Meluntorjunta työpaikoilla. Valtteri Hongisto

Transkriptio

1 Meluntorjunta työpaikoilla Valtteri Hongisto

2 Meluntorjuntapalvelut, TTL Turku TYÖPAIKKAMELU Mittaukset Teollisuus, toimistot, koulut Melu ja värähtelymittaus Huone- ja rakennusakustiikka Äänen häiritsevyys, kyselyt Ympäristömelu Akustinen kamera: äänilähteen visualisointi Olosuhteiden parantaminen Mallintaminen: tilaan muodostuvan akustiikan visualisointi Meluntorjuntasuunnittelu (CAD) RAKENNUSAKUSTIIKKA Laboratorio Ilmaääneneristävyys Äänen absorptio Koneiden melupäästö Kanavaäänenvaimentimet Akkreditoitu laboratorio T193 Mallinnus (SRICALC) Kenttämittaukset rakennusakustiikka koneiden melupäästö ympäristömelu parannusehdotukset Yhteyshenkilö: Työterveyslaitos / VH /

3 SISÄLLYS 1: Perusteita 2: Olosuhteiden mittaaminen olosuhteiden normien mukaisuus ja seuranta 3: Meluntorjuntasuunnittelu parannetaan olosuhteita 4: Materiaalien laboratoriotutkimus torjuntatuotteiden ominaisuudet, suunnittelijan tuki 5: Mallinnusmenetelmien kehitys simulointimenetelmät suunnittelun ja päätöksenteon tueksi 6: Melun vaikutukset ihmiseen meluntorjunnan vaikutukset, päätöksenteon tueksi 7: Toimistot viimeisimmät tulokset tiivistettynä Työterveyslaitos / VH /

4 Melutaso Äänenpainetaso L p (db) Esimerkki 140 lähellä suihkukonetta 130 kipukynnys 120 vaimentamattoman paineilmasuuttimen melu 110 rock-konsertin maksimitasot 100 rock-konsertti, keskiarvo 90 elokuvateatterin voimakkaimmat äänet 80 vilkasliikenteisellä kadulla 70 henkilöauton sisällä ajettaessa valtatiellä 100 km/h 60 ravintola, tavaratalo 50 toimiston melu, kun kuuluu myös puhetta 40 toimiston ilmanvaihtomelu 30 taustamelu tyypillisessä asuinhuoneessa päivällä 20 taustamelu tyypillisessä makuuhuoneessa yöllä 10 0 normaalikuuloisen henkilön kuulokynnys Työterveyslaitos / VH /

5 Taajuudet ja äänitasot Työterveyslaitos / VH /

6 Melutason A-painotus db A-painotuskäyrä Lineaarinen äänitaso, 76 dblin A-painotettu äänitaso, 65 dba Taajuus, Hz Työterveyslaitos / VH /

7 Melualtistusmittaus, esimerkki Äänitaso, dba Keskiäänitaso L A,eq =92 dba minimi 55 dba; maksimi 112 dba 0 7:00 7:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00 10:30 11:00 11:30 12:00 12:30 13:00 13:30 Kellonaika Työterveyslaitos / VH /

8 Jokainen desibeli on tärkeä ALTISTUS 3 db kasvu merkitsee meluenergian tuplaantumista melun energiataso ja kuulovaurioriski kaksinkertaistuu, kun melutaso kasvaa 3 db 85 db melussa saa olla korkeintaan 8 tuntia 88 db melussa vain 4 tuntia KOKEMUS kuuloerottelukynnys on db 3 db ero hyvin kuultavissa muttei tunnu vielä suurelta 6-8 db vaimennus melutasossa koetaan puolittumisena Työterveyslaitos / VH /

9 2 Olosuhteiden mittaaminen olosuhteiden normien mukaisuus ja seuranta Työterveyslaitos / VH /

10 Normit ja säädökset Työpaikat VnP 1404/93 "Valtioneuvoston päätös työntekijäin suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta" 2003/10/EY Meludirektiivi Rakennukset RakMk osa C1: Ääneneristys RakMk osa D2: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto SFS 5907:2004 "Rakennusten akustinen luokitus" Sisäilmastoluokitus 2000, Sisäilmayhdistys r.y. Asumisterveysohje, STM oppaita 2003:1 Ympäristö VnP 993/92 ympäristömelu Koneiden melupäästöilmoitus VnP 1410/92 Konedirektiivi Työterveyslaitos / VH /

