Maanmittauslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2002

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2002 MAANMITTAUSLAITOS 2003

2 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKATSAUS LIITE TULOKSELLISUUDEN KUVAUS VAIKUTTAVUUS Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakasvaikuttavuus PROSESSIT JA RAKENTEET Prosessien laatu Suorituskyky Perustoimitusprosessi (PETO) Arviointitoimitusprosessi (ARTO) Toimitustuotannon yhteisiä tietoja Tilusjärjestelytoimitusprosessi (TJ) Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi (RETI) Maasto- ja rajatietotuotantoprosessi (MARA) Tietopalvelu- ja tilaustuotantoprosessi (TITI) Kehittäminen Tukitoiminta UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Henkilöstön osaamisen ylläpito Henkilöstön työkyvyn ylläpito TALOUS JA RESURSSIT Taloudellisuus Yksikkökustannukset Kokonaiskustannukset Maksullisen toiminnan kannattavuus Maanmittaustoimitukset Muut julkisoikeudelliset suoritteet Markkinasuoritteet Henkilöresurssit ja henkilöstökulut Muut resurssit Kohdan 2 liitteet TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU Tuotto-kululaskelma Tase Talousarvion toteutuma SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUS...46

3 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) MAANMITTAUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS 1 TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus Ohjaustapa ja organisaatio Maanmittauslaitos tuottaa ja välittää tietoja ja palveluja asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeiden mukaan kiinteistöistä, maastosta ja ympäristöstä. Maanmittauslaitoksen tehtävänä on huolehtia Suomen kiinteistöjärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä sekä edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä. Maanmittauslaitoksen arvot ja perusviestit Toimintayksiköissä käydyn arvokeskustelun pohjalta on laadittu Maanmittauslaitoksen yhteiset arvot: 1 ) Asiakas on tyytyväinen 2 ) Henkilöstö voi hyvin 3) Työ on hallinnassa 4) Talous on kunnossa Arvoja viestitään sekä ulospäin että talon sisällä seuraavien Maanmittauslaitoksen perusviestien avulla: Maanmittauslaitos Tietoa maasta *Puolueetonta ja luotettavaa tietoa *Taitajien työpaikka *Tietoyhteiskunnan rakentaja Tavoitteena on, että kun työ on hallinnassa ja henkilöstö voi hyvin, niin asiakas on tyytyväinen ja talous on kunnossa. Maanmittauslaitos on tulosohjattu, nettobudjetoitu virasto. Uudistettu organisaatio on otettu käyttöön vuoden 1999 alusta. Nykyinen organisaatio on kaksiportainen ja se muodostuu laitoksen keskushallinnosta ja sen alaisista kuudesta valtakunnallisesta tuotanto- ja palveluyksiköstä sekä kolmestatoista piirihallinnon maanmittaustoimistosta. Maanmittauslaitoksen johtokunta lakkautettiin alkaen. Organisaatiokaavio on liitteenä 1. Maanmittauslaitoksen omistamat Novosat Oy:n osakkeet myytiin Novogroup Oyj:lle. Kullakin maanmittaustoimistolla on hallinnollisen toimipaikan lisäksi yksi tai useampi toimipiste. Maanmittaustoimistot huolehtivat omilla toimialueillaan kaikista alueellisista maanmittaustoimintaan liittyvistä tehtävistä eräin vähäisin poikkeuksin. Kansalaiset saavat kaikki Maanmittauslaitoksen tavanomaiset palvelut jokaisesta toimipisteestä. Maanmittauslaitoksen palveluja tuotetaan ja tehtäviä hoidetaan yhteisiksi määritellyissä ydin- ja tukiprosesseissa. Prosessien johtamisella ja ohjaamisella tavoitellaan tasaista laatua yhtenäisiä menettelytapoja noudattamalla. Keskeisiä tuloksia seurataan tasapainoisen onnistumisen viitekehyksen pohjalta kehitetyillä strategisilla mittareilla.

4 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Palvelujen kysyntä ja muut toimintaympäristön muutokset Kansainvälinen toiminta Maanmittaustoimitusten kysynnän lasku pysähtyi. Lopullinen vireille tulleiden määrä ( kpl) oli selvästi elokuun väliraportissa ennustettua ja noin 100 toimitusta suunnitteluvaiheessa arvioitua suurempi. Toimituksia tuli vireille yhtä paljon kuin vuonna Perustoimitusten määrä kasvoi, kun taas arviointitoimituksia tuli vireille ennakoitua vähemmän. Hankeuusjakoja tuli vireille 17 kpl. ttomia vanhoja suojeluohjelmia on valtakunnassa jäljellä vajaat ha, ja ne koskevat kiinteistöä. Suojeluohjelmien toteuttamisvauhti on ollut viime vuosina keskimäärin ha ja noin kiinteistöä vuodessa. Nykyisellä vauhdilla ohjelmat eivät toteudu vuoteen 2007 mennessä, joka oli valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittu tavoiteaika. Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen alueilla ollaan eniten jäljessä toteutusvauhdista. Ympäristöministeriön, Metsähallituksen ja MML:n yhteinen SUTO 2000 projekti on etsinyt suojeluohjelmien toteuttamisen tehostamiskeinoja. Maaseudulla jatkuu kaikkien aikojen rajuin rakennemuutos. Maatilojen lukumäärä vähenee noin 5000 kpl vuodessa. Jatkavien maatilojen keskikoko kasvaa keskimäärin 1-2 ha vuodessa, mutta lohkokoko ei. Maatilojen nopea kasvu on perustunut keskimääräisesti pienempiin ja kaukaisempiin lisälohkoihin. Tilusjärjestelyjen kysyntä ongelmien ratkaisemiseksi on selvästi lisääntynyt. Tietopalveluna annettavien maasto- ja kiinteistötietojen kysyntä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Digitaalisten maastotietoaineistojen kysyntä oli aiempaa runsaampaa. Aineistojen myynnissä jatkettiin vuosisopimusten tekoa panostamalla vuoden aikana mm. metsäyhtiöihin. Tiehallinnon kanssa tehtiin koko sen toiminnan kattava puitesopimus käyttöoikeuksista MML:n rasteriaineistoihin. Graafisten karttojen myynti kääntyi laskuun ja väheni selvästi vuoteen 2001 verrattuna asiakkaiden siirtyessä digitaalisista aineistoista tuotettujen tulosteiden käyttöön. Verkkoitsepalvelujen kysyntä oli hieman korkeampi kuin v Merkittävämpää myynnin kasvua arvioidaan kuitenkin tapahtuvan vasta Karttapaikan palvelujen uudistumisen myötä v Tilaustuotannon kysyntä ylitti hieman edellisen vuoden tason. Maanmittauslaitos jatkoi kansainvälistä yhteistyötään erityisesti Euroopassa osallistumalla mm. Euroopan kansallisten karttalaitosten järjestön EuroGeographicsin toimintaan. EuroGeographicsissa laitos toimi aktiivisesti työryhmissä ja osallistui yhteishankkeisiin. Maanmittauslaitos koordinoi Euroopan kattavan 1:1 miljoonaan mittakaavaisen karttatietokannan tuottamiseen tähtäävää EuroGlobalMap-projektia, joka siirtyi vuoden 2002 aikana EU:n econtent-ohjelman rahoituksen piiriin. Maanmittauslaitos osallistui myös YK:n Euroopan talouskomission UNECEn alaisuudessa toimivan Working Party on Land Administration -järjestön (WPLA) toimintaan. Maanmittauslaitos on edustettuna järjestön hallituksessa ja mukana työryhmätoiminnassa. Virossa avustettiin saattamaan loppuun kolmas maan massa-arviointi ja aloitettiin toimitusarvioinnin menetelmien kehittäminen, joka kohdistuu maaalueiden lunastamiseen valtiolle uusien teiden rakentamista varten. Lisäksi

5 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) jatkettiin lainsäädännön kehittämistä vastaamaan maareformin jälkeistä tilannetta sekä liittymistä Euroopan Unioniin. Latviassa annettiin tukea ensimmäisen haja-asutusalueiden maan massa-arvioinnin loppuunsaattamiseksi. Liettuassa tehtiin massa-arviointi kuudella eri tyyppisellä alueella. Venäjän Karjalassa keskityttiin tehtyjen maanrekisteröintihankkeiden jatkuvuuden takaamiseen. Maanmittauslaitos osallistui vuoden 2002 alussa alkaneeseen EU:n econtent-ohjelmasta rahoitusta saavaan EULIS-hankkeeseen. Kehitysyhteistyöhankkeiden ohjaukseen, valvontaan tai toteuttamiseen osallistuttiin Nepalissa, Laosissa ja Kambodzhassa. Maanmittauslaitos on jatkanut kansainvälistä paikkatietojen standardointia seuraavan standardointirenkaan sihteeri- ja puheenjohtajatehtävissä ja osallistunut ISO/TC211:n työskentelyyn kansallisena vastuuorganisaationa sekä osallistunut pohjoismaiseen standardointi- ja metadatayhteistyöhön.

