OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA

Transkriptio

1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JÄRVI- POHJANMAALLA Päivi Joensuu Terttu Lakaniemi Merja Mäkitalo

2 SISÄLLYS 1. Omaishoidontuki 2. Omaishoidontuen hakeminen 3. Tuen myöntämiskriteerit 3.1 Omaishoidontuen myöntämisperusteet yli 18-vuotiaille 3.2 Omaishoidontuen myöntämisperusteet alle 18-vuotiaille 4. Omaishoitajalle järjestetty vapaa 5 Omaishoitotuen ja -sopimuksen muutokset 5.1Omaishoitotuen keskeytykset 5.2 Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

3 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaista omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen (Omaishoitolaki 937/2005 1). Omaishoidon tuen tavoitteena on tukea runsaasti hoitoa ja apua tarvitsevien vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotona asumista ja siellä selviytymistä. Hoitajan kanssa tehdään omaishoitosopimus, jonka liitteeksi tulee hoito- ja palvelusuunnitelma, mikä sisältää hoitajan antaman hoidon lisäksi arvion niistä sosiaali- ja terveyspalveluista, joita tarvitaan hoidon turvaamiseksi. Omaishoitosopimuksesta ilmenee mm. hoitopalkkion suuruus, arvio hoidon kestosta, sopimuksen irtisanominen ym. hoitoa koskevat seikat. Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain, jos hoitajan henkiset ja fyysiset voimavarat vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia (Omaishoitolaki 937/2005 3). Omaishoitajan tulee kyetä kantamaan kokonaisvastuun hoidettavasta sekä takaamaan hänelle asianmukaisen ja turvallisen hoidon. Hoitoolosuhteiden tulee olla hoidettavaan nähden tarkoituksenmukaiset (Omaishoitolaki 937/ ). Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi (Omaishoitolaki 937/ ). Omaishoito on aina henkilökohtaiseen hoitoon annettavaa apua, ei ainoastaan kodin ulkopuolista asiointia tai taloustöitä kuten siivoaminen, pyykinpesu, ruoan valmistus. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, mikäli kaikki kriteerit täyttyvät: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista ja 7) hoitaja asuu samassa taloudessa tai välittömässä läheisyydessä Omaishoidon tuki on talousarvioon varattu voimavara, jota myönnetään kunnan kuluvana vuonna tarkoitukseen varaamien rahojen puitteissa (Omaishoitolaki 937/2005). Omaishoidon tuki ei ole tarkoitettu kattamaan hoidosta aiheutuneita kuluja (esim. lääkitys, terveydenhuolto), vaan sitä maksetaan hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan. Omaishoidon tukena myönnettävän hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain indeksitarkistuksella. Omaishoidontuki on verotettavaa ja eläketurvaan oikeuttavaa tuloa. Verotoimistosta voi tarkistaa ennakonpidätysprosentin. Myönnetty tuki saattaa vaikuttaa myös eläkkeellä olevan hoitajan eläkkeeseen. Eläkkeellä olevan kannattaa varmistaa työeläkettä maksavalta eläkelaitokselta tai kansaneläkelaitokselta,

4 voiko tuen hakija ansaita omaishoidon tukipalkkiota eläkkeen lisäksi. Mikäli hakija saa työttömyysturvaa, kannattaa varmistaa Työvoimatoimistosta miten omaishoidontuki vaikuttaa työttömyysturvaan. Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Tuen saajalla on tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus. 2 Omaishoidontuen hakeminen Hoidettava hakee omaishoidon tukea omaishoidon tuesta vastaavasta vanhus- tai vammaispalveluyksiköstä kirjallisesti. Ajantasainen lääkärinlausunto (C-lausunto) toimitetaan hakemuksen liitteenä, jos hoidettava ei ole säännöllisen kotihoidon asiakkaana. Omaishoidontuesta vastaava viranhaltija ottaa yhteyttä hakijaan. Hoitajan ja hoidettavan luokse tehdään kotikäynti, jossa kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky). Hoidon ja huolenpidon tarpeen arvioinnin apuna käytetään mm. RAVA-indeksiä (toimintakyky), MMSE:tä (muistitesti) ja tarvittaessa GDS-15 (depressioseula) sekä sosiaalija terveydenhuollon työntekijöiden asiantuntemusta (haastattelut ja havainnointi). Tarvittavan hoidon kokonaisuuden selvittämiseksi voidaan mielenterveysasiakkaan, aivoverenkiertohäiriöasiakkaan, dementiaasiakkaan sekä kehitysvammaisen toimintakykyä arvioitaessa käyttää lisänä myös muita mittareita (ADL, päivittäiset toiminnot). Hoidettavan toimintakyky on ratkaiseva, ei pelkkä diagnoosi. Lapsen (alle 18 v) hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna asiantuntijalausuntoja sekä kotikäynnillä tehtyjen havaintojen perusteella saatua arviota. Kotikäynnin jälkeen arvioidaan omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Omaishoidon tuen antaminen perustuu aina viranhaltijan päätökseen. Tämän jälkeen kootaan kuhunkin omaishoito- ja perhetilanteeseen yksilöllisesti soveltuva palvelukokonaisuus ja laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Päätökset hoidettavalle annettavista sosiaalihuollon palveluista voidaan sisällyttää omaishoidon tuesta tehtyyn päätökseen. Tukeen voi sisältyä myös omaishoitajalle annettavia sosiaalipalveluja, joiden myöntämisestä annetaan päätös omaishoitajalle. Terveydenhuollon palvelujen osalta noudatetaan terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Omaishoidon tuen myöntämisestä tai hylkäämisestä tehty päätös toimitetaan hakijalle. Talousarvioon varattujen voimavarojen vapautuessa ensisijalla ovat eniten hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt. Hakemuksen palautuksen jälkeen hakijaan otetaan yhteyttä ja sovitaan kotikäynnistä. Omaishoidontuesta annetaan päätös kolmen (3) kuukauden kuluessa. 3 Tuen myöntämiskriteerit Hoitopalkkion maksamisen edellytyksenä ovat henkilökohtaisen hoidon- ja huolenpidon tarve sekä asianmukaisen hoidon järjestämismahdollisuudet. Laitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen korvaaminen ovat ensisijaiset kriteerit hoitopalkkion myöntämisestä päätettäessä. 3.1 Omaishoidon myöntämisperusteet yli 18-vuotiaille I Tukiluokka (347,41 ) Tähän tukiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat päivittäin hoitoa, huolenpitoa ja hoitotyö on sitovaa.

5 hoidettava tarvitsee jatkuvasti apua päivittäisissä toiminnoissa (esim. ruokailussa, liikkumisessa, WC-toiminnoissa, pukeutumisessa) hoidettava on pääsääntöisesti orientoitunut ajan ja paikan suhteen ja hän voi olla osan päivästä yksin, hän ei tarvitse jatkuvaa valvontaa eikä ympärivuorokautista avustamista ulkopuolinen asiointi ja taloustyöt eivät riitä omaishoidontuen myöntämisen perusteiksi hoidettavalle on myönnetty korotettu hoitotuki MMSE-testi osoittaa vähintään keskivaikeaa dementiaa ja/tai asiakas potee keskivaikeaa depressiota viitteellinen RAVA-indeksi II Tukiluokka (434,21 /kk) Tähän tukiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa ja hoitotyö on erittäin sitovaa ja vaativaa. hoidettava tarvitsee runsaasti kokopäiväistä ympärivuorokautista avustamista ja läsnäoloa sekä apua henkilökohtaisissa toiminnoissa (pukeutuminen, peseytyminen, liikkuminen, WC-toiminnot, syöminen) hoidettava on dementoitunut ja vaatii jatkuvaa ympärivuorokautista valvontaa muistamattomuuden ja levottomuuden vuoksi hoidettavalle on myönnetty korotettu hoitotuki MMSE-testi osoittaa keskivaikeaa dementiaa ja hoidettavalla on haasteellista käyttäytymistä tai dementian aste on vaikea ja/ tai hoidettava potee vaikeaa depressiota hoidettava on mielenterveyskuntoutuja, jonka kotona hoitaminen on erityisen vaativaa (esim. väkivaltaisuus, voimakkaat harhat, itsetuhoinen käyttäytyminen) Rava-indeksiarvo 2,50-4,02 Alennettu tukiluokka Hoitopalkkio voidaan maksaa alennettuna, jos hoitajalla on siihen erityinen syy. Erityistukiluokka (694,83 /kk), raskaan siirtymävaiheen tukiluokka Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne, siirtyminen hoitomuodosta toiseen (esimerkiksi laitoksesta kotiin), vammaisen lapsen koulunkäynnin aloittaminen tai henkilön toipuminen vakavasta onnettomuudesta. Hoidon arvioidaan olevan lyhytaikaista