Ympäristöalan muuttuvat osaamistarpeet Euroopassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöalan muuttuvat osaamistarpeet Euroopassa"

Transkriptio

1 Working in the European Environmental System Ympäristöalan muuttuvat osaamistarpeet Euroopassa (Leonardo da Vinci Projekti 2004 IT/04/C/F/RF-81505) Portfolio of the Environmental Careers 1. The portfolio is a vehicle for driving environmental careers by making skills and qualifications clearly and easily understood overall Europe. 2. The portfolio is a visual representation of skills and competences supported by European standard documents on qualifications and competences (Europass CV, Europass Language Passport, Europass Certificate Supplement, Europass Diploma Supplement, Europass Mobility). 3.The portfolio helps professionals in search of a new job to meet the demand of specific profiles and enterprises, public authorities and other organisation searching for new competences to find new human resources 4. The portfolio helps also to update competences, skills, abilities AND career goals and objectives. A well-prepared portfolio provides "evidence" to an employer of your accomplishments, skills, abilities and it documents the scope and quality of your experience and training. It is an organized collection of documentation that presents both your personal and professional achievements in a concrete way. The Portfolio is inclusive of a GAP analysis system and a European Database of the environmental professional profiles. - JOB SEEKER - How to Perform the Gap Analysis - EMPLOYER - How to look for Job Offer WEES - Working in the European Environmental System - (Sopimus C 2004 IT/04/C/F/RF-81505) on saanut rahoitusta Leonardo da Vinci ohjelmasta (Viiteaineisto). Projekti toteutettiin välillä

2 Raportti haastatteluista Suomessa

3 Sisällys 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen taustat ja tavoitteet 1.2. Toteutustapa 2. SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. HAASTATELTUJEN AMMATILLISET PROFIILIT: KÄYTÄNNÖN TAITOJEN ANALYYSI 3.1. Kuvaus ammattialoista ja ympäristöammattien sisältö (tehtävät ja tarvittavat taidot) Ympäristökonsultti Jätehuolto Vesihuolto Ympäristönsuojelu Energia tekniikka Informaatio- ja mittaustekniikka Kaupunki ja maisema suunnittelu Ympäristöjohtaminen Riskinarviointi Markkinointi ja ympäristökouluttaminen 4. AMMATILLISET KEHITYSSUUNNAT 4.1 Lainsäädännöllisiin ja teknillisiin muutoksiin sopeutuminen 4.2 Uusiin ympäristötoimenpiteisiin sopeutuminen 4.3 Uusien ammattilaisten tarve 4.4 Tasa-arvo ympäristöalalla 5. FORMAALI, NON-FORMAALI JA INFORMAALI OPPIMINEN YMPÄRISTÖALALLA 5.1 Opetus ja koulutus 5.2 Kokemuksen tuoman oppimisen yleisyys 5.3 Elinikäinen oppiminen ja päivityskurssit 5.4 Etäoppimisen merkitys tutkituissa ammattikategorioissa 5.5 Ilmaistut ja tiedostamattomat opiskelutarpeet 5.6 Mobilisuuden merkitys ympäristöalalla 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 7. LIITTEET

4 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet WEES (Working in the European Environmental System) on Leonardo - ohjelman pilottihanke. Sen tarkoitus on kehittää ympäristöalan ammatillista koulutusta tulevaisuudessa. Hankkeen vetäjänä toimii Villa Montesca Italiasta. Partnereita on 11 eri organisaatiota kuudesta EU maasta. Suomessa vastuussa projektista on ECO ONE ja Suomen ympäristöopisto SYKLI yhdessä kansallisen verkoston kanssa Lassila Tikanoja Oyj, Hamk, Suomen ympäristöinstituutti, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto ja RTO ympäristö Oy (liite 1). Hanke toteutettiin pääasiallisesti syvähaastattelujen avulla. Projektin tarkoituksena on selvittää: - Ympäristöosaamisen ammatilliset profiilit eri EU - maissa - Tutkitaan ammatilliseen kehittymiseen johtaneet työ- ja toimintaprosessit organisaatiossa - Haastateltavien päätehtävät ja velvollisuudet - Selvittää taitojen ja osaamisen historiaa ja rakennetta - Selvittää koulutuksellisia taustoja - Selvittää virallisen (ammatillinen koulutus) ja epävirallisen (kurssit) oppimisen taustoja sekä työssä oppimisen ja arkioppimisen taustoja - Selvittää kuinka paljon on liikkumista yhteistyömaiden välillä Hankkeen avulla pyritään selvittämää työelämän vaatimuksia ympäristöalan osaajalta ja ammattilaiselta. Näin voidaan luoda tulevaisuudessa parempia ympäristöalan koulutusohjelmia ja ammattitutkintoja, jotka valmistaisivat paremmin opiskelijaa tulevaisuutta varten ja takaisi heille paremman ammattitaidon. Tutkimus pyrittiin suorittamaan tutkimuksen koordinaattorin antamien ohjeiden mukaisesti. Kaikki kohderyhmät valittiin koordinaattorin valitsemien ammattialojen ja ammattien perusteella (Kuva 1).

