Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento X: Demokratian peruselementit: Poliittinen osallistuminen ja julkinen keskustelu

Transkriptio

1 Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento X: Demokratian peruselementit: Poliittinen osallistuminen ja julkinen keskustelu

2 Poliittinen osallistuminen Poliittinen osallistuminen on laaja käsite, joka sisältää toisaalta vaikuttamisen edustuksellisessa järjestelmässä Äänestäminen vaaleissa, ehdokkuus Ja siihen läheisesti kytköksissä olevaa vaikuttamista Puolueaktiivisuus Kommunikaatio edustajien kanssa Ja toisaalta vaikuttamisen julkiseen keskusteluun Mielipiteiden ilmaiseminen (eri keinoin) ja muiden mielipiteiden kuunteleminen Ja osallistumista uusien osallistumismuotojen kautta Ns. demokraattiset innovaatiot

3 Poliittinen osallistuminen Usein tehdään erottelu konventionaalisen ja eikonventiaalisen osallistumisen välillä Konventionaalinen osallistuminen Edustuksellisen järjestelmän puitteissa tapahtuvat osallistuminen Äänestäminen, ehdokkuus, puolueaktiivisuus, jne. Ei-konventionaalinen osallistuminen haastaa vallitsevaa järjestelmää (protestiosallistuminen) Laittomat lakot, mielenosoitukset; kansalaistottelemattomuus

4 Poliittinen osallistuminen Poliittinen osallistuminen kattaa myös uudenlaisia, ei perinteisiä vaikuttamiskeinoja Poliittinen kuluttaminen Poliittiset järjestelmät tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia poliittiseen osallistumiseen Joissakin maissa käytössä uusia kansalaisosallistumisen muotoja (ns. demokraattiset innovaatiot)

5 Poliittisen osallistumisen motivaatiot Instrumentaaliset motivaatiot (osallistumisesta koituva hyöty) Vaikuttaminen politiikkaan Yksilöiden politiikkaa koskevat (ideologiset ja muut) preferenssit Valikoivat kannustimet Osallistumisesta koituva henkilökohtainen hyöty Ekspressiiviset motivaatiot Omien näkemysten ilmaisu, kommunikaatio Velvollisuuden tunne Ajatus kansalaisvelvollisuudesta

6 Puolueet Puolueet välittäjinä kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen päätöksenteon välillä Puolueiden tavoitteena saada vaikutusvaltaa vaaleissa, joissa ne pyrkivät maksimoimaan äänimääräänsä Puolueiden kautta rekrytoidaan jäsenet edustuksellisiin elimiin Puolueet ovat ideologisesti yhtenäisiä Ideologia: maailmankuva, käsitys hyvästä yhteiskunnasta Puolue ottaa kantaa useisiin asiakysymyksiin Vrt. Yhden asian liikkeet Puolueilla on jäsenistö

7 Puolueiden luokitteluperusteita Duverger: eliitti- ja massapuolueet Eliittipuolueissa pieni mutta aktiivinen ja vaikutusvaltainen jäsenistö Toiminta keskittyy vaaleihin Massapuolueissa on paljon jäseniä, jotka samaistuvat puolueen ideologiaan Puolueet ankkuroituneet kansalaisyhteiskuntaan Aktiivista toimintaa myös vaalien välillä Työväenpuolueet ovat perinteisesti olleet massapuolueita

8 Teorioita vaalikilpailusta ja agendanmäärittelystä Anthony Downs (1957): An Economic Theory of Democracy Kahden puolueen vaalikilpailu Yksi ideologinen ulottuvuus Maksimoidakseen äänimääränsä puolueet/ehdokkaat omaksuvat mediaaniäänestäjän aseman Onko olemassa yhtä hallitsevaa ideologista ristiriitaulottuvuutta? Ei välttämättä, sillä puoluejärjestelmän taustalla usein monia eri ristiriitaulottuvuuksia

9 Puolueet ja ristiriitaulottuvuudet Länsieurooppalaisissa demokratioissa puoluejärjestelmien taustalla yhteiskunnalliset lohkeamat (cleavages, Lipset/Rokkan) Luokkajako Keskusta-periferia Uskonnot, kielet Länsieurooppalainen puoluejärjestelmä kehittyi pitkälti 1900-luvun alussa

10 Puolueet ja ristiriitaulottuvuudet Teoriat puoluejärjestelmän jäätymisestä (Lipset & Rokkan 1967, 50) The party systems of the 1960s reflect, with few but significant exceptions, the cleavage structures of the 1920s. Vaikka puolueiden jäsenmäärät ovat supistuneet, vanhat puolueet ovat pitäneet pintansa. Tosin äänestäjien liikkuvuus on lisääntynyt (puolueuskollisuus vähentynyt) Myös puolueiden ideologinen profiili ja niiden edistämät asiakysymykset elävät

11 Puolueet ja ristiriitaulottuvuudet On myös uusia ristiriitaulottuvuuksia, jotka ovat vaikuttaneet puoluejärjestelmän kehittymiseen Taloudellinen hyvinvointi vs. ympäristö Vrt: materialismi/postmaterialismi (Inglehart) Kansallinen päätösvalta vs. globalisaatio Puoluejärjestelmän muutos voi kohdata institutionaalisia esteitä Esim. vaalijärjestelmät, äänikynnykset

12 Teorioita vaalikilpailusta ja agendanmäärittelystä Vaalikilpailu on myös sitä, että tuodaan esille uusia asiakysymyksiä, ristiriitaulottuvuuksia sekä pyritään painottamaan niiden merkitystä Myös ehdokkaiden henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on merkitystä mediaperusteisessa vaalikilpailussa Poliittiseen agendamäärittelyyn osallistuvat myös kansalaisjärjestöt, etujärjestöt (ennen kaikkea taloudelliset), media jne.

13 Etujärjestöt Etujärjestöt tavoitteena vaikuttaa politiikkaan jäsenistönsä etujen ajamiseksi Esimerkiksi työmarkkinajärjestöt, opiskelijajärjestöt Vaikutuskeinot: lobbaus, osallistuminen julkiseen keskusteluun, taloudellinen painostus, lakkoilu Korporatismi: poliittinen järjestelmä, jossa organisoidut etujärjestöt voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Esim. työmarkkina- ja tulopolitiikka Suomessa

14 Kansalaisjärjestöt Kansalaisjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun omien tavoitteidensa saavuttamiseksi Eivät kilpaile vallasta vaaleissa Tavoitteet voivat liittyä ideologisiin kysymyksiin tai erilaisiin arvokysymyksiin Organisoituvat yleensä muutamien asiakysymyksen ympärille

15 Julkinen keskustelu Habermas: julkinen sfääri Foorumeita, joilla poliittiset ongelmat määritellään ja esitetään niihin ratkaisuvaihtoehtoja Muodollisia: esim. parlamentit, puolueet Epämuodollisia: esim. kansalaisjärjestöt, poliittinen nettikeskustelu Julkinen mielipide Julkisessa keskustelussa kehittynyt mielipide Habermas tekee tiukan erottelun julkisen mielipiteen ja esim. mielipidemittausten tulosten välillä

16 Julkinen keskustelu Hyvin toimivassa edustuksellisessa demokratiassa parlamentaarinen päätöksenteko on yhteyksissä kansalaisyhteiskunnan julkisiin sfääreihin Yhteiskunnalliset ongelmat määritellään julkisissa sfääreissä Kansalaisyhteiskunnan julkiset sfäärit valvovat parlamentaarista päätöksentekoa Päätöksenteon legitimiteetti perustuu vuorovaikutukseen julkisten sfäärien ja päätöksenteon välillä.

17 Julkisen keskustelun ongelmat Julkisuuden rakennemuutos (Strukturwandel der Öffentlichkeit 1962): Porvarillisesta julkisuudesta joukkotiedotusvälineiden hallitsemaan julkisuuteen Tiedotusvälineiden hallitsemassa julkisessa keskustelussa keskustelu määräytyy pitkälti ylhäältä alaspäin ( politics of spin ) Imagot vaikuttavat

18 Julkisen keskustelun ongelmat Habermasin mukaan yhteiskunnan monimutkaisuus ja päätöksenteon vaatima erityistieto estävät riittävän julkisen keskustelun. keskeisistä asiakysymyksistä ei pystytä käymään riittävää kansalaiskeskustelua. demokraattinen tahdonmuodostus on alimääräytynyttä. Samalla demokraattisen keskustelun merkitys vähenee päätösten perusteiden arvioinnissa ja päätösten valvonnassa.

19 Julkisen keskustelun ongelmat Esimerkiksi Cass Sunstein (Going to Extremes, 2009) käsittelee julkisen keskustelun polarisaation ongelmaa Taustalla on se ongelma, että poliittisissa keskusteluissa samanmieliset keskustelevat usein keskenään Vrt. Mutzin analyysi ihmisten pyrkimyksestä välttää poliittisia konflikteja ns. enklaavideliberaatio on erityisen tyypillistä nettikeskusteluissa Enklaavideliberaation seuraukset: mielipiteiden polarisaatio ja virhekäsitysten vahvistuminen

20 Demokraattiset innovaatiot Edustuksellisen demokratian tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien rinnalle kaivataan usein uusia osallistumismahdollisuuksia Keskittyvät usein yksittäisiin asiakysymyksiin Smith (2009) puhuu demokraattisista innovaatioista. Institutionalisoidut osallistumismuodot, jotka vahvistavat demokratiaa ja parantavat sen laatua. Tosin yleensä usein niiden vaikutus on jäänyt vähäiseksi. Poikkeuksia esim. suora demokratia Sveitsissä, osallistuva budjetointi Porto Alegressa

21 Demokraattiset innovaatiot Kansalaisaloitteet: mahdollistavat asiakysymysten esille tuomisen politiikan esityslistalle Johtavat joko parlamentaariseen käsittelyyn tai kansanäänestykseen Kansanäänestykset: mahdollistavat osallistumisen yksittäisiä kysymyksiä koskevaan päätöksentekoon Sitovat ja neuvoa-antavat Aloitteentekoprosessi ratkaiseva Päätöksiä edistävät ja päätöksiä kontrolloivat kansanäänestykset

22 Demokraattiset innovaatiot Osallistuva budjetointi Osa paikallisesta budjetista annetaan kansalaisten päätettäväksi Kansalaiset valitsevat kaikille avoimessa kansankokouksessa edustajat jotka valmistelevat päätöksen; kansankokous myös valvoo budjetin toteutumista Kehitettiin Brasiliassa, Porto Alegressa, jossa merkittävä ja institutionalisoitunut käytäntö (cogovernance)