11 Uusi meludirektiivi voimaan 2006 Työterveyslaitos / VH /

12 Äänitason enimmäisarvo teollisuudessa, L A,eq (db) SFS 5907 Äänitason enimmäisarvo, L A,eq Tilan ja toiminnan tyyppi A B C D Valvomot Puhekommunikaatio merkittävän tärkeätä tai pysyviä tarkkuus-, nopeustai tarkkaavaisuusvaatimuksia. Esimerkiksi prosessin valvonta ja kaukoohjaus, käsin tehtävä asennus, lajittelu, pakkaus ja varastotyö Toiminta, jossa yleensä käytetään meluisia laitteita. Pääasiassa ruumiillinen työ, työ koneilla ja prosessissa konepajoissa tai teollisuudessa. Kuormaus- ja kuljetinlaitteiden käyttö Tuotantotila, ilmanvaihdon ja muun kiinteän talotekniikan äänet ilman tuotannon ääniä Taukotilat, sosiaalitilat: ilmanvaihdon ja tuotannon äänet Melusuositukset koskevat ns. yleismelutasoa työtilassa. Lähellä meluisia laitteita kuten käsikoneita suositukset yleensä ylitetään. Suositukset eivät myöskään koske miehittämättömiä konehuoneita. Työterveyslaitos / VH /

13 Teollisuustilojen jälkikaiunta-ajat SFS 5907 Korkeimmat jälkikaiunta-ajat, T (sekuntia) Tilan tyyppi A B C D Miehitetty tila, alle 1000 m Miehitetty tila, m Miehitetty tila, yli m Valvomo Työterveyslaitos / VH /

14 Kuulovaurioriskin arviointi Päivittäinen melualtistus mitattuna korvakäytävän suulla, db 115 Meludirektiivi 2003/10/EY min 2 min 4 min VAARALLINEN MELUALUE TURVALLINEN MELUALUE 8 min 15 min 30 min 1 h Työterveyslaitos / VH / h Melussaoloaika päivässä ESIM: 87 db korkeintaan 8 h päivässä 4 h 8 h Ehdoton rajaarvo: ylitys kokonaan kielletty Ylempi toimintaarvo: yritykseen meluntorjuntaoh jelma Alempi toimintaarvo: kuulonsuojaimet ja -tarkastukset

15 Melualtistuksen mittaaminen 2005 VnP 1404/93: melualtistus mitataan kauluksesta meluannosmittarilla Ilmoitettava arvo ei riipu siitä, käyttääkö henkilö kuulonsuojaimia Tulevaisuus 2006: EY-direktiiviin verrattaessa melualtistus määritetään korvakäytävästä suojainvaikutus huomioidaan joko mitaten käytävästä tai käyttämällä kaavaa altistus = ulkomelutaso suojaimen vaimennus Työterveyslaitos / VH /

16 Suojaimen käyttöasteen huomiointi melualtistuksen arvioimisessa Todellinen suojaustehokkuus, db Suojaimen nimellisvaimennus 10 db 20 db 40 db Suojaimen käytön osuus % melussaoloajasta Työterveyslaitos / VH /

17 Kuulonsuojaimia löytyy joka lähtöön Kuppisuojainten vaimennusarvoja, db Supermax Ergomax Splendor Splendormil Splendor Lite Sportmil 2001 Supermil 4000 Sportmil 2000 Universal Bel II Taajuus, Hz Työterveyslaitos / VH /