5 Kuva 1. Haastatteluiden kohderyhmät. SEKTORIT Vertikaalit sektorit PROFESSIONAL PROFILES Ympäristökonsultti (Emas, ISO 14000, VAS, VIA, etc.) Haastateltavat 5 Jätehuolto 5 Vesihuolto 5 Ympäristönsuojelu 5 Enregiatekniikka 5 Transversaalit sektorit Ympäristö mittaus ja informaatiotekniikka (gis, Sit, etc) Kaupunki ja maisema hallinnointi 4 5 Ympäristöjohtaminen 5 Riskien hallinnointi 3 Ympäristö markkinointi ja kouluttaminen 5 Yhteensä 47 Tutkimukseen valitut henkilöt eri kohderyhmistä olivat asiantuntijoita, työnantajia ja esimiehiä, jotta heillä olisi mahdollisimman laaja-alainen näkemys. Kriteerit täyttävät henkilöt valittiin sattumanvaraisesti. Kohdehenkilöitä etsittiin internetin, alan lehtien ja vanhojen kontaktien avulla. Heidän oma mielenkiinto koettiin tärkeimmäksi tekijäksi, kun valitsimme haastateltavia henkilöitä. Näin saimme hyviä ja totuuden mukaisia vastauksia, joista oli paljon apua tutkimukselle. Haastateltavien organisaatiot myös valittiin sattumanvaraisesti. Kohdehenkilöt työskentelevät julkisista sektoreista aina yksityiseen pienyrittäjään asti. Näin saimme

6 aina laajemman kuvan eri alasta. Kohde henkilöiden ikäluokka ja kokemus alalla vaihteli hyvin paljon. Heitä oli työharjoittelijasta aina melkein eläkkeelle jäävään henkilöön asti. Tämän avulla saimme selville kuinka eri aloilla järjestettävä koulutus on kehittynyt ajan saatossa. Tutkimuksen taustaksi pyritään vielä tekemään kartoitus olemassa olevista virallisista ympäristöammattikoulutuksista kuten esimerkiksi ympäristöhuollon (Liite 2) ja ympäristötekniikan ammattitutkinto. Ympäristötekniikan ammattitutkinnon tavoitteena on, että ympäristötekniikan opiskelija saa vahvan luonnontieteellisen, yleisteknillisen ja ympäristöteknisen peruskoulutuksen siten, että hän pystyy toimimaan alan erilaisissa hallinnollisissa ja teknisissä tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Opinnoissa painotetaan erityisesti jätehuoltoon, kierrätykseen ja uusiokäyttöön sekä ympäristön suojaukseen, kunnostustekniikkaan ja näihin kuuluvan analytiikan opintoja. (Lamk ops ) 1.2 Toteutustapa Tutkimus aloitettiin etsimällä sopivia kohdehenkilöitä internetin, ympäristöalan julkaisujen ja luotujen kontaktien avulla. Heitä lähestyttiin aluksi sähköpostilla, jossa esittelin heille WEES projektin tarkoitusperää. Lähetetystä sähköpostiviestistä löytyy tietoa liitetiedostosta (Liite 1). Viestin lähettämisestä odotettiin noin viikko vastausta, jonka jälkeen lähetettiin uusi viesti, jos vastausta ei tullut. Näin saimme tietää henkilöiden mielenkiinnosta projektiin. Henkilöt jotka ottivat yhteyttä heti, olivat huomattavasti avoimempia kysymyksille ja heidän mielenkiintonsa projektiin oli merkittävämpi. Saimme vastauksia yhteensä 47 kappaletta. Tutkimus toteutettiin pääasiassa syvähaastatteluiden avulla joita oli yhteensä 41 kappaletta. Haastattelimme kohdehenkilöitä henkilökohtaisesti tapaamisilla (25 kappaletta) tai sovimme soittoajan riippuen kohdehenkilön työpaikan sijainnista ja hänen kiireellisyydestään, jolloin haastattelu tapahtui puhelimen avulla (16 kappaletta). Saimme myös muutamia vastauksia sähköpostin avulla (yhteensä 6

