DEMOKRATIA HISTORIAA NORMATIIVISET DEMOKRATIATEORIAT DEMOKRATIATEORIAT KANSAN TAHTO DEMOKRATIAN HYVÄT SEURAUKSET

Transkriptio

1 HISTORIAA DEMOKRATIA VALTIO-OPIN JOHDANTOKURSSI SYKSY 2013 Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Yleinen valtio-oppi Helsingin yliopisto Sana demokratia tulee kreikankielisistä sanoista demos (kansa) ja kratos (valta) Ateenan demokratia ( eaa.) Rooman tasavalta (n eaa.) Italian kaupunkivaltiot (n ) Viikingit (n ) USA:n vallankumous 1776, Ranskan vallankumous DEMOKRATIATEORIAT NORMATIIVISET DEMOKRATIATEORIAT Demokratiaa koskevat teoriat voidaan jakaa normatiivisiin ja positiivisiin teorioihin Normatiiviset demokratiateoriat: miksi demokratia on hyvä/huono? millainen demokratia on hyvä jne.? Positiiviset demokratiateoriat: minkälaisia demokratioita on olemassa, miten ne käytännössä toimivat, miten ne ovat syntyneet, mitkä tekijät edesauttavan demokratian syntyä jne. Normatiiviset demokratiateoriat voidaan jakaa kahteen ryhmään: Seurauseettiset teoriat: demokratia on hyvä koska sillä on hyviä seurauksia esim. demokraattinen prosessi johtaa parhaaseen mahdolliseen päätökseen Deontologiset teoriat: demokratia on itsessään hyvä siitä huolimatta minkälaisia lopputuloksia se tuottaa 3 Lähde: Setälä DEMOKRATIAN HYVÄT SEURAUKSET KANSAN TAHTO Kansan tahto: demokraattisissa päätöksissä toteutuu kansan tai sen enemmistön tahto Paras lopputulos: demokratia on keino tehdä parhaita tai oikeita päätöksiä Hyvät sivutulokset: demokraattinen osallistuminen kehittää kansalaisten kykyjä ja arvoja Kansan tahto argumentti olettaa, että yksittäisten kansalaisten preferenssit voidaan demokraattisen prosessin kautta jotenkin aggregoida niin, että kansan (tai enemmistön) tahto toteutuu Ongelmana on, että enemmistön tahdon määritteleminen silloin, kun vaihtoehtoja on enemmän kuin kaksi, on vaikeaa, ehkä mahdotonta erilaiset valintamenettelyt tuottavat erilaisia lopputuloksia 5 6 1

2 CONDORCET N ONGELMA ARROW N MAHDOTTOMUUSTEOREEMA Preferenssit: Äänestäjä 1: x > y > z Äänestäjä 2: y > z > x Äänestäjä 3: z > x > y Parivertailut: x vs. y: x voittaa 2-1 y vs. z: y voittaa 2-1 x vs. z: z voittaa 2-1 Siis: x > y > z > x Tässä esimerkissä ei voida määritellä mitään vaihtoehtoa, jota enemmistö äänestäjistä preferoi suhteessa kaikkiin muihin vaihtoehtoihin. Siis enemmistön tahto ei ole määriteltävissä. Lisäksi lopputulos on manipuloitavissa valitsemalla äänestysjärjestys. Edellisen kaltaisia paradokseja on myös monia muita Kenneth Arrow yleisti ongelmat: ei ole olemassa tietyt toivottavat ominaisuudet täyttävää menetelmää, jolla yksilöiden preferenssit voitaisiin aina yhdistää sosiaalisiksi preferenssijärjestyksiksi toivottavia ominaisuuksia mm. rajoittamaton ala, Paretooptimaalisuus 7 8 PARAS LOPPUTULOS DEONTOLOGISET PERUSTELU William Riker: edellä mainittujen ongelmien takia kansan tahto -argumenttia ei voi käyttää demokratian perusteluna Rikerille demokratia on menetelmä, jolla voidaan rajata poliittista valtaa demokratia on siis keino, jolla taataan yksilöiden vapaudet ja perusoikeudet (muita vastaavia mekanismeja ovat mm. federalismi ja vallanjako) Karl Popper: Ihmiset ovat erehtyväisiä. Samoin kansan enemmistö voi olla väärässä. Demokratia on järjestelmä, jossa hallituksista pääsee eroon ilman verenvuodatusta Demokratiassa toteutuu kansalaisten poliittinen tasa-arvo Demokratiassa toteutuu poliittinen oikeudenmukaisuus äänestäminen ja enemmistöpäätös on reilu tapa tehdä päätöksiä enemmistön tyrannia? 9 10 DELIBERATIVIINEN DEMOKRATIATEORIA KOMMUNIKATIIVINEN TOIMINTA Päätöksentekoa edeltävä keskustelu ja harkinta ovat demokratian tärkeimmät ominaisuudet Kyse ei ole preferenssien yhdistämisestä vaan niiden muuntamisesta Julkisessa keskustelussa ja harkinnassa suodattuvat ne vaihtoehdot, joilla on parhaat perustelut Jürgen Habermas: demokraattisen päätöksenteon legitiimiys on riippuvainen siitä, missä määrin se muistuttaa ns. ideaalia kommunikaatiotilannetta rationaalinen keskustelutilanne, jossa kaikki tasa-arvoisia ja vapaita painostuksesta ja kaikki ovat sitoutuneet harkintaan Julkinen sfääri Mitä jos kansalaiset eivät halua keskustella/osallistua?