6 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) 1.1 LIITE KOHTA 1 Liite 1 Maanmittauslaitoksen johtokunta vuonna 2002, (Johtokunta lakkautettiin alkaen) Veli-Pekka Talvela, puheenjohtaja, ylijohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Jarmo Ratia, varapuheenjohtaja, pääjohtaja, Maanmittauslaitos Heikki Fredriksson, insinöörieversti, Topografikunta Helena Korhonen, hallitusneuvos, ympäristöministeriö Outi Engström, diplomi-insinööri, Lounais-Suomen ympäristökeskus Markku Tornberg, johtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Anne Viljakainen, kartoittaja, Maanmittauslaitos Keskushallinto Maanmittaustoimistot ja maanmittausjohtajat Valtakunnalliset tuotanto- ja palveluyksiköt ja niiden johtajat Pääjohtaja Uusimaa Kehittämiskeskus Jarmo Ratia Erkki Räsänen Timo Tuhkanen Ylijohtaja Pauli Karvinen Varsinais-Suomi Ilmakuvakeskus Yleishallinto, lainsäädäntö Antti Talaskivi Juha Vilhomaa Maanmittausneuvos Häme Hallintopalvelukeskus Arvo Kokkonen Seppo Sulku Martti Havila kiinteistötehtävät Pirkanmaa-Satakunta Atk-keskus Maanmittausneuvos Pirkko Noukka Mikko Lipponen Risto Nuuros kartastotehtävät Kaakkois-Suomi Myyntipalvelut Matti Kantanen Antti Kosonen Henkilöstöjohtaja Liisa Santaholma Etelä-Savo Yhtenäisarkisto Tage Westman Marja Rantala alkaen Talousjohtaja Annikki Alatalo Tietohallintojohtaja Matti Lisitsin Pohjois-Savo Pekka Päivike Pohjois-Karjala Pertti Saarelainen Keski-Suomi Airi Kärki Pohjanmaa Juhani Jokela Pohjois-Pohjanmaa Risto Pekkala Kainuu-Koillismaa Matti Härkönen Lappi Markku Harju

7 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Tiivistelmä Vuosi 2002 oli kiinteistötuotannon osalta vakiintuneen toiminnan aikaa, jolloin pyrittiin purkamaan toimitusten korkeaa tilauskantaa ja varmistamaan vesialueiden osakasluetteloiden valmistuminen sovitussa määräajassa. Toimitustuotannossa oli jonkin verran teknisiä ongelmia sen lisäksi, että tuotanto ei päässyt tehokkaasti käyntiin heti alkuvuodesta. Myös toimitusten laskutus kärsi uuden laskutusohjelman käyttöönoton viivästymisestä. Tuotannon ja laskutuksen keväällä syntynyttä viivettä ei kokonaan saatu kurotuksi kiinni loppuvuoden aikana. Toimitustuotannon kannattavuus pysyi kuitenkin sovitulla tasolla. Toimitustuotannon yksikkökustannukset toteutuivat tavoitetta suurempana. Budjettirahoitteisen toiminnan yksikkökustannusten kehitys oli myönteistä. Vesioikeudellisten kylien osakasluetteloiden kattavuustavoite lähes saavutettiin ja vuoden lopussa oli valmiina 9212 luetteloa. Myös kartastotöitä häiritsivät tekniset ongelmat ja maastotietotuotannon tavoitteet jäivät joiltain osin saavuttamatta, mikä vaikutti jonkin verran myös muiden tavoitteiden toteutumiseen. Uuden tuotantojärjestelmän käyttö maastotietotuotannossa on kuitenkin vakiintumassa. Kehittämisessä oli painopiste uuden kiinteistötietojärjestelmän kiinteistöosan määrittelyssä yhteistyössä kiinteistörekisteriä pitävien kaupunkien ja oikeusministeriön kanssa. Kiinteistötietojärjestelmän hallinnoinnin vastaanottoon vuoden 2003 alusta valmistauduttiin. Prosessien ja laadun kehittäminen eteni suunnitelman mukaisesti niin, että voitiin siirtyä prosessien sisäisen auditoinnin vaiheeseen. Markkinatuotannossa saavutettiin kohtuullinen tulos. Uusi palkkausjärjestelmä (PALMA) otettiin käyttöön Järjestelmän valmistelu ja käyttöönotto vaati paljon myös tuotantohenkilöstöltä. 2.1 VAIKUTTAVUUS Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Maanmittauslaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina ovat laitoksen tuottamien ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuus, ajantaisuus ja laatu. Aineistot tuotetaan keskenään yhteensopivasti. Näissä yhteiskunnan perusinfrastruktuurin tehtävissä panostettiin erityisesti tietojen laadun parantamiseen. Maanmittauslaitos toimi Rekisteripoolin puheenjohtajaorganisaationa kaudella Puheenjohtajakaudella aloitettiin ja osin toteutettiin useita perusrekistereihin liittyviä kehittämishankkeita. Maastotietokanta kattoi vuoden lopussa 91,2 % koko maan pinta-alasta ( km 2 ). Siitä on A-laatua 69,5 % ja B-laatua 21,7 %. Tavoitteen mukaista A-laadun kattavuutta (71 %) ei saavutettu. Maastotietotuotannon alueellinen suuntaaminen on perustunut eri asiakastahojen kanssa käytyihin neuvotteluihin. Asiakkaiden tarpeet on pyritty ottamaan mahdollisimman tasapuoli-