7 kappaletta), mutta niistä saamamme vastaukset eivät valitettavasti olleet tarpeeksi laadukkaita, meidän käyttöömme. Todennäköisesti vastanneet eivät ole ymmärtäneet kysymyksiä oikein. Tästä huomasimme syvähaastattelun merkityksen projektin kannalta. 2. SUOMEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Suomi on ollut aktiivisesti edistämässä ympäristöasioiden sisällyttämistä muihin politiikan alueisiin, kuten liikenne- ja maatalouspolitiikkaan. Sen sijaan yksittäisissä asioissa Suomi toimii selvityksen mukaan passiivisemmin ja huolehtii ensisijaisesti omista eduistaan eli siitä, ettei uusi säädös aiheuta Suomelle taloudellisia kustannuksia eikä hallinnollisia tai pohjoisiin olosuhteisiin liittyviä ongelmia. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=66860&lan=fi) Luonnon monimuotoisuutta koskevan poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys, joka turvaa myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet. Poliittisia päätöksiä tehdään sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134615&lan=fi) Suomi on sitoutunut edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä hyväksymällä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (1992). Sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseksi Suomi on laatinut biologista monimuotoisuutta koskevan kansallisen toimintaohjelman vuosille (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134424&lan=fi) Ohjelman taakse haluttiin laaja edustus yhteiskunnan eri alueilta, joten ohjelman laatineessa kansallisessa biodiversiteettitoimikunnassa olivat mukana kaikki ministeriöt, keskeiset elinkeinosektorit sekä tutkimus-, etu- ja ympäristöjärjestöt. Ohjelma perustuu hallinnonalakohtaisiin ohjelmiin ja sektoreiden toimialavastuuseen. Sen tarkoituksena on turvata biodiversiteetin säilyminen ja biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen velvoitteiden toteutuminen Suomessa. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelman mukaan

8 uusi kansallinen toimintaohjelma laaditaan vuonna (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134615&lan=fi) Sopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, kasvi- ja eläinlajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, kestävä käyttö sekä biologisten luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134615&lan=fi) Ympäristöongelmat ovat usein kansainvälisiä. Esimerkkejä ongelmista ovat ilmastonmuutoksen uhka, Itämeren saastuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Ongelmien ratkaisemiseksi Suomen ympäristöhallinto toimii yhdessä muiden valtioiden kanssa. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=94&lan=fi) Ympäristöministeriö edustaa Suomea kansainvälisissä ympäristösopimuksissa. Maamme on jäsen yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Suomi osallistuu myös kansainvälisiin ympäristöpoliittisiin prosesseihin, joiden tavoitteena on muun muassa edistää kestävää kehitystä. Suomi painottaa ympäristön huomioon ottamista kaikessa taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Lisäksi Suomi edistää ympäristöasioita kansainvälisissä järjestöissä. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=94&lan=fi) Ympäristöpolitiikan suunnittelu perustuu tutkimuksesta saatuun ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon. Ympäristöpolitiikalla vaikutetaan siihen, että ympäristönäkökohdat sisältyvät kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=88&lan=fi) 3. HAASTATELTUJEN AMMATILLISET PROFIILIT: KÄYTÄNNÖN TAITOJEN ANALYYSI

9 Seuraavat johtopäätökset on raportti haastattelujen analysoinnista ja ammatillisista portfolioista. Tässä kappaleessa on pieni kuvaus jokaisesta tutkittavasta ammattialasta sekä taulukoissa kuvataan erilaisia ammattitaitovaatimuksia joita haastateltavien mielestä tarvitaan kyseisellä alalla. 3.1 Kuvaus ammattialoista ja ympäristöammattien sisältö (tehtävät ja tarvittavat taidot) Ympäristökonsultti Ympäristökonsultoinnissa niin kuin lähes kaikissa ympäristöalan ammatissa joutuu seuraamaan muutoksia koko ajan. Konsultti joutuu usein toimimaan täysin vieraassa organisaatiossa asiantuntijana. Tämä vaatii oman spesifisen osaamisen lisäksi paljon hyviä ihmissuhde taitoja koska joudutaan toimimaan koko ajan vieraiden organisaatioiden kanssa. Ympäristökonsultilla täytyy olla ammattitaitoa, tietämystä ja laaja-alaista näkemystä, joka vaatii alalla työskentelevältä jatkuvaa oppimista. Tiedon ja kokemuksen avulla kyetään näkemään organisaatioiden puutteita ja korjaamaan niitä. Tiedon täytyy olla myös ajankohtaista ja lainsäädännöllisesti ajan tasalla, jotta ratkaisut olisivat lainsäädännön mukaisia ja hyödyttäisivät organisaatiota eniten. Taulukko 1. Ympäristökonsultoinnissa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustietovaatimukset Käytännön taidot Teoriataidot - Tuntemusta alasta jossa toimitaan - Lainsäädännöstä - Osata markkinoida realistista ympäristötoimintaa - Prosessi tuntemus - Lainsäädäntö soveltaminen - Analytiikan tuntemus - Tulla ihmisten kanssa toimeen - Prosessi tuntemus - Lainsäädäntö - Ympäristöjärjestelmistä - Ympäristövaikutuksista - Ympäristötoimista Ympäristökonsultin toiminnassa pitää ymmärtää pääsääntöisesti syy ja seuraussuhteita. Minkä takia tässä on käynyt näin ja kuinka se korjataan.

