Joose Takala, Jussi Rauhala, Jesse Lietzén ja Mikko Kylliäinen. Tiivistelmä
|
|
- Sinikka Ranta
- 1 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOKEILU HÄIRITSEVYYDEN RAJOITTAMISEKSI AVOIMESSA OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ Joose Takala, Jussi Rauhala, Jesse Lietzén ja Mikko Kylliäinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Puutarhakatu TAMPERE Tiivistelmä Peruskorjaushankkeen ajaksi yläkoulu siirtyi vuodeksi väistötilaan, joka alkujaan oli rakennettu liikehalliksi. Väistötilassa toteutettiin vaiheittain kokeilu, jolla selvitettiin erilaisten akustisten ratkaisujen toimivuutta äänen leviämisen rajoittamiseksi ja puheesta aiheutuvan häiritsevyyden vähentämiseksi. Keinoina olivat tilanjakajina toimivat verhot ja kalusteet, absorption lisäys tilan kattoon sekä peiteäänijärjestelmä. Tilassa tehtiin häiritsevyys- ja yksityisyyssäteen sekä leviämisvaimennuksen mittauksia standardin ISO mukaisesti. Tulokset osoittavat, että avoimissa oppimisympäristöissä on käytettävä samanlaisia akustisia ratkaisuja kuin avotoimistoissa. Ilman tilanjakajia ja sopivasti valittua peiteäänen tasoa ei ole mahdollista saavuttaa riittävää leviämisvaimennusta ja yksityisyyttä. Lisäksi tilasuunnitteluun ja oppimisympäristön monimuotoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 1 JOHDANTO Peruskorjaushankkeen ajaksi yläkoulu siirtyi vuodeksi väistötilaan, joka alkujaan oli rakennettu liikehalliksi. Väistötilassa toteutettiin vaiheittain kokeilu, jolla selvitettiin erilaisten akustisten ratkaisujen toimivuutta äänen leviämisen rajoittamiseksi ja puheesta aiheutuvan häiritsevyyden vähentämiseksi. Akustiikkapäivillä esiteltävän tutkimushankkeen [1] tulosten perusteella tiedettiin, että äänen leviämistä voidaan rajoittaa ja puheesta aiheutuvaa häiritsevyyttä vähentää käyttämällä tilanjakajia, kuten verhoja ja kalusteita sekä peiteääntä. Peruslähtökohta on lisäksi se, että tilassa tulee olla suuri absorptioala eli ääntä vaimentavana pintana vähintään koko katto. Nämä ratkaisut toteutettiin vaiheittain. Huoneakustisella tietokonemallinnuksella varmistettiin ensin, mitä ratkaisuja tilassa kannattaa tehdä ja mitkä ratkaisut vaikuttavat tehokkaimmin ääniolosuhteisiin. Ratkaisuvaihtoehtojen käytännön vaikutusten selvittämiseksi väistötilassa tehtiin akustisia mittauksia kolmessa vaiheessa: lähtötilanteessa, absorptioalan lisäämisen jälkeen ja peiteäänijärjestelmän lisäämisen jälkeen. Tämän artikkelin tarkoituksena on esittää akustisten mittausten tulokset sekä niiden perusteella huomioita avointen oppimisympäristöjen suunnitteluratkaisuista. 27
2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Koulun väistötila Väistötila on entinen liikehalli, jonka huonekorkeus on 5 m ja pinta-ala 1300 m 2 (kuva 1). Tilaan on järjestetty 13 verhoilla erotettua opetustilaa. Keskellä tilaa on käytävä, jonka molemmin puolin opetustilat sijaitsevat. Kuva 1. Tilan pohjakaavio, jossa näkyy 13 verhoin erotettua opetustilaa. Huoneakustisten mittausten mittauslinja on esitetty nuolella. Lähtötilanteessa absorboivina pintoina olivat verhot ja tilan lattiassa eteisaulaa lukuun ottamatta oleva tekstiilimatto. Tilan katossa oli paljas betonilaatta. Joillakin verhoin erotetuilla alueilla oli opettajan päädyssä lyhyet kipsilevyseinät, joista alueita erottavat verhot alkavat (kuva 2). Kipsilevyseinät ja verhot eivät ulotu kattoon asti, vaan niiden korkeus on 2,5 m. Kuva 2. Valokuvia väistötilasta. Vasemmalla on yleiskuva tilasta käytävän puolelta ja oikealla nähdään tiloja erottava verho sekä opettajan päädyssä oleva lyhyt kipsilevyseinäosuus. 2.2 Huoneakustinen tietokonemallinnus Huoneakustisella tietokonemallinnuksella tutkittiin lukuisia vaihtoehtoja, joilla voitaisiin vaikuttaa väistötilan akustisiin olosuhteisiin. Näistä valittiin toteutettaviksi keinot, jotka mallinnuksen perusteella osoittautuivat tehokkaimmiksi. Kuvassa 3 on esitetty huo- 28
3 neakustisella mallinnuksella saatu tulos puheensiirtoindeksin STI arvosta tilassa lähtötilanteessa. P1 Kuva 3. Esimerkki tietokonemallinnuksesta: puheensiirtoindeksin STI arvo tutkitussa väistötilassa. Tutkimuksessa [1] on osoitettu, että avoimissa oppimisympäristöissä on kiinnitettävä huomiota samoihin seikkoihin kuin avotoimistojen suunnittelussa. Siten huoneakustisella tietokonemallinnuksella laskettiin standardin ISO mukaiset parametrit eli leviämisvaimennus D 2,S, häiritsevyyssäde r D ja yksityisyyssäde r P. 2.3 Mittaukset Standardissa ISO [2] kuvattu mittausmenetelmä perustuu akustisten tunnuslukujen mittaamiseen eri etäisyyksillä äänilähteistä. Leviämisvaimennus D 2,S [db] lasketaan äänilähteestä tietyn mittauslinjan