18 3 Meluntorjuntasuunnittelu parannetaan olosuhteita Työterveyslaitos / VH /

19 Teknisen meluntorjunnan keinot Työterveyslaitos / VH /

20 Meluntorjuntaprojekti, Turun malli Turussa kehitetty työpaikkojen laajojen meluntorjuntaprojektien toteutusmalli. Toteutettu jo yli 10 hanketta hyvin tuloksin. Laajamittaisena soveltuva TSR-kehityshankkeeksi, jotka kestävät 1-3 vuotta Malli soveltuu yhtä hyvin pienimuotoisiin ongelmiin Oleellista on aina valita vain parhaat palat 1 - Suunnittelu alustavat melumittaukset esikäynnillä aloituspalaveri, mukana työsuojelu, suunnittelu, yritysjohto, työterveyshuolto sovitaan meluntorjuntahankkeen tavoite, vastuuhenkilöt ja aikataulu 2 - Melututkimukset Melualtistus, melulähteet - henkilökohtainen melualtistus - yleismelutasot ja melukartat - koneiden melupäästöt - värähtelymittaukset - äänilähteiden paikallistaminen 3 - Meluntorjuntasuunnittelu 4 - Meluntorjunnan toteutusvaihe Rakennusakustiikka - jälkikaiunta-aika - ääneneristävyys - äänen leviäminen - puheen erottuminen RAPORTTI - Hankesuunnitelma Melukysely - häiritsevät melulähteet - kuulonsuojainten käyttö - meluntorjuntaideat RAPORTTI - Melututkimustulokset nimetään merkittävimmät äänilähteet kohdan 2 raportin perusteella tarkastellaan meluntorjuntaesimerkkejä, jotka soveltuvat näille äänilähteille valitaan tärkeimmät meluntorjuntakohteet, toteutusmahdollisuudet huomioiden järjestetään tarvittaessa melutietoisku työntekijöille TEKNISET MELUNTORJUNTAKEINOT: Äänilähteen vaimennus - vähämeluisten koneiden tai koneenosien hankinta - koteloinnit - menetelmämuutokset - koneiden huolto/korjaus Äänen etenemisen estäminen - huonepintojen vaimentaminen - osastointi seinin tai seinäkkein - äänilähteen siirtäminen - layoutmuutokset Työntekijän suojaus - työpisteen siirtäminen - valvomot, taukohuoneet - melutyön jaksottaminen - automatisointi/kaukoohjaus TEKNISET SUUNNITTELUMENETELMÄT: huoneakustinen mallintaminen vaimennustoimien db-vaikutusten arvioimisessa periaatteellisten CAD-kuvien laadinta meluntorjuntarakenteiden visualisoimisessa keskustelut työntekijöiden kanssa suunnitelmien toteutettavuudesta apua toteutussuunnittelussa ja urakkatarjouspyyntöjen teossa täsmennyksiä ja korjauksia suunnitelmaan, tietoja tuotetoimittajista neuvonta konehankintojen melupäästötavoitteiden asettamisessa RAPORTTI - Meluntorjuntasuunnitelma 5 - Todentaminen mitataan toteutettujen meluntorjuntatoimien db-vaikutukset Työterveyslaitos / VH / lopetuspalaveri, jatkotoimenpiteiden aikataulu 20 RAPORTTI - Meluntorjunnan vaikutukset

21 Meluntorjuntaprojekti, vaiheet Suunnittelu alustavat melumittaukset esikäynnillä aloituspalaveri, mukana työsuojelu, suunnittelu, yritysjohto, työterveyshuolto sovitaan meluntorjuntahankkeen tavoite, vastuuhenkilöt ja aikataulu 2 - Melututkimukset RAPORTTI - Hankesuunnitelma Melualtistus, melulähteet - henkilökohtainen melualtistus - yleismelutasot ja melukartat - koneiden melupäästöt - värähtelymittaukset - äänilähteiden paikallistaminen Rakennusakustiikka - jälkikaiunta-aika - ääneneristävyys - äänen leviäminen - puheen erottuminen Melukysely - häiritsevät melulähteet - kuulonsuojainten käyttö - meluntorjuntaideat RAPORTTI - Melututkimustulokset Työterveyslaitos / VH /