10 Lainsäädännön tietämys on myös hyvin tärkeätä, jotta korjaukset ovat lainsäädännön mukaisia. Ympäristöjärjestelmät ovat työkaluja näiden asioiden hoitamiseen Jätehuolto Jätehuolto on Suomessa hyvin nopeasti kehittyvä ala. Se vaati alalla työskenteleviltä henkilöiltä jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja seurantaa, koska muutoksia tulee jatkuvasti etenkin lainsäädännössä ja mikä taas usein pakottaa teknillisiin muutoksiin. Työtaidon ylläpito vaatii jatkuvaa kouluttautumista non-formaali ja informaali oppimisen tasolla, jotta organisaatio pystyttäisiin pitämään kilpailukykyisenä. Jätehuollossa työskentelevien mielestä Suomessa järjestetään hyvää pohjakoulutusta, mutta, kaivattaisiin koulutukseen enemmän käytännön esimerkkejä. Heidän mielestään ympäristöhuollon ammattitutkinnosta on silti ollut suunnatonta apua. Koulusta on saanut hyvän pohjatiedon ja ajattelumallin, mutta työelämään astuessaan, he ovat huomanneet kuinka teoria poikkeaa käytännöstä. Jokainen haastateltava henkilö koki joutuneensa työelämässään opiskelemaan koko alan uudestaan, mutta he kaikki olivat myös sitä mieltä, että he eivät olisi pystyneet kehittämään itseään ilman ammatillisen koulutuksen tuomaa pohjaa. Taulukko 2. Jätealalla yleisimpiä tarpeellisia taitoja. Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot Käytännön osaamista jätehuollosta, ympäristötekniikasta ja rakentamisesta - Jätehuolto - Rakentaminen - Soveltaa lakia - Teknillinen osaaminen - Spesifinen osaaminen omalta osa-alueelta - Lainsäädäntö - Ympäristönsuojelu - Spesifinen tietämys omasta osa-alueesta - Teknillinen tietämys - Ymmärtää kuormittavista tekijöistä Jokainen alalla työskentelevä henkilö koki lainsäädännön hallitsemisen tärkeimmäksi, koska se vaikuttaa teknillisiin toimenpiteisiin joita toteutetaan. Sen lisäksi koettiin tärkeäksi hallita oma spesifinen osa-alue teoriassa ja etenkin käytännössä. Yleistä tietämystä jätehuollosta koettiin enemmänkin sellaisena hyvä

11 tietää asiana, paitsi jätehuollon kouluttajalla täytyy olla laaja teoreettinen- ja käytännönosaaminen jätehuollosta Vesihuolto Vesihuollon tavoitteena on taata laadultaan moitteettoman talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Vesihuoltoon kuuluu vedenhankinta ja jakelu, viemäröinti ja jätevesien käsittely. Vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=155&lan=fi) Vesihuollon parissa työskentelevien mielestä ala kehittyy koko ajan ja jätevedenpuhdistuksen taso nousee koko ajan. Osana tähän on syynä alueellisten ympäristökeskuksien järjestämä tuki ja ohjaus, sekä Suomen ympäristökeskuksen tuottamat julkaisut, oppaat ja tietopalvelut Suomessa on tehty päätös vesihuoltoalan ammattitutkinnosta, jonka sisällystä valmistellaan tällä hetkellä. Koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää työskentelemään vesihuollon parissa. Taulukko 3. Vesihuollossa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Käsitys vesihuollosta - Hyvä käsitys jätevedenpuhdistamisesta - Kokemusta prosessiteollisuudesta - Erilaisten laitteiden asennustaidot - Kokemusta kokonaiskuvasta - Teknisten prosessien tuntemus - Lainsäädäntö - Kemia - Biologia - Ympäristövaikutukset Alalla työskentelevät tärkeimpänä hallita vesihuoltoprosesseihin liittyvien laitteiden asennus ja korjaaminen sekä ymmärtää jätevedenpuhdistamisen prosessitoiminnasta ja kemikaalien ympäristövaikutuksista. Lainsäädäntö koettiin myös tärkeäksi, mutta sen tunteminen ei ole välttämätöntä aloittaessa työskentelemään alalla, koska ympäristökeskuksilta saatava tieto on niin kattavaa.