matkalla mitattujen puheen äänitasojen L p,a,s perusteella. Häiritsevyyssäde r D ja yksityisyyssäde r P määritetään mittaamalla puheensiirtoindeksin STI arvoa eri etäisyyksillä äänilähteestä. Puheensiirtoindeksin laskentaa varten mitattiin taustaäänitaso L p,a,b. Lisäksi mitattiin tilan jälkikaiunta-aika standardin ISO [3] mukaisesti. Väistötilan huoneakustiset mittaukset tehtiin kuvan 1 osoittamalla mittauslinjalla kolmessa vaiheessa, joissa tilaan oli tehty seuraavia akustisia ratkaisuja: - mittaus 1: lähtötilanne (kuvattu edellä) - mittaus 2: tilaan lisätty kattoon noin 80 % alalle akustiikkamineraalivilla sekä joitakin kalusteita tiloja rajaavien verhojen viereen - mittaus 3: tilaan lisätty mittauksen 2 ratkaisujen lisäksi peiteäänijärjestelmä Leviämisvaimennuksen ja häiritsevyyssäteiden lisäksi haluttiin selvittää toiminnan aikainen keskiäänitaso L A.eq tilassa silloin, kun opetus on käynnissä. Äänilähteinä näiden mittausten aikana olivat siten opettajat, oppilaat ja rakennuksen LVIS-järjestelmät sekä mittauksessa 3 myös peiteääni. 3 TULOKSET 3.1 Huoneakustinen tietokonemallinnus Mallinnuksella voitiin osoittaa, että tehokkaimmat keinot ääniolosuhteisiin vaikuttamiseksi väistötilassa ovat absorptioalan lisääminen siten, että tehokkaasti absorboivaa 29
4 materiaalia asennetaan kattoon, sekä peiteääni, joka tuotetaan peiteäänijärjestelmällä. Nämä ratkaisut tilaan myös toteutettiin. 3.2 Jälkikaiunta-aika ja taustaäänitaso Väistötilassa mitatut jälkikaiunta-ajat T 20 on esitetty taulukossa 1 lähtötilanteessa sekä lopputilanteessa. Lähtötilanteessa absorboivina pintoina olivat lähinnä tilanjakajina toimivat verhot ja tekstiilimatto. Lopputilanteessa absorptioalaa oli lisätty niin, että koko katon alalla oli akustiikkamineraalivilla. Taulukossa 2 on esitetty mitatut taustaäänitasot, joiden äänilähteenä ovat rakennuksen LVIS-järjestelmä ja mittauksessa 3 sen lisäksi peiteäänijärjestelmä. Taulukko 1. Väistötilassa mitatut jälkikaiunta-ajat T 20. Koulussa 2 mitatut kaksi oppimisympäristöä on merkitty numeroin 2.1 ja 2.2. Tila 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1000 Hz 2000 Hz 4000 Hz Mittaus 1 1,8 s 1,7 s 1,3 s 1,0 s 1,0 s 0,7 s Mittaus 2/3 1,4 s 1,0 s 0,7 s 0,6 s 0,5 s 0,4 s Taulukko 2. Väistötilassa mitatut taustaäänitasot. Tila Äänilähde Taustaäänitaso L p,a,b Mittaus 1 LVIS-järjestelmät 35 db Mittaus 2 LVIS-järjestelmät 29 db Mittaus 3 LVIS-järjestelmät ja peiteääni 46 db 3.2 Leviämisvaimennus, häiritsevyyssäde ja yksityissyyssäde Taulukossa 3 on esitetty leviämisvaimennuksen, häiritsevyyssäteen ja yksityisyyssäteen mittaustulokset mittauslinjalla. Mittauksessa 3 puheensiirtoindeksin arvo laski niin nopeasti, että häiritsevyyssädettä ei voitu määritellä. Kuvassa 4 on lisäksi esitetty puheen äänitason L p,a,s ja puheensiirtoindeksin STI arvojen muutokset eri mittaustilanteissa. Taulukko 3. Eri mittaustilanteissa mitatut leviämisvaimennuksen, häiritsevyyssäteen ja yksityisyyssäteen tulokset. Mittaus D 2,S r D r P Mittaus 2 5,3 db 11,2 m 31,6 m Mittaus 2 6,9 db 11,7 m 25,3 m Mittaus 3 6,9 db 11,4 m 3.3 Äänitaso opetuksen aikana Taulukossa 4 on esitetty toiminnan aikaisten äänitasomittausten tulokset eri mittaustilanteissa, kun äänilähteenä olivat LVIS-järjestelmät, oppilaat ja opetus sekä mittauksessa 3 myös peiteäänijärjestelmä. Taulukko 4. Väistötilassa mitatut äänitasot opetuksen aikana. Tila Äänilähde Keskiäänitaso L A,eq Mittaus 1 LVIS-järjestelmät, opetus, oppilaat 61 db Mittaus 2 LVIS-järjestelmät, opetus, oppilaat 55 db Mittaus 3 LVIS-järjestelmät ja peiteääni, opetus, oppilaat 55 db 30
5 Puheensiirtoindeksi STI 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Ei Mittaus peiteääntä Ei Mittaus peiteääntä Peiteääni Mittaus 3päällä A-painotettu äänenpainetaso L p,a [db] Puheen äänitaso (mittaus 1) Puheen äänitaso (mittaus 2) Taustaäänitaso (mittaus 1) Taustaäänitaso (mittaus 2) Peiteäänitaso (mittaus 3) 0, Etäisyys r [m] Etäisyys r [m] Kuva 4. Puheensiirtoindeksin STI (vas.) ja puheen äänitason (oik.) arvo etäisyyden suhteen eri mittaustilanteissa. Lisäksi on esitetty taustaäänitaso eri mittaustilanteissa. 