Potilas luopui talostaan ja koirastaan, koska luuli sokeutuvansa Moni terve saa kuulla sairastavansa syöpää tai sokeutumiseen johtavaa silmäsairautta

Transkriptio

1 Potilas luopui talostaan ja koirastaan, koska luuli sokeutuvansa Moni terve saa kuulla sairastavansa syöpää tai sokeutumiseen johtavaa silmäsairautta Turhat tutkimukset tuottavat vääriä diagnooseja. Taysin Silmäkeskuksen ylilääkäri Anja Tuulonen on huolissaan seurauksista. Hän kertoo yhden esimerkin potilaasta, joka luuli sairastavansa glaukoomaa ja hävitti omaisuuttaan. Monille miehille PSA-mittaukset antavat väärän hälytyksen eturauhassyövästä. Potilasyhdistyksen edustaja vastaa, että vaarallisempaa on jättää tutkimatta kuin tutkia. Nokialaiselta Heikki Lindevallilta on todettu kerran eturauhassyöpä. Kolme vuotta sitten lääkäri ilmoitti, että hänellä on taas syöpä, mutta diagnoosi osoittautui onneksi virheelliseksi. Kuinka monessa eturauhassyöpätapauksessa on kyse pitkälle viedystä medikalisaatiosta? Menkää ihmeessä verikokeeseen. Näin nokialaisen yritysvalmentajan Heikki Lindevallin ystävä rohkaisi muita miehiä sairastuttuaan itse eturauhassyöpään.

2 Lindevall meni. Lääkäri sanoi, että hänen PSA-arvonsa ovat koholla niin, että todennäköisesti hän jonakin päivänä saa eturauhassyövän. Asiaa seurattiin PSA-mittauksin, kunnes kolmen vuoden kuluttua lääkäri soitti ja kertoi, että nyt syöpä on puhjennut. Olihan se henkisesti raskasta, mutta en minä kuolemaa alkanut tehdä. Tiesin, että eturauhassyövässä on hyvä ennuste. Syöpä hoidettiin melko kevyin toimenpitein pois. Kolme vuotta sitten lääkäri ilmoitti Lindevallille, että tällä on syöpä häpyluussa. Se kuulosti Lindevallin korvissa jo pahaenteisemmältä. Kuukautta myöhemmin lääkärit kuitenkin ilmoittivat, että hälytys oli väärä: Lindevallilla ei ollutkaan syöpää. Nyt hän miettii eturauhassyövästäkin, kuinka monessa tapauksessa kyse on vain pitkälle viedystä medikalisaatiosta. Jos tautia ei ole, nykyään se keksitään. Eturauhassyövästä yritetään tehdä kansantautia, mutta kallistun sille kannalle, ettei terveiden miesten kannata juosta PSA-testeissä. On kansantaloudellisestikin kallista tutkia kaikki. Taysin Silmäkeskuksen ylilääkäri Anja Tuulonen kertoo, että glaukooman diagnosointi on vaikeaa.

3 Moni sairastaa jopa sokeutumiseen johtavaa glaukoomaa tietämättään, mutta ehkä jopa puolella niistä, joilla se on todettu, ei sitä tosiasiassa ole. Potilas voi elää sokeutumisen pelossa, turhaan Nuori mies on menossa taittovirheleikkaukseen hankkiutuakseen eroon silmälaseista. Sitä varten silmälääkäri tekee hänelle tutkimuksen ja löytää häneltä glaukooman. Se on sokeuteen johtava sairaus. Nyt nuori mies elää siinä käsityksessä, että hän sokeutuu, kenties piankin. Tosiasiassa diagnoosi on väärä ja varjostaa miehen elämää turhaan. Tällaisiin potilaisiin Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin Silmäkeskuksen ylilääkäri ja glaukooman Käypä hoito työryhmän puheenjohtaja Anja Tuulonen kertoo törmäävänsä aika ajoin, sillä glaukooman diagnosointi on vaikeaa, ja virheellisiä diagnooseja tehdään paljon. Silmälääkärit ja optikot luottavat uusiin, automaattisiin kuvantamislaitteisiin, mutta ne eivät aina anna luotettavia tuloksia. Glaukooman diagnosoinnin vaikeutta ilmentää se, että monilta niiltä, joilla se on, lääkäri ei ole sitä havainnut. Arvellaan, että länsimaissa puolet glaukoomatapauksista on löytämättä. Samanaikaisesti jopa puolta glaukoomapotilaista hoidetaan turhaan. Heillä ei ole glaukoomaa. Lisäksi puolet niistä glaukoomaa sairastavista, joita hoidetaan, ei käytä lääkkeitä. Tuulonen pyörittelee tilanteelle päätään. Hän kertoo potilaasta, joka glaukoomadiagnoosin saatuaan uskoi pian sokeutuvansa ja myi talonsa, luopui koirastaan ja harjoitteli kävelyä valkoisen kepin kanssa. Tämä kuvaa, miten vahva sairauden leima on ja mitä väärä diagnoosi voi tehdä ihmisen mielialalle, elämänhalulle ja tulevaisuudensuunnitelmille. Tuulosen mielestä tilanne on jo karannut käsistä. Optikkoliikkeet ja silmälääkärit seulovat ihmisiltä glaukoomaa ja tuottavat terveydenhuoltoon potilaita väärällä diagnoosilla.