12 3.2.4 Ympäristön suojelu Ympäristönsuojelun tavoitteena on hyvä ympäristön tila ja ekologisesti kestävä kehitys. Ympäristönsuojelussa painotetaan haittojen ennalta ehkäisyä. Keinoina ovat lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus, erilaiset vapaaehtoiset ohjauskeinot sekä ympäristötietoisuuden lisääminen. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=88&lan=fi) Ympäristönsuojelua ohjaavia yleisiä periaatteita ovat ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoimisen periaate, varovaisuus- ja huolellisuusperiaate, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate, ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate ja aiheuttamisperiaate. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=88&lan=fi) Suomessa ympäristönsuojelusta vastaa julkinen sektori. Suomeen on perustettu alueellisia ympäristökeskuksia, jotka auttavat sekä valvovat yrityksiä ympäristöasioissa. Kaupungit ja kunnat taas hoitavat ja valvovat oman alueensa ympäristöasioita sekä valvovat pienien ja keskisuurten yrityksien toimintaa. Taulukko 4. Ympäristönsuojelussa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Korkeakoulututkinto - perehtyneisyys ympäristönsuojeluun - Ymp. lainsäädäntö - Ymmärtää kunnallista organisaatiota. - Jätehuolto - Vesihuolto - Ympäristönsuojelu käytännössä - Ymp. lainsäädäntö - Tietämystä luonnontieteistä - Teknillinen tietämys -. Kiinteistörakentamisen perusteet Ympäristönsuojelussa koettiin ympäristölainsäädännön hallitseminen hyvin tärkeäksi, koska suurin osa ympäristöön liittyvistä tehtävistä perustuvat lainsäädäntöön. Oikeiden kontaktien löytäminen koettiin myös tärkeäksi. Monissa tilanteissa joudutaan turvautumaan sen alan asiantuntijoiden apuun ja on tärkeää löytää sopivat asiantuntijat kyseisiin tilanteisiin.

13 3.2.5 Energia tekniikka Energiateollisuuden toimialana ovat sähkön sekä kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen tuotanto ja hankinta, siirto, myynti sekä verkkojen ja voimalaitosten suunnittelu, toteutus, käyttö sekä kunnossapito ja rakentaminen sekä muut alan palvelut. Taulukko 5. Energia-alalla yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Teknillinen koulupohja - Osata soveltaa ympäristöasioita energiatekniikkaan - Energia prosessit - Energia tekniikan käyttö ja huolto - Kaukolämpöputkien käyttäytyminen - Ympäristö toimenpiteiden soveltaminen - Tietoa päästökaupasta - Energiaprosessit - Energiatekniikka - Matemaattiset taidot - Fysiikka - Päästökauppa Energia alalla koettiin tärkeimmäksi energiaprosessien hallinta, jotta kyettäisiin soveltamaan ympäristötoimenpiteitä käytännön tasolla. Heidän mielestään pelkkä ympäristöosaaminen ei yksinään riitä kehittämään toimintaa, tulevien vaatimuksien ja muutoksien tasolle. Teknillinen tuntemus alasta on välttämätöntä, jotta pystytään elämään muutoksissa ja täyttämään ympäristövaatimukset, jotka tiukentuvat lujaa vauhtia päästökaupan myötä Mittaus ja informaatiotekniikka Mittaus ja informaatiotekniikassa pyritään kehittämään teknisiä menetelmiä ja menettelytapoja, joilla kyetään mittaamaan tai vähentämään jonkun tietyn toiminnan ympäristövaikutuksia. Mittaukset ja niistä saatava informaatio ovat keskeisessä asemassa kaikessa teknisen toiminnan päätöksenteossa. Sen takia mittauksen informaatiosisällön ja datan luotettavuuden arviointi on keskeistä mittausinformaatiotekniikassa. Tämän arvioinnin perusteella voidaan valita, miten mittausdataa jalostetaan niin, että saatu informaatio tukee parhaiten päätöksentekoprosessia. (http://www.mit.tut.fi/mit_0405.htm)