4 TULOSTEN TARKASTELU Lähtötilanteessa jälkikaiunta-ajan mittaustulokset eivät täyttäneet luokkahuoneiden jälkikaiunta-ajasta annettuja ohjeita, joiden mukaan jälkikaiunta-ajan tulisi luokkahuoneissa olla 0,6 0,9 s [4 5]. Taulukon 1 tuloksista nähdään, että mineraalivillan lisäys kattopintaan laski tilan jälkikaiunta-aikaa taajuuksilla Hz noin puoleen lähtötilanteeseen verrattuna. Suurilla taajuuksilla jälkikaiunta-aika vastasi luokkahuoneita koskevia ohjeita, mutta suuren huonekorkeuden vuoksi pienimmillä taajuuksilla jälkikaiunta-aika jäi pitkähköksi. Tutkittu tila on luokiteltavissa avoimeksi oppimisympäristöksi, jossa jälkikaiunta-ajan tulisi olla ulkomaisten ohjeiden mukaan selvästi lyhyempi kuin luokkahuoneissa [6]. Lopputilanteessa jälkikaiunta-aika olikin pääosin suositellulla tasolla. Akustiikkamineraalivillan lisääminen johdosta, verhoin rajattujen tilojen välillä oli yksi äänen heijastuspinta vähemmän. Tämä nähdään mittauksissa leviämisvaimennuksen D 2,S kasvamisena (taulukko 3). Leviämisvaimennus kasvoi mittauslinjalla arvosta 5,3 db arvoon 6,9 db. Mittaustuloksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että pelkästään verhojen käyttäminen tilanjakajina ei ole tehokkain tapa leviämisvaimennuksen kasvattamiseksi. Käytettäessä seinäkkeitä ja kalusteita, joilla on jonkin verran ääneneristyskykyä, saadaan jonkin verran suurempia leviämisvaimennusarvoja [1]. Tähän voidaan vaikuttaa myös tilasuunnittelun keinoin. Verrattaessa puheensiirtoindeksin STI mittaustuloksia lopputilanteessa peiteäänen kanssa (mittaus 3) ja ilman (mittaus 2) havaitaan, että yksityisyyssäde laskee 25,3 metristä 11,4 metriin. Peiteäänen äänitaso L p,a,b oli 46 db eli 6 db suurempi kuin lähteessä [1] esitetyssä tutkimuksessa. Mittauksessa 3 puheensiirtoindeksin arvo lähietäisyyksillä oli varsin vaatimaton, mikä tarkoittaa sitä, että se oli turhankin suuri. Tutkimustietoa ei ole siitä, mikä olisi sopiva peiteäänen äänitaso avoimiin oppimisympäristöihin, mutta tämän tuloksen ja lähteen [1] perusteella se voisi asettua noin 40 db tasolle. Joka tapauksessa voidaan todeta, että peiteäänen vaikutus avointen oppimisympäristöjen ääniolosuhteisiin on suuri. 31
6 Tulokset vahvistavat lähteessä [1] saatuja tuloksia, joiden mukaan jälkikaiunta-aika ei ole riittävä kriteeri avointen oppimisympäristöjen akustiikalle. Vaikka jälkikaiunta-aika lopputilanteessa vastasi suosituksia, ilman peiteääntä häiritsevyys- ja yksityisyyssäteiden arvot ovat liian suuret. Siten avointen oppimisympäristöjen suunnittelun tulisi perustua puheenerotettavuuden ja äänen leviämisen rajoittamiseen. Mitatut keskiäänitasot opetuksen aikana eri mittaustilanteissa olivat db (taulukko 4). Nämä arvot ovat samaa suuruusluokkaa kuin avoimissa oppimisympäristöissä on mitattu muualla [7]. Absorptioalan lisääminen eli akustiikkamineraalivillan lisääminen kattoon alensi opetuksen aikaista äänitasoa 6 db. Tämä vastaa kirjallisuudessa esitettyjä tuloksia [7]. Taulukon 4 tulosten perusteella voidaan myös todeta, että peiteääni ei lisää opetuksen aikaista äänitasoa, vaan äänitaso säilyi samana mittauksissa 2 ja 3. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tilanne on äänen häiritsevyyden kannalta parantunut, ja nykyisissä tiloissa voidaan opettaa siten, että oman opettajan opetukseen voi keskittyä häiriintymättä muiden luokkien tavallisesta toiminnasta, kun peiteääni on päällä. Myös väistötilan käyttäjät ovat kertoneet, että peiteääni on parantanut ääniolosuhteita tilassa. 5 YHTEENVETO Tulokset osoittavat, että avoimissa oppimisympäristöissä on käytettävä samanlaisia akustisia ratkaisuja kuin avotoimistoissa. Ensimmäinen edellytys ääniolosuhteiden onnistumiselle on riittävän suuri absorptioala, mikä tarkoittaa vähintään koko katon alaa hyvin absorboivaa materiaalia. Ilman tilanjakajia ja sopivasti valittua peiteäänen tasoa ei ole mahdollista saavuttaa riittävää leviämisvaimennusta ja yksityisyyttä. Lisäksi tilasuunnitteluun ja oppimisympäristön monimuotoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. VIITTEET [1] Kylliäinen M & Pääkkönen R, Ääniolosuhteet avoimissa oppimisympäristöissä, Akustiikkapäivät 2017, Espoo, , [2] ISO , Acoustics Measurement of room acoustic parameters Part 3: Open plan offices, International Organization for Standardization, Genéve, [3] ISO , Acoustics Measurement of room acoustic parameters Part 2: Reverberation time in ordinary rooms, International Organization for Standardization, Genéve, [4] Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C1: Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa, ympäristöministeriö, Helsinki, [5] SFS 5907, Rakennusten akustinen luokitus, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, Helsinki, [6] Petersen C M & Rasmussen B, Acoustic design of open plan schools and comparison of requirements, Joint Baltic-Nordic Acoustics Meeting, Odense, June 18 20, [7] Shield B, Greenland E & Dockrell J, Noise in open plan classrooms in primary schools: A review, Noise & Health 12(2010), s
ÄÄNIOLOSUHTEET AVOIMISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ
ÄÄNIOLOSUHTEET AVOIMISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ Mikko Kylliäinen ja Rauno Pääkkönen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Puutarhakatu 10 33210 TAMPERE etunimi.sukunimi@ains.fi Tiivistelmä Uusien opetussuunnitelmien
Avoimen oppimisympäristön akustiset ratkaisut
Avoimen oppimisympäristön akustiset ratkaisut TkL Mikko Kylliäinen WWW.AINS.FI A-Insinöörit lyhyesti Yli 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja konsulttitoimisto 4 toimialaa Projekteja
Avointen oppimisympäristöjen ääniolosuhteet
Avointen oppimisympäristöjen ääniolosuhteet Mikko Kylliäinen, TkL, yksikönjohtaja WWW.AINS.FI A-Insinöörit lyhyesti Yli 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja konsulttitoimisto 4 toimialaa
AKUSTIIKKAPÄIVÄT 2017
AKUSTIIKKAPÄIVÄT 2017 Akustiikkapäivät 2017 Espoo, 24. - 25.8.2017 Artikkelit ja ohjelma toimittaja: Tapio Lokki Akustinen Seura ry Espoo 2017 ISSN 1236-8202 ISBN 978-952-60-3733-2 (painettu) ISBN 978-952-60-3734-9
MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.
MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. Arto Rauta 1, Henri Kari 2, Joona Jäntti 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 HELSINKI arto.rauta@saint-gobain.com 2 Insinööritoimisto
Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa
Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa Annu Haapakangas 1,2, Valtteri Hongisto 1,2, Mervi Eerola 3 ja Tuomas Kuusisto 3 1 Työterveyslaitos, 2 Turun ammattikorkeakoulu, 3 Turun yliopisto
Avotoimistoakustiikan mittaus ja mallinnus
Rakenteiden Mekaniikka Vol. 41, Nro 1, 2008, s. 66 73 Avotoimistoakustiikan mittaus ja mallinnus Jukka Keränen, Petra Virjonen ja Valtteri Hongisto Tiivistelmä. Tutkimusten mukaan häiritsevin melunlähde
AVOTOIMISTOAKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS. Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto
AVOTOIMISTOAKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B, 20520 TURKU jukka.keranen@ttl.fi 1 JOHDANTO
AVOTOIMISTON HUONEAKUSTIIKKATUTKIMUS
TÄYSMITTAKAAVALABORATORIOSSA Jukka Keränen 1, Valtteri Hongisto 1, Jarkko Hakala 1 1 Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 TURKU jukka.keranen@ttl.fi, valtteri.hongisto@ttl.fi
Kaikkia rakennuksia koskevat määräykset. RakMK C1 rakentamisen ohjaajana. Ääniolosuhteet ovat kokonaisuus. Koulurakennusten akustiset ratkaisut
Koulurakennusten akustiset ratkaisut Kaikkia rakennuksia koskevat määräykset Suomen rakentamismääräyskokoelma, C1-1998 osa Ääneneristys ja meluntorjunta on suunniteltava ja toteutettava niin, että toimintaa
ARVO 2 NYKYAIKAISEN KAMPUKSEN AKUSTISET ILMIÖT
ARVO 2 NYKYAIKAISEN KAMPUKSEN AKUSTISET ILMIÖT Antti Mikkilä, Ilkka Valovirta, Joose Takala, Jesse Lietzén, Mikko Kylliäinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Puutarhakatu 10 33210 Tampere sukunimi.etunimi@ains.fi
AVOTOIMISTOJEN ÄÄNIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUKSET KOGNITIIVISEEN SUORIUTUMISEEN JA KOETTUUN HÄIRITSEVYYTEEN
AVOTOIMISTOJEN ÄÄNIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUKSET KOGNITIIVISEEN SUORIUTUMISEEN JA KOETTUUN HÄIRITSEVYYTEEN Annu Turun ammattikorkeakoulu Sepänkatu 1 20700 TURKU annu.haapakangas@turkuamk.fi Tiivistelmä Tämä
Avotoimiston uusi akustisen suunnittelun menetelmä
Avotoimiston uusi akustisen suunnittelun menetelmä Valtteri Hongisto, Petra Virjonen, Jukka Keränen Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio, 20520 TURKU 1 Johdanto Kahden riippumattoman kyselytutkimuksen
Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007
Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti
TYÖPISTEKOKONAISUUKSIEN JA PUHELINKOPPIEN ÄÄNENVAIMENNUKSEN UUSI MITTAUSMENETELMÄ
TYÖPISTEKOKONAISUUKSIEN JA PUHELINKOPPIEN ÄÄNENVAIMENNUKSEN UUSI MITTAUSMENETELMÄ Jarkko Hakala, Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristö Lemminkäisenkatu
TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN
TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa
JANNE SAARELAINEN AVOINTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ÄÄNIOLOSUHTEET
JANNE SAARELAINEN AVOINTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN ÄÄNIOLOSUHTEET Diplomityö Tarkastajat: professori Juha Vinha, tekn. lis. Mikko Kylliäinen Tarkastajat, aihe ja kieli hyväksytty talouden ja rakentamisen tiedekuntaneuvoston
Opetustiloista. Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku. Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi
Opetustiloista Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku TYÖPAIKKAMELU Mittaukset Teollisuus, toimistot, koulut Melu ja värähtelymittaus Huone ja rakennusakustiikka
AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA
Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.