8 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) sesti huomioon. Tiestön vuosittainen ajantasaistus tehtiin kattavasti koko maassa. Maastotietokannan perusparannuksen läpimenoaikaa ilmakuvauksesta maastotietokannan valmistumiseen ei saatu lyhennetyksi. Tavoite vuodelle 2002 oli 2,5 vuotta. Kestoaika oli sama kuin v eli keskimäärin 2,6 vuotta. Kestoajan mediaani oli 2,5 vuotta. Sijaintitarkan, kuva- tai maastomittauksiin perustuvan, kiinteistörekisterikartan kattavuus oli vuoden lopussa 59,4 % koko maan pinta-alasta ja 80,6 % haja-asutusalueen rajapyykeistä. Tavoitteina olleet kattavuudet ylitettiin. Kiinteistörekisterin perusparannuksen tärkein tavoite on ollut vesioikeudellisten kylien osakasluetteloiden valmistaminen vuoden 2002 loppuun mennessä. Vuoden lopussa kattavuus oli 98,9 %. Vaikka osakasluetteloita valmistui 100 enemmän kuin oli suunniteltu, täyteen kattavuuteen ei päästy, koska vesioikeudellisten kylien lopullinen lukumäärä osoittautui vielä suuremmaksi kuin suunnitteluvaiheessa oli arvioitu. Kahdessa maanmittaustoimistossa siirtyi yhteensä 103 osakasluettelon valmistuminen kuluvan vuoden puolelle. Viimeiset luettelot valmistuvat toukokuussa Alueellisten yksityistietoimitusten teko on käynnistynyt verkkaisesti. Vuoden lopussa oli vireillä 10 toimitusta ja vuoden aikana lopetettiin neljä. Maanmittaustoimistot ovat käyneet toimitusten painopistealueista neuvotteluja kuntien, metsäkeskusten, tiehallinnon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kattavuustavoitteiden toteutuminen Maastotiedot * A-laatu - B-laatu Toteut % Toteut % Toteut % Tavoite 2002 % Sijaintitarkka kiinteistörekisterikartta - pinta-alasta* haja-asutusalueen pyykeistä KR:n perusparannus - vesioik.kylien yhteisten vesialueiden osakasluettelot** vesioik.kylien yhteisten vesialueiden alueelliset selvittelyt taajamissa olevat ja käytön kannalta tarpeelliset muut osakasluettelot Asiakasvaikuttavuus *) Kattavuus on laskettu koko maan pinta-alasta mukaan luettuna merialueet sisäisten aluevesien ulkorajaan asti. **) Uusia vesioikeudellisia kyliä on selvitystyön edistyessä jälleen löytynyt lisää, minkä vuoksi aikaisempia vuosia koskevat luvut on oikaistu uuden tilanteen mukaisiksi. Toimitusten kestoajat kehittyivät myönteisesti. Positiivista on, että myös lohkomisten kestoajat lyhenivät. Vaikka lohkomiskysyntä nousi hieman edellisestä vuodesta, keskeneräisten määrää saatiin pienennetyksi ja tilauskannan keski-ikää alennetuksi. Laitoksen koko lohkomistuotannon läpimenoajan

9 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) mediaani oli 9,4 kk, joka jäi tavoitteena olleesta 8,7 kuukaudesta, mutta oli kuitenkin vuoden 2001 kestoaikaa lyhyempi. Toimitusten Tot. Tot. Tot. Muutos kestoaika (kk) ed.v % ka md md md Lohkominen 11,5 9,5 9,4-1 Halkominen 24,9 12,3 19,3 57 Yleistietoimitus 28,3 22,3 22,7 2 Yksityistietoimitus 8,8 5,3 6,1 14 Lunastustoimitus 20,2 15,2 12,5-18 Rajankäynti 11,5 7,2 6,9-4 Muu 11,0 8,8 9,1 3 Yhteensä 11,8 9,8 9,3-5 Tilauskannan Tot. Tot. Tot. Muutos keski-ikä (kk) ed.v % Lohkominen 11,5 12,4 12,2-2 Halkominen 20,8 21,7 21,5-1 Yleistietoimitus 21,5 20,5 22,0 7 Yksityistietoimitus 12,0 12,0 12,7 6 Lunastustoimitus 23,3 22,2 21,7-2 Rajankäynnit 13,8 13,6 13,1-4 Muu 15,5 15,6 16,4 5 Yhteensä 12,6 13,4 13,6 1 Lohkomisten kesto lyheni noin puolessa maanmittaustoimistoista. Lyhyimmät läpimenoajat saavutettiin Etelä-Savossa (6,5 kk) ja Kaakkois-Suomessa (7,1 kk). Myös neljässä muussa maanmittaustoimistossa päästiin lohkomisissa alle 8 kuukauden läpimenoaikaan. Erityisen myönteistä on, että myös neljässä suurimmassa maanmittaustoimistossa onnistuttiin kestoajan lyhentämisessä. Lohkomisten kestoaika (md, kk) v MML ESAVO KASU KESU LAPPI PPOH PKAR PSAVO KAIKO UUMA VASU POH HÄME PISA Varsinaisten toimitusten tilauskanta (ilman tilusjärjestelyjä) oli vuoden 2002 lopussa toimitusta eli noin 120 toimitusta vähemmän kuin vuotta ai-

10 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Asiakastyytyväisyys 2.2 PROSESSIT JA RAKENTEET Prosessien laatu kaisemmin. Yli kaksi vuotta vanhojen toimitusten määrä pysyi ennallaan, ja niiden osuus tilauskannasta oli vuoden lopussa 16,3 % (16,3 % v. 2001). Yli kaksi vuotta vanhoja lohkomisia oli vuoden lopussa 14,5 % tilauskannasta (14,8 % vuonna 2001). Loppuunsaatettujen vesitilusjärjestelyiden kestoaika oli 5 v ja tilauskannan keski-ikä 1 v 5 kk. Vireillä olevien uusjakojen tilauskannan keski-ikä oikeudessa olleet mukaan laskettuina oli 7 v 8 kk. Anoppi-asiakaspalautejärjestelmän osalta vuosi 2002 oli toinen kokonainen käyttövuosi. Vuoden 2002 alussa uusittiin palautelomakkeet ja niistä poistettiin tutkimuksellisia piirteitä ja varattiin tilaa vapaasti kirjoitettavalle tekstille. Saadun palautteen määrä putosi laitostasolla noin 15 %, mikä oli odotettukin tulos lomakeuudistuksen vuoksi. Tarkoitus oli kerätä sellaista palautetta, jossa on oikeata sisältöä eikä vain tyhjiä lomakkeita. Palautteesta 63 % tuli kirjallisena ja vajaat 8 % internetin kautta. Palaute oli enimmäkseen positiivista (49 %). Positiivista palautetta saatiin eniten palvelun joustavuudesta ja palvelualttiudesta. Kiitosta saatiin myös palvelun ja toimituksen lopputuloksesta sekä henkilöstön asiantuntemuksesta, tasapuolisuudesta ja puolueettomuudesta. Negatiivista palautetta (26%) tuli eniten tuotteen tai aineiston laadusta, toimituksen tai palvelun lopputuloksesta sekä hinnoista. Vuoden 2002 aikana toteutettiin erillinen, ulkopuolisen tekemä asiakastyytyväisyystutkimus. Sen antamat tulokset olivat positiivisia ja sijoittivat Maanmittauslaitoksen julkisen sektorin organisaatioiden joukossa korkeimman tyytyväisyyden kolmannekseen. Prosessien kehittämisessä on edetty. Ydinprosessit jalkautuivat alkuvuoden aikana maanmittaustoimistoihin. Suurin osa toimistoista sai valmiiksi omien prosessiensa määrittelyn niin, että ne olivat auditoitavissa. Tukiprosessien määrittely aloitettiin. Euroopan laatupalkintokriteeristön (EFQM)-mallin avulla tehtiin toimintayksiköiden kehittämiseen liittyvää itsearviointia toimintayksiköissä ja laitoksen johtoryhmässä. MML:n itsearviointiohje valmistui. Aineistoja tuotettiin laatumallien mukaisesti. Laatua seurattiin sekä prosesseihin kuuluvana toimintayksiköiden omana toimintana että keskushallinnon teettämänä prosessien ulkopuolisena laadunseurantana. Maanmittaustoimistot ovat v alkaen tarkastaneet yhdenmukaisin perustein 2 % kunakin vuonna rekisteröidyistä lohkomisista. Toimitukset on valittu otannalla siten, että mukana on ollut kaikkien toimitusinsinöörien tekemiä lohkomisia. Laadunvalvonta on tehty lähinnä rekisteröinnin oikeellisuuden näkökulmasta. Virheiden esiintymistiheys on parin vuoden aikana vakiintunut aloitusvuotta huomattavasti alemmalle tasolle. Toimituskarttojen laatu on myös selvästi parantunut. Muiden toimituslajien laatua on tutkittu samanlaisella menetelmällä, mutta otanta on ollut pienempi.