14 Taulukko 6. Mittaus- ja informaatiotekniikassa yleisimpiä tarvittuja taitoja. Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Laboratorioalan tai mittaus ja informaatiotekniikan tutkinto - Kokemus analytiikasta - Laboratorio ja mittauslaitteiden huolto - Teknillinen osaaminen - Ongelmien ratkaisukykyä - Osata tulkita tuloksia - Ympäristökemia - Orgaaninen kemia - Epäorgaaninen kemia - Teknillinen tietämys - Luonnontieteet - Prosessi tietämystä Mittaus ja informaatiotekniikassa koettiin tärkeäksi tuntea laboratorio- ja mittauslaitteiden käyttö sekä osata huoltaa niitä tarvittaessa. Laitteiden toiminnan kannalta koettiin tärkeäksi hallita kemian tietämys jotta tiedettäisiin mitä laitteessa tapahtuu. Haasteena alalla koettiin joskus vaikeasti tulkittavat tulokset sekä kyky tulkita laitteiden tai mittaustavan aiheuttamaa virhettä Kaupunki ja maisema suunnittelu Maisemoinnissa pyritään sovittamaan ihmisen ja luonnon suhdetta toisiinsa, luomaan uutta maisemaa ja hoitamaan vanhaa. Maisema-arkkitehtuurissa tarkastelun kohteena on ihmisen ympäristön kokonaisuus ulottuen ympäristönsuojelun ja maan käytön kysymyksistä aina kaupunkiaukioiden ja katujen suunnitteluun asti. (http://www.tkk.fi/yksikot/osastot/a/oppituolit/ma/index.htm) Taulukko 7. Kaupunki ja maisema suunnittelussa yleisimmin tarvittuja taitoja. Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Perus ymmärrys ympäristösuunnittelusta - Puutarharakentaminen - Viherrakentaminen - Arkkitehtuuri - Osata käyttää alan ohjelmia - Ympäristövaikutuksien arviointi - Maisema suunnittelu - Tietoa viherrakentamisesta - Tietoa rakennus suunnittelusta - Ekologian alkeet - Ympäristölainsäädännön perusteet Kaupunki ja maisema suunnittelu koettiin ympäristöön liittyväksi taiteeksi ja arkkitehtuuriksi, jossa alaa täytyy seurata tiiviisti kuin muotialalla. Alalla tulee

15 erilaisia muotivirtauksia jotka koettiin erittäin hyvänä asiana. Haastateltavat kokivat myös tärkeänä ymmärtää omien toimiensa ympäristövaikutuksia. Ratkaisut pitää kyetä tekemään siten, että luonnontasapino ei järkkyisi Ympäristöjohtaminen Ympäristöjohtaminen on toiminnan hallintaa niin, että ympäristönsuojelulliset tavoitteet otetaan huomioon kaikessa yrityksen ja yhteisön toiminnassa ja päätöksenteossa. Ympäristöjohtamisen tavoitteena on edistää toiminnan ekotehokkuutta ja palvelujen ja tuotteiden koko elinkaaren aikaisia ympäristöhaittoja. Ympäristöjohtamisessa niin kuin monessa muussakin ympäristöalan ammatissa joutuu seuraamaan muutoksia koko ajan. Ympäristöasioiden järjestelmällinen hoitaminen on tarpeellista jatkuvasti kehittyvän ympäristölainsäädännön vaatimuksien täyttämistä. Ympäristöasioiden hoito on hyödyllistä toiminnan kehittämisessä. Ympäristöjohtamisen apuvälineitä ovat erilaiset ympäristöjärjestelmät, -standardit, -indikaattorit ja laskenta. Juuri näiden apuvälineiden käytön osalta koettiin koulutuksen ja kokemuksen yhteys tärkeäksi. Moni perusteli asian siten, että nämä voi osata kaikki ulkoa, mutta jos niitä ei osaa soveltaa käytännössä ne ovat aika turhia. Myös osan mielestä ne eivät olleet välttämättömiä ollenkaan vaan kokemuksien mukana tulleet ratkaisut olivat tärkeämpiä. Niistä oppi soveltamaan ratkaisuja muihin organisaatioihin ja omien erehdyksien kautta oli oppinut välttämään vääriä ratkaisuja. Taulukko 8. Ympäristöjohtamisessa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot Tuntemusta: - Prosessin tuntemus - Prosessin tuntemus

16 organisaatiosta - Lainsäädännöstä - Ympäristövaikutuksista - Ympäristöjärjestelmistä - Lainsäädäntö soveltaminen - Analytiikan tuntemus - Lainsäädäntö - Analytiikan tuntemus - ympäristövaikutuksista - Ympäristötoimista Jonkun tietyn organisaation ympäristöjohtamiseen oli kaksi lähestymistapaa. Joko on pitkä kokemus organisaatiosta ja sen toimintaprosesseista, jonka jälkeen hankitaan ympäristöosaaminen erilaisten kurssien ja seminaarien kautta. Toisena vaihtoehtona on hallita taulukossa kuvatut taitovaatimukset ja harjoitella organisaation toimintatapa Riskinarviointi Ympäristöriskien arvioinnin ennalta ehkäisemisen perustana on suojella yhteiskuntaa ja luontoa, sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia, joiden tapahtuessa voisi aiheutua korvaamattomia vahinkoja. Esimerkiksi pohjavesien suojelulla toteutetaan molempia periaatteita. (http://www.pk-rh.com/show_doc.asp?id=320) Ympäristöriskien hallinnan tavoitteena on jatkuvan tuotannon turvaaminen sekä ympäristöstä huolehtiminen siten, että se säilyy turvallisena ja terveellisenä. Tätä toteutetaan mm. erilaisten riskien hallinta mallien kuten ympäristöriskikartta ja tutkimusten ja mittausten avulla. Taulukko 9. Riskienhallinnassa yleisimmin tarvittuja taitoja Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot - Ylempi korkeakoulututkinto mieluiten ympäristöala - Kemian analytiikan työkokemus - Tuntemus yrityksen toiminta prosesseista jolle tehdään riskien arviointia - Projektin hallintaa - Soveltaa teoria tietoa - Kemia - Geologia ja vesistöt - Ihmisen Biologia - Luonnon ekologia - Lääketieteen perusteet - Teknillinen tietämys Ympäristöriskienarvioinnissa koettiin tärkeimmäksi olla laaja-alainen tietämys ympäristöasioista ja tutkittavan yrityksen prosessitekniikasta. Siinä pitää kyetä näkemään kaikki potentiaaliset mahdollisuudet joita voi tapahtua. Sen takia on ymmärrettävä tutkittavan alan toiminnasta jotta näkee ja ymmärtää, mitä voisi