4 Glaukooma voi hoitamattomana johtaa sokeutumiseen. Taysin Silmäkeskuksen ylilääkäri Anja Tuulonen on huolissaan siitä, mitä tapahtuu ihmisen elämänhalulle ja mielialalle, jos hänelle virheellisesti kerrotaan, että hän sairastaa glaukoomaa. Tuulonen on kuvattu Silmäkeskuksen Kellopuutarhassa. Korkeiden PSA-arvojen syynä voikin olla eturauhasen liikakasvu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja kertoo, että kun oireettomille miehille tehdään eturauhassyövän löytämiseksi PSA-mittaus, on neljä kertaa todennäköisempää, että kohonneiden arvojen taustalla on eturauhasen liikakasvu kuin syöpä. Miehiä altistetaan turhaan neulanäytteille, ultraäänitutkimuksille, koepalan otoille ja muille toimenpiteille. Osalla miehistä myös löytyy eturauhasesta muutoksia, jotka patologi luokittelee syöväksi, mutta tosiasiassa niistä ei olisi miehelle mitään haittaa hänen elämänsä aikana. Kaivetaan siis esille tauti, joka ei olisi uhka kantajalleen. Kataja sanoo syöpätautien erikoislääkärinä kohdanneensa monia ihmisiä, jotka on turhaan säikäytetty syöpädiagnoosilla. Oireettomille miehille tehtäviä rutiiniluontoisia PSA-testejä vastaan puhuu myös testin kehittäjä Richard J. Ablin. Hän on kirjoittanut sitä vastaan kirjankin. Siinä hän katsoo, että PSA-testin käyttö

5 terveiden miesten eturauhassyövän seulontatestinä palvelee lääketeollisuuden ja muiden eturyhmien tarkoitusperiä ja on Ablinin mukaan aiheuttanut USA:ssa yli miljoonan miehen kuoleman hoitokomplikaatioihin. Suomalainen Eturauhassyövän tuki ry suosittelee PSA-mittauksia oireettomillekin miehille ja tekee niitä ilman lähetettä. Kataja pitää toimintaa epäeettisenä. Hoidoista on hyötyä ja haittaa Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila sanoo, että vaikka tutkimusnäytön mukaan PSA-testiin perustuva seulonta löytää eturauhassyöpiä ja siten vähentää kuolleisuutta, syövän hoito voi aiheuttaa myös haittoja, kuten ongelmia potenssissa sekä virtsan ja ulosteen pidätyskyvyssä. Vielä ei eroteta tarpeeksi hyvin, mitkä eturauhassyövän kasvaimet ovat vaaraksi ja mitkä eivät vaikuta potilaan elämään. Malila pitää ongelmallisena sitä, että PSA-mittauksiin liittyy villiä toimintaa, jolloin testejä tehdään oireettomillekin miehille eivätkä miehet tiedä, mitä tulokset tarkoittavat, milloin pitää olla huolissaan ja mihin hakeutua jatkoselvityksiin ja hoitoon. Hän kuitenkin toteaa, että mies, jolta on testauksen ansiosta löytynyt eturauhassyöpä ja joka on hoidettu, on tietenkin helpottunut eikä voi ajatella asiaa väestönäkökulman kannalta, vaan oman elämänsä kannalta. On kauheaa, jos elää syövän varjossa turhaan ja hoitojen haitat heikentävät elämänlaatua. Mutta on katastrofi, jos ihminen kuolee, koska syöpää ei löydetty ajoissa.

6 Eturauhassyöpäpotilaiden Tuki ry:n puheenjohtajan Paavo Koistisen mielestä PSA-mittauksia kannattaa tehdä myös yli 50-vuotiaille oireettomille miehille, jotta syöpätapaukset löydetään ajoissa. Koistinen on myös Potilasliiton puheenjohtaja. Se järjesti marraskuussa Potilaan päivän Tampere-talossa. "Mistä voi tietää, kenen tutkiminen on turhaa?" Eturauhassyöpäpotilaiden Tuki ry:n puheenjohtaja Paavo Koistinen sanoo, että yhdistyksellä on eturauhassyövän PSA-mittauksiin selvä kanta: niitä kannattaa tehdä myös yli 50-vuotiaille oireettomille miehille jotta syöpätapaukset löydetään varhain. Jos tuodaan esiin sitä näkökantaa, että mies voi elää eturauhassyövän kanssa oireetonta elämää, jäävätkö tutkimuksiin hakeutumatta myös ne miehet, joilla on vakava eturauhassyöpä? Olen tavannut miehiä, jotka ovat luokitelleet oireensa ikääntymiseen kuuluviksi eivätkä ole hakeutuneet tutkimuksiin ajoissa.

