Omaishoidon tuen yhdenvertaisuus

Transkriptio

1 Omaishoidon tuen yhdenvertaisuus ongelmia ja ratkaisuja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari Mirva Salonen Varatuomari, OTM Ava Law Oy

2 Yhdenvertaisuus Suomen perustuslaki 6.1 : yhdenvertaisuus lain edessä: Muodollinen yhdenvertaisuus (samanlaiset tapaukset kohdellaan samalla tavalla) Tosiasiallinen yhdenvertaisuus edistää eriarvoisuuden poistamista (positiivinen erityiskohtelu) Perustuslaki 6.2 : syrjintäkielto (ei saa asettaa eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta vammaisuuden, terveydentilan, iän tms. perusteella) Välitön syrjintä: erottelu ei-hyväksyttävän perusteen nojalla Välillinen syrjintä: muodollisesti samanlainen kohtelu, joka johtaa erilaisuuden takia syrjiviin vaikutuksiin. Loukkaa tosiasiallista yhdenvertaisuutta, edellyttää positiivista erityiskohtelua. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset

3 Mitä yhdenvertaisuuden ongelmia omaishoidossa on? Keskustele pari minuuttia vierustoverisi kanssa siitä, mitä ongelmia ja erityisesti yhdenvertaisuuden ongelmia omaishoidon tuessa ja sen myöntämisessä on?

4 Tuen myöntämisen ongelmat Tiedonsaannin ongelma. Osa ei tiedä edes omaishoidon tuen mahdollisuudesta. Sosiaalihuollon asiakkaan neuvontavelvollisuus (asiakaslaki 5, hallintolaki 8 ) ei toteudu nykykäytännössä. Kuntakohtaiset erot aiheuttavat eriarvoisuutta eri kuntien asukkaiden välillä. Tukipalkkioiden ja myöntämisedellytysten erot kunnittain Kuntien yleisohjeissa (myöntämiskriteerit) olevat ongelmat.

5 Ikäsyrjintä Joissakin kunnissa yleisissä myöntämisperusteissa rajattu alle 3-vuotiaat suoraan omaishoidon tuen ulkopuolelle. Omaishoidon laissa ei ikärajaa. Kouvolan Hao /0490/2: Hao viittasi perustuslain 6 :n yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja katsoi, ettei kunta ollut voinut asettaa omaishoidon tuesta annettuun lakiin perustuvan tuen saamiselle hoidettavana olevan lapsen ikään kohdistuvaa ehtoa siitä, että lapsen pitää olla vähintään tietyn ikäinen ja asettaa kuntalaisia siten eriarvoiseen asemaan.

6 Eri palkkioluokat ja kriteerit eri ikäryhmille Joissakin kunnissa on lapsille ja aikuisille määritelty eri kriteerit, joiden mukaan aikuisen hoidon sitovuudelta ei vaadita niin paljon kuin lapselta. Joissakin kunnissa on lapsille määritelty alemmat palkkioluokat. Tälle ei löytyne mitään hyväksyttävää perustetta, vaan sitä on pidettävä ikäsyrjintänä.

7 Kotihoidontuki ja muut taloudelliset etuudet Joissakin kunnissa yleisissä myöntämisperusteissa rajattu kotihoidontukea saavat suoraan omaishoidon tuen ulkopuolelle. Turun Hao /12/0026/2: Suomen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvia sosiaaliturvaetuuksia ei voida kunnan ohjeilla määritellä toisilleen vaihtoehtoisiksi ilman lainsäädännön tukea. Tukea ei voitu hylätä sillä perusteella, että lapsen hoidosta maksettiin kotihoidon tukea. Hämeenlinnan Hao /0059/4: tapaturmavakuutuslain mukaisen haittalisän tai minkään muunkaan taloudellisen tuen tai edun saaminen ei ole este omaishoidon tuen myöntämiselle.

8 Perheen varallisuus Turun ja Porin LO TR299/2: Perheen tulot voitiin ottaa huomioon omaishoidon tuen myöntämisessä, kun kyse oli niukkojen määrärahojen kohdentamisesta, eikä tällä loukattu yhdenvertaisuusperiaatetta.

9 Kelan ylimmän vammaistuen tai hoitotuen vaatimus Joissakin myöntämiskriteereissä on edellytetty Kelan ylimmän vammaistuen tai ylimmän hoitotuen myöntämistä. Tuen saamisen edellytykseksi ei voida asettaa toisen lain perusteella saatavaa etuutta, ellei siitä ole säädetty omaishoidon tuesta annetussa laissa. Turun Hao /0429/2: KELA:n korotetun hoitotuen tai erityishoitotuen saaminen ei hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan vielä sellaisenaan osoita, että ne omaishoidon tuen hakijat, jotka ovat tällaisen tuen saaneet, täyttävät kunnan omaishoidon tuen yleiset, hoidettavan hoitoisuutta ja hoidon sitovuutta koskevat myöntämisperusteet paremmin kuin ne hakijat, joille on heidän hoidon tarpeensa perusteella myönnetty vain KELA:n hoitotuki. Uudenmaan lääninoikeus on antamissa päätöksissään (nro 953/2 ja nro 947/2) vastaavanlaisesti katsonut, että kunnan sosiaalilautakunnan on tutkittava hakemuskohtaisesti täyttyvätkö tuen saamisen edellytykset.

10 Sotainvaliditeetin vaatimus Hämeenlinnan Hao /0249/4: Hakemus oli hylätty sillä perusteella, ettei hakija ollut kunnan omaishoidon tuen yleisten myöntämisperusteiden edellyttämällä tavalla 30 prosentin sotainvalidi. Kunta ei ollut ottanut kantaa hakijan hoidon tarpeeseen tai hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen eikä esittänyt selvitystä siitä, millainen hakijan asema ja hoitoisuus verrattuna muihin mahdollisiin tuen hakijoihin oli ollut. Ottaen huomioon voimassa olleet sosiaalihuoltolain säännökset omaishoidon tuesta ja siihen oikeutetuista sekä Suomen perustuslain 6 :n yhdenvertaisuusperiaate, ei kunta ollut voinut asettaa sosiaalihuoltolakiin perustuvan omaishoidon tuen saamisen edellä selostettuja ehtoja ja siten asettaa kuntalaisia eriarvoiseen asemaan.

11 Hallinto-oikeuksien ratkaisuissa yleinen perustelu: Kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta myöntää omaishoidon tukea, eikä kenellekään ole tukeen ehdotonta oikeutta. Kyseessä on kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva tukitoimi, jota kunta myöntää asukkailleen tarkoitukseen varattujen määrärahojen asettamissa rajoissa. Kunta voi vahvistaa yleisohjeet, joissa määritellään tarkemmin, millä perusteella ja minkä suuruisena omaishoidon tuen hoitopalkkiota maksetaan. Tavoitteena on näin kohdella kunnan asukkaita tasapuolisesti ja kunkin hakijan yksilölliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Vaikka kunnallinen yleisohje noudatettavista periaatteista sinänsä ohjaakin päätöksentekoa yksittäistapauksessa, ei pelkästään sen perusteella voida rajoittaa henkilön oikeutta omaishoidon tukeen. Tuesta päätettäessä tulee tutkia, täyttääkö hoidettava laissa säädetyt edellytykset tuen saamiselle ja onko hänen avun ja hoidon tarpeensa kokonaisuutena arvioiden ja muihin hakijoihin verrattuna sellainen, että hänelle määrärahojen puitteissa voidaan tuki myöntää.

12 Tapauskohtainen harkinta Yleisohjeet eivät saa aiheuttaa automaattiratkaisuja, vaan aina pitää tutkia täyttyykö omaishoitolain edellytykset arvioida hoidettavan avun ja hoidon tarve ja sitovuus tehdä vertailu muihin tuen hakijoihin tarkistaa riittääkö määrärahat.

13 Hakijan hoitoisuuden arviointi Useita tapauksia, joissa on katsottu, että hakija täyttää lain vähimmäisedellytykset mutta ei kunnan tiukempia kriteerejä, jolloin tukihakemus kunnassa on hylätty, vaikka on määrärahoja ollut jäljellä. Muun muassa Hämeenlinnan Hao /0251/4 ja /0265/4: Hallinto-oikeus on katsonut, että hakemusta ei ole voitu kunnan soveltamiskriteereihin perustuen hylätä, jos määrärahoja on jäljellä. Asiat palautettu lautakunnille uudelleen käsiteltäviksi. Jälkimmäisessä ratkaisussa todettu vielä, että myöntämisperusteet täydentävät lain säännöksiä ja ovat soveltamisapuvälineenä tilanteessa, jossa kaikille lain asettamat edellytykset täyttäville henkilöille ei voida myöntää omaishoidon tukea määrärahojen vähäisyyden vuoksi.

14 Menettelyllisiä ongelmia Yleisen järjestämisvelvollisuuden mukaisten määrärahojen varaaminen kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti jätetään tekemättä. Määrärahojen varaaminen eri suuruisena eri ryhmille (esim. vanhukset, kehitysvammaiset, alaikäiset). Hoidon sitovuuden arvioinnin ja vertailun tekemättä jättäminen Kotikäynnin tekemättä jättäminen Päätöksen tekemättä jättäminen (HL 7 luku 43 : kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen ja 5 luku 23 : viivytyksetön käsittely) ja Pöytälaatikkojono mahdollistavat tietoisen ja laittoman alibudjetoinnin.

15 Palvelujen saaminen Tukipalvelujen saannin erot kunnittain ja kunnan sisällä. Palvelusuunnitelmaan kirjattujen tukipalvelujen antamatta jättäminen. Tukipalveluiden saamisen vähentävä vaikutus omaishoidon tukeen: Rovaniemen Hao /0126/1: Hoitopalkkiota ei voitu alentaa kaavamaisesti sen johdosta, että hlö saa kunnallista palvelua tietyn määrän kuukaudessa selvittämättä tarkemmin, miten palvelujen saaminen tosiasiallisesti vaikuttaa hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen kuukausittain. Oppivelvollisuuden suorittamisen on katsottu olevan tukipalkkiota vähentävää kunnan palvelua. Koululaisilta alennettu tukipalkkiota myös koulun loma-aikojen osalta, vaikka lapsi voi olla esim. kesäaikana omaishoidettavana 2,5 kk ympärivuorokautisesti. Joissakin kunnissa on omaishoidon tuki lakkautettu sen jälkeen, kun on myönnetty henkilökohtainen apu. Perusteltu hoidon sitovuuden vähentymisellä.

16 Omaishoitajan vapaat Omaishoitajan vapaiden (3 vrk) pitämisen mahdollisuus järjestetty vaihtelevasti. Oman ongelmansa luo se, että joissakin kunnissa pitää hakea vapaat 3-6 kk etukäteen ja ne voidaan vahvistaa vasta viime tipassa. Helsingin Hao /0500/6: Hoidettavalle oli järjestetty hoitoa vapaan ajaksi kuukaudessa 3 x 6 tuntia. Kki ei ollut huolehtinut hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana.

17 Hoidettavan hoidon järjestäminen Hoidettavan hoidon järjestäminen kunnan päättämällä tavalla luo ongelmia ja johtaa siihen, ettei vapaita pidetä. KHO T1195: Hoidettava ei ollut osoittanut, ettei hänen hoitoaan olisi järjestetty omaishoidon tuen laissa tarkoitetulla tarkoituksenmukaisella tavalla hoitajan vapaa aikana kun otettiin huomioon vaikeavammaisen henkilön sairaudet. Asiassa ei riittävästi ilmennyt, että hoidettava ei olisi terveydentilansa vuoksi voinut tarvittaessa olla kunnan järjestämässä hoitopaikassa. Helsingin Hao /1271/6: Hoidettavalla tai omaishoitajalla ei ole oikeutta vaatia esimerkiksi maksusitoumusta johonkin tiettyyn omaishoitajan hoitoa korvaavaan paikkaan omaishoitajan loman ajaksi. Onko oikeudenmukaista ja yhdenvertaista, että huostaanotettuja lapsia ei sijoiteta enää laitoshuoltoon kuin poikkeuksellisesti (LSL 50 ), mutta alaikäisen omaishoidettavan voi?

18 Muutoksenhaun ongelmat Muutoksenhaussa lautakuntavaihe turha ja aikaa vievä. Käytännössä ei tehdä muutoksia virkamiespäätöksiin. Eriarvoisuutta hallintotuomioistuinten eripituisissa käsittelyajoissa. Käytännössä käsittelyaika useissa tuomioistuimissa yli vuosi. Hallintotuomioistuimen päätös palauttaa asia lautakunnalle vie lisää aikaa. Joissakin tapauksissa lautakunta ei ole suostunut ottamaan uudelleen käsiteltäväksi asiaa. Joissakin tapauksissa valittaja joutuu valittamaan uudelleen. Ongelmana myös se, että ei muutoksenhakuoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, paitsi hallintoriitaasioissa.

19 Ratkaisuja Mieti vierustoveri kanssa, mitä ratkaisuja keksitte edellä mainittuihin ongelmiin?

20 Isompia ratkaisuja: Tiedonsaannin osalta tiedottamista ja neuvontaa. Miten varmistaa, että kaikki saavat tiedon? Omaishoidon tuen Kelaan siirto lisäisi kansalaisten yhdenvertaisuutta, vaikka osalta tuki tulisi päättymään, mutta toisessa kunnassa sen tarpeessa oleva sen saisi. Muutoksenhaun ongelmat: -muutoksenhakumenettelyn muutos: lautakuntavaiheen poisjättäminen? -oikeusapua hoidettavalle ja hoitajalle -nopeampia päätöksiä -velvoittavuus kuntia kohtaan

21 KIITOS JA HYVÄÄ JATKOA! MIRVA SALONEN