17 mahdollisesti tapahtua. Ihmisen biologia ja lääketiede on myös tärkeää jotta voidaan ymmärtää kuinka kemikaali käyttäytyy ihmisen kehossa altistuksen sattuessa ja kuinka isot konsentraatiot ovat vaarallisia Markkinointi ja ympäristökouluttaminen Ympäristömarkkinoinnilla pyritään tarjoamaan tietoa, joita voidaan yritykset ja organisaatiot voiva käyttää hyväkseen jokapäiväisessä toiminnassaan. Kuntien ympäristöviranomaiset ja julkisia palveluja tarjoavat organisaatiot jakavat kuluttajille ja elinkeinoelämälle ympäristötietoutta, jotta jokainen pystyisi omalla toiminnallaan vähentämään ympäristöä kuormittavia tekijöitä. Ympäristöön liittyvää kouluttamista pyritään lisäämään koko ajan niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässä. Suomen opetusministeriö koordinoi Baltic 21E ohjelmaa, jossa pyritään kokoamaan ja kehittämään kestävänkehityksen sisällyttämistä ammatillistenkoulutuksien opetukseen sekä eri oppilaitosten toimintaan aina, jotta kestävä kehitys nähtäisiin kaikilla toimialoilla yhteisenä painotuksena niin elinkeinoelämässä kuin julkishallinnon piirissä toimivissa organisaatioissa. (Kestävän kehityksen opas) Suomessa ympäristömarkkinointi on osa tuotemarkkinointia ja asiakasmarkkinointia. Yritykset ovat velvollisia kertomaan kuluttajille tuotteensa tai palvelunsa ympäristövaikutuksista. Taulukko 10. Markkinoinnissa ja ympäristökouluttamisessa yleisimmin tarvittuja taitoja. Perustieto vaatimukset Käytännön taidot Teoria taidot

18 - Koulutus pohja joka liittyy ympäristötekniikkaan - Käytännön kokemusta alasta jolla työskennellään - Esiintyminen - Vuorovaikutustaidot - Ilmaisutaidot - Pitää olla selkeä kuva aiheesta - Lainsäädäntö - Tekniikka Markkinoinnissa ja ympäristökouluttamisessa koettiin tärkeimmäksi kanssakäymistaidot, koska tässä työssä joudutaan hyvin pitkälti toimimaan monien ihmisten kanssa joilla ei ole välttämättä ymmärrystä ympäristöasioista. Työnkuvan perusta on antaa ihmisille ympäristöön liittyvää tietoa esimerkiksi kouluttamisen tai puhelinkeskustelujen avulla. Jaettava informaatio perustuu faktatietoihin joten alalla työskentelevällä pitää olla vahva tietämys alasta josta jakaa informaatiota ihmisille. 4. AMMATILLISET KEHITYSSUUNNAT 4.1 Lainsäädännöllisiin ja teknillisiin muutoksiin sopeutuminen Ympäristöalalla lainsäädännölliset ja teknilliset muutokset vaikuttavat työhön paljon, mutta ne eivät vaikuta juurikaan yksittäisen henkilön työnsisältöön juurikaan, mutta muutokset vaikuttavat hyvin paljon organisaatioiden toiminnan sisältöön. Työstä suuri osa on seurata lainsäädännöllisiä ja teknillisiä muutoksia, koska muutoksia tapahtuu koko ajan. Usein lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat teknillisiin muutoksiin. Lainsäädännölliset muutokset pakottavat välillä organisaatiota muuttamaan omaa teknillistä toimitapaa. Teknillistä toimitapaa harvemmin muutetaan organisaatioissa ilman lainsäädännön tuomaa muutosta, ellei uudella tekniikalla ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Monella alalla vaatimukset tiukentuvat koko ajan, mikä pakottaa yritykset seuraamaan teknillisiä muutoksia, jotta he voisivat löytää itselleen sopivaa tekniikkaa. Hyvin kehittyvät organisaatiot antavat hyvät resurssit työntekijöilleen seurata teknillisiä ja lainsäädännöllisiä muutoksia. 4.2 Uusiin ympäristötoimenpiteisiin sopeutuminen

