinnän vuotta leimasi intranetin käyttöönotto, mihin liittyi laaja ylläpitäjien koulutus. Internetistä ja intranetistä teetettiin käyttäjätutkimukset. Tutkimustulokset osoittivat, että molemmat netit palvelevat käyttäjiä ja että niille asetetut tavoitteet toteutuivat. Väliviisari lakkasi vuodenvaihteessa ja Intramittarin myötä päivittäinen uutistoimitus uudistui. Viisari ilmestyi normaalisti viisi kertaa sivuisena. Karttapaikka, Yhtenäisarkisto ja UKTJ:n tiedottaminen olivat suurimmat yksittäiset viestintähankkeet. Viestintästrategia ajantasaistettiin. Maanmittauslaitos osallistui aktiivisesti maa- ja metsätalousministeriön käynnistämään hallinnonalan viestintäyhteistyöhön. Henkilöstöstrategia valmistui maaliskuussa. Se sisältää vuoteen 2010 ulottuvan henkilöstösuunnitelman sekä toimenpiteet johtamisen ja esimiestyön kehittämiseksi sekä henkilöstön hyvinvoinnin, osaamisen ja tulevan työvoiman saannin turvaamiseksi. Henkilöstöstrategian toteuttaminen aloitettiin. Johtamis- ja esimieskoulutuksen lähtökohdaksi valittiin kokonaisvaltainen, kaikki johtamisen osa-alueet kattava JET -lähestymistapa (Johtamisen erikoisammattitutkinto). Toimintayksiköiden kakkostason esimiehille tarkoitetun tutkinnon sisältö suunniteltiin yhdessä Tiehallinnon kanssa. Koulutus alkaa Pasilan yksiköiden osalta helmikuussa 2004, alueellisten maanmittaustoimis-

19 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Henkilöstön osaamisen varmistaminen tojen osalta syksyllä. Hämeen maanmittaustoimistossa koulutus alkoi jo syksyllä Toimintayksiköt laativat edellisenä vuonna tehtyihin osaamiskartoituksiin perustuvat tiimien osaamisen tavoiteprofiilit ja kehittymissuunnitelmat. Osalla yksiköistä nämä vietiin jo henkilötasolle. Toiminnan kehitystä on tuettu henkilöstökoulutuksen ja tutkintoihin tähtäävän omaehtoisen opiskelun keinoin. Henkilöstökoulutuksen painopistealueita olivat JAKOkii2 hankkeessa kehitettyjen työvälineiden käyttöönotto, laadun ja prosessien hallinta, auditoinnit, kehityskeskustelut, tiimitoiminnan edelleen kehittäminen, esimiesvalmennus sekä paperiton kirjanpito. Henkilöstökoulutuksen tarve ja niin ollen siihen käytetty työaika vaihtelee vuosittain. Vuonna 2003 siihen käytettiin 5,7 päivää henkilöä kohti. Koulutuskustannusten osuus kokonaiskustannuksista oli 2,2 % Koulutuspäiviä/henkilö 16,0 5,2 5,7 5,9 6,6 5,7 Koulutuskustannusten osuus Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpito kokonaiskustannuksista (%) 5,6 1,8 2,6 2,5 3,0 2,2 Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtämiseksi kokeneilta asiantuntijoilta nuoremmille luotiin mentorointijärjestelmä. Vuosittain siinä on mukana 10 mentori-aktoriparia. Yksiköt tekivät yhteistyötä maanmittausalan oppilaitosten sekä lukioiden ja peruskoulujen kanssa. Yhteistyömuotoja olivat opetustyöhön osallistuminen, laitoksen ja alan tunnetuksi tekeminen erilaisissa tilaisuuksissa, TETtoiminnan (Työelämään tutustuminen) järjestäminen sekä harjoittelijoiden palkkaaminen. Vuonna 2003 oli yhteensä 114 harjoittelijaa. Laitostasolla maanmittausalan tunnettuutta lisättiin yhteistyössä oppilaitosten, eri työnantajien sekä ammattijärjestöjen kanssa (IMAGO-työryhmä). Kaikki toimintayksiköt toteuttivat laatimaansa työhyvinvoinnin suunnitelmaa. Ergonomiainvestoinnit, kuntoutusryhmät ja työolosuhdeselvitykset olivat keskeisiä keinoja. Henkilöstön osallistumista laitoksen harrastus- ja virkistystoimintaan tuettiin sekä järjestettiin oman yksikön henkilöstölle terveys-, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Henkilöstön työtyytyväisyyttä on seurattu usean vuoden aikana ilmapiiritutkimuksin. Asteikolla 1 5 henkilöstön kokonaistyytyväisyys oli 3,5 (nousu edellisestä vuodesta 0,1). Paras arvio annettiin tulos- ja kehityskeskusteluista, heikoin palkkauksen oikeudenmukaisuudesta. Naiset olivat hiukan tyytymättömämpiä kuin miehet. Yksiköissä, joissa on ollut vähiten muutoksia, oltiin tyytyväisempiä kuin niissä, missä oli toteutettu muutoksia.