Akustiikkaa seinälevyillä
Akustiikkaa seinälevyillä 2011-06-13 Johdanto Huoneen akustiikkaan vaikutetaan tehokkaimmin asentamalla koko kattopinnan käsittävä sisäkatto. Useimmissa tapauksissa näin saavutetaan hyvä huoneakustiikka.
KANSALLISOOPPERAN ORKESTERIHARJOITUSSALIN HUONEAKUSTIIKAN ONGELMAT. Mikko Kylliäinen 1, Heikki Helimäki 2
KANSALLISOOPPERAN ORKESTERIHARJOITUSSALIN HUONEAKUSTIIKAN ONGELMAT Mikko Kylliäinen, Heikki Helimäki Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Hermiankatu 6-8 H 3370 Tampere mikko.kylliainen@helimaki.fi Insinööritoimisto
SPEKTRIPAINOTUSTERMIN C I, VAIKUTUS ASKELÄÄNENERISTÄVYYDEN ARVIOINTIIN
SPEKTRIPAINOTUSTERMIN C I,50-2500 VAIKUTUS ASKELÄÄNENERISTÄVYYDEN ARVIOINTIIN Joni Kemppainen 1 ja Mikko Kylliäinen 2 1 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Bertel Jungin aukio 9 02600 ESPOO joni.m.kemppainen@ains.fi
Avotoimiston äänimaailman hyvät ratkaisut. Valtteri Hongisto vanhempi tutkija, dosentti Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku.
Avotoimiston äänimaailman hyvät ratkaisut Valtteri Hongisto vanhempi tutkija, dosentti Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku Johdanto Hongisto/26.9.2008/Työterveyspäivät 2008 esitelmäartikkeli
RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
Jukka Keränen, Petra Larm, Riikka Helenius, Jarkko Hakala, Valtteri Hongisto
AVOTOIMISTOTYÖPISTEIDEN VÄLINEN AKUSTIIKKA - LABORATORIOTUTKIMUS Jukka Keränen, Petra Larm, Riikka Helenius, Jarkko Hakala, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Ilmastointi- ja akustiikkalaboratorio Lemminkäisenkatu
AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA
HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä
Akustiikan haasteet toimistoissa. Arto Rauta / Ecophon 11.10.2011 / Tampere
Akustiikan haasteet toimistoissa Arto Rauta / Ecophon 11.10.2011 / Tampere Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten
OPETUSTILOJEN HUONEAKUSTIIKKA PALUU JUURILLE. Mikko Kylliäinen 1 ja Ilkka Valovirta 2
PALUU JUURILLE Mikko Kylliäinen 1 ja Ilkka Valovirta 2 1 Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos PL 600, 33101 TAMPERE mikko.kylliainen@tut.fi 2 Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Pinninkatu
Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna.
PIENTJUUKSILL - INTENSITEETTI- VI PINEMENETELMÄ? Petra Virjonen, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 4 8 B, 0 Turku petra.virjonen@ttl.fi TUST J
ABSORPTIOMATERIAALIN VAIKUTUS PITKIEN KÄYTÄVIEN A-ÄÄNITASOON Akustiseen peilikuvateoriaan perustuva äänikentän eksplisiittinen laskentamenetelmä
ABSORPTIOMATERIAALIN VAIKUTUS PITKIEN KÄYTÄVIEN A-ÄÄNITASOON Akustiseen peilikuvateoriaan perustuva äänikentän eksplisiittinen laskentamenetelmä Juhani Lappeenrannan teknillinen yliopisto PL 0 53851 LAPPEENRANTA
Terveydenhuollon tilojen akustiikka
Terveydenhuollon tilojen akustiikka Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Erikoisalana rakennushankkeen hallinta kokonaisuutena akustiikan kannalta
Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy
Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...
HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003
HUONEKUSTIIKK Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen 1 Ecophon 1.3.2004 Korvaa Ecophon hinnaston 12/2009 1.2.2003 HUONEKUSTIIKK - Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan
AVOTOIMISTON AKUSTISEN SUUNNITTELUN MALLI. Valtteri Hongisto, Jukka Keränen, Petra Larm
AVOTOIMISTON AKUSTISEN SUUNNITTELUN MALLI Valtteri Hongisto, Jukka Keränen, Petra Larm Työterveyslaitos, Ilmastointi- ja akustiikkalaboratorio Lemminkäisenkatu 4-8 B, 20520 Turku valtteri.hongisto@ttl.fi
Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, David Oliva
ÄÄNIYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUS HOITOHENKILÖKUNNAN TYÖOLOSUHTEISIIN Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, David Oliva Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 4-8
Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax ,
2 RIL 243-1-2007 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Puh. 0207 120 600, fax 0207 120 619, email
PIENTALOJEN ÄÄNENERISTÄVYYS YMPÄRISTÖMELUA VASTAAN TAAJUUKSILLA HZ INFRAÄÄNITUTKIMUS
PIENTALOJEN ÄÄNENERISTÄVYYS YMPÄRISTÖMELUA VASTAAN TAAJUUKSILLA HZ INFRAÄÄNITUTKIMUS Jukka Keränen, Jarkko Hakala, Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu
SAIRAALAT AKUSTIIKKASUUNNITTELUN ERIKOISALANA
SAIRAALAT AKUSTIIKKASUUNNITTELUN ERIKOISALANA Timo Huhtala 1, Antti Mikkilä 1, Mikko Kylliäinen 1, Jussi Rauhala 1 ja Susanna Kalkkinen 2 1 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere
Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys
Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys David Oliva david.oliva@turkuamk.fi 040 0807 594 Turun ammattikorkeakoulu Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 TAUSTA - Ilmanvaihtoäänet Ilmanvaihdon
TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT
TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön
Sako II, asemakaavamuutos
Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...
Alkusanat RIL
RIL 243-3-2008 3 Alkusanat Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry julkaisee rakennusten akustista suunnittelua käsittelevän julkaisusarjan, jonka kolmas osa on "RIL 243-3-2008 Rakennusten akustinen suunnittelu
Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu B Turku
Valtteri Hongisto 1,2, Annu Haapakangas 1,2, David Oliva 1,2 1 Työterveyslaitos 2 Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 Turku etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time.
HUONEAKUSTIIKKA: Hannu Hirsi - Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time. Lisää aiheesta : - Ääneneristys
1. Ääntävaimentavat leijuvat sisäkattoelementit
1. Ääntävaimentavat leijuvat sisäkattoelementit Leijuvien sisäkattojen käyttö lisää tilankäytön joustavuutta ja tarjoaa akustiseen suunnitteluun uusia vaihtoehtoja. Leijuvat sisäkattoelementit ovat tehokas
Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot
Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten tilojen toteuttajille ja käyttäjille Tutkimushankkeet Seminaarit Ohjeistus
143081-1.1 1(5)+liitteet
1481-1.1 1(5)+liitteet DI Benoît Gouatarbès, TkT Henri Penttinen 1.7.2014 Nobinan Roihupellon linja-autovarikko Tilaaja: Nobina Finland Oy Tilaus: 11.6.2014 Yhteyshenkilö: Katja Olli ÄÄNITASOMITTAUKSET
Mittauspöytäkirja. Lindab Oy. Jäähdytyspaneelin Atrium Plana ääniabsorption määritys kaiuntahuoneessa Työ
Mittauspöytäkirja Lindab Oy Jäähdytyspaneelin Atrium Plana ääniabsorption määritys kaiuntahuoneessa 5.5.2017 Työ 3101-1 Insinööritoimisto W. Zenner Oy Vihdintie 11 C 25, 00320 Helsinki Tel. +358-9-4778
TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ
TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET
Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA
Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali
Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen
Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,
TAMPERE-TALON LAAJENNUS JA TILAMUUTOKSET
N LAAJENNUS JA TILAMUUTOKSET Jussi Rauhala 1, Mikko Kylliäinen 1, Jesse Lietzén 1, Ilkka Valovirta 1, Joose Takala 1 ja Mikael Ruohonen 2 1 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Puutarhakatu 10 33210 TAMPERE etunimi.sukunimi@ains.fi
AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY AKUKON OY AKUKON LTD
T229/M09/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY AKUKON OY AKUKON LTD Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T229 Akukon
IX (TAMPELLA) , KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKIN- RAITTI. AK-MUUTOS, KAAVA NRO 8495
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinä- ja runkomeluselvitys Päivämäärä 12.4.2013 ID-numero 644145 IX (TAMPELLA) -956-1, KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKIN-
Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu B Turku
ASUNTOON KUULUVAN KAPEAKAISTAISEN MELUN SANKTIOINTI - LABORATORIOTUTKIMUS David Oliva, Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulu, sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu - B 5 Turku etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
Motocrosspyörien melupäästömittaukset
Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...
HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS TEOLLISUUSTILOISSA - NETTITYÖKALU
HUONEAKUSTIIKAN MALLINNUS TEOLLISUUSTILOISSA - NETTITYÖKALU Jukka Keränen, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos Lemminkäisenkatu 14-18 B, 20520 TURKU jukka.keranen@ttl.fi 1 JOHDANTO Vuonna 2004 otettiin
TUULIVOIMALAMELU. TUULIVOIMA VASTA TAI MYÖTÄTUULESSA Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 19.3.2013
TUULIVOIMALAMELU TUULIVOIMA VASTA TAI MYÖTÄTUULESSA Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 19.3.2013 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen
Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02166-14 5.5.2014 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta Tilaaja: Kampin Puu Oy / Suupohjan Elinkeinotoimen
RASKAAN LIIKENTEEN MELUPÄÄSTÖ. Sirpa Jokinen, Erkki Björk
Sirpa Jokinen, Erkki Björk Kuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos PL 1627, 70211 KUOPIO sjokinen@hytti.uku.fi, erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Tieliikennemelu on huomattavin ympäristömelun lähde. Suomessa
JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS
JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS Jukka Keränen, Valtteri Hongisto, David Oliva Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 14-18 B, 252 TURKU jukka.keranen@ttl.fi 1
AKUSTINEN SUUNNITTELU
4666111S Rakennusfysiikka, 5 op. AKUSTINEN SUUNNITTELU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA (Linkit päivitetty 18.11.2015 RH) Suomen rakentamismääräyskokoelma,
AVOTOIMISTON AKUSTIIKAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA
AVOTOIMISTON AKUSTIIKAN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN KOEHENKILÖTUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen, David Oliva, Jarkko Hakala
Terveydenhuollon tilojen akustiikan suunnittelu
Terveydenhuollon tilojen akustiikan suunnittelu Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Erikoisalana rakennushankkeen hallinta kokonaisuutena akustiikan
Tiivistelmä. Tässä artikkelissa esitetään erityyppisiä ratkaisuja, niiden toimivuutta ja käytettyjen materiaalien akustisia ominaisuuksia.
Henrik Akukon Oy Hiomotie 9 38 Helsingki henrik.moller@akukon.fi Tiivistelmä Perinteisesti muunneltavia akustiikkapintoja on lähinnä ollut käytössä ns monitoimisaleissa, mutta nykyisin lähes kaikissa esitystiloissa
Suunnitteluopas. Äänenvaimennus leijuvat akustiikkakentät vai täysin peittävä alakatto
Suunnitteluopas Äänenvaimennus leijuvat akustiikkakentät vai täysin peittävä alakatto 1 1. Standardit... 3 2. Äänenvaimennuksen mittaustapa... 3 3. Ääntä vaimentavat, leijuvat sisäkattokentät... 6 4. Akustinen
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02770-11 20.4.2011. Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-02770-11 20.4.2011 Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia Tilaaja: Fescon Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02770-11 1 (4) Tilaaja
Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen. Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03563-14 31.7.2014 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste Tilaaja: TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03563-14
KANGASALAN KULTTUURIKESKUS, KANGAS-ALASALIN AKUSTINEN
KANGASALAN KULTTUURIKESKUS, KANGAS-ALASALIN AKUSTINEN SUUNNITTELU Sara Vehviläinen 1, Henrik Möller 1, Jukka Ahonen 1 1 Akukon Oy Hiomotie 19 00380 Helsinki info@akukon.fi Tiivistelmä Kangasalan kulttuurikeskus,
MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Suihkuhanan suihkusekoittaja varustettuna 2.5 mm äänenvaimentimilla akustiset mittaukset. rev
Työ 2895.42 29.1.2015 rev.2 30.9.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Suihkuhanan 10517 suihkusekoittaja varustettuna 2.5 mm äänenvaimentimilla akustiset mittaukset Insinööritoimisto W. Zenner Oy LVI- ja äänilaboratorio
MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Oy Grana Finland Ab: Termostaattisekoittajan Sesia akustiset mittaukset. Työ
Työ 2895.37 17.11.2014 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Oy Grana Finland Ab: Termostaattisekoittajan Sesia akustiset mittaukset Insinööritoimisto W. Zenner Oy LVI- ja äänilaboratorio Vihdintie 11 C 25 00320 Helsinki
YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
16 Ympäristömelu Raportti PR-Y1535 Terramare Oy Turku 26.4.2010 Reijo Kultalahti Sivu 1(6) YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Louhinta ja ruoppaustyön aiheuttama ympäristömelu Kohde: Länsisatama, Helsinki Raportin
MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Oy Grana Finland Ab: suihkuhanan Saga sadesuihku varustettuna 3.0 mm äänenvaimentimilla akustiset mittaukset. Työ
Työ 2895.16 11.9.2014 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Oy Grana Finland Ab: suihkuhanan Saga sadesuihku varustettuna 3.0 mm äänenvaimentimilla akustiset mittaukset Insinööritoimisto W. Zenner Oy LVI- ja äänilaboratorio
HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT
SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? Marko Hiipakka, Ville Pulkki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 1, 7 AALTO Marko.Hiipakka@aalto.fi, Ville.Pulkki@aalto.fi
MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Suihkuhanan seinäsekoittaja varustettuna 3.5 mm äänenvaimentimilla akustiset mittaukset
Työ 2895.26 17.11.2014 rev.2 30.9.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Suihkuhanan 10504 seinäsekoittaja varustettuna 3.5 mm äänenvaimentimilla akustiset mittaukset Insinööritoimisto W. Zenner Oy LVI- ja äänilaboratorio
MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Suihkuhanan / / varustettuna automaattisella suihkuvaihtimella ja 2.5 mm äänenvaimentimilla akustiset mittaukset
Työ 2895.57 24.3.2015 rev.2 30.9.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Suihkuhanan 10521 / 10522 / 10523 varustettuna automaattisella suihkuvaihtimella ja 2.5 mm äänenvaimentimilla akustiset mittaukset Insinööritoimisto
