kolmijaon osa-alueilla. alueilla.

Transkriptio

1 Lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta Valtio-opin opin johdantokurssi Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Vallan kolmijako Charles-Louis de Secondat Montesquieu Lainsäädäntöelimet (parlamentit) tekevät lakeja Toimeenpanovallan edustajat (presidentit, hallitukset, virkakoneisto) panevat lait toimeen Oikeuslaitos tulkitsee lait ja tuomitsee niiden perusteella Erottelu periaatteellinen. Nykyisin käytännössä paljon päällekkäisyyttä kolmijaon osa-alueilla. alueilla. 2 Poliittiset järjestelmät voidaan sijoittaa enemmistö-konsensusjatkumolle Enemmistöjärjestelmiä kutsutaan usein myös Westminster-järjestelmiksi Kaksi eri käsitystä demokratiasta: Pyritäänkö ainoastaan enemmistön tahdon toteuttamiseen vai laajemmin koko kansan tahdon toteuttamiseen? Tyypillinen enemmistöjärjestelmä on Britannia, konsensusjärjestelmiä esimerkiksi Pohjoismaat Lijphartin (1999) mukaan em. järjestelmiä erottelevat mm. seuraavat piirteet: 1) Hallitukset: yhden puolueen enemmistöhallitus vai laajat monipuoluehallitukset 2) Hallituksen ja parlamentin suhde: kummalla puolella vallan painopiste? 3) Kaksi- vai monipuoluejärjestelmä? 3 4 4) Enemmistö- vai suhteellinen vaalitapa 5) Etujärjestöjen asema: pluralismi ja kilpailu vai korporatistinen järjestelmä, jossa etujärjestöjen ja valtiovallan suhde hyvin läheinen Lijphartin (1999) empiirisen tutkimuksen mukaan mitä konsensuaalisempi poliittinen järjestelmä on sitä tyytyväisempiä kansalaiset ovat demokratian toimivuuteen enemmän naiset ja vähemmistöt ovat mukana politiikassa korkeampi äänestysaktiivisuus laajempi hyvinvointivaltio vähemmän väkeä vankiloissa 5 6 1

2 UK -1,39 Kanada -1,07 Kreikka -0,74 USA -0,52 Irlanti 0,12 Saksa 0,23 Ruotsi 1,04 Alankomaat 1,16 Suomi 1,66 Sveitsi 1,87 Mitä suurempi taulukon arvo, sitä lähemmäs poliittinen järjestelmä sijoittuu konsensusmallia. Parlamenttien funktiot Lakien säätäminen Hallituksen valitseminen Edustaminen (kansanedustajat edustavat kansaa suhteessa toimeenpanovaltaan) Keskustelu Budjettivalta Toimeenpanovallan valvonta Lähde: Lijphart Kansanedustajien edustavuutta voidaan lähestyä neljän eri näkökulman avulla 1 Luottamusmalli Edustaja on kansalaisten luottamusmies Edustaja ei ole sidottu äänestäjien mielipiteisiin vaan omaan harkintaan Luottamus testataan seuraavissa vaaleissa uudelleen 2 Delegaattimalli Kansalaiset delegoivat valtaa edustajille Edustajat ovat sidottuja oman vaalipiirin tai äänestäjien mielipiteisiin Edustajan takaisinkutsunta mahdollista (joissakin poliittisissa järjestelmissä) 3 Puoluemandaattimalli Korostaa puolueita yksittäisten edustajien sijaa Äänestäjät antavat mandaatin puolueille, eivät yksittäisille edustajille Edustajat toteuttavat puolueen ohjelmaa 9 10 Parlamenttien koko 4 Samankaltaisuusmalli Missä määrin erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät edustettuina? Parlamentti on kansakunta pienoiskoossa Joidenkin ryhmien aliedustus tai puuttuminen kokonaan vääristää päätöksentekoa Parlamenttien koko vaihtelee suuresti Kiinan kansankongressi: 3000 edustajaa Tuvalun parlamentti: 12 edustajaa Parlamentin koko ei takaa sen valtaa, pikemminkin päinvastoin Taagepera & Shugart: Parlamenttien koon kolmannen juuren laki S = P 1/3 S = paikkamäärä, P = maan väkimäärä