11 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Suorituskyky Perustoimitusprosessi (PETO) Maastotietotuotantoa on testannut ulkopuolinen laatutestauksiin erikoistunut yritys. Maastotietotuotannon laatu on hyvä: kohteita puuttui tai oli liikaa 2,3 % ja ominaisuustiedoissa oli poikkeamia 1,7 %. Maastotietotuotannon testit oli tehty alueilla, joilla maastotietokanta oli perusparannettu tai ajantasaistettu vuonna Kysyntä Tuotanto Perustoimituksia tuli vireille kpl eli 180 toimitusta (1 %) enemmän kuin vuonna Määrä oli noin 800 kpl pienempi kuin vuonna Suurin kasvu (7 %) tapahtui rajankäyneissä. Perustoimituksia valmistui rekisteröitäväksi kpl, joka oli 7 % tavoitetta vähemmän. Eron aiheutti lohkomistuotannon vajaus (-9 %). Muiden perustoimitusten tuotanto ylitti tavoitteen 6 %:lla Arviointitoimitusprosessi (ARTO) Kysyntä Tuotanto Toimitustuotannon yhteisiä tietoja Perustoimitusten tuotannon samoin kuin koko toimitustuotannon määrä on lähes täysin riippuvainen lohkomistuotannon onnistumisesta. Lohkomisten tuotanto jäi laitostasolla noin toimitusta suunniteltua pienemmäksi. Yleistietoimitusten kysyntä säilyi laskuodotuksista huolimatta edellisvuoden tasolla, noin 490 toimituksessa. Rajaamistoimitusten osuus koko määrästä oli 50 % (52 % v. 2001) ja 70 % kilometrimäärästä (76 % v. 2001). Muiden arviointitoimitusten kysyntä jäi noin 7 % odotuksista ja 6 % vuoden 2001 kysynnästä. Yleistietoimitusten tuotanto oli toimitusmäärällä mitattuna 15 % ja muiden arviointitoimitusten 19 % suunniteltua pienempi. Toimitukset Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Tot/tav Muutos % ed. v % Kysyntä (kpl) Lohkominen Muu PETO Yksityistietoimitus *** 1 -Rajankäynti *** 7 PETO yhteensä Yleistietoimitus Muu ARTO Halkominen *** -2 -Lunastustoimitus *** 32 -Muu toimitus *** -10 ARTO yhteensä Kysyntä yhteensä

12 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Toimitukset, valmistui Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Tot/tav Muutos rekisteröitäväksi (kpl) % ed. v % Lohkominen Muu PETO Yksityistietoimitus *** 2 -Rajankäynti *** -6 PETO yhteensä Yleistietoimitus Muu ARTO Halkominen *** -11 -Lunastustoimitus *** 2 -Muu toimitus *** -10 ARTO yhteensä Yhteensä Painotetut suoritteet Keskeneräisten toimitusten määrä pieneni noin 120 toimituksella. Suurin vähennys oli lohkomisissa, 400 kpl. Muissa toimituslajeissa määrä sen sijaan kasvoi. Aloittamattomien toimitusten osuus tilauskannasta lähes kaksinkertaistui. Seuraavassa kuvassa on esitetty toimitusten työn tuottavuusvertailu tunnusluvun korjattu liikevaihto euroa/tpv mukaisesti. Siinä liikevaihtoa on korjattu tuloksi lasketulla varaston muutoksella, jolloin mukana on koko vuoden työ ikään kuin se olisi laskutettu. euroa MML UUMA KORJATTU LIIKEVAIHTO euroa/tpv VASU HÄME PISA KASU ESAVO PSAVO PKAR KESU POH PPOH KAIKO LAPPI Tilusjärjestelytoimitusprosessi (TJ) Uusjakotoiminnan päätavoitteena oli viime vuonna vanhojen jakojen lopettaminen ja lopputoimien hoitaminen. Vanhoja uusjakoja lopetettiin yhteensä kuusi kappaletta, joista Pohjanmaan maanmittaustoimistossa kolme jakoa. Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto lopetti suunnitellut kolme jakoa. Muunnetuin hehtaarein (mha) mitattuna koko uusjakotuotanto (6 866 mha) jäi 11 % tavoitteesta.

13 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Pohjanmaan maanmittaustoimiston alueella uuden tyyppiset tilusjärjestelyt etenivät suotuisasti myös suojelualueiden toteuttamiseen liittyvien hankkeiden osalta. Ratahallintokeskuksen kanssa sovittiin kokeiluhankkeista tasoristeysten poistamisen yhteydessä tehtävistä järjestelyistä Pohjanmaan ja lisäksi Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston alueella, jossa myös saatiin vireille kolme hankeuusjakoa suojeluhankkeiden toteuttamiseksi. Keski-Suomessa valmistui peltojen tilusrakenneselvitys (PETI), ja siitä on seurannut eräitä jatkotoimia pohjoisessa Keski-Suomessa. Keski-Suomessa on myös saatu vireille kolme hankeuusjakoa suojelukohteiden toteuttamiseksi. Kainuun-Koillismaan alueella tuli kolmentoista vireillä olevan SUTOhankkeen lisäksi vireille kuusi uutta toimitusta. Vesitilusjärjestelyjä lopetettiin Etelä-Savon maanmittaustoimistossa kuusi kappaletta (tavoite 5 kpl). Pohjois-Karjalan maanmittaustoimistossa lopetettavaksi suunnitellun järjestelyn lopettaminen siirtyi suojelualuekytkentöjen vuoksi alueellisen ympäristökeskuksen aikataulujen mukaisesti. Toimitusrekisterin mukaan oli toimistoissa vuoden lopussa rekisteröimättömänä 15 vesitilusjärjestelyn tilauskanta Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi (RETI) Alihankinnat Säädösperusteisia rekistereitä ovat kiinteistörekisteri, kiinteistöjen kauppahintarekisteri ja yksityistierekisteri. Lisäksi ylläpitoprosessiin kuuluu väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen rakennustunnuksen ajantasallapito. Taajamissa olevien ja muiden tärkeiden osakasluetteloiden tuotanto nousi lähes kolminkertaiseksi suunnitelmaan verrattuna. Mukana on suurehko määrä myös sellaisten vähemmän tärkeiden yhteisten alueiden luetteloita, joiden osuustiedot oli tarkoituksenmukaista selvittää samanaikaisesti. Kiinteistönluovutusilmoituksia tallennettiin kauppahintarekisteriin ja väestötietojärjestelmän ja rakennustunnuksia pidettiin ajan tasalla. Lohkomisen kantakiinteistön tunnuksen muuttumattomuus vähensi jälkimmäisen tehtävän suoritteiden määrää 45 % vuodesta 2000 vuoteen Tuotantosuunnitelmat toteutuivat seuraavasti: Toteuma 2000 Toteuma 2001 Toteuma 2002 Tavoite 2002 Tot % 2002 Kiinteistörekisterin perusparannus - vesioikeudellisten kylien osakasluettelot, kpl osakaskiinteistöjä em. osakasluetteloissa, kpl taajamissa olevien ja muiden tärkeiden yhteisten alueiden osakasluettelot, kpl - osakaskiinteistöjä em. osakasluetteloissa, kpl Kunnan tekemiä toimituksia rekisteröity, kpl Muiden viranomaisten päätöksiä rekisteröity, kpl Kiinteistönluovutusilmoituksia tallennettu, kpl Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot, tapahtumia * * *)kantakiinteistön tunnuksen muuttumattomuus vähensi tapahtumien määrää Maanmittaustoimistot tekivät toisilleen alihankintoja budjettirahoitteisissa RETI-prosessiin kuuluvissa tehtävissä 0,4 milj. eurolla (3 % kustannuksista). Suurin osa koski vesioikeudellisten kylien osakasluetteloiden laatimista. Alihankinnat toteutuivat hyvin.