22 Meluntorjuntaprojekti, vaihe Meluntorjuntasuunnittelu nimetään merkittävimmät äänilähteet kohdan 2 raportin perusteella tarkastellaan meluntorjuntaesimerkkejä, jotka soveltuvat näille äänilähteille valitaan tärkeimmät meluntorjuntakohteet, toteutusmahdollisuudet huomioiden järjestetään tarvittaessa melutietoisku työntekijöille TEKNISET MELUNTORJUNTAKEINOT: Äänilähteen vaimennus - vähämeluisten koneiden tai koneenosien hankinta - koteloinnit - menetelmämuutokset - koneiden huolto/korjaus Äänen etenemisen estäminen - huonepintojen vaimentaminen - osastointi seinin tai seinäkkein - äänilähteen siirtäminen - layoutmuutokset Työntekijän suojaus - työpisteen siirtäminen - valvomot, taukohuoneet - melutyön jaksottaminen - automatisointi/kaukoohjaus TEKNISET SUUNNITTELUMENETELMÄT: huoneakustinen mallintaminen vaimennustoimien db-vaikutusten arvioimisessa periaatteellisten CAD-kuvien laadinta meluntorjuntarakenteiden visualisoimisessa keskustelut työntekijöiden kanssa suunnitelmien toteutettavuudesta RAPORTTI - Meluntorjuntasuunnitelma Työterveyslaitos / VH /

23 Meluntorjuntaprojekti, vaiheet Meluntorjunnan toteutusvaihe apua toteutussuunnittelussa ja urakkatarjouspyyntöjen teossa täsmennyksiä ja korjauksia suunnitelmaan, tietoja tuotetoimittajista neuvonta konehankintojen melupäästötavoitteiden asettamisessa 5 - Todentaminen mitataan toteutettujen meluntorjuntatoimien db-vaikutukset lopetuspalaveri, jatkotoimenpiteiden aikataulu RAPORTTI - Meluntorjunnan vaikutukse Työterveyslaitos / VH /

24 Ultraäänellä toimivan reunankäsittelykoneen kotelointi Alkutilanteessa db(a) koneen ympärillä Koneen kotelointia varten tehtiin CAD-kuvin varustettu suunnitelma Koteloinnin jälkeen vaimennus oli aluksi vain 10 db. Syynä oli puutteellinen tiivistys: urakoitsijaa velvoitettiin tekemään parannuksia. Tiivistysten jälkeen vaimennukseksi saatiin db. Äänitasoksi koneen käyttäjän paikalla jäi alle 85 db(a), mikä oli tavoite Julkaisu: Työterveiset 12/99 Työterveyslaitos / VH /

25 Haarukan katkaisukoneen melukotelo ikkuna Äänenpainetaso, db ---> huolto-ovi 1000x1700 huolto-ovi 1250x k 1.6k 2.5k 4k 6.3k 1740 Taajuus, Hz ---> 1400 Taustamelu tuotantotilassa Ennen melukoteloa; 1,5 m päässä sivulla Melukotelon kanssa; 1,5 m päässä sivulla, 73 db(a) Melukotelon kanssa; 1,5 m päässä oven edessä, 74 db(a Alussa 92 dba CAD suunnitelma Koteloituna 74 dba Työterveyslaitos / VH /

26 Pintakäsittelyosaston meluntorjunta maalauslinjalla kuivatukseen käytetty puhalluspilli meluisa 122 dba kaikuisan kopin sisällä ja ulkopuolellakin 100 db tilaan akustiikkalevyt ja pilliin vaimentava suutin sisämelu vaimeni 22 db ja tilan ulkopuolinen melu 26 dba Työterveyslaitos / VH /

27 Toimistoväliseinän tiivistyksen vaikutus Huoneiden välisen kipsiseinänä GT 70/ M 70, R w =45dB Kohteessa ennen luovutusta R w =32 db, joka oli 8 db alle tavoitteen. Intensiteettimittauksin löydettiin ikkunan ja seinän nurkasta avoin sauma. Sauman kittauksella saatiin R w =40 db. Sovellettiin kaikkiin 50 väliseinään. 60 Ilmaääneneristävyys,dB Ennen tiivistystä, R'w=32 db Tiivistyksen jälkeen, R'w=40 db Taajuus, Hz Työterveyslaitos / VH /

28 Avotoimiston akustointi Arkkitehtiyhteistyöprojekti: 12 k varattu alakattourakkaan (44x53x5,8 m) Tavoitteena vanhan tilan (30x20x3,5 m) jälkikaiunta-aika Akustointimateriaaliksi ruiskutettava 15 mm selluvilla 1150 m2 (52 % alasta) Puhemelun äänitaso laski akustoinnin ja seinäkkeiden myötä db Työterveyslaitos / VH /