3 Parlamenttityypit Aktiivinen parlamentti Reaktiivinen parlamentti Marginaalinen parlamentti Minimaalinen parlamentti Parlamenttien vaikutusmahdollisuudet Vaikutus- mahdollisuudet Parlamentti voi autonomisesti luoda uutta lainsäädäntöä Parlamentti pääasiassa reagoi hallituksen esityksiin, voi vaikuttaa yksityiskohdissa Parlamentilla hyvin vähän, jos lainkaan vaikutusmahdollisuuksia Vallanpitäjien kumileimasin Esimerkkejä USA:n kongressi Britannian alahuone Sosialistimaiden parlamentit Afrikan yksipuoluevaltiot Kamarien määrä Parlamentit voivat olla joko yksi- tai kaksikamarisia Kamarit voivat olla tasa-vertaisia (USA) tai toinen kamari vähemmän merkityksellinen (Britannia) Ensimmäisen kamarin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla, toisen kamarin jäsenten valintatavat vaihtelevat Kaksikamarijärjestelmä on erityisen tyypillinen liittovaltioille, mutta myös useasta yhtenäisvaltiosta löytyy sellainen Vuonna 2001 maailman 178 parlamentista 115 oli yksikamarisia Maa Itävalta Belgia Ranska Saksa Italia Alankomaat Britannia Esimerkkejä ylähuoneista Nimi Bundesrat Bundesrat Eerste kammer House of Lords Jäsenten valinta Osavaltioparlamentit valitsevat Osa suorilla vaaleilla, osa epäsuorasti Paikallisvaltuutetut valitsevat Osavaltioiden hallitusten jäsenet muodostavat Bundesratin Suorat vaalit Valitaan epäsuorasti Osa nimitetään eliniäksi, osa perinnöllisiä Kaksikamarijärjestelmä on hyvä, koska Vallanjako vaikeuttaa enemmistön tyranniaa Kaksi kamaria pystyy valvomaan hallitusta, presidenttiä ja virkakoneistoa paremmin kuin yksi Kaksi kamaria mahdollistaa paremman edustuksellisuuden Kaksi kamaria mahdollistaa lakiehdotusten tarkemman läpikäymisen Lähde: Gallagher ym Kaksikamarijärjestelmä on huono, koska Yksi kamari on tehokkaampi Toinen kamari voi rajoittaa demokraattisia uudistuksia, jos sitä ei ole valittu demokraattisesti (ketunmetsästys Britanniassa) Kaksi kamaria voi johtaa pattitilanteeseen Kaksi kamaria johtaa vallitsevan tilanteen suosimiseen Parlamenttien vallan rapautumien Parlamenttien vallan ja yleisen merkityksen on väitetty viime vuosikymmenien ajan rapautuneen Puoluekurin lisääntyminen Yhteiskunnan monimutkaistuminen, valtion ja virkakoneiston kasvu on johtanut siihen, että oikeasti päätökset tehdään jo valmisteluvaiheessa Vahvat hallitukset kaventavat parlamentin vaikutusmahdollisuuksia Tiedotusvälineet ovat korvanneet parlamentit poliittisen keskustelun keskeisenä foorumina

4 Toimeenpanovalta Funktiot Toimeenpanovallan edustajien (executive) tehtävä on toimeenpanna parlamentin päätöksiä Suppea merkitys: presidentti tai pääministeri + muut ministerit Laaja merkitys: edellä mainittujen lisäksi myös virkakoneisto Perusjako: presidentiaaliset vs. parlamentaariset järjestelmät Laajassa mielessä presidentin tai pääministerin tehtävä on toimia maan poliittisena johtajana päätösten ideointi, valmistelu, toimeenpano ja delegoidun lainsäädäntövallan käyttö edustaa maata ulkomailla virkakoneiston pyörittäminen seremonialliset tehtävät kriisijohtaminen Presidentiaalinen järjestelmä Parlamentaarinen järjestelmä Tiukka vertikaalinen vallanjako: Kansa valitsee presidentin suoraan riippumatta parlamentista Parlamentti ei voi erottaa presidenttiä (poikkeuksena vakava lainrikkomus) eikä presidentti voi hajottaa parlamenttia toimeenpanovalta presidentillä, ministerit ovat vain neuvonantajia ja vastuussa ainoastaan presidentille, ei parlamentille USA, monet Etelä- ja Keski-Amerikan valtiot, Venäjä Hallituksen muodostus perustuu parlamentin puolueisiin. Ministerit ovat useimmiten samalla myös kansanedustajia. Parlamentti nimittää ja hajottaa hallituksen. Kollegiaalisessa järjestelmässä vastuu on kaikilla ministereillä yhdessä ja pääministeri on (melkein) vain yksi ministeri muiden joukossa (Suomi) Pääministerivetoisessa järjestelmässä pääministeri on vastuussa parlamentille ja ministerit vastuussa pääministerille (Britannia, Saksa) Puolipresidentiaaliset järjestelmät Valtionpäämies Valta jaettu presidentin ja pääministerin (+ hallituksen) välillä Presidentille on usein annettu valta nimittää hallitus veto-oikeus oikeus lainsäädäntöön ulkopolitiikan johto nimitysoikeus hajottaa parlamentti Ranska on tyyppiesimerkki puolipresidentiaalisesta järjestelmästä, samoin Suomi ennen perustuslain uudistamista Maa Itävalta Kanada Saksa Intia Britannia Valtionpäämies Britannian monarkki Monarkki Valintatapa Suora vaali Perinnöllinen Parlamentti valitsee Liittovaltion ja osavaltioiden parlamentit valitsee Perinnöllinen Kausi 6 vuotta Elinikä 5 vuotta 5 vuotta Elinikä

5 Hallitustyypit Yhden puolueen enemmistöhallitus tyypillinen enemmistövaalitavan maille Enemmistökoalitio yleisin muoto Keski-Euroopassa (Belgia, Saksa, Alankomaat, Suomi) Yhden puolueen vähemmistöhallitus historiallisesti erityisen tyypillisiä Ruotsille ja Norjalle syynä sosialidemokraattien suuri suosio ja blokkipolitiikka Vähemmistökoalitio erityisen yleisiä Tanskassa ja Italian ensimmäisessä tasavallassa ( ) 92) 25 5