kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

Transkriptio

1 Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa Puhdas ja turvallinen saneeraus (PUTUSA hanke) Rakennetun ympäristön ohjelma, Tekes

2 Kohteet Kohteissa selvitettiin osastoinnin ja alipaineistuksen riittävyyttä estää epäpuhtauksien leviäminen i e käytössä ä oe oleviin tiloihin Kaksi luokkahuonetta eteläsuomalaisessa koulussa, joissa aistinvaraisesti ja mittauksin osoitettu kosteusvaurioita luokkien lattiassa ja alakatossa Korjattavien luokkien viereiset luokkahuoneet opetuskäytössä ä korjaustöiden aikana Koululuokkien ja käytävän väliin rakennettu tiivistetytvanerisetsuojahuoneet vaneriset suojahuoneet, joista sisäänkäynti korjaustiloihin kolmiosaisen sulkutilan kautta 2

3 Kohteet Luokan 1 (200 m 3 ) pölyntorjunta järjestetty yhdellä alipaineistajalla (nimellisilmavirta 2000 m 3 /h), jonka ulospuhallusilma uo u a suodatettiin karkea ja F7 suodattimella Luokassa 2 (230 m 3 ) pääasiassa yksi alipaineistaja (nimellisilmavirta 1800 m 3 /h) Purkujätteen poisto luokkien ikkunaaukoista ulkona kadulla olleelle jätelavalle Purkujäte koottiin suojahuoneeseen, joka oli erotettu muusta työtilasta muovisin kalvoin ja vetoketjuovella 3

4 Menetelmät Mittaukset helmi maaliskuussa 2011 luokassa 1 ja touko kesäkuussa 2011 luokassa 2 Luokkahuoneissa ja ympäröivissä tiloissa mitattiin mikrobi ja pölypitoisuuksia korjaustöiden aikana Mikrobinäytteet purettavista materiaaleista, sisäilmasta ja pinnoilta Materiaalinäytteet laimennossarjamenetelmällä Ilmanäytteet t (6 vaiheimpaktori i i ja Button keräin; kiinteät pisteet it tja työntekijän t hengitysvyöhyke) ennen korjaustöiden aloittamista ja niiden aikana osastoinnin sisältä korjattavasta tilasta ja osastoinnin ulkopuolelta Pintapölynäytteet suoraviljelymenetelmällä ennen korjaustöiden aloittamista ja niiden jälkeen korjaustilan ulkopuolelta Korjattavan ja ulkopuolisen tilan sisäilman pölyn massapitoisuus (mg/m 3 ) ja sen ajallinen vaihtelu mitattiin jatkuvatoimisella hiukkasmittarilla (TSI DustTrak 8533) Ympäröivän tilan sisäilman PM 10 hiukkaspitoisuutta verrattiin Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 annettuun ohjearvoon 50 μg/m 3 Paine eroseuranta jatkuvatoimisesti luokan ja käytävän välillä 4

5 Tulokset Alipaineistus Luokka 1 Ilmanvaihtokerroin 11 1/h noudattaen kosteus ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyössä vaadittavaa ohjearvoa /h (Ratu ) Alipaineistuslaitteen teho riittävästi mitoitettu korjattavaan tilaan nähden Luokan ja käytävän välinen paine ero keskimäärin 50 Pa Luokka 2 Ilmanvaihtokerroin 2 1/h jääden selvästi alle Ratu ohjeistuksen Luokka säilyi alipaineisena käytössä oleviin tiloihin nähden koko seurantajakson, mutta paine ero ero heikompi kuin luokan 1 korjauksessa Paine ero yhdellä alipaineistajalla keskimäärin 2 Pa ja kahdella 13 Pa 5