14 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Maasto- ja rajatietotuotantoprosessi (MARA) Kiintopistemittaukset toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Ilmakuvausohjelman toteutus onnistui tavoitteen mukaisesti. Uusi ilmakuvauskalustoon liittyvä tallennus- ja navigointijärjestelmä otettiin käyttöön. Maasto- ja rajatietotuotannossa tavoitteen mukaiset tuotantomäärät eivät täysin toteutuneet. Uuden JAKOMTJ tuotantojärjestelmän käyttö on kuitenkin vakiintumassa. Henkilöstön poistuma oli ennakoitua suurempi, ja uusien henkilöiden koulutus vaati aikaa. Tekniset häiriöt hankaloittivat ajoittain koko tuotantoa. Kartat vuoden 2002 maasto- ja rajatietotuotannosta ovat kohdan 2 liitteinä. Maastotietokannan vuosittainen ajantasaistus tehtiin koko maan alueella. Maasto- ja rajatietotuotannon viivästyminen vaikutti siihen, että maastokartta 1: ja 1: julkaisujen valmistelu ja painaminen eivät toteutuneet aivan suunnitellusti. Karttatietokanta 1: karttanimineen kattoi vuoden lopussa koko maastotietokannan alueen. Tuotantosuunnitelmat toteutuivat seuraavasti: Toteut Toteut Toteut Tavoite 2002 Tot % 2002 Kiintopisteet: - kolmiopisteet, kpl korkeuspisteet, kpl Ilmakuvaus, kuvia kpl Ilmakuvatuotteet, kpl Korkeuskäyrien perusparannus, km Stereokojeella kerätyt tiedot, km Maastotietokannan perusparannus, km Ylä-Lapin maastotietokannan perust., km Maastotietojen ajantasaistus: - määrävälein tehtävä ajantasaistus, km Kiinteistörekisterikartan peruspar., km Julkaisujen valmistelu: - 1: karttalehteä : karttalehteä Julkaisujen painaminen: - 1: karttalehteä : karttalehteä Alihankinnat Painopistealueiden tuotannon tehostamiseksi maanmittaustoimistot tekivät toisilleen alihankintoja noin 2 milj. eurolla (15 % kustannuksista). Alihankinnat onnistuivat pääasiassa hyvin Tietopalvelu- ja tilaustuotantoprosessi (TITI) Muut julkisoikeudelliset suoritteet Maanmittauslaitoksen muita julkisoikeudellisia suoritteita ovat kiinteistörekisteriotteet sekä rasitus- ja lainhuutotodistukset, maksulliset päätökset, ase-

15 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Markkinatuotanto makaavan pohjakartan tarkastaminen ja kaupanvahvistus. Suoritteista saadut tulot (n. 1 milj. euroa) olivat edellisen vuoden tasolla. Kiinteistörekisterinotteiden sekä rasitus- ja lainhuutotodistusten kokonaismyynti on pysynyt lukumääräisesti samalla tasolla (n kpl/v) kolmen vuoden ajan. Tulot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna n. 5 % (n euroa). Tulojen väheneminen johtui myytyjen tuotteiden rakenteessa tapahtuneesta muutoksesta. Määrämuotoisten lainhuuto- ja rasitustodistusten myynti väheni, koska asiakkaat ovat siirtyneet suorakäytön piiriin. Maksullisten päätösten määrä oli vuoden 2001 tasolla. Kaikista maksullisista päätöksistä tuloja saatiin n euroa (n euroa v. 2001). Markkinatuotannon volyymi tuloilla mitattuna oli 10,6 milj. euroa ja kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna n. 3%. Tietopalvelutuotteiden osuus tuloista oli 71 % (osuus 1 %:n suurempi kuin v. 2001), tilaustuotannon osuus 29 % (30 % v. 2001). Digitaalisten tuotteiden myynti jatkoi kasvuaan. Nousu edellisestä vuodesta oli n. 9 % ( euroa). Vuosisopimusten tekoon panostettiin edelleen, ja aineistojen päivityksiä myytiin huomattavasti enemmän kuin v Tulojen kasvuun on vaikuttanut myös julkaisulupien myynti. Internet-käytön yleistyessä julkaisulupien lukumäärä kasvaa. Lupien määrä oli 17 % suurempi ja tulot niistä olivat n euroa (29 %) suuremmat kuin v Digitaalisten tuotteiden tulojen osuus koko markkinatuotannon tuloista oli 23 % (21 % v. 2001). Kiinteistörekisterin ja kiinteistötietojärjestelmän suorakäytön tulot olivat 2,3 milj. euroa ja ne lisääntyivät 3 %. Graafisten karttojen myynti väheni. Tulostus- ja kopiointipalvelujen myynti sen sijaan kasvoi. Asiakkaat ovat siirtymässä painettujen karttalehtien käytöstä digitaalisista aineistoista, halutulla rajauksella tehtävien tulosteiden käyttöön. Kiinteistö- ja maastotietojen kysyntä verkkoitsepalveluna kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tulot olivat n euroa (4 %:n kasvu vuodesta 2001). Karttapaikan tilausasiakkaiden määrä vuoden lopussa oli Tilaustuotannon tulot olivat 2 % (n euroa) suuremmat kuin v Markkinatuotanto jakautui tuotoilla mitattuna seuraavasti: Muutos Muutos milj. milj. milj. % Tietopalvelu 7,3 7,5 0,2 3,8 - josta verkkoitsepalvelu 0,4 0,4 0 0 Tilaustuotanto 3,0 3,1 0,1 1,8 Yhteensä 10,3 10,6 0,3 3, Kehittäminen Vuoden alussa astui voimaan uusi kiinteistötoimitusmaksulaki ja uusi maanmittaustoimitusten hinnasto otettiin käyttöön. JAKOTOMA -sovellus kiinteis-

16 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) tötoimitusmaksujen hallintaan otettiin tuotantoon maaliskuun lopussa. Laskutusohjelmisto ei valmistunut kaikilta osiltaan ajoissa, minkä vuoksi sen käyttöönotto myöhästyi. Laskutus pääsi käyntiin vasta huhtikuun puolivälin tienoilla ja se kangerteli jossain määrin koko vuoden. Geodeettisen laitoksen kanssa on jatkettu valmistautumista kartastokoordinaatiston ja karttaprojektion uudistamiseen. Julkisen hallinnon suositus ETRS89 -järjestelmän mukaisista koordinaateista (EUREF-FIN) Suomessa on valmis. Toista suositusta karttaprojektioita, yleislehtijakoa ja tasokoordinaatistojen välisiä muunnoksia varten valmisteltiin tavoitteena saada se valmiiksi vuoden 2003 alkupuolella. JAKOkii2-projekti, jolla hallitaan jako- ja järjestelytoimitukset (mm. uudistetut halkomisen ja uusjaon tuotantoprosessit), toteutui aikataulunsa mukaisesti helmikuussa ja kevään aikana käyttöönottoprojekti koulutti maanmittaustoimistojen henkilöstöä uuden työvälineen käyttöön. Onnistuneen käyttöönoton seurauksena päätettiin myös yleistie- ja lunastustoimitukset integroida JA- KOkii2-työvälineisiin. Vuoden 2002 puolella kehitetty JAKOkii2:n yksityisteiden yksiköintityöväline otetaan käyttöön alkuvuodesta 2003 sekä yleistie- ja lunastustoimitus laajennus toukokuussa Uuden kiinteistötietojärjestelmän (UKTJ) sovelluksen kehittäminen on tapahtunut UKTJkii-projektissa, jossa tilaus ja projektisuunnitelma ovat valmistuneet. Projektin aikataulu on uudistettu niin että sovellukset tulee olla käyttöönotettavissa Aineistoselvityksiä on laadittu koko vuoden ajan. Niissä on selvitetty kuntien kiinteistörekisterien tietosisältöä sekä kiinteistörekisterikartan sisältöä. UKTJ-hanke projektoitiin uudelleen lokakuussa kolmeksi eri projektiksi; UKTJ-kuntatyöryhmäksi, UKTJkii-välineprojektiksi ja UKTJkii-käyttöönottoprojektiksi. Projektien kokonaisuutta johtaa UKTJkiiohjausryhmä, joka koostuu Oikeusministeriön, Maanmittauslaitoksen ja kuntasektorin edustajista. Paikkatietojen yhteiskäytön kehittämistä on jatkettu osallistumalla Paikkatietoasiain neuvottelukunnan laadunhallinta- ja standardointijaoston työhön. MML toimi yhteistyössä Tiehallinnon kanssa kansallisen tie- ja katutietojärjestelmän (DIGIROAD) kehittämiseksi MML:n tieaineiston pohjalta. Pienimittakaavaisten karttatietokantojen tuotantoprosessien uudistaminen maastotietokantaa ja sen sisällössä tapahtuvia muutoksia hyödyntäväksi ei edennyt aivan tavoitteen mukaisesti. Toiminnallinen ja tekninen määrittely on tehty ja ensimmäiset valmiit osat otetaan tuotantokäyttöön toukokuussa Karttapaikan uudistettu tilauspalveluosio esiteltiin Paikkatietomarkkinoilla Karttapaikka II projekti jäi kuitenkin loppuvuodesta jälkeen suunnitelmien mukaisesta aikataulusta, koska loppuvuonna jouduttiin käyttämään ennakoitua enemmän resursseja MML:n tuotantojärjestelmien tukipalveluihin. Tämän vuoksi julkistaminen siirrettiin paikkatietomarkkinoille Tilusjärjestelystrategian jalkauttamiseksi järjestettiin jokaisessa maanmittaustoimistossa alueellisten yhteistyötahojen (TE-keskus, Maakuntaliitto, MTK ym.) informaatiotilaisuudet, joiden tuloksena jokaisen maanmittaustoimiston alueella tehdään valituissa kunnissa tilusrakenneselvitys. Selvityksen perusteella tehdään jatkotoimenpiteistä päätökset yksityiskohtaisempien tilusjärjestelyhankkeiden tutkimiseksi. Yhteenveto valtakunnallisesta tilusra-