20 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) 100 % Myönteinen Kielteinen TALOUS JA RESURSSIT Taloudellisuus Yksikkökustannukset Vuonna 2003 otettiin käyttöön konsulttiyrityksen tekemä henkilöstötutkimus, joka mahdollisti ulkopuolisen vertailun. Samalla arviointi ulotettiin esimiestasolle asti. Henkilöstö on vertailuaineistoa tyytyväisempää omaan työhönsä ja tiiminsä toimintaan, mutta tyytymättömämpää esimiehen johtamistapaan. Vastausprosentti oli 80,6. Maa- ja metsätalousministeriö asetti taloudellisuustavoitteet toimitustuotannolle ja maastotietokannan perusparannukselle. Toimitusten suorittaminen Tavoite 2003 *) Muutos% edellisestä vuodesta euroa/painotettu suorite % euroa/toimitus % Maastotietotuotanto - maastotietokannan perusparannus euroa/km *) Tavoitetta on korjattu VES- ja TES- korotusten vaikutuksilla euroa Toimitustuotannon yksikkökustannus euroa/painotettu suorite toteutunut tavoite

21 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Toimitustuotannon yksikkökustannukset kasvoivat 5 % edellisestä vuodesta. Tavoitetta ei saavutettu. Haasteelliseen tavoitteen asettamiseen vaikutti vuonna 2002 toteutettu varaston arvon laskentatavan muutos, jonka vaikutusta ei vielä joulukuussa 2002 tulostavoitteita asetettaessa osattu ennakoida. 300 Maastotietotuotannon yksikkökustannus, euroa/ km 2 euroa toteutunut tavoite Maastotietokannan perusparannus saatiin tehtyä ministeriön asettamaa tavoitetta taloudellisemmin Kustannukset Kokonaiskustannukset olivat 92,8 milj. euroa. Lisätalousarvion vaikutuksilla korjattu suunnitelma alittui 4,0 milj. euroa (4,2 %). Vuodesta 2002 kustannukset vähenivät 3,2 %. Budjettirahoitteisen tuotannon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 1,8 milj. euroa (3,6 %), mutta alittivat suunnitelman 3,2 milj. euroa (5,9 %). Budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset ovat kehittyneet seuraavasti: Budjettirahoitteisen toiminnan kustannuskehitys 1000 euroa toteutunut tavoite Kustannusten jakauma ilmenee seuraavasta kuvasta.

22 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) 1000 euroa Budjettirahoitteisen tuotannon kustannusten jakauma Tav RETI+TJ MARA Kehittäm. Tuot. tuki Muu b.rah. Kiinteistötuotannon (RETI +TJ) kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 1 %, mutta alittivat suunnitelman 6 %. Maasto- ja rajatietotuotannon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta jäivät 7 % alle suunnitellun. Kehittämisen kustannukset alenivat edellisestä vuodesta 3 % ja jäivät 4 % suunnitellun alle. Tuotannon tuki kasvoi edellisestä vuodesta 31 %, mutta jäi 9 % alle suunnitellun. Suuri kasvu johtui lähinnä valmistautumisesta yhtenäisarkiston käyttöönottoon. Muu budjettirahoitteisen toiminnan kustannukset alenivat edellisestä vuodesta 4 %, mutta ylittivät suunnitelman 2 %:lla. Kustannuksiin vaikuttaa tuotanto ja kustannuskehitys. Tuotantoa on analysoitu edellä suorituskyvyn yhteydessä kappaleissa ja kustannuksia kohdissa ja Maksullisen toiminnan tuotot ja kustannukset 1000 euroa tot. kustannukset tav. kustannukset toteutuneet tuotot Maksullisen toiminnan kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 milj. euroa, 5 % ja ylittivät lisätalousarvion vaikutuksilla korjatun suunnitelman 0,6 milj. euroa (1,2 %). Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,5 milj. euroa, 3,2 % ja jäivät hieman alle lisätalousarvion vaikutuksilla korjatun tavoitteen. Maksullisen toiminnan kustannuksia ja tuloja on analysoitu kannattavuustarkastelun yhteydessä kohdassa