3 ROBERT A. DAHL: POLYARKIA ROBERT A. DAHL: POLYARKIA Yksilöiden yhdenvertaisuus edellyttää kaikkien kansalaisten mielipiteiden yhtäläistä huomioimista poliittisessa päätöksenteossa (=poliittinen tasa-arvo) Ilman vastakkaista näyttöä voidaan olettaa kunkin yksilön olevan paras arvioimaan omaa etuaan (=autonomia) Polyarkia on sellainen institutionaalinen järjestely, joka toteuttaa sekä poliittisen tasa-arvon että autonomian vaatimukset Polyarkiaa kuvaa seitsemän ominaisuutta: Tasa-arvon takaavat: 1) Valta on vaaleissa valituilla edustajilla 2) Vaalit ovat vapaat ja reilut 3) Käytännössä kaikilla aikuisilla on äänioikeus 4) Oikeutta olla ehdokkaana ei ole rajattu ROBERT A. DAHL: POLYARKIA DEMOKRATIAN EDELLYTYKSET Autonomian takaavat: 5) Vallitsee mielipiteen- ja ilmaisunvapaus ja oikeus kritisoida ja protestoida hallitusta vastaan 6) Kansalaisilla on pääsy vaihtoehtoisiin tiedonlähteisiin 7) Kansalaisyhteiskunnan ryhmät ja järjestöt ovat ainakin suhteellisen riippumattomia hallitusvallasta Dahl: demokratiaan siirtymiselle ja sen säilymiselle on sekä välttämättömiä että suotuisia edellytyksiä Välttämättömät: Armeija ja poliisi ovat siviilien kontrollissa Kansalaisten demokraattiset arvot Ei ole ulkomaista demokratian vastaista interventiota Suotuisat: Moderni markkinatalous Ei vakavaa etnistä jakautumista DEMOKRATIAN EDELLYTYKSET POSTDEMOKRATIA? Empiiristen tutkimusten mukaan demokratisoitumiseen ja demokratian säilymiseen vaikuttavat: taloudellisen kehityksen taso taloudellisten resurssien jakautuminen urbanisoituminen ja teollistuminen koulutuksen leviäminen Eli lyhyesti yhteiskunnan modernisaatio Entä Intia? Monia nimiä: jälkidemokratia, managed democracy, diminished democracy Globalisaation myötä on syntynyt ylikansallinen talous-, virkamies- ja poliittinen eliitti, joka on irrallaan kansasta ja käyttää valtaa kansan tahdosta riippumatta Politiikan ja yritysten välissä toimiva neuvonantajien ja konsulttien luokka on kaapannut puolueet niiden aatteelliselta johdolta Kansallisen edustuksellisen demokratian muodot toimivat edelleen, mutta valta on karannut kansallisilta poliitikoilta Politiikan suunta ei vaihdu, vaikka oppositio tulisikin valtaan Lähde: Korvela

4 SUORAN DEMOKRATIAN VÄLINEITÄ SUORAN DEMOKRATIAN VÄLINEITÄ Tavallinen kansanäänestys (referendum) äänestäjät päättävät jonkun tietyn lakiesityksen hyväksynnästä Pakollinen / vapaaehtoinen Sitova / neuvoa-antava Monessa maassa peruslain muutokset vaativat pakollisen kansanäänestyksen (Tanska, Irlanti) Suomessa kieltolakiäänestys 1932, EUjäsenyysäänestys 1994 ja yli 50 kunnallista kansanäänestystä Kansalaisaloite Tietty ennalta määrätty määrä kansalaisia voi vaatia kansanäänestystä jostain asiasta Sveitsi, muutamat USA:n länsirannikon osavaltiot (erit. Kalifornia) Suomessa aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään 5% kuntalaisista Suomessa kansalaisaloite keväästä 2012 alkaen äänioikeutettua, lakiehdotus tai ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, eduskunnalla velvoite ottaa aloite käsittelyyn Eurooppalainen kansalaisaloite: vähintään miljoona EU-kansalaista vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita SUORAN DEMOKRATIAN VÄLINEITÄ KANSANÄÄNESTYSTEN HYVÄT PUOLET Takaisinkutsunta (recall) Tietty ennalta määrätty määrä kansalaisia voi vaatia vaaleilla valitun edustajan asemasta uuden äänestyksen kesken toimikauden Venezuela (Hugo Chávez), Kalifornia (Gray Davis Arnold Schwarzenegger), Bolivia (Evo Morales) Toimivat vallanpitäjien valvonnan välineenä rajoittaa poliittisen eliitin ja kansalaisten välistä kuilua Edistävät kansalaisten osallistumista yhteisiin asioihin Lisäävät järjestelmän legitimiteettiä KANSANÄÄNESTYSTEN HUONOT PUOLET RUOTSIN KANSANÄÄNESTYS 1955 Kansalaiset eivät välttämättä yhtä asiantuntevia kuin edustajat Mediamanipuloinnin vaara Poliitikot voivat pestä kätensä vaikeista päätöksistä Usein kansanäänestykset yksinkertaistavat monimutkaisia asioita pelkäksi kyllä/eidikotomiaksi Kuinka kauan kansanäänestyksen tulos sitoo päättäjiä? Vasemman- vai oikeanpuoleinen liikenne? Tulos: Vasen 82,9 % Oikea 15,5 %

5 RUOTSIN KANSANÄÄNESTYS 1980 Vaihtoehto 1: Ydinvoimaa ei rakenneta lisää. Nykyisistä ydinvoimaloista luovutaan sitä mukaan kun uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lisätään. (18,9%) Vaihtoehto 2: Sama kuin 1, mutta lisäksi kaikki uudet energian tuotantolaitokset joko valtion tai kuntien omistukseen. (39,1%) Vaihtoehto 3: Lisäydinvoimaa ei rakenneta. Nykyisistä ydinvoimaloista luovutaan 10 vuoden aikana. (38,7%) 25 5