29 Hiekkapuhaltimien melukotelointi melutason muutos 93 dba 84 dba Työterveyslaitos / VH /

30 Konepajan osastointi 140x20x10 m hallissa sekä koneistus- että levyseppätyötä jälkimmäisten melu haittasi edellisiä, vaikka katto oli akustoitu tilaan toivottiin meluseinä asiantuntijan suunnittelemana meluseinäkkeen ylle jätettiin hallinosturin mentävä aukko seinälle mitattu äänenvaimennus oli silti 10 db mallinnettu arvo oli samaa luokkaa Äänenvaimennus, db Taajuus, Hz Työterveyslaitos / VH /

31 6 Mallinnusmenetelmien kehitys simulointimenetelmät suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Työterveyslaitos / VH /

32 Neulaamon meluseinä Suuret neulaimet aiheuttivat häiritsevää melua työpisteeseen Suunniteltiin meluseinä, joka erottaa neulaimet eri tilaan ODEON-mallin avulla ennustettu vaimennus oli db(a) Rakennustöiden jälkeen mitattu vaimennus oli noin 6 dba Työterveyslaitos / VH /

33 Anodivalimon optimi akustointi Työterveyslaitos / VH /

34 Avotoimiston akustinen rajaus tuotantoalueesta 100x60x9 m hallissa melun kuului tuotantoalueelta (pakkaamo) toimistoalueelle tietokoneella simuloitiin akustoinnin ja yläseinäkkeen vaikutus mitatut vaimennukset yhtyivät ennusteisiin ± 2 db tarkkuudella TUOTANTOALUE TOIMISTOALUE alkutilanne vaimennus Työterveyslaitos / VH /

35 Tehtaan meluntorjuntahanke pohjakuva ennen jälkeen Työterveyslaitos / VH /

36 6 Melun vaikutukset ihmiseen meluntorjunnan haittavaikutusten eliminoinnin vaikutukset, päätöksenteon tueksi Työterveyslaitos / VH /

37 Melun vaikutukset ja desibelit Työterveyslaitos / VH /

38 Kovan melun vaikutukset Työterveyslaitos / VH /

39 Kuulovauriot erittäin yleisiä Työterveyslaitos / VH /

40 Kuulovaurioiden laatu ja vaikutus puhealueella Työterveyslaitos / VH /

41 Kuulovammaisten osuus ja melualtistus vuosina Työterveyslaitos / VH /

42 Melun vaikutukset teollisuudessa tilapäiset tai pysyvät kuulon alenemat aktivaatiotason nousu, adrenaliinitason nousu väsyminen työpäivän lopussa, univaikeudet päänsärky, verenpaineen kasvu muut jälkivaikutukset (työpäivän jälkeen) työteho/suorituskyky voi laskea tapaturmariskit varoitusäänten peittymisen takia motivaatio, poissaolot auttamishalu vähenee (mm. kommunikoinnin vaikeuden vuoksi) puheen erotettavuus huono, väärintulkinnat turhan kommunikaation välttäminen, eristäytyminen äänihäiriöt runsaan voimakkaan äänenkäytön seurauksena arvostus työpaikkaa/työnantajaa/työtä kohtaan laskee, jos ei mitään tehdä työntekijöiden vaihtuvuus kasvaa, työpaikan imago heikkenee oppiminen/omaksuminen heikkenee, varsinkin sivuseikat jäävät huomaamatta, koska melussa pyrkii keskittymään pääasiaan valitukset aggressiivisuus melulähteen kontrollin puuttuessa Työterveyslaitos / VH /

43 Interventiotutkimus, Dinolift Oy Työterveyslaitos / VH /

44 Kyselytutkimuksen tulokset, Dinolift työntekijät olivat tyytyväisempiä ääniolosuhteisiin muutoksen jälkeen meluisan työpisteen läheltä ei enää poistuttu muutoksen jälkeen tunne siitä, että työntekijöiden mielipiteillä on vaikutusta, kohosi kuulonsuojainten käyttöaste ei laskenut ---> melunvaimennus laski suoraan altistusta korvien soiminen väheni meluntorjunnan jälkeen työpaikalla ei ollut muita merkittäviä muutoksia tarkastelujaksolla, joten tulokset ovat pääosin melun aiheuttamia vastaajia vain 7, vastaavia tutkimuksia tarvitaan lisää Työterveyslaitos / VH /