7 Eturauhassyöpäpotilaiden tukiyhdistys tekee PSA-mittauksia ilman ajanvarausta ja lähetettä. Koistinen puolustaa menettelyä kertomalla, ettei yhdistys tee diagnooseja, vaan lähettää tuloksen asiakkaan kotiin ja jos arvo on koholla, se on merkitty tähdellä ja on syytä hakeutua lääkäriin. Koistinen tietää PSA-mittauksia kritisoitavan siitä, että ne voivat turhaan tuoda miehen elämään syövän varjon. Kuka sitä voi ennustaa, kenen kohdalla diagnoosi on turha ja kenen kohdalla ei? Koistinen ei ole huolissaan myöskään mahdollisesti turhien PSA-mittausten yhteiskunnallisista kustannuksista, vaan toteaa, että se vasta maksaa, jos syöpä pääsee leviämään. Terveydenhuolto on ihmisiä varten. Silmätautiopin professori Anja Tuulonen kertoo, että glaukooman diagnosointi etenkin likinäköisiltä nuorilta on erityisen haastavaa, sillä nuorille ei ole olemassa kunnollisia vertailuarvoja. Siksi nuori voi helposti saada väärän diagnoosin. "Tutkimusten lisääminen ei ole ratkaisu" Mitä siis tehdä, jotta hoitoa vaativat eturauhassyövät ja glaukoomaa sairastavat löydettäisiin? Luonteva johtopäätös olisi lisätä tutkimuksia.

8 Taysin Silmäkeskuksen ylilääkäri Anja Tuulonen kuitenkin sanoo, että se ei välttämättä johda todellisten tapausten löytymiseen, vaan ainoastaan virheellisten diagnoosien lisääntymiseen. Runsaista tutkimuksista ei automaattisesti seuraa parempaa hoitoa, vaan tuloksena voi olla esimerkiksi se, että vauraille ihmisille, joilla on varaa teettää tutkimuksia, tehdään turhia diagnooseja ja hoidosta eniten hyötyvien sairaus jää löytymättä. Tuulonen kertoo silmälääkäreiden arvioineen, pitäisikö glaukoomaa seuloa kuten rintasyöpää. Puuttuvan näytön vuoksi Glaukooman Käypä hoito työryhmän kanta on, että ei, koska seulonta toisi paljon lisää vääriä diagnooseja. Glaukooman diagnosointi ei ole yksiselitteistä. On vain päätetty, mikä on se raja, jonka ylittyessä potilaalla on glaukooma eivätkä silmälääkärit ole tästä rajasta yksimielisiä. Jos rajaa siirretään, saadaan uusia potilaita. "Mammografian hyöty pitää kertoa ymmärrettävästi" Vesa Katajakaan ei kannata syöpäseulontojen lisäämistä ilman tarkkaa harkintaa. Kun Etelä-Koreassa lisättiin rajusti kilpirauhassyöpien seulontaa, kilpirauhassyöpää sairastavien potilaiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti, mutta kuolleisuuteen seulonnat eivät heijastuneet. Kun vainajia on tutkittu, suurelta osalta on löytynyt kilpirauhassyövän kaltaisia muutoksia, vaikka kilpirauhassyöpään kuoleminen on hyvin harvinaista. Myös naisten rintasyövän seulonnassa mammografiassa löytyy syövän esiasteita, jotka eivät kehittyisi syöväksi eivätkä siis haittaisi naisten elämää. Kataja toivoo, että syöpäjärjestöt jakaisivat oikeaa tietoa seulonnan hyödyistä. Seulontaan kutsutuilla mammografiasta on se hyöty, että seulomalla tuhat naista kymmenen vuoden ajan, estetään yksi rintasyöpäkuolema. Seulontaan osallistuneilla hyöty on hieman suurempi eli iästä riippuen kaksi tai kolme tuhannesta seulotusta naisesta. Kataja vaatii, että mammografian hyöty pitää ilmaista naisille ymmärrettävästi. Näin he voivat päättää, haluavatko he osallistua seulontaan, sillä siihen sisältyy riski väärästä diagnoosista ja turhiin toimenpiteisiin joutumisesta. Kataja huomauttaa, että mammografia antaa kuvan vain sen hetken terveydentilasta eikä kerro mitään huomisesta. Eritoten hitaasti etenevät syövät jäävät kiinni mammografiassa, mutta tappavat syövät ilmenevät riippumatta siitä, onko nainen käynyt hiljattain mammografiassa. Moni nainen kysyy hämmentyneenä, miten hänellä voi olla pitkälle edennyt rintasyöpä, vaikka hän juuri vuosi sitten kävi mammografiassa.

