Aistitoimintojen huomioiminen

Transkriptio

1 Aistitoimintojen huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen

2 HAASTE-hankkeen julkaisuja 5/2013 Teksti: Reetta Sollasvaara Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan valmennuskeskuksen Mediapaja Piirrokset: Mikko Laakkonen Projektityöryhmä: Reetta Sollasvaara (projektipäällikkö), Pia-Maria Ala-Kihniä (kehittämiskoordinaattori), Paula Koskelainen-Nordberg, Tiina Kauppinen, Saara Savolainen, Seija Jokinen, Maria Mielonen, Else Kuivakangas, Susanna Mäntynen, Sara Turunen, Ilkka Sipola, Teija Mikkonen, Sanna Ahola, Tanja Pyy, Elina Raike-Ojanen, Riikka Pynnönen, Tarja Turunen, Marja Tamio, Janne Flinck, Jukka Postila, Tiina Rauhala

3 Sisällys Aluksi... 4 Aistit... 5 Aistitoimintojen erityisyys... 6 Miten aistitoimintojen erityisyys voi aiheuttaa haastavaa käyttäytymistä?... 8 Aistitoimintojen erityisyyden huomioiminen ympäristössä... 9 Prosessi jatkuu...10 Lisätietoa ja kirjallisuutta...11

4 Aluksi Aistien merkitys ihmisen elämässä on suuri. Aistit tuovat meille tietoa niin ympäröivästä maailmasta kuin sisältämmekin ja aistien avulla luomme kuvaa ympäristöstämme ja itsestämme sen osana. HAASTE hankkeen yksi tärkeä tehtävä on tunnistaa haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja näistä yksi on usein aistitoimintojen erityisyys. Tämän oppaan tavoitteena on auttaa haastavasti käyttäytyvää henkilöä ja hänen lähipiiriään aistitoimintojen erityisyyden huomioimisessa esimerkiksi HAASTE prosessin analyysi-vaiheessa. Tarkoituksena on kiinnittää huomio siihen, että haastavan käyttäytymisen syynä voi olla aistitoimintojen erityisyys. Ympäristöä muokkaamalla aistikokemuksiin on mahdollista vaikuttaa ja näin saada haastava käyttäytyminen vähenemään. HAASTE-prosessi muodostuu seuraavista osa-alueista: H A A S T E Haastavan käyttäytymisen määrittely Asian rajaus Analyysi Syiden etsintä Toiminta Ennaltaehkäisy 4 Aistitoimintojen huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013

5 Aistit Aistit ovat tärkeitä meistä jokaiselle. Ne toimivat linkkinä ympäristön ja itsemme välillä ja niiden avulla hahmotamme itsemme ja ympäristömme. Elämää ilman minkäänlaisia aistikokemuksia on mahdoton kuvitella. Omien aistikokemuksien vertaaminen toisten kokemuksiin on hyvin vaikeaa, samoin aistitoimintojen erityisyyden arviointi. Kuitenkin henkilön näkyvä toiminta antaa aina tietoa hänen aistikokemuksistaan. Aistit toimivat linkkinä ympäristön ja itsemme välillä. Nykykäsityksen mukaan ihmisellä ajatellaan lähteestä riippuen olevan seitsemän tai kahdeksan aistia. Kehon ulkopuolelta tulevista asioista kertovat aistit Kehon asennosta ja liikkeistä kertovat aistit NÄKÖAISTI ympäristöstä ja auttaa hahmottamaan sitä VESTIBULAARINEN, ELI TASAPAINOAISTI kehomme sijainnista tilassa sekä ympäristön liikkumisesta KUULOAISTI HAJUAISTI äänistä ja niiden ominaisuuksista PROPRIOSEPTIIVINEN, ELI ASENTOTUNTOAISTI kehomme osien asennoista ja liikkeistä hajuista ja niiden ominaisuuksista MAKUAISTI TUNTOAISTI mauista ja niiden ominaisuuksista ympäristöstä ja sen ominaisuuksista Kehon sisäisistä tapahtumista kertova aisti VISKERAALINEN AISTI aivoille ja aivorungolle terveyden ylläpitämisen mahdollistamiseksi 5 Aistitoimintojen huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013

6 Aistitoimintojen erityisyys Meistä jokaisella eri aistialueet toimivat eri tavoin. Jollakin on erityisen hyvä kuulo, toisella tarkka hajuaisti. Yhden on vaikea oppia pysymään pystyssä polkupyörällä, toinen oppii sen ensi yrittämällä. Joku haluaa jatkuvasti kuunnella musiikkia tai pitää televisiota päällä, kun taas toisen keskittymistä se häiritsee merkittävästi. Aistitiedon jäsentämistä käyttöä varten kutsutaan sensoriseksi integraatioksi. Sensorinen integraatio kokoaa yhteen eri aistikanavien tuomaa tietoa ja se on välttämätöntä, jotta liikkuminen, oppiminen ja mielekkäällä tavalla käyttäytyminen on mahdollista. Sensorinen integraatio alkaa jo ennen syntymää ja geenit määrittelevätkin sensorisen integraation perustan. Kykyä on kuitenkin kehitettävä ja se tapahtuu parhaiten tarkoituksenmukaisen toiminnan avulla vuorovaikutuksessa elinympäristön kanssa. (Ayres, 2005.) Pohdi! Kuvittele itsesi eksyneenä jalkaisin keskelle Pekingin liikenneruuhkaa. Sinua väistellen ohitsesi ajaa autoja, mopoja ja polkupyöriä. Meteli ympärilläsi on kova. Olet vähissä vaatteissa ja yksin. Taivaalta sataa kylmää vettä ja kuumia, pistäviä rakeita. Ihmiset huutavat sinulle kielellä, jota et ymmärrä. Tältä saattaa tuntua henkilöstä, jonka sensorinen integraatio toimii huonosti. neurologinen ärsykekynnys Itsesäätelyn tuottama käyttäytymisvaste passiiviset strategiat aktiiviset strategiat korkea (tottuminen) vähäinen rekisteröinti aistimushakuisuus matala (herkistyminen) aistiherkkyys aistimusten välttely 6 Aistitoimintojen huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013

7 Aistitoimintojen poikkeavuus voidaan havaita henkilön näkyvässä käyttäytymisessä. Winnie Dunn (1997) on esittänyt mallin aistimusten käsittelystä. Mallissa kuvataan reagoimiseen tarvittava ärsykkeen voimakkuus, joka kertoo aistitoiminnan mahdollisesta ali- tai yliherkkyydestä. Lisäksi mallissa huomioidaan itsesäätelyn tuottama käyttäytymisvaste, eli se, miten henkilö reagoi aistiärsykkeisiin (passiiviset ja aktiiviset strategiat). Kuvion tarkastelu voi auttaa ymmärtämään henkilön tapaa reagoida aistimuksiin. Aistitoiminnasta saadaan tietoa havainnoimalla henkilön ulospäin näkyvää käyttäytymistä. Käyttäytymisen havainnoinnin ja analysoinnin jälkeen voidaan kokeilla erilaisia keinoja vaikuttaa henkilön aistikokemuksiin. Aistimusten määrän tai voimakkuuden rajoittaminen tai lisääminen saattaa auttaa henkilöä aistitiedon käsittelyssä siten, että oleminen muuttuu helpommaksi ja haastava käyttäytyminen vähenee. Mikäli tilannetta ei saada helpotettua ja kuitenkin epäillään aistitoiminnoissa olevan erityisyyttä, on syytä hakeutua toimintaterapeutin arviointiin tai konsultointiin.? y Mitä aistia henkilö erityisesti käyttää ympäristönsä hahmottamiseen? y Mitä henkilö itse kertoo aistiensa toiminnasta? 7 Aistitoimintojen huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013

8 Miten aistitoimintojen erityisyys voi aiheuttaa haastavaa käyttäytymistä? Aistitoimintojen erityisyydet näkyvät arjessa monin tavoin. Aistitoimintojen erityisyydestä johtuva poikkeava käyttäytyminen on jaettavissa Dunnin kuvion (sivulla 6) mukaisesti neljään kenttään ja kuvion tarkastelu voi auttaa pääsemään kiinni siihen, mitä henkilö tavanomaisesta poikkeavalla käyttäytymisellä hakee. Haastavaa käyttäytyminen voi olla aisteista johtuvaa, jos aistimukset esimerkiksi aiheuttavat kipua. Henkilöllä, jonka tuntoaisti reagoi vähäiseenkin ärsykkeeseen, kipua voi aiheutua hyvin vähäisestäkin kosketuksesta. Vaatteiden saumat tai pesulaput, huonekalujen tietyt pintamateriaalit, kosteus, kylmyys, kuumuus tai vaikka toisen henkilön hipaisu voi aiheuttaa kivun tuntemuksen. Herkän näkö-, kuulo-, haju- ja makuaistin kautta kivun tuntemuksia voi myös tulla. Kirkkaat valot, jotkin värit tai heijastukset; kovat, yllättävät tai tiettyjä ominaisuuksia sisältävät äänet (kuten kirskuva, kahiseva tai litisevä) sekä pistävät tai imelät hajut ja maut ovat kaikki vain esimerkkejä siitä, mitkä kaikki aistikokemukset voivat jollekin henkilölle olla kivuliaita. Kehon asennoista ja liikkeestä kertovien aistien kohdalla vastaavia esimerkkejä ovat paineen tunne, nopea heiluminen, pyöriminen ja liikkuva ympäristö. Kivun tuntemuksen loppumiseen tähtääminen on luonnollista. Osalla ihmisistä taidot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat suoraviivaisia tai kipu niin sietämätöntä, ettei tilanteessa pysty miettimään, miten muut ihmiset käyttäytymisen ymmärtävät. Kipu halutaan vain sammuttaa mahdollisimman pian. Hankaavat vaatteet revitään pois päältä, pahanhajuinen ruoka heitetään lautasineen huoneen toiselle laidalle, korvia koskevan äänen yli huudetaan tai lähintä ihmistä lyödään, jotta hän ymmärtää sammuttaa äänenlähteen. Henkilöillä, joilla on tarve saada erityisen paljon aistikokemuksia, haastavan käyttäytyminen voi johtua näiden kokemusten tavoittelemisesta. Henkilö saattaa syödä tai haistella ulosteita tai muuta siihen sopimatonta, saadakseen voimakkaita asento- ja liikeaistikokemuksia. Kuuloaistimuksia tarvitseva saattaa itse pitää jatkuvasti ääntä tai huudattaa soittimia saadakseen tarvitsemansa kokemukset. Tuntoaistikokemuksia tarvitseva voi satuttaa itseään tarkoituksella tai hakeutua fyysiseen yhteenottoon lähi-ihmistensä kanssa saadakseen voimakkaita puristavia tai vääntäviä kokemuksia. Kevytkin kosketus voi tehdä kipeää. Kuitenkin myös aistimusten vältteleminen voi johtaa vaikeuksiin. Henkilö saattaa kieltäytyä toiminnoista jopa niin, että se haittaa hänen kasvuaan ja kehitystään merkittävästi ja on sen vuoksi määriteltävissä haastavaksi käyttäytymiseksi.? y Mistä aistimuksista henkilö erityisesti nauttii y Mitkä aistimukset henkilö kokee epämiellyttävinä 8 Aistitoimintojen huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013

9 Aistitoimintojen erityisyyden huomioiminen ympäristössä Aistitoimintojen erityisyys kuuluu monen elämään ilman, että siihen kiinnitetään erityistä huomiota. Aistitoimintojen erityisyys on aina syytä huomioida, mutta mikäli se ei haittaa henkilöä itseään, aiheuta selvää haittaa ympäristölle tai häiritse oppimista ja osallistumista toimintaan, siihen ei tarvitse puuttua. Monet ihmiset ovat tottuneet elämään omien pienten aistitoimintojen poikkeavuuksiensa kanssa ja löytäneet tapoja toimia niin, että ne voivat olla vahvuuksiakin. Esimerkiksi henkilö, joka häiriintyy useista samanaikaisista näköaistin kautta tulevista viesteistä, saattaa pitää kotinsa hyvin siistinä ja järjestyksessä tai henkilö, jonka makuaisti on erityisen herkkä, saattaa olla hakeutunut kokiksi. Joskus kuitenkin aistitoimintojen erityisyys on niin voimakasta, että siitä on haittaa henkilölle itselleen ja sen kautta mahdollisesti myös muille. Poikkeavuutta aistitoiminnoissa voi esiintyä vain yhdellä aistialueella, mutta sitä voi olla myös usealla aistialueella samanaikaisesti. Usealla aistialueella esiintyvä erityisyys ei välttämättä ole kaikilla alueilla samansuuntaista, vaan se voi esimerkiksi olla yhdellä alueella aistimushakuista, toisella aistimuksia välttelevää. Milloin haluat vähentää aistitulvaa ympäriltäsi? Aistien ylikuormittumisen on monilla neuropsykiatrisilla henkilöillä todettu nostavan stressitasoa (Elvén 2010). Tämän saman aistikuormituksesta johtuvan stressitason nousun tunnistaa kuitenkin varmaan meistä jokainen. Meluisa ja sekava ympäristö hermostuttaa ja vaikeuttaa keskittymistä. Huomioitavaa on myös se, että stressitason ollessa muista syistä noussut, tavallista vähempikin aistikuormitus saa olon levottomaksi tai aiheuttaa halun sulkeutua pois tilanteesta. Henkilö, joka ei itse ole löytänyt keinoja selvitä hyväksytyllä ja itseään tyydyttävällä tavalla aistitoimintojensa erityisyydestä, tarvitsee lähi-ihmistensä apua. Henkilölle voidaan hankkia välineitä, joiden avulla hän voi välttää liiat aistiärsykkeet tai saada kaipaamiaan aistikokemuksia. Esimerkiksi kuulosuojaimet, korvatulpat, aurinkolasit, pimentävät verhot ja saumattomat vaatteet voivat auttaa henkilöä, jonka aistit reagoivat pieniinkin ärsykkeisiin. Keinut, erilaiset istuma-alustat, painevaatteet, painopeitot ja tunnusteltavat esineet erilaisista materiaaleista ovat esimerkkejä välineistä, jotka voivat auttaa aistimushakuista henkilöä. Pelkät erilliset välineet eivät riitä aistierityisyyksien huomioimiseen. Huomiota tulee kiinnittää henkilön kaikkiin toimintaympäristöihin, niihin kuuluviin ihmisiin ja toimintatapoihin sekä henkilön rutiineihin. Aistikokemusten saamiselle, samoin kuin levolle, on jäätävä riittävästi aikaa.? Onko henkilöllä keinoja rajoittaa aistikokemuksia, joista ei pidä Onko henkilöllä keinoja saada tarvitsemiaan aistikokemuksia 9 Aistitoimintojen huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013

10 Prosessi jatkuu Aistitoimintojen erilaisten vaatimusten huomioiminen on edellytys hyvälle ympäristölle. Tämä pätee paitsi sosiaali- ja terveyspalveluissa, myös julkisten tilojen suunnittelussa, muotoilussa kuin kotona ja vapaa-ajan ympäristöissäkin. Aistitoimintojen erityisyyden huomioiminen on askel kohti yksilön tarpeet huomioivaa tulevaisuutta. Siinä jokaiselle, myös erityistä tukea tarvitsevalle mahdollistetaan osallisuus, itsemääräämisoikeus ja esteettömyys. Toteuttamalla HAASTE prosessi, on mahdollista oivaltaa aistitoimintojen huomioimisen merkitys henkilön elämänlaadun ja sujuvan arjen kannalta.? y Minkä ympäristön henkilö kokee turvallisimmaksi y Onko ympäristö esteetön kaikki aistialueet huomioiden Ymmärretään toistemme erilainen tapa kohdata maailma. 10 Aistitoimintojen huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013

11 Lisätietoa ja kirjallisuutta Attwood, T. (2007). The Coplete Guide to Asperger s Syndrome. Jessica Kingsley Publishers. Lontoo ja Philadelphia. Ayres, A. J. (2005). Sensory Integration and the Child. Understanding hidden sensory challenges. Western Psychological Services. Los Angeles. Dunn, W. (1997). The Impact of Sensory Processing Abilities on the Daily Lives of Young Children and Their Families: A Conceptual Model. Infants and Young Children, 9, Elvén, B.H. (2010). No fighting, no biting, no screaming. How to Make Behaving Positively Possible for People with Autism and Other Developmental Disabilities. Jessica Kingsley Publishers. Lontoo ja Philadelphia. Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T. (2009). Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus. Jyväskylä Kranowitz, C. S. & Miller, L. J. (2006). The Out-of-Sync Child: Recognizing and Coping with Sensory Processing Disorder, Reviced Edition. The Penquing Gorup. New York. Partanen, K. (2010). Voimaa autismin kirjon kuntoutukseen. Autismisäätiö. Helsinki. (Sensorisen integraation terapian yhdistys ry.) 11 Aistitoimintojen huomioiminen -opas HAASTE-hanke 2013

12 HAASTE-hanke luo tapoja tunnistaa tekijöitä, jotka aiheuttavat haastavaa käyttäytymistä. Haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen avulla ympäristöä voidaan muokata niin, että se ennaltaehkäisee ja vähentää haastavaa käyttäytymistä. HAASTE-hanke on viiden vammaisalan organisaation yhteistyöhanke. Hanketta hallinnoi Autismisäätiö ja se toteutetaan yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, Uudenmaan vammaispalvelusäätiön, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kolpeneen palvelukeskuksen kanssa. AUTISMISÄÄTIÖ