45 Tuloksia, Dinolift Sound pressurte level re 20 µpa, db before noise control, 122 db(a) with a silent nozzle, 105 db(a) with a silent nozzle and room acoustical treatment, 100 db(a) Dust or dirt Vibration Noise Draught Temperature Dry or humid ai Odour Cigarette smoke Electricity of surfaces 1/1-octave band frequency, Hz Phase I Phase II Työterveyslaitos / VH /

46 Melun häiritsevyys, yleisesti Melu on ei toivottua ääntä. Meluisuus on subjektiivinen käsite. Paras objektiivinen melumittari riippuu äänilähteen tyypistä ja tilanteesta. A-äänitaso ennustaa koetun häiritsevyyden hyvin, kun vertaillaan samanlaisia ääniä. Eri tilanteissa sama ääni voi olla toivottua tai ei-toivottua ts. tehtävä, toiminta tai olosuhteet ratkaisevat. Henkilökohtaiset erot luokitteluissa riippuvat mm. asenteista melulähteeseen, kuulokyvystä, jännittyneisyydestä, mielentilasta (mood) sekä itsearvioidusta meluherkkyydestä. Muita tekijöitä ovat mm. melun kontrolloitavuus, informaatiosisältö, ennakoitavuus, äänen laatu ja puheenpeitto. Kuulon tarkoitus on varoittaa ihmistä: puolustusmekanismien herääminen luo mielikuvan häiritsevyydestä. Oletusten tai kulttuuristen tottumusten kanssa ristiriitaiset äänet häiritsevät. Tottuminen on nopeaa tasaisille äänille, esim. ilmanvaihtomelu. Vaihtelevaa ja informaatiota sisältäviin ääniin tottuu huonosti, esim. puhe. Työterveyslaitos / VH /

47 Melun kokeminen MELU IHMINEN SEURAUS Tilannetekijät työtehtävän tyyppi, keskittymistarve, mieliala, väsymys, ulkoiset paineet,... Äänen psykologiset ominaisuudet informaatiosisältö, tarpeellisuus, kontrolloitavuus, koettu hallinta,... Äänen fysikaaliset perusominaisuudet äänitaso (db), taajuusjakauma, aikavaihtelut Sensoriset tekijät (äänen laatu) terävyys, karheus, impulssimaisuus, tonaalisuus,... Haitta omalle keskustelulle tilan jälkikaiunta-aika, taustamelun aiheuttama puheenpeitto Koettu melun häiritsevyys Yksilölliset ominaisuudet meluherkkyys, kuulonalenema, jännittyneisyys, persoonallisuus Työterveyslaitos / VH /

48 Melun vaikutukset toimistoissa viihtyvyys ja työtyytyväisyys laskevat, vaihtuvuus kasvaa tuottavuus heikkenee oppimis/omaksumisvaikeudet varsinkin sivuseikkojen osalta keskittymiskyky huononee, keskittymistä vaativien töiden siirto neljän jälkeen pinnistämisen tarve jälkivaikutukset kuten väsyneisyys ja yliaktiivisuus etätyöskentely valittaminen, keskusteleminen asiasta työtovereiden kanssa oven sulkeminen tai työpisteen vaihtaminen radion tai walkmanien käyttö kuulonsuojainten käyttö työpisteestä poistuminen tupakalle, kahville tms. ärtyisyys, väsyminen, äänihäiriöt Työterveyslaitos / VH /

49 7 Toimistot Työterveyslaitos / VH /

50 Melumittaus toimistossa Työterveyslaitos / VH /

51 Mittaustulos Äänitaso (dba), keskiarvotettu 1 min välein Mittauspiste A ( ), LA,eq=50.0 db L10=52.5 db, L90=40.0 db Aika 35 10:34 11:04 11:34 12:04 12:34 13:04 13:34 14:04 14:34 15:04 15:34 16:04 Työterveyslaitos / VH /