19 Suurissa yrityksissä ja julkisenhallinnon alaisissa organisaatioissa uusiin ympäristötoimenpiteisiin sopeutuminen tapahtuu helpommin kuin pienemmissä yrityksissä. Useimmiten julkishallinnossa ja suurissa organisaatioissa löytyy edelläkävijöitä uusissa ympäristötoimenpiteissä. Tämä johtuu näiden organisaatioiden hyvistä resursseista mukautua uusiin ympäristötoimenpiteisiin. Monella alalla vaatimukset tiukentuvat koko ajan, mikä pakottaa organisaatioita seuraamaan uusia toimenpiteitä. Taas julkishallinnoissa niistä pitää olla tietoisia uusista toimenpiteistä, jotta he voivat opastaa yrityksiä niissä ja seurata yrityksen toimintaa ympäristötoimenpiteiden osalta. 4.3 Uusien ammattilaisten tarve Julkishallinnossa työskentelevistä haastateltavista monien mielestä ei ollut juurikaan tarvetta uudelle henkilöstölle, mutta tähänkin oli syynä useimmiten määrärahan puute. Usein vastaus oli olisihan ihan kiva saada joku lisää, mutta ei ole määrärahoja. Näissä organisaatioissa usein työntekijä koki, ettei pystynyt pitämään itseään ajan hermoilla, koska ei ollut kouluttautumiselle enää aikaa. Ympäristösektorilla yleisesti mutta varsinkin Jätehuollon kiivas kehittyminen näkyi uuden henkilöstön tarpeena. Tällä alalla oli useimmiten tarvetta uudelle henkilöstölle. Jätteen lajittelu tarkentuu Suomessa koko ajan, mikä pakottaa jätehuoltoyhtiöitä rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Suomessa on suuret ikäluokat jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä, joka tapahduttuaan pakottaa organisaatiot rekrytoimaan uusia ympäristöalan ammattilaisia. Olisi hyvä, jos organisaatiot osaisivat ennakoida rekrytoidessaan uutta henkilöstöä, jotta he kerkeisivät saada oppia kokeneilta ympäristöalan ammattilaisilta. Näin säästyttäisiin turhilta virheiden kautta oppimiselta ja ympäristöala jatkaisi kiivasta kehittymistään Suomessa. Taulukko 11. Yleisimmät vaatimukset uudelta henkilökunnalta julkishallinnossa

20 Uuden henkilöstön määrä vastaajan työtehtävien jakamiseksi Minkälaiset vaatimukset uuden henkilöstön tulee täyttää Vaadittavat taidot ja pätevyydet Keskimäärin noin 1 Henkilökohtaisesti kiinnostuneita alasta, hyvät vuorovaikutustaidot Olla korkeakoulututkinto liittyen alaan ja käytännön kokemusta alasta. 4.4 Tasa-arvo ympäristöalalla Suomessa ympäristöalalla tasa-arvo toteutuu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin. Ikärasismi oli huomattavasti selkeämpää. Moni nuorempi ammatillisesti pätevä henkilö koki, ettei heitä otettu tosissaan, koska he olivat niin nuoria. Kaavio 1. %-luku henkilöistä jotka ovat kohdanneet ikärasismia uransa aikana. Ikärasismin yleisyys 4 % 96 % Ei Kokenut Koki Kaavio 1 kuvaa kuinka suuri osa haastatelluista oli kokenut ikärasismia uransa aikana. Luku ei välttämättä ole realistinen, koska kyselyssä tutkittiin sukupuolien välistä tasa-arvoa ja 4 % haastateltavista otti asian itse esille. Ympäristöalalta löytyi joitain ammattiryhmiä, joissa ei ollut juurikaan naisia, mutta tämä on tapahtunut lähinnä heidän omasta tahdostaan. Vesihuollossa jätevesipuolella ja energiaprosesseissa suorittavanhenkilöstön puolella oli selkeästi mies voittoisia

THE FUTURE SKILLS AND COMPETENCIES OF THE EUROPEAN ENVIRONMENTAL PROFESSIONS YMPÄRISTÖALAN MUUTTUVAT OSAAMIS TARPEET EUROOPASSA

THE FUTURE SKILLS AND COMPETENCIES OF THE EUROPEAN ENVIRONMENTAL PROFESSIONS YMPÄRISTÖALAN MUUTTUVAT OSAAMIS TARPEET EUROOPASSA THE FUTURE SKILLS AND COMPETENCIES OF THE EUROPEAN ENVIRONMENTAL PROFESSIONS YMPÄRISTÖALAN MUUTTUVAT OSAAMIS TARPEET EUROOPASSA WEES - Working in the European Environmental System Kestävän kehityksen haasteeseen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot