70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 70 vuotta Hyvinvointia työstä

2 Turvallinen vahinkosaneeraus ja jälkivahinkojen torjunta (TUVASA-hanke) Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritysten ja Työterveyslaitoksen yhteishanke Juha Laitinen, Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n päivät Jyväskylässä

3 Osallistujat Jouko Leppänen, Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry, (edellinen toiminnanjohtaja) Kirsi-Marja Kuusisto, Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry, (uusi toiminnanjohtaja) Aaro Seppälä, ASTQ Supply House Oy, (Asko Seppälän varahenkilö, Sanna Hartikainen, PS-Palosaneeraus Oy, (Jouni Suorsan varahenkilö, Kari Korpi, Korpikorpi Oy, (Liiton hallituksen puheenjohtaja) Vesa Laaksonen, Korpikorpi Oy, Niklas Karlsson, WD-Kuivaus Oy, Tapani Mannikainen, Polygon Finland oy, Michael Casagrande, Cleanside Oy, 3

4 Osallistujat Pekka Kiho, Delete Finland Oy, Kai Salmi, Suomen Saneeraustekniikka Oy, (SAP ry:n puheenjohtaja Liisa Vanhatalo, Lifa Air Oy, Pekka Koskinen, Lassila & Tikanoja Oyj, (Sebastian Eklund on L&T:n ryhmävastaava, Antti Tuhkalainen, AT Kiinteistöcontrol Oy, Ismo Penttilä, RKM-Kuivaustekniikka Oy, Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto ry, Sirpa Laitinen, Työterveyslaitos, Marjaleena Aatamila, Työterveyslaitos, Juha Laitinen, Työterveyslaitos, 4

5 Hanke on kaksivaiheinen Vaihe I, olemassa olevien eri saneeraustyyppien toteuttamisohjeistuksen kokoaminen Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n jäsenyritykset ovat koonneet olemassa olevat työohjeistukset kosteusvaurio-, kalma-, palo- ja öljyvahinkosaneerauksesta. Yhteenveto on luovutettu viime vuoden loppuun mennessä Työterveyslaitokselle arviointia varten. 5

6 Hanke on kaksivaiheinen Vaihe II, Työterveyslaitos arvioi yhteen vedetyt saneerausohjeistukset 1) Kuinka hyvin niissä on huomioitu työntekijöiden suojautuminen, työturvallisuusasiat eli kuinka nämä asiat on otettu huomioon nykyisen työturvallisuuslainsäädäntöön, RATU-kortteihin ja muuhun yleiseen tietämykseen aiheesta 2) Kuinka epäpuhtauksien leviäminen vahinkokohteesta pystytään estämään olemassa olevilla teknisillä ratkaisuilla ja henkilökohtaisilla suojavarustuksilla 3) Hankkeessa pyritään arvioimaan myös, pystytäänkö esitetyillä tavoilla vahingon eteneminen vaurioksi pysäyttämään ja onko käytetyt työmenetelmät ja kemikaalit nykyisen tietämyksen mukaan turvallisia 4) Kuinka pystytään arvioimaan saneerauksen onnistuminen ja mitä työn laadun arviointi edellyttää 6

7 Hankkeen tavoitteet 1/4 1) Hankkeessa tuotetaan yhteenveto ( Big Data ) turvallisesta vahinkosaneerauksesta saneeraustyön edellyttämästä työntekijöiden henkilökohtaisesta suojauksesta ja sen toimivuuden arvioinnista työntekijöiden ja mahdollisesti vahinkoalueen välittömässä läheisyydessä työskentelevien altistumisen arvioinnista altistuvien työntekijöiden terveyden seurannasta työntekijöiden ja työnantajan velvollisuuksista (esim. erityisäitiyspäiväraha ja työntekijöiden ASA-rekisteröinti ja sen tuomat velvoitteet) vahinkojen leviämisen estämisestä ja ympärillä olevan toiminnan suojaamisesta sekä suojauksen onnistumisen kontrolloinnista saneeraustyön laadun kontrolloinnista ja siinä tarvittavista työkaluista hankkeessa syntyvästä syvällisemmän ohjeistuksen julkaisemisesta on alustavasti keskusteltu ja sen ensisijainen tarkoitus olisi hyödyntää JVT-Liiton jäsenyrityksiä oman toiminnan kehittämisessä ja uusien työntekijöiden työhönopastuksessa. 7

8 Tavoitteet 2/4 2) Hanke tuottaa tiivistetyn työn tilaajan ohjeen vahinkosaneeraukseen Ohjeessa kerrotaan tilaajalle millaisia vähimmäisvaatimuksia on hänen edellytettävä työn suorittajalta vahinkosaneeraustyömaalla esimerkiksi ympäristön ja työntekijöiden suojauksen osalta, jotta ne täyttävät viranomaisohjeet ja määräykset Ohjeistuksen on toivottu etenevän kronologisessa järjestyksessä: Ennen vahinkoa Vahingon aikana Vahingon jälkeen Vastuunjakotaulukko 8

9 Tavoitteet 3/4 3) Lisäksi hankkeessa arvioidaan olemassa olevan tiedon perusteella mahdollisia tutkimustarpeita eri saneerausaloilla. 3a) Hankkeessa hyödynnetään aiempia tutkimuksia ja aiheesta olemassa olevia materiaaleja Hometalkoot: Ohjeet siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Ratu PUTUSA, Puhdas ja turvallinen saneeraus RAPSU -hanke, rakennustyöpaikan pölyn leviämisen hallinta vesisumutusmenetelmällä VTT:n ja Työterveyslaitoksen palosaneeraushankkeet TTL:n palomieshankkeet ohjeistukset asbestisaneerauksesta ja pölyntorjunnasta rakennustyömailla 9

10 Tavoitteet 4/4 3b) Tällä hetkellä Työterveyslaitoksella käynnissä olevat hankkeet biosidien käytöstä kosteusvauriotiloissa kosteusvaurioasiantuntijoiden altistumisesta työssä Palomiesten altistuminen operatiivisessa työssä Näiden tuloksia voidaan käyttää hankkeessa siltä osin kun hankkeet valmistuvat 4) TUVASA-hankkeessa valmistuvaa ohjetta tarkoitus päivittää muutaman vuoden välein 10

11 Tarkasteltavat vahinkotapahtumat Kosteusvahinko (äkillinen) (Sirpa Laitinen) Tulva- ja viemärivahingot (Sirpa Laitinen) Homevaurio (Sirpa Laitinen) Kalmasaneeraus (Sirpa Laitinen, Marjaleena Aatamila ja Juha Laitinen) Palosaneeraus (Marjaleena Aatamila, Juha Laitinen, Sirpa Laitinen) Öljysaneeraus (Marjaleena Aatamila ja Juha Laitinen) Kemikaali- ja öljyvahingoista keskusteltaessa päätettiin rajata ohje käsittelemään vain kiinteistöjä ja öljyvahinkoja. 11

12 Käynnissä olevia tutkimuksia liittyen kosteusvahinkosaneeraukseen STM:n rahoittama projekti: Biosidit ja korjausrakentaminen -Vaikutukset bakteereihin ja homeisiin sekä mahdolliset terveysriskit biosidien levittäjille ja tilojen käyttäjille Vaiheet: 1) Kirjallisuuskatsaus mitä biosideja käytetään näihin tarkoituksiin? tehoaako yhdisteet mikrobeihin? kuinka pitkä on biosidien vaikutus? aineiden ja esineiden terveysvaikutukset ja mahdollisista haitat tilojen käyttäjille ja työntekijöille ottaen huomioon suojautumisen? 2) Kysely biosidien käytöstä 3) Yhteinen kannanotto THL:n kanssa Biosidien lisäksi otetaan huomioon myös THL:n otsonointiraportti 12

13 Käynnissä olevia tutkimuksia liittyen kosteusvahinkosaneeraukseen Rakentamisen ja korjausrakentamisen biosidiryhmät: Puunsuoja-aineet, rakennustuotteiden säilytysaineet, pintasäilytysaineet ja Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon tilojen desinfiointiaineet sekä muut biosidivalmisteet Kirjallisuuskatsausta tehdään yhteistyössä TUKES:in kanssa Kysely tehty sisäilma- ja JVT-palveluja tuottaville yrityksille mukana 24 yritystä/haastateltavaa (työnjohtoa, päällikköä), joista 10 JVT- yrityksiä 4 ei käyttänyt yhtään tuotetta, 12 käytti yli viittä tuotetta 70 % yrityksistä koulutus on kestänyt 1 pv:n tai enemmän 25 % oli vain oman yrityksen koulutusta Kukaan haastateltavista ei maininnut työntekijöiden terveydellisistä oireista biosideja käytettäessä Henkilönsuojaimia käytetään pääsääntöisesti hyvin Toteutusaika: syksy kesä 2015 Lisätiedot: Projektipäällikkö Kyösti Louhelainen, kyosti.louhelainen@ttl.fi 13

14 Käynnissä olevia tutkimuksia liittyen kosteusvauriosaneeraukseen TSR:n ja Työterveyslaitoksen rahoittama hanke: Työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskit rakennusten kosteusvaurioselvityksissä Hankkeessa arvioidaan moniammatillisesti terveydellisiä vaaratekijöitä kuten biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia riskejä, psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä niiden suuruutta ja merkitystä kosteusvauriorakennuksia tutkivalle ammattiryhmälle. Heitä opastetaan hankkeen myötä tunnistamaan työnsä vaarat ja hallitsemaan niitä Tutkimustulosten pohjalta luodaan malli, jonka avulla kosteusvaurioasiantuntijat voivat itsenäisesti tehdä riskinarvioinnin omissa työkohteissaan ja huomioida vaaratekijät työn suunnittelussa, toteutuksessa ja työssä suojautumisessa. 14

15 Käynnissä olevia tutkimuksia liittyen kosteusvauriosaneeraukseen Hankkeessa saadaan työturvallisuustietoa, jota alan yrittäjät voivat hyödyntää omassa työssään ja jota tarvitaan näitä työntekijöitä hoitavissa terveydenhuollon yksiköissä. Hankkeen myötä voidaan ohjeistaa työterveydenhuoltoja kyseisen ammattiryhmän tutkimiseksi ja suojelemiseksi mahdollisilta terveyshaitoilta. Vaaratietoisuutta lisäämällä ja riskinarviointimenetelmiä hyödyntämällä edistetään alan työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ja ennalta ehkäistään sairastumisia. Toteutusaika Lisätietoja: Projektipäällikkö Sirpa Laitinen, 15

16 Käynnissä olevia tutkimuksia liittyen palosaneeraukseen 16

17 Käynnissä olevia tutkimuksia liittyen palosaneeraukseen Miksi tutkimusta tehdään? Lisäksi tiedetään, että palomiehet altistuvat useiden altistumisreittien kautta useille altisteille samanaikaisesti Useiden altistumisreittien ja useiden samanaikaisesti altistavien altisteiden yhteisvaikutuksen arviointi on hankalaa, tarvitaan keinoja kokonaisuuden arvioimiseksi Palomiesten työhön liittyvien terveysriskien yksi keskeinen selittävä mekanismi on ärsyttävien altisteiden käynnistämä elimistön tulehdusreaktio, jota on mahdollista mitata tulehdusvasteiden avulla. Tämän lisäksi tarkastelemme hälytystehtävien aiheuttamaa stressiä palomiehille mittaamalla heidän stressihormonitasoja 17

18 Käynnissä olevia tutkimuksia liittyen palosaneeraukseen Tutkimuksen tavoitteet? 1. Verrataan mittausten avulla Skellefteå-mallia soveltavan Pelastuslaitoksen palomiesten altistumista perinteisesti työskentelevien Pelastuslaitosten palomiesten altistumiseen 2. Mitataan palomiesten altistumistasoja huoneistopalojen sammutustehtävissä biomonitorointi-, ihoaltistumis- ja ilmamittausmenetelmien avulla. Lisäksi altistumisen kirjoa arvioidaan materiaalinäytteiden avulla. 3. Mitataan ärsyttävien kemikaalien aiheuttamia tulehdusvasteita palomiesten keuhkoissa ja arvioidaan altistumisen osuutta niiden syntyyn. 4. Jaetaan kerätty tieto kentälle koulutuskiertueen avulla ja edistetään hyväksi havaittuja käytäntöjä operatiivisessa toiminnassa. 18

19 Käynnissä olevia tutkimuksia liittyen palosaneeraukseen Milloin tuloksia on saatavilla? Huhtikuu-kesäkuu 2014 Elokuu heinäkuu 2015 Mittausten opettaminen ja mittausstrategian luominen pelastuslaitoksissa Työhygieeniset mittaukset Elokuu - syyskuu 2015 Lokakuu - joulukuu 2015 Mittausten analysointi ja raportointi Hyödyntäminen, viestintä 19

20 Tarkastelun rakenne 1. Velvollisuudet ja vastuut 2. Riskien tunnistus ja arviointi 3. Riskien hallinta 4. Saneerauksen onnistumisen arviointi 20

21 Hankkeen lopputulema Tilaaja osaa valita työn toimittajan, joka on kykenevä rajoittamaan vahingon siten, että siitä ei aiheudu tarpeettomia lisävaurioita kohteelle. Tarvittaessa rakennetaan vaadittavista toimenpiteistä tarkistuslista. Työn toimittaja tekee työn tehokkaasti itseään tai kohteen ympäristössä olevia tahoja altistamatta ja pystyy tarvittaessa osoittamaan olosuhteiden pysymisen hallinnassa työn aikana Työn toimittaja tekee kohteessa turvallisuussuunnitelman ja on sen pohjalta kykeneväinen suunnittelemaan tarvittavat suojaustoimenpiteet ja menetelmät, jotka soveltuvat parhaiten kyseiseen projektiin ja irtaimiston tulevan käyttäjän tarpeisiin Työn laatu tarkastetaan aistinvaraisesti ja/tai mittauksin yleisesti hyväksytyn käytännön mukaisesti 21

22 TUVASA -hankkeen aikataulu Rahoitus syksy 2014 Suomen JVT-Liiton jäsenyritysten yhteenveto Työterveyslaitokselle vuoden 2014 loppuun mennessä Projektin suunnittelua ja työstämistä jäsenistön kanssa tammikuu-helmikuu 2015 Arviointi maaliskuu-toukokuu 2015 Ensimmäinen versio ohjeistuksesta hankkeen johtoryhmälle huhtikuun 15. päivään mennessä 2015 Hanke päättyy toukokuun lopussa

23 Johtoryhmän kokoonpano Johtoryhmään valittiin: Kirsi-Marja Kuusisto, Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liiton toiminnanjohtaja Jouko Leppänen, Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liiton ex-toiminnanjohtaja Asko Seppälä, ASTQ Supply House Oy Michael Casagrande, Cleanside Oy Pekka Kiho, Delete Finland Oy Sebastian Eklund, Lassila & Tikanoja Kari Korpi, Korpikorpi Oy, hallituksen puheenjohtaja Tapani Mannikainen, Polygon Finland Oy Sanna Hartikainen, PS-Palosaneeraus Oy Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto ry Sirpa Laitinen, erikoistutkija Työterveyslaitos Marjaleena Aatamila, tutkija Työterveyslaitos Juha Laitinen, vanhempi tutkija Työterveyslaitos 23

24 Kiitokset työterveyden hyväksi Terveelliseen, turvalliseen ja mielekkääseen työhön kannattaa investoida sekä yhteiskunnassa että yksittäisillä työpaikoilla. Juha Laitinen, Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n päivät Jyväskylässä