52 Muutto huonetoimistosta avotoimistoon tarkastellaan toimistoa, joka muutti huonetoimistosta avotoimistoon 125 työntekijää 31 hlön joukko ei kokenut muita muutoksia kuin työympäristön muutoksen Työterveyslaitos / VH /

53 Kuinka paljon äänet haittaavat keskittymistä työhösi? traffic outside construction sounds vibrations p<.001 p<.001 p<.001 traffic inside the office speech and laughter from common facilities speech and laughter from neighbour rooms speech and laughter near own work station radio p<.01 p<.001 p<.01 single office open-plan office telephones office machines p<1. p<.01 own computer p<.05 air conditioning p< Työterveyslaitos / VH /

54 Kuinka paljon äänet haittaavat seuraavantyyppisiä tehtäviä? Type of work mean Significance single room openplan of change processing of text 3,0 3,1 mathematical tasks 2,2 2,9 p<.01 planning, creative work 2,6 2,7 work discussions 2,3 2,3 phone conversations 2,5 3,0 p<.05 practicalities 1,6 1,6 Scale 1 not at all - 5 to a great extent Työterveyslaitos / VH /

55 Miten usein toimit työympäristösi äänien vuoksi seuraavalla tavalla työssä selviytyäksesi (coping-keinot)? taken the initiative to inprovement discussed with work mates tried to be quiet changed work station or place worked over time or postponed work coping worked slower worked faster p<.05 p<.05 p<.01 p<.001 p<.01 p<.01 exerted more p<.001 ceased work put radio off p<.05 p<.01 put radio on single office worn ear plugs open-plan office 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 1 = never - 5 = very often Työterveyslaitos / VH /

56 Itsearvioitu työajan menetys melun vuoksi, eli tuottavuusvaikutus 140 Itsearvio menetetystä työajasta (min) työympäristön äänien vuoksi tyypillisenä työpäivänä. Keskiarvot Vaihe I: 18 min (4.3 %) Vaihe II: 37 min (8.6 %) (p=0.024, n=21) Itsearvioitu hukka-aika (min) N = oma huone, vaihe 1 avotoimisto, vaihe 2 Työterveyslaitos / VH /

57 Toimiston puheäänten vaikutus tuottavuuteen, keskittymistä vaativat tehtävät Tuottavuuden menetys, % Ennustemalli 8 Venetjoki et al. (2005) 6 Kaarlela et al. (2005) 4 2 Ellermeier and Hellbrück (1998) Exp. 2A Puheensiirtoindeksi STI Ellermeier and Hellbrück (1998) Exp. 2B Työterveyslaitos / VH /

58 Suunnittelumalli Työterveyslaitos / VH /

59 Meluntorjunnan takaisinmaksuaika Lähtötilanne 100 henkilön avotoimisto, 1000 m2 (10 m2/hlö) palkkakulut keskim. 30 k /v/hlö eli 3 M /v Henkilöstö valittaa melusta. Akustiikkakonsultin selvitys Ääniympäristökyselyn mukaan itsearvioitu työajan menetys melun vuoksi on noin 8 % kokonaistyöajasta STI-arvoksi mitattiin 0.80 työpisteiden välillä parannusehdotukset: katon ja seinien lisävaimennus (35 /m 2 ) ja peittoäänijärjestelmä (15 /m 2 ). Akustinen malli: STI < 0.45 Tuottavuusmalli: 2 %. Takaisinmaksuaika talousmatematiikan lyhyt oppimäärä Kokonaiskustannukset ovat 50 /m2 eli 50 k (500 /hlö) Tuottavuuden kasvu säästää 60 k /v (2 % 3 M ) Takaisinmaksuaika 10 kk. Työterveyslaitos / VH /

60 Meluntorjunnan tutkimusalueet Konsultoivan tutkijan näkökulma meluntorjuntaprosessien hallinta osallistava malli avaimet käteen malli meluntorjunnan kannattavuus psykologiset vaikutukset, häiritsevyys tuottavuusvaikutukset, takaisinmaksuajan arviointimalli muut melun kustannusvaikutukset normien parantaminen ehdottoman tärkeää ilman normeja tilaaja ei reagoi meluntorjuntaosaajien koulutustilanne ei myöskään parane ellei osaajien kysyntä ensin synny määräysten tiukkenemisen myötä Työterveyslaitos / VH /