assistentti INFO Palveluasumisen järjestäminen Sanna Ahola ja Juha-Pekka Konttinen Assistentti.info 2010 INFO sarja nro 10

Transkriptio

1 assistentti INFO Palveluasumisen järjestäminen Sanna Ahola ja Juha-Pekka Konttinen Assistentti.info 2010 INFO sarja nro 10

2 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Painopaikka: Arkmedia, Vaasa 2010

3 SISÄLTÖ 1. Palveluasumisen järjestämisen lähtökohdat 5 2. Palveluasumisen sisältö ja siihen liittyvät palvelut 8 3. Henkilökohtainen apu palveluasumisen osana 9 4. Vaikeavammaisen lapsen oikeus palveluasumiseen (KHO T 2900) Lopuksi 12

4

5 1. Palveluasumisen järjestämisen lähtökohdat Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Oikeus ihmisarvoiseen elämään on turvattu jo perustuslain tasolla. Yksi tapa turvata ihmisarvoinen elämä on palveluasumisen järjestäminen vaikeavammaisille ihmisille. Henkilökohtaisen avun lakiuudistuksen yhteydessä vammaispalvelulain (VPL) mukaiseen palveluasumiseen liittyvät säännökset eivät käytännössä lainkaan sisällöllisesti muuttuneet (VPL 8.2, VPA ). Vammaispalvelulain 8.2 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kysymyksessä on subjektiivinen oikeus. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vaikeavammaiselle lapselle voidaan, iästä riippumatta, tehdä palveluasumispäätös. VPL:n esitöiden (HE 219/1986) mukaan palveluasumisen tarkoituksena on auttaa jatkuvasti toisen henkilön avun tarpeessa olevaa vaikeavammaista tulemaan toimeen ilman laitoshoitoa parantamalla hänen toimintakykyään ja antamalla hänelle päivittäisissä toiminnoissa tarvittavaa apua.

6 Vammaispalvelulaissa on kuitenkin joitain rajauksia: Esimerkiksi erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei ole, jos hyvin vaikea- tai monivammaisen henkilön huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Tämä koskee tilanteita, joissa vaikeavammainen henkilö tarvitsee vaativaa sairaanhoidollista ja monialaista erityisosaamista vaativaa hoitoa jatkuvasti ja pitkäaikaisesti. Säännös koskee myös tilanteita, joissa henkilö on jo palvelu- tai hoidontarpeensa kannalta perustellusti laitoshoidossa. Jos henkilö on hakemusvaiheessa laitoshoidossa, tosiasiallinen laitoshoidon tarve on silti aina arvioitava. Tapio Räty toteaa, että Mikäli vaikeavammainen hakija selviytyy kotona sinne järjestetyin palveluin ja tukitoimin jokapäiväisistä elämäntoiminnoista, ja kysymys ei ole pääasiassa hoivaan ja huolenpitoon liittyvistä palveluista, lähinnä siis tässä sairaanhoitoon liittyvistä palveluista, ei laitoshuoltoon sijoittaminen ole mahdollista. Jos kunta katsoo hakijan olevan laitoshuollon tarpeessa, on kantaa perusteltava lääketieteellisin ja sosiaalisin perustein. Annettavien palvelujen ja tukitoimien runsaudella ja laajuudella ei kunta voi myöskään perustella koskaan laitoshuollon tarvetta. (Räty, Vammaispalvelut 2010 s. 228.) Koska palveluasuminen kuuluu subjektiivisiin oikeuksiin, kunta ei voi määrärahojen puutteeseen vedoten evätä palvelun saantia. Kunnan on siis tilanteesta riippuen taattava nämä palvelut kuntalaisille, jotka täyttävät laissa määritellyt myöntämiskriteerit. Vaikka kunnalla on oikeus päättää palveluasumisen järjestämistavasta, asiakkaan omalle käsitykselle, mielipiteille ja toiveille on kuitenkin annettava erityistä merkitystä päätettäessä palveluasumisen järjestämistavasta. Asiakas pystyy itse parhaiten arvioimaan yksilölliset tarpeensa ja kuinka niihin parhai-

7 ten voidaan vastata. Sosiaalihuollon asiakaslain (8, 9 ja 10 ) mukaisesti asiakkaan itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa ja ratkaisun tulee olla asiakkaan edun mukainen. Viimeaikaisessa KHO:n oikeuskäytännössä on painotettu asiakkaan itsemääräämisoikeuden korostunutta merkitystä, asiakkaan edun mukaista ratkaisua ja asiakkaan valinnanvapautta palveluasumisen järjestämistavan suhteen. Asiakkaalla on aina oikeus saada kirjallinen päätös häntä koskevasta vammaispalveluasiassa mukaan lukien ne asiat, jotka koskevat palveluasumisen sisältöä ja järjestämistavan valintaa. Asiakkaalla on myös aina oikaisuvaatimuskeinoin ja säännönmukaisin muutoksenhakureitein oikeus hakea muutosta kunnan tekemään viranhaltijapäätökseen.

8 2. Palveluasumisen sisältö ja siihen liittyvät palvelut Kunta voi järjestää palveluasumista edelleen vaikeavammaisen henkilön omaan kotiin, ryhmäkotiin taikka palvelutaloon. Palveluasumiseen tulee liittyä riittävät palvelut vaikeavammaisen henkilön suoriutumisen turvaamiseksi. Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää mm. henkilökohtaisen avun, kotipalvelun, kotihoidon, omaishoidon tuen (edellyttää aina omaishoitajan suostumusta), kotisairaanhoidon tai kunnan muun erityisavun avulla tai yhdistämällä näitä edellä mainittuja tukimuotoja ja -palveluita. Palveluasumiseen voi kuulua myös mm. turvapuhelin ja usein tulee tehtäväksi asunnon muutostöitä. Palveluasumista ei voida järjestää osaksikaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kun vammaispalvelulain mukainen palveluasumispäätös on tehty, ovat palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut asiakkaalle maksuttomia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 4 5.kohta). Lainsäädännössä tai lain esitöissä ei ole tarkemmin määritelty, mitä näillä erityispalveluilla on tarkoitettu. On mahdollista siten katsoa, että lain tarkoittamia maksuttomia erityispalveluja ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, jotka edesauttavat hakijan selviytymistä kotona hakijan vamma ja siitä aiheutuva avun tarve huomioon ottaen. Annettavien palveluiden runsaus tai laajuus ei ole peruste palveluasumista koskevan hakemuksen hylkäämiselle. Palvelujen tarve arvioidaan palvelusuunnitelmaprosessin yhteydessä ennen päätöksentekoa.

9 3. Henkilökohtainen apu palveluasumisen osana Palveluasumisen järjestäminen VPL 8 c :n 2 momentin mukaisesti henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytyksenä on, että vaikeavammaiselle henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Lain esitöissä (HE 166/2008) täsmennetään, että jos henkilön avun ja avustamisen tarpeet perustuvat pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee niihin vastata muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tukitoimien avulla. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää palveluita myös niille vaikeavammaisille henkilöille, joilla ei ole suoranaista oikeutta VPL:n mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. Palveluasumiseen toteutumiseen liittyviä palveluita- ja tukitoimia tulisi järjestää muun muassa sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain nojalla. Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen liittyvä riittävä huolenpito ja apu oli se minkä nimistä tai muotoista hyvänsä - on turvattava subjektiivisena oikeutena vaikeavammaiselle asiakkaalle maksuttomana erityispalveluna. Räty toteaa, että kun hyvin pienten lasten osalta on kysymys pääasiassa hoivan, huolenpidon tai valvonnan järjestämisestä ja niiden tarpeesta, eikä lapsilla ole yleensä tällöin kykyä tehdä päätöksiä tai vaikuttaa tehtäviin päätöksiin oman huolenpitonsa järjestämisestä, jäävät tällaiset sinänsä vaikeavammaiset lapset henkilökohtaisen avun järjestämisen ulkopuolelle vammaispalvelulain 8 c :n 2 momentin perusteella. Tällaisessa tilanteessa lapsella voi olla kuitenkin oikeus palveluasumiseen edellä mainitulla tavalla. (Räty, vammaispalvelut 2010 s. 242)

10 4. Vaikeavammaisen lapsen oikeus palveluasumiseen (KHO T 2900) Tapauksessa sosiaalilautakunta oli hylännyt hakemuksen, jolla 11-vuotiaan monivammaisen lapsen vanhemmat olivat hakeneet palveluasumisen järjestämistä kotiin. Päätöksen mukaan kunnan vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti järjestämät palvelut olivat riittäviä, kun otettiin myös huomioon vanhempien velvollisuus huolehtia alaikäisestä lapsestaan. 10 Korkein hallinto-oikeus kumosi kunnan sosiaalilautakunnan ratkaisun ja katsoi, että palveluasumista voidaan järjestää vaikeavammaisen lapsen kotiin. Myös kehitysvammaista voidaan pitää vammaispalvelulain tarkoittamana vaikeavammaisena. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet on tarkoitettu myös alaikäiselle vaikeavammaiselle lapselle silloin, kun lapsen erityistarpeet hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen edellyttävät vanhemmilta tavanomaisen vanhemmuuden ylittävää erityistä valvontaa ja huolenpitoa. Korkein hallinto-oikeus totesi vielä, että kunnan tulee palveluasumista järjestettäessä huolehtia siitä, että palveluasumiseen oikeutetulle henkilölle tarjotaan hänelle sopivat ja riittävät palvelut ja näitä palveluita järjestäessään kunnan on otettava huomioon se, että esimerkiksi omaishoitajana toimiminen perustuu sopimukseen ja edellyttää siten omaishoitajan suostumusta. Jos henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen kotiin liittyy palveluasumisen järjestämiseen, kysymys on tältä osin kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvasta palvelusta.

11 Jos vaikeavammaisen lapsen ei katsota täyttävän henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerejä (voimavara-rajausta), hänelle on järjestettävä muita sopivia ja tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joilla voidaan taata riittävä huolenpito ja ihmisarvoinen elämä. Kysymykseen voi tulla kotona selviytymisen mahdollistamiseksi VPL:n mukaisen palveluasumisen järjestäminen riittävien ja sopivien tukipalveluiden avulla. Samanlainen tilanne on silloin, kun vaikeavammaisen henkilön omaista ei syystä tai toisesta hyväksytä henkilökohtaiseksi avustajaksi. Näissä ongelmatilanteissa kotona selviytyminen ja avun tukipalvelut on järjestettävä muulla tavoin, kuten esimerkiksi palveluasumisen toteuttamiseksi kotiin. Kunta voi toteuttaa palveluasumista erilaisten palvelukokonaisuuksien ja tukitoimien avulla. Vain mielikuvitus on rajana. Kunnan palveluvalikon apu-, tuki ja hoivapalvelut tulee järjestää ja räätälöidä niin, että palveluasumisen toteuttaminen kotiin - esimerkiksi vaikeavammaiselle lapselle - on mahdollista riittävällä ja asianmukaisella tavalla. 11

12 5. Lopuksi Vammaispalvelulaissa olevia säännöksiä on tulkittava perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä tavalla. Hallintoviranomaisten on valittava vammaispalvelulain perusteltavissa olevista tulkintavaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista. Lisäksi asioissa, joissa kysymys on alaikäisestä henkilöstä (etenkin pienestä lapsesta), tulee tulkinnan lähteä kaikissa tapauksissa aina lapsen edun mukaisesta ratkaisusta. 12

13 Muistiinpanoja: 13

14 Muistiinpanoja: 14

15 15 INFO sarja Uudistuva vammaispalvelulaki 2009 Omainen avustajana 2010 Perustietoa 2010 Palvelusuunnittelu 2010 Palveluasumisen järjestäminen 2010

16 assistentti INFO Henkilökohtaisen avun lakiuudistuksen jälkeen on ilmennyt epätietoisuutta, mitä vammaispalvelulain mukaiselle palveluasumiselle on tapahtunut ja miten näitä säännöksiä sovelletaan käytännössä. Tässä tiiviissä oppaassa pyritään valottamaan palveluasumisen järjestämisen lähtökohtia ja merkitystä ihmisarvoisen elämän takaajana. Assistentti.info on valtakunnallinen verkosto, jonka tehtävänä on kehittää henkilökohtaiseen apuun liittyvää toimintaa. Työtapoina ovat verkostoyhteistyö, neuvontapalvelut, koulutustoiminta ja tiedottaminen. Assistentti.info julkaisee henkilökohtaiseen apuun liittyvää materiaalia. Lisätietoa: ISBN (nid.) ISBN (PDF) Ulkoasu: Niina Kilpelä