1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
Sara Vehviläinen, Jukka Ahonen, Henrik Möller, Olli Salmensaari, Oskar Lindfors. Tiivistelmä
: AVANTI-SALIN AKUSTINEN SUUNNITTELU Sara Vehviläinen, Jukka Ahonen, Henrik Möller, Olli Salmensaari, Oskar Lindfors Akukon Oy Hiomotie 19 00380 Helsinki info@akukon.fi Tiivistelmä Porvoon Taidetehdas
Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy
Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy Yritys Perustettu 2009 Työntekijöitä 6 Yeseco Oy on ekologisiin akustiikkatuotteisiin erikoistunut innovatiivinen suomalainen yritys. Tuotteemme
VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN
VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Eveliina Kankkunen* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio
MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Oy Grana Finland Ab: Suihkuhanan Rosa varustettuna 3.0 mm äänenvaimentimella akustiset mittaukset. Työ
Työ 2895.15 11.9.2014 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Oy Grana Finland Ab: Suihkuhanan Rosa varustettuna 3.0 mm äänenvaimentimella akustiset mittaukset Insinööritoimisto W. Zenner Oy LVI- ja äänilaboratorio Vihdintie
Työ 2895.11 22.10.2014 rev.1 26.2.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Keittiöhanan 37005 APK/PK akustiset mittaukset
Työ 2895.11 22.10.2014 rev.1 26.2.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Keittiöhanan 37005 APK/PK akustiset mittaukset Mitattua hanaa vastaavat hanamallit: Keittiöhanat 115.0322.962 ja 115.0322.967 (kromi/rosteri) APK/PK
MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Oy Grana Finland Ab: Pesuallashanan Aphis akustiset mittaukset. Työ
Työ 2895.19 17.11.2014 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Oy Grana Finland Ab: Pesuallashanan Aphis akustiset mittaukset Insinööritoimisto W. Zenner Oy LVI- ja äänilaboratorio Vihdintie 11 C 25 00320 Helsinki puh. 09 4778
Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus
Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys
RIL Rakennusten akustinen suunnittelu. Teollisuustilat. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
RIL 243-4-2011 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakennusten akustinen suunnittelu Teollisuustilat 2 RIL 243-4-2011 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-04123-13 10.6.2013 Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen Sejotek EPS-askeläänieriste 20 mm / Knauf Lattiamassa FE 80 Tilaaja: Sejotek Oy TESTAUSSELOSTE NRO
MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Oy Grana Finland Ab: Pesuallashanan Rosa Bide akustiset mittaukset. Työ
Työ 2895.14 26.9.2014 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Oy Grana Finland Ab: Pesuallashanan Rosa Bide akustiset mittaukset Insinööritoimisto W. Zenner Oy LVI- ja äänilaboratorio Vihdintie11 C 25 00320 Helsinki puh. 09
YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3811 Y02 Sivu 1 (6) GrIFK Alpine ry Jussi Kattelus Turku 9.1.2017 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelumittaus 5.1.2017 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Karitma Oy, Hydro Smart Compactline vinyylilankku
Tilaaja: Karitma Oy Tarja Kirjavainen Sorvaajankatu 15 008 Helsinki Raportin numero: Päiväys: ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Kirjoittanut: Antti Bang Nuorempi suunnittelija puh. 0 593 70 antti.bang@promethor.fi
Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos
Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 30.5.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä
ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET
Rakennusakustiikka Raportti PR3701 R04 Sivu 1 (5) Virpi Toivio Sorvaajankatu 15 008 Helsinki Turku 6.11.2015 ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Mittaukset tehty 21.10.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2
Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 13, 3311 Tampere etunimi.sukunimi @ vtt.fi 2 Wärtsilä Finland Oy PL 252, 6511 Vaasa etunimi.sukunimi
RIL Rakennusten akustinen suunnittelu. Teollisuustilat. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
RIL 243-4-2011 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakennusten akustinen suunnittelu Teollisuustilat 2 RIL 243-4-2011 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry MYYNTI: Suomen
1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi
1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi Kuuluuko ilmastointimelu selvästi? kuulu selvästi Onko muita äänekkäitä LVIS-laitteita? vesijohdot viemärit valaisimet hissit ole Onko muita äänekkäitä laitteita?
KOULURAKENNUKSEN ÄÄNITEKNISET OMINAISUUDET
Risto-Matti Remes KOULURAKENNUKSEN ÄÄNITEKNISET OMINAISUUDET Opinnäytetyö Talotekniikka Toukokuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 8.5.2012 Tekijä(t) Risto-Matti Remes Koulutusohjelma ja suuntautuminen
TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT. KT Marko Kuuskorpi rehtori, tutkija
TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT KT Marko Kuuskorpi rehtori, tutkija JOHDANTO OPETUSTILAN KEHITYS 1950-2000 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPETUSTILAN TASOLLA Tukee opettajajohtoisuutta Tukee yksilötyöskentelyä
PARVEKELASITUSTEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITUS
PRVEKELSITUSTEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITUS LIIKENNEMELULUEILL Mikko Kylliäinen 1 ja Pekka Taina 2 1 Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Pinninkatu 58 331 TMPERE mikko.kylliainen@helimaki.fi 2 Insinööritoimisto
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
NURKKAPISTEMENETELMÄN VAIKUTUS ÄÄNENERISTÄVYYSMITTAUKSISSA - HAVAINTOJA KENTTÄMITTAUKSISTA 1 JOHDANTO. Olli Santala
NURKKAPISTEMENETELMÄN VAIKUTUS ÄÄNENERISTÄVYYSMITTAUKSISSA - HAVAINTOJA KENTTÄMITTAUKSISTA Olli Helimäki Akustikot Oy Temppelikatu 6 B 00100 Helsinki olli.santala@helimaki.fi Tiivistelmä Uusien ääneneristävyyden