6 Tulokset Mikrobit Taulukko 1. Ilman mikrobipitoisuudet luokissa ja käytävillä. Tila Pitoisuus ennen korjaustöitä (cfu/m 3 ) Pitoisuus suurimmillaan korjaustyön aikana taustapitoisuuteen verrattuna Sieni itiöt Bakteerit Sieni itiöt Bakteerit Luokka x tausta 45 x tausta Luokka x tausta 24 x tausta Käytävä x tausta 6 x tausta Käytävä taustataso Henkilökohtaisten näytteiden sieni itiöpitoisuus suurimmillaan suuruusluokkaa 10 5 cfu/m 3 luokassa 1 ja 10 4 cfu/m 3 luokassa 2, bakteeripitoisuudet suurimmillaan 10 4 cfu/m 3 purkutöiden aikana Purkutyön aikana luokan 1 tapauksessa käytäväilmassa esiintyi runsaasti samoja mikrobeja, joita oli purettavissa materiaaleissa ja luokan ilmassa (Aspergillus niger, Aspergillus ustus, Paecilomyces, Streptomyces, e Trichoderma), mutta luokan 2 tapauksessa a vain yksittäisiä iä mikrobeja (Aspergillusversicolor, pegi u e i o o, Eurotium, Paecilomyces, Streptomyces, Trichoderma) Luokan 1 korjauksessa käytävän tasopinnoilla (n. 20 m korjaustilasta) esiintyi pieniä määriä samoja mikrobeja, joita esiintyi purettavissa materiaaleissa ja joita vapautui luokan ilmaan purkutyön aikana 6

7 Tulokset PM 10 hiukkaspitoisuudet Kummassakin luokassa ympäröivän tilan PM 10 hiukkasten massapitoisuus oli keskimäärin 0,03 mg/m 3 ollen alle sisäilman ohjearvon (korjausalueella pitoisuus keskimäärin 2 mg/m 3 ) Pölyä ei levinnyt merkittävästi luokista ympäröiviin tiloihin Kuitenkin ympäröivien tilojen pölytasot nousivat korjaustyöpäivien aikana (kuva 1) Hiukkaspitoisuus käytävässä kuitenkin sisäilman ohjearvon tasolla, keskimäärin 0,05 mg/m 3 Viive luokan ja ympäröivän tilan pitoisuuden nousuissa minuuttia Osastoinnista ei löydetty vuotokohtia hiukkasmittauksella /m 3 ) apitoisuus ( mg/ Pölyn mass 10, ,00 0,10 0,01 0,00 Saneerattu tila Aika Ympäröivä tila Kuva 1. PM 10 hiukkasten massapitoisuuden ajallinen vaihtelu korjausja ympäröivässä tilassa (luokka 1). 7

8 Johtopäätökset Työpäivien aikaisista hieman kohonneista pölytasoista huolimatta pitoisuudet keskimäärin alle sisäilman ohjearvon tai sen tasolla, joten alipaineistus oli riittävä Epäpuhtauksien merkittävä kulkeutuminen luokasta ja sulkutilasta käytävälle epätodennäköistä suuren alipaineen ja pölypitoisuuden nousun pitkän viiveen takia, eikä osastoinnista löytynyt vuotokohtia hiukkasmittauksella Ympäröivissä tiloissa havaitut mikrobit ja rakennuspöly todennäköisesti peräisin rakenteista tai jäteilman uudelleen kulkeutumisesta tuloilman mukana Purkutyön jälkeen tehtävä siivous tarpeen kuitenkin laajalla alueella korjatun tilan ulkopuolella 8

9 Johtopäätökset Epäpuhtauksien leviämisen estämiseksi olennaista korjaustilan jatkuva alipaineisuus, jolloin ilma virtaa aina puhtaammasta tilasta likaisempaan päin Jatkuva paine eroseuranta (kuten etävalvonta) Toisaalta suuremmalla paine erolla ( 5 15 Pa) saadaan turvamarginaalia esimerkiksi ovi ja hissiliikkeistä aiheutuvaa paineenvaihtelua vastaan Tiiviillä osastoinnilla, sulkutilan rakentamisella korjaus ja ympäröivän tilan välille ja oikein mitoitetulla alipaineistuksella tilojen väliset paine erot ovat hallittavissa ja epäpuhtauksien leviäminen ympäröiviin tiloihin estettävissä Tärkeää myös epäpuhtauksien p leviämisen rajaaminen korjausalueella kohdepoistoja käyttämällä 9

10 Lisätietoja Anna Kokkonen fi