17 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) kennetilanteesta kootaan yhdistelmänä alueellisista selvityksistä ja se valmistuu vuoden 2003 lopulla Tukitoiminta Arkistotoimi Myynti- ja markkinointi Henkilöstöhallinto Tietohallinto Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta hyväksyi Senaattikiinteistöjen tekemän investointipäätöksen MML:n yhtenäisarkiston perustamisesta. Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaavan muutos koskien korttelia, jonne uusi yhtenäisarkistorakennus rakennetaan, sai lainvoiman. Yhtenäisarkistorakennuksen rakennustekninen suunnittelu käynnistyi syksyllä Senaatti-kiinteistöjen johdolla. Maanmittaustoimistoissa on jatkunut siirrettävien arkistoaineistojen seulonta, lajittelu, luettelointi ja muu valmistelu. Vuoden aikana tähän työhön käytettiin 23 htv. Päätettiin yhtenäisarkiston perustamisesta kuudenneksi valtakunnalliseksi tuotanto- ja palveluyksiköksi. Maanmittaustoimistot tukeutuivat entistä aktiivisemmin Myyntipalvelut yksikön tarjoamiin markkinoinnin ja myynnin tukipalveluihin. Kiinteistötietojärjestelmän hallinnoinnin vastaanottoon valmistautuminen ja toiminnan organisointi vaati runsaasti resursseja vuoden loppupuolella. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon valmistauduttiin jatkamalla edellisen vuoden lopussa aloitettuja henkilökohtaisen suorituksen arviointikeskusteluja. Uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön Palkkausjärjestelmän toimivuuden seurantaa ja kehittämistä varten asetettiin seurantaryhmä. Maanmittauslaitoksessa on jatkettu tietohallintostrategian mukaista osaamispohjan laajentamista ja vahvistamista. Samalla on purettu henkilöriippuvuuksia kehittämällä työmenetelmiä, jakamalla kriittisten tehtävien vastuutusta ja parantamalla dokumentointia. Maanmittauslaitos solmi kesällä Microsoftin kanssa ns. Enterprise Agreement-sopimuksen. NT4 palvelinten käyttöjärjestelmät päivitettiin Windows2000-versioon. Maanmittauslaitoksen tietoturvallisuutta parannettiin määrittelemällä ja kirjaamalla tietoturvallisuuspolitiikkaan tietoturvallisuuden päämäärät, periaatteet ja toteuttaminen. JAKOn tuotantotietokantojen varmistaminen Hämeenlinnaan alkoi huhtikuussa.

18 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Taloushallinto Viestintä Euron käyttöönotto sujui suunnitelmien mukaisesti. Marraskuun alusta toteutettiin valtion maksuliikenteen muutos, joka sujui ongelmitta. Maanmittauslaitoksen uusittu taloussääntö otettiin käyttöön alkaen. Maanmittauslaitoksen internet- ja intranetsivut otettiin käyttöön lokakuussa. Samassa yhteydessä laitoksen www-osoite samoin kuin sähköpostiosoite muuttui. Viisari ilmestyi viisi kertaa. Vuoden kantavina teemoina olivat laitoksen 190- vuotisen historian ja Viisarin 30-vuotisen taipaleen esittely. Laitoskuvaa selvitettiin asiakastutkimuksessa, jossa Maanmittauslaitosta pidettiin puolueettomana ja luotettavana yhteiskunnan rakentajana ja taitajien työpaikkana. Karttapaikka2 ja UKTJ olivat vuoden isoimmat yksittäiset viestintähankkeet. 2.3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Henkilöstön osaamisen ylläpito Henkilöstökoulutuksen painopistealueita olivat vuonna 2002 JAKOkii2, JA- KOktmu, osaamiskartoitukset ja muutoksen johtaminen sekä laatu- ja prosessit- sekä tiimityöskentelyn edelleen kehittäminen. Maanmittauslaitoksen toiminnan kehitystä on tuettu henkilöstökoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun keinoin. On luotu ammattiuria tukevia opintokokonaisuuksia, joita on toteutettu sekä laitoksen sisäisenä koulutuksena että yhteistyösopimuksin alan oppilaitosten tai ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on ollut osaamisen syventäminen, monitaitoisuus ja koko työuran kestävä oppiminen. Osaamiskartat ja suunnitelmat osaamispääoman turvaamiseksi tulevaisuudessa valmistuivat kaikissa toimintayksiköissä. Yksiköt tekivät yhteistyötä maanmittausalan oppilaitosten sekä lukioiden ja peruskoulujen kanssa. Yhteistyömuotoja olivat opetustyöhön osallistuminen, laitoksen ja alan tunnetuksi tekeminen erilaisissa tilaisuuksissa, TETtoiminnan (työelämään tutustuminen) järjestäminen sekä harjoittelijoiden palkkaaminen. Vuonna 2002 harjoittelijoita oli Maanmittauslaitoksessa yhteensä 107 henkilöä. Laitostasolla maanmittausalan tunnettuutta lisättiin yhteistyössä oppilaitosten, eri työnantajien sekä ammattijärjestöjen kanssa (IMAGO-ryhmä).

19 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Henkilöstön työkyvyn ylläpito Henkilöstön työtyytyväisyyttä on seurattu usean vuoden aikana suorittamalla ilmapiiritutkimuksia. Työtyytyväisyyttä arvioidaan asteikolla 1-5. vuonna 2002 koko henkilöstön työtyytyväisyyden keskiarvoksi muodostui 3,4. Työtyytyväisyys heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 pistettä Myönteiset arviot Kielteiset arviot Tulos heikkeni hieman kaikissa muissa kysytyissä asioissa paitsi palkkauksen oikeudenmukaisuudessa (+0,1) ja palautteen selkeydessä (+0,1). Tyytyväisimpiä oltiin edellisten vuosien tapaan tulos- ja kehityskeskusteluihin (4,1), ammattitaitoon (4,1) ja työn motivoivuuteen (3,9). Tyytymättömämpiä oltiin palkkauksen oikeudenmukaisuuteen (2,6), henkilöstön hyvinvointiin (2,8) ja ristiriitojen ratkaisuun (2,9). Toimintayksiköiden väliset tyytyväisyyserot (1,64) ovat kasvaneet edelliseen vuoteen (1,01) verrattuna. Naiset olivat työn henkistä rasittavuutta, työmäärää, tulos- ja kehityskeskusteluja ja ammattitaitoa lukuun ottamatta hieman tyytymättömämpiä kuin miehet. Valtakunnallisissa yksiköissä oltiin keskimäärin tyytyväisempiä kuin maanmittaustoimistoissa. Toimintayksiköt huolehtivat henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista TYKYsuunnitelmiensa mukaisesti. Ergonomian kehittäminen, kuntoutusryhmät ja työolosuhdeselvitykset olivat keskeisiä keinoja. Hyvinvointia edistettiin tukemalla henkilöstön osallistumista laitoksen harrastus- ja virkistystoimintaan ja järjestämällä oman yksikön henkilöstölle terveys-, liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. 2.4 TALOUS JA RESURSSIT Taloudellisuus Yksikkökustannukset Maa- ja metsätalousministeriö asetti taloudellisuustavoitteet toimitustuotannolle ja maastotietokannan perusparannukselle.