23 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) Maksullisen toiminnan kannattavuus Maanmittaustoimitukset Maa- ja metsätalousministeriön ja Maanmittauslaitoksen tulossopimuksessa maksullisen toiminnan kannattavuustavoitteet on asetettu maanmittaustoimituksille (erillislaki, julkisoikeudellinen suorite), muille julkisoikeudellisille suoritteille ja markkinasuoritteille. Tuottojen, kustannusten ja kannattavuuden kehitystä on tarkasteltu suoriteryhmittäin. Kannattavuuslaskelmat ovat kohdan 2 liitteessä 1 (sivut 26-28). Maanmittaustoimitusten tulostavoitteena on kattaa tuotoilla kustannukset. Toimitusten tulos oli 5 % alijäämäinen ( 1,8 milj. euroa). 10,0 Toimitustuotannon tulos % (PETO ja ARTO) 5,0 0,0-5, % -10,0-15,0-20,0-25,0-30,0 toteutunut tavoite toimistojen parhaan neljänneksen ka toimistojen heikoimman neljänneksen ka Tulot olivat 34,5 milj. euroa. Ne jäivät 1,9 milj. euroa jälkeen VES-ratkaisun palkankorotusvaikutuksella korjatusta suunnitelmasta, mutta olivat 0,6 milj. euroa enemmän kuin vuonna Kustannukset olivat 36,2 milj. euroa. Ne toteutuivat lähes VES-ratkaisun palkankorotusvaikutuksella korjatun suunnitelman suuruisina 1. Suunnitellut palkkakustannukset toteutuivat täysimääräisinä (ylitystä vain 0,2 %), vaikka työaika alittui prosentilla. Vuoden aikana tapahtunut JAKOkii2 hankkeessa toteutettujen työvälineiden käyttöönottokoulutus vei n. 13 henkilötyövuotta toimitustuotannosta. Tästä 11 htv kirjattiin kehittämisen tuotelajille, joten palkkakustannukset eivät tältä osin rasita toimitusten kannattavuutta. Osa yksityistietoimituksia koskevasta koulutuksesta (arviolta 2 htv, n. 0,09 milj. euroa) sen sijaan heikentää kannattavuutta, sillä se ohjeistettiin kirjattavaksi toimitusten tuotelajeille. Kouluttautumisen odotetaan lisäävän tuottavuutta vuonna Toimitusten erillismenot ilman varastonmuutosta kasvoivat 6,8 % (0,2 milj. eurolla). Ne myös ylittivät suunnitelman samalla prosenttiosuudella (0,3 milj. eurolla). Ilmiö johtuu ainakin osittain edellä mainitusta koulutuksesta, sillä loppukäyttäjien koulutuksen kaikki muut erillismenot kuin palkkaus- 1 Valtion varoin tehdyt toimitukset mukaan lukien kustannukset olivat 37,4 milj. euroa, ks. sisäinen laskelma, kohdan 2 liite 1.

24 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (48) kustannukset jäivät maanmittaustoimistojen kannettavaksi. Toimitusmenona velottava määrä pysyi 2,5 milj. eurona. JAKO-hankkeen 1-vaihe tuli poistetuksi kokonaan huhtikuussa. Näin ollen poistot ja laskennalliset korot jäivät 0,7 milj. euroa pienemmiksi kuin vuonna Näin tapahtui siitä huolimatta, että JAKO-hankkeen 2-vaiheesta syyskuussa 2002 aktivoitu osa tuli täysimääräisesti poistolaskentaan (vaikutti koko vuoden ajan). Jatko-osa aktivoidaan vuoden 2004 alussa. Toimitusten hintoja nostettiin toukokuun alusta keskimäärin 9 prosentilla (lohkomisten hintoja 7,7 prosentilla ja muiden toimitusten 10,8 prosentilla). Hintoihin sisällytettäväksi palkkakustannusten nousuksi arvioitiin tuolloin keskimäärin 4,6 % vuodesta Toteuma oli laitostasolla 5,2 %. Kannattavuutta heikensi suunnitellusta myös se, että kiinteistötoimituksille kohdistui 0,3 milj. euroa enemmän kehittämisen ja tuotannon tuen kustannuksia sekä Maanmittauslaitoksen yhteisiä kustannuksia ml. tukipalvelujen alijäämää kuin oli suunniteltu Muut julkisoikeudelliset suoritteet Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden tulostavoite oli kustannusten kattaminen tuloilla (0 %). Tulos jäi euroa alijäämäiseksi (- 1,6 %). Tuotot laskivat edellisestä vuodesta 2 % ja jäivät 9 % alle suunnitelman. Kustannukset vähenivät euroa (- 8 %) edellisestä vuodesta ja olivat euroa (6 %) suunniteltuja pienemmät, mutta tavoitteen mukaiseen tulokseen ei päästy. Pääsyynä oli, että kaupanvahvistamisesta saadut tulot eivät kattaneet syntyneitä kustannuksia. % 5,0 0,0-5,0 Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden tulos % ,0-15,0-20,0-25,0-30,0-35,0 toteutunut tavoite Kiinteistöjen yhdistämispäätösten maksuja nostettiin kustannustason muutosta vastaavaksi voimaan tulleella kiinteistötoimitusmaksusta annetun MMM:n asetuksen muutoksella (331/2003). Eräitä muita maksuja tarkistettiin kustannustason nousua vastaavaksi voimaan tulleella MMM:n asetuksella maanmittauslaitoksen maksuista annetun asetuksen 3 :n muuttamiseksi (668/2003). Kaupanvahvistajan tehtävistä perittäviä maksuja on viimeksi tarkistettu lukien euromääräisiksi, mutta ne ovat olleet käytännössä saman-