9 Ylilääkäri Anja Tuulosen ja sairaanhoitaja Anna Keltto-Honkelan potilaista Taysin Silmäkeskuksessa suurin osa sairastaa silmänpohjan rappeumaa, glaukoomaa, diabeettisia silmäsairauksia tai kaihia. Turha hoito on toiselta potilaalta pois Johtajaylilääkäri Vesa Kataja ja ylilääkäri Anja Tuulonen katsovat, ettei ole samantekevää, jos terveydenhuollossa tehdään tutkimuksia varmuuden vuoksi. He muistuttavat, että terveydenhuollossa on rajalliset voimavarat ja yhteen toimenpiteeseen käytetyt resurssit ovat poissa toisen sairauden ja potilaan hoidosta. Tuulonen huomauttaa, että kun ihmisiä halutaan hoitaa hyvin, on olemassa riski, että toimenpiteitä kohdistetaan yhä terveempiin. Hyvinvointi ei lisäänny, mutta bisnes toki voi hyvin, hän sanoo ja pitää erikoisena, ettei länsimaissa pidetä edes pahana, vaikka iso joukko potilaita saa diagnoosin sairaudesta, jota heillä ei ole. Syöpärekisterin johtaja Nea Malila katsoo, että ylidiagnosoinnista on syytä olla huolissaan. Syöpäpotilaiden joukossa on jonkin verran ylidiagnosointia. Tästä esimerkkejä ovat eturauhassyövän ja ihomelanooman lisääntyminen, vaikka kuolleisuus niihin vähenee. Lääkäreitä tästä ei voi syyttää, koska lääkäri tietenkin pyrkii ottamaan potilaan oireet vakavasti ja löytämään syöpätapaukset ajoissa. Vesa Katajakin uskoo, että ylidiagnosoinnin taustalla on hyvä tarkoitus, halu hoitaa ihmisiä hyvin.

10 Mutta joskus pyrkimällä tekemään hyvää tehdäänkin pahaa. Näiden syöpien seulonnasta on hyötyä PSA-testit antavat vääriä hälytyksiä eturauhassyövästä ja mammografiaseulonnoissa löytyy syövän esiasteita, joista ei tosiasiassa olisi haittaa naiselle. Kannattaako syöpiä siis seuloa? Kyllä kannattaa, vastaa johtajaylilääkäri Kataja. Kohdunkaulansyövän seulonnassa papa-kokeella ja HPV-testillä löydetään syövän esiasteita, joista hoitamattomana kehittyisi syöpää. Seulonta ehkäisee valtavasti kuolleisuutta. Kohdunkaulansyövän seulonta on ollut suoranainen menestystarina, Kataja sanoo. Hyviä tuloksia on saatu myös suolistosyöpien seulonnasta. OIREET Eturauhassyöpä ja glaukooma Glaukooma Glaukooma on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka varsinkin hoitamattomana voi johtaa sokeutumiseen. Suomessa oli vuonna 2016 noin glaukoomapotilasta. Suurin osa heistä on yli 65-vuotiaita. Glaukoomaa on kymmeniä eri tyyppejä, mutta yleisin on avokulmaglaukooma. Se tulee tyypillisesti ensin toiseen silmään, mutta koska toinen silmä korjaa heikkenevän silmän toimintaa, glaukooma voi edetä huomaamatta pitkälle. Glaukooman riskitekijöitä ovat muun muassa korkea ikä, diabetes, kohonnut silmänpaine, sukurasite ja tumma etninen tausta. Ennen glaukoomasta puhuttiin viherkaihina. Eturauhassyöpä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Se todetaan Suomessa vuosittain noin miehellä. Vuonna 2010 eturauhassyöpää sairasti miestä ja siihen kuoli heistä 850. Eturauhassyövän vaaraa lisäävät runsas rasvan käyttö, lihavuus ja tupakointi sekä mahdollisesti myös suurentunut mieshormonipitoisuus.

11 Eturauhassyövän ensioireita ovat muun muassa virtsaamiseen liittyvät häiriöt ja virtsaamistarpeen lisääntyminen. Joskus eturauhassyövän ensimmäinen oire voi olla etäpesäkkeistä johtuva luustokipu tai luun murtuma. Lähde: Duodecimin Terveyskirjasto ja Duodecim Käypä hoito