20 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Toimitusten suorittaminen Tavoite 2002 *) Muutos% edelllisestä vuodesta euroa/painotettu suorite euroa/toimitus Maastotietotuotanto - maastotietokannan perusparannus euroa/km Kokonaiskustannukset *) Tavoitetta on korjattu uuden palkkausjärjestelmän palkankorotusvaikutuksella, toimitusten kustannuksiin on lisätty myös ilmaispalveluna tehtävät toimitukset. Toimitustuotannon yksikkökustannustavoitteet eivät aivan toteutuneet. Maastotietokannan perusparannuksen yksikkökustannus toteutui tavoitteen mukaisena. Kokonaiskustannukset olivat 90,0 milj. euroa. Suunnitelma alittui 2,6 milj. euroa (2,8 %). Vuodesta 2001 kustannukset supistuivat 0,3 %. Budjettirahoitteisen tuotannon kustannukset pienenivät edellisestä vuodesta 1,2 milj. euroa (2,9 %) ja alittivat suunnitelman 3,7 milj. euroa (8,3 %). Maksullisen toiminnan kustannukset pysyivät kokonaisuutena vuoden 2001 tasolla ja alittivat suunnitelman 0,6 milj. euroa (1,3 %). Maksullisen toiminnan kustannuksia on analysoitu kannattavuustarkastelun yhteydessä kohdassa Budjettirahoitteinen toiminta (1 000 ) Suunnitelma 2002 *) Muutos % % Kiinteistötuotanto ,0 % 93,1 % Maasto- ja rajatietotuotanto ,5 % 92,5 % Kehittäminen ,0 % 98,4 % Tuotannon tuki ,2 % 94,9 % Muu budjettirahoitteinen toiminta ,7 % 107,9 % Yhteensä ,7 % 95,1 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % 111,1 % Maksullisen toiminnan osuus kehittämisestä ja tuotannon tuesta ,7 % 185,7 % Aineistokustannusten siirto ,8 % 104,0 % Yhteensä ,9 % 91,7 % Maksullinen toiminta Varsinaiset toimitukset ,1 % 95,5 % Muut julkisoik. suoritteet ,6 % 100,6 % Markkinasuoritteet ,2 % 111,6 % Yhteensä ,2 % 98,7 % Jakamattomat yhteiskustannukset Sisäisen laskutuksen ero YHTEENSÄ ,2 % 97,2 % *) Vuoden 2002 alkuperäistä suunnitelmaa on korjattu palkkausjärjestelmän uudistuksen vaikutuksella

21 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Maksullisen toiminnan kannattavuus Maanmittaustoimitukset Maa- ja metsätalousministeriön ja Maanmittauslaitoksen tulossopimuksessa maksullisen toiminnan kannattavuustavoitteet on asetettu maanmittaustoimituksille (erillislaki, julkisoikeudellinen suorite), muille julkisoikeudellisille suoritteille ja markkinasuoritteille. Tuottojen, kustannusten ja kannattavuuden kehitys ilmenee alla olevista taulukoista. Tarkemmat kannattavuuslaskelmat ovat kohdan 2 liitteessä 3. Maanmittaustoimitusten vuoden 2002 tulostavoitteena oli kattaa tuotoilla kustannukset. Tulos toteutui lähes tavoitteen mukaisena. Maanmittaustoimitusten tulos vuonna 2002 oli 0,8 % ( euroa) alijäämäinen. Toimitusten tuotot olivat 33,9 milj. euroa. Tuotot jäivät 2 milj. euroa, 5,6 % alle suunnitelman ja vähenivät edellisestä vuodesta 1,2 milj. euroa (3,3 %). Toimitusten hinnoittelu uudistui kokonaisuudessaan vuoden 2002 alusta. Käytännössä kaikki lohkomiset tulivat kiinteän hinnoittelun piiriin ja työajan mukaan velottavissa toimituksissa siirryttiin henkilöstöryhmän mukaisesta veloituksesta tehtävän mukaiseen veloitukseen. Toimitusten tulotavoite jouduttiin asettamaan ilman käytännön kokemusta uuden hinnaston käyttäytymisestä. Toimistojen ja toimituslajien välillä oli suuriakin eroja kustannusvastaavuuden toteutumisessa. Hinnoittelun onnistumista ei voida todeta kannattavuuslaskelman perusteella johtuen jäljempänä selostettavasta varaston laskentatavan muutoksesta ja siitä, että noin kolmasosa vuoden 2002 laskutuksesta perustui vielä vanhan hinnaston mukaisesti määräytyviin toimitusmaksuihin. Vuoden 2002 aineisto käydään läpi ja hintoja tullaan analysoinnin perusteella esittämään tarkistettavaksi. Ulkoinen laskelma (1 000 ) Suunnitelma 2002 *) Muutos edellisestä vuodesta Toteutunut suunnitelmasta Maks.toim.tuotot ,3 % 94,4 % Palkkakustannukset ,5 % 98,4 % Muut menot ,1 % 103,6 % Sisäiset palvelut ,0 % 206,5 % Varaston muutos ,2 % -771,4 % Erilliskustannukset ,3 % 89,6 % Poistot ja korot ,7 % 101,0 % Osuus yhteiskustannuksi ,5 % 107,3 % Kustannukset yhteensä ,7 % 95,3 % Ali/ylijäämä ,7 % -523,5 % Ali/ylijäämä-% -0,6 % -0,2 % -0,8 % 0,1 % 0,0 % *) Vuoden 2002 alkuperäistä suunnitelmaa on korjattu palkkausjärjestelmän uudistuksen vaikutuksella Toimitusten kustannukset mukaan lukien valtion varoin suoritettavat toimitukset olivat 35,3 milj. euroa. (Sisäinen laskelma liitteessä 3). Kustannukset vähenivät edellisestä vuodesta 1,1 milj. euroa (3,1 %) ja alittivat suunnitelman 1,7 milj. euroa (4,5 %). Palkkakustannukset pysyivät edellisen vuoden

22 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Muut julkisoikeudelliset suoritteet tasolla, mutta alittivat suunnitellun 0,3 milj. euroa (1,4 %). Palkkakustannuksia kasvattivat palkkojen yleiskorotukset ja palkkausjärjestelmän uudistaminen, kun taas henkilötyövuosien väheneminen 25:llä (4 %) supisti niitä. Muut menot olivat 0,5 % edellisen vuoden tasoa alhaisemmat, mutta kasvoivat suunnitelmaan verrattuna 0,1 milj. euroa (3,8 %). Muutoksiin vaikutti kustannustason nousu. Varaston arvo kasvoi 2,1 milj. euroa. Olennaisin kasvuun vaikuttava tekijä oli varaston arvon laskentatavan muutos. Järjestelmäuudistuksista johtuen toimitustuotannon keskeneräinen arvo lasketaan nyt Raindancen projektiseurannassa keskeneräisistä ja laskuttamattomista toimituksista ja niiden kustannuksista. Aiemmassa varaston laskennassa arvo tuotettiin veloitushintoihin perustuen. Vuoden 2002 tulos ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin, koska laskentatavan muutoksesta johtuva varaston kasvu pienentää kustannuksia ja parantaa tulosta. Euromuutoksen yhteydessä laskentaan oli jäänyt siirtymättä erä vuoden 2001 ja sitä aikaisempien vuosien työaikoja ja toimitusmenoina veloitettavia kustannuksia. Puuttuneiden tietojen vuoksi toimitustuotannon tuloja jäi laskuttamatta ja vuoden lopun keskeneräisen tuotannon varaston arvo jäi noin todellista pienemmäksi. Puuttuneet tiedot on siirretty vuoden 2003 laskentaan. Varaston arvo korjataan kuluvan vuoden kirjanpitoon. Valtion varoin suoritettavat toimitukset eivät ole edellä olevan taulukon kannattavuuslaskelmassa (ulkoisessa) mukana. Valtion varoin suoritettavien toimitusten kustannukset vähenivät edellisestä vuodesta 0,2 milj. euroa ( 13,9 %). Niiden kustannukset olivat 1,1 milj. euroa, (1,3 milj. euroa vuonna 2001). Nämä ns. ilmaispalvelujen kustannukset sisältyvät kuitenkin varsinaisten toimitusten kustannuksiin kohdan 2 liitteen 3 sisäisessä laskelmassa. Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden tulostavoite oli kustannusten kattaminen tuloilla (0 %). Tulos jäi euroa alijäämäiseksi (- 7,8 %). Tuotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla (-0,5 %) ja jäivät 5 % alle suunnitelman. Kannattavuus heikkeni, koska kustannukset kasvoivat euroa ( 9,0 %) edellisestä vuodesta ja euroa (3,1 %) suunnitelmaan verrattuna. Pääsyynä oli, että maksullisista päätöksistä ja kaupanvahvistamisesta saadut tulot eivät kattaneet syntyneitä kustannuksia. (1 000 ) Suunnitelma 2002 *) Muutos edellisestä vuodesta Toteutunut suunnitelmasta Maks.toim.tuotot ,5 % 95,0 % Palkkakustannukset ,6 % 124,0 % Muut menot ,7 % 49,4 % Sisäiset palvelut Varaston muutos ,0 % Erilliskustannukset ,5 % 119,5 % Poistot ja korot ,1 % 106,1 % Osuus yhteiskustannuksi ,0 % 90,8 % Kustannukset yhteensä ,1 % 103,1 % Ali/ylijäämä Ali/ylijäämä-% -8,0 % 1,6 % -7,8 % 0,6 % *) Vuoden 2002 alkuperäistä suunnitelmaa on korjattu palkkausjärjestelmän uudistuksen vaikutuksella

23 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Markkinasuoritteet Markkinasuoritteiden ylijäämätavoite oli euroa (5,0 %). Tavoitetta ei täysin saavutettu, ylijäämä jäi euroon (4,3 %). Tavoitteen alittuminen johtui graafisten karttojen myyntivaraston arvonalennuskirjauksesta. Myyntivarasto todettiin vuoden vaihteessa yliarvostetuksi vanhojen peruskarttojen osalta. Niiden arvo puolitettiin viime vuosina toteutuneen myynnin perusteella. Varastonmuutos - kustannuskirjaus oli euroa. Markkinasuoritteiden hintoja tarkistettiin lukien. Tilaustehtävien aikaveloitushintoja nostettiin palkankorotuksia vastaavasti. Digitaalisten tuotteiden hinnoittelussa otettiin käyttöön maastotietojen kuntakohtainen hinnoittelu. (1 000 ) Suunnitelma 2002 *) Muutos edellisestä vuodesta Toteutunut suunnitelmasta Maks.toim.tuotot ,2 % 110,8 % Palkkakustannukset ,2 % 111,0 % Muut menot ,0 % 125,1 % Sisäiset palvelut ,5 % 102,7 % Varaston muutos ,9 % Erilliskustannukset ,5 % 123,5 % Poistot ja korot ,0 % 98,7 % Osuus yhteiskustannuksi ,1 % 106,5 % Kustannukset yhteensä ,2 % 111,6 % Ali/ylijäämä ,1 % 94,7 % Ali/ylijäämä-% 8,7 % 12,0 % 4,3 % 5,0 % *) Vuoden 2002 alkuperäistä suunnitelmaa on korjattu palkkausjärjestelmän uudistuksen vaikutuksella Henkilöresurssit ja henkilöstökulut Maanmittauslaitoksen henkilöstömäärä henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2002 oli 1855 henkilötyövuotta. Toimintamenoista rahoitetun henkilöstön määrä oli 1844 henkilötyövuotta ja työllistämisvaroin 11 henkilöä. Ministeriön asettama henkilötyövuosikehys oli 1930 henkilötyövuotta, joka alitettiin. Toimintamenojen henkilötyövuosiin sisältyy myös EU-hankkeiden työpanos, vaikka rahoitus on saatu muilta momenteilta. Lisäksi tukemismomentilta käytettiin 4 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrän aleneva suunta jatkui. Toimintamenoissa vähennystä edellisestä vuodesta oli 1,6 % (30 htv). Vastaavat luvut vuonna 2001 olivat 2,7 % (52 htv). Henkilötyövuodet HTV, palkkajärjestelmä Muutos Muutos % Maanmittaustoimistot Valtakunnalliset toimintayksiköt Keskushallinto Henkilöstö yhteensä josta toimintamenoista rahoitetut

24 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) Henkilöstökulut Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta 2,2 %. Vertailua vaikeuttaa vuosittain vaihtelevat tulospalkkiot, eläkemaksujen palautukset, erisuuruiset henkilösivukulut ja se, että Johissa tuotelaji kohtaisessa työajan seurannassa eivät ole mukana kiinteistötoimitusten tukemismomentilta palkattu KML 207 :n mukainen henkilöstö. Vuoden 2002 alusta palkkoihin tuli VALPAS II-korotus (n. 0,8 %) ja maaliskuun alusta palkkausjärjestelmän uudistamisen mukainen palkankorotus (PALMA), jonka kustannusvaikutus oli runsas kaksi prosenttia. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset alkaen olivat 2,69 %. Työnantajamaksut olivat keskimäärin 22,69 %. Ne laskivat 1,06 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Em. muutosten yhteisvaikutuksesta palkkakustannukset nousivat vuonna 2002 keskimäärin yli viisi prosenttia. Henkilöstökulujen määrää vähentää henkilömäärän väheneminen. Henkilöstökuluja pienentävä tekijä oli vuodelta 2001 saatu takautuva VEL-maksun palautus 0,16 milj. euroa. Edellisenä vuonna saatu palautus oli 0,5 milj. euroa. HENKILÖSTÖKULUT (1 000 ) Muutos Muutos % Palkat ,1 Palkkiot ,3 Tulospalkkiot ,4 -SVL:n palautukset ,4 Palkat ja palkkiot ,0 Sotu-maksut ,8 -SVL:n palautukset ,0 Eläkemaksut ,4 -eläkemaksujen palautus/lisämaksu ,2 Tapaturmamaksut ,7 Henkilöstösivukulut ,2 Maksetut henkilöstökulut ,6 Lomapalkkavelan muutos ,1 Henkilöstökulut yhteensä ,2 Henkilöstökulujen rahoitus: Toimintamenot ,6 Työvoimahallinto ,6 Muut ,4 Yhteensä ,0 Tukemismenot ,3 Kaikki yhteensä , Muut resurssit Vaihtovuokraus otettiin käyttöön myös maastomittauslaitteiden hankinnassa. Toimitilojen määrässä ei tapahtunut olennaisia muutoksia.

25 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) 2.5 Kohdan 2 liitteet KOHTA 2 LIITE 1

26 MAANMITTAUSLAITOS TILINPÄÄTÖS (47) KOHTA 2 LIITE 2