TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Politiikka ja av-kulttuuri (Suomessa) Suomen mediajärjestelmän muutos

Transkriptio

1 TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Politiikka ja av-kulttuuri (Suomessa) Juha Herkman, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän oppiaine Suomen mediajärjestelmän muutos Lehdistötuki (miljoonaa euroa) 79 25,2 14,4 Sanomalehtien lukumäärä Aikakauslehtien lukumäärä Yleisradion osuus radion kuuntelusta (%) Kaupallisten kanavien osuus radion kuuntelusta (%) * Yleisradion osuus tv-katselusta (%) (70) Kaupallisten kanavien osuus tv-katselusta (%) (30) ** Suurin kaupallinen mediayritys (ja sen liikevaihto miljoonissa euroissa) Sanoma OY (243) Sanoma OY (313) YLE:n liikevaihto miljoonissa euroissa Internetiin liitetyt kotitaloudet (%) 7 (1996) 58 Sanoma-WSOY (2.622) * Yksityiset paikallisradiot aloittivat ** MTV-kanavan osuus kaikesta tv-katselusta Mitä mediajärjestelmässä on Kekkosen jälkeen tapahtunut? Median markkinoituminen Poliittisen lehdistön rapautuminen Median poliittisen kontrollin höltyminen (vrt. YLE) Vallan vahtikoira statuksen vahvistuminen Kaupallistuminen, viihteellistyminen: kiinnostavuudesta keskeinen uutiskriteeri, yleisön ja mainostajien merkityksen korostuminen, skuuppien metsästys, poliittiset skandaalit, julkisen palvelun asema? Digitalisoituminen ja verkkoviestinnän nousu Perinteisen median ja journalismin kriisi? Esim. sosiaalinen media ja sukupolvien kuilu 1

2 Politiikan medioituminen Mediasta tullut politiikan kannalta keskeinen tekijä Julkisuuden tavoittelu ja hallinta Politiikan henkilöityminen/intimisoituminen Viestinnän (ja politiikan) professionalisoituminen Media kolonisoi politiikan? Politiikan medioitumisen aste? Avoimuus vs. piiloutuminen? Poliittinen kontrolli vs. mediakontrolli? Selkeys vs. monimutkaisuus? Yleisödemokratia vs. konvergenssikulttuuri Bernard Manin (1997): The Principles of Representative Government. Cambridge: Cambridge University Press. Luokkayhteiskunnan perinteisten rakenteiden mureneminen Puolueideologioiden ja erojen kaventuminen Politiikan kansainvälistyminen ja hallinnollistuminen Puolueista henkilöpoliitikkoihin Julkisuus, persoonapolitiikka Ehdokkaan merkitys korostuu vaaleissa puolueen kustannuksella Median, yksityisen ja politiikan piirit John Corner: Mediated Persona and Political Culture. Teoksessa J. Corner & D. Pels (toim.), Media and the Restyling of Politics, London: Sage. 2

3 Eri viestinten roolit vaalijulkisuudessa teemahaastattelujen perusteella Media Televisio Tehtävät vaaleissa Näkyvyys, tunnettuus Julkisuuden kohde Henkilöt Luonnehdinta Showbisnes Radio Näkemykset Henkilöt, asiat Substanssi Lehdistö Internet Taustat, näkemykset Vuorovaikutus, näkemykset Asiat, henkilöt Henkilökohtaiset asiat Konservatiivisuus Kommunikaatio Konvergenssikulttuuri Henry Jenkins (2008): Convergence Culture. Where Old and New Media Collide. New York: New York University Press Konvergenssikulttuurissa uusi ja vanha media törmäävät, jossa ruohonjuuritason media limittyy suuriin mediakorporaatioihin ja jossa mediatuottajat ja mediakuluttajat kamppailevat toistensa kanssa ennaltaarvaamattomasti mediakentän voimasuhteista. Joukkoäly (collective intelligence) Osallistuva kulttuuri (participative culture) Poliittisen toiminnan uudet muodot vs. puoluepolitiikka Puoluedemokratiasta konvergenssikulttuuriin? Puoluedemokratia Yleisödemokratia Konvergenssikulttuuri (Kekkosen aika) (1980->) (2008->) Mediasukupolvi Sanomalehti- Televisio- Netti- Identiteetit kansallisia luokkapohjaisia moninaisia epäselviä kansainvälisiä yhteisöllisiä Viestimet puolueiden sanomalehdet radio ja televisio sitoutumattomat lehdet aikakauslehdet kaupallinen radio ja televisio internet Politiikan lähtökohta luokkapohjainen ideologinen puoluepohjainen mediajulkisuus imagot henkilöt asiakysymykset avoimuus vuorovaikutus Poliittiset päätökset politiikan instituutiot eliitti, valtio johtavat poliitikot, eliitti hallitus sosiaalisuus joukkoäly 3

4 Julkisuuden kohtalo? Polarisaatio: poliittinen järjestelmä/yleisödemokratia vs. elämänpolitiikka/konvergenssikulttuuri Sukupolvien välinen kuilu Strateginen viestintä vs. ruohonjuuritason toiminta Päätöksenteko, rakenteet vs. osallistuminen Esim. sosiaalinen media ja poliittinen markkinointi vs. vuorovaikutus/dialogi kansalaisyhteiskunnassa Tulevatko poliittisen viestinnän ja päätöksenteon käytännöt muuttumaan, kun konvergenssikulttuurin sukupolvi kasvaa osaksi järjestelmää? Poliittisen sosialisaation jatkumo? Mistä perussuomalaisten vaalimenestys 2011 kertoo? Representaation politiikka osana yleisö- ja konvergenssikulttuuria Stuart Hall: Toisen spektaakkeli teoksessa Identiteetti (1999) re-presentaatio = uudelleen esitys maailman kuvaaminen jonkinlaiseksi sekä esitys että käytäntö representaatiojärjestelmät, vrt. visuaalinen järjestys (Seppänen) Representaatio vallan muotona vakiintuneet / hegemoniset representaatiot pyrkivät rajaamaan visuaalisen kulttuurin merkityksiä erilaisilla tavoilla, kuten: 1) ensisijainen katsoja-asema 2) stereotyypittely 3) voyeurismi, fetisismi 4

5 Kolme keinoa haastaa vakiintuneet representaatiot 1) stereotyyppien kääntäminen nurin 2) kielteisten kuvien korvaaminen myönteisillä 3) vakiintuneiden representaatioiden tai stereotyyppien horjuttaminen niiden sisältä käsin: merkitysten saattaminen liikkeeseen (esim. huumorin avulla) Huumori kulttuurin politiikkana huumorissa usein representaation politiikan muodot 1) ja 3) huumorin yhteiskunnallisuus? huumorin kaksi ulottuvuutta: 1) järjestyksen yllä pitäminen (varoventtiiliteoriat) 2) järjestyksen horjuttaminen (subversiivisuus, resistanssi) Huumori kulttuurin politiikkana subjektin ongelma: huumori ja valta 1) kuka nauraa? (subjekti) 2) kenelle/mille nauretaan? (toinen) 3) miten nauretaan? (arvostelma) 4) kuka voi käyttää stereotyypittelyä huumorin politiikkana? (subjekti) huumorin suhteellisuus vs. universaalisuus: eri ihmiset nauravat eri asioille (subjekti vs. rakenne) 5

6 Postmodernin politiikkaa Tuija Pulkkinen: Postmodernin politiikan filosofia (1998) Totuuksien, Suuren Teorian vastustus identiteettipolitiikka (esim. sukupuoli, seksuaalisuus): jatkuva neuvottelu ironinen maailmasuhde ja av-kulttuuri 1) av-tekstit (esim. mainonta) 2) av-kulttuurin vastaanotto/käyttö Elämänpolitiikka ja representaatiot Perinteisten luokkarakenteiden murtuminen Individualisoituminen, konsumerisoituminen Yksilön valinnat politiikan keskiöön Kulutus, identiteetit, arvovalinnat Anthony Giddens: elämänpolitiikka (life politics) Chantal Mouffe: post-politiikka Puoluepolitiikan kriisi Politiikan ja poliitikkojen arvostus vähäistä Puolueosallistumisen lasku Äänestysaktiivisuuden lasku Liikkuvien äänestäjien määrän kasvu Kansalaisaktivismin, liikkeiden yms. nousu Populismin nousu Postmodernin elämänpolitiikan ongelma postmodernin politiikan paradoksi: kiinnittymättömyyden arvotyhjiö? riittääkö ironisuus/identiteetti politiikan lähtökohdaksi? yksilö (subjekti) yhteisö (rakenne)? representaation politiikan mahdollisuudet ja rajat? olosuhteiden muutokset kulttuuriset muutokset? uusmaterialismin nousu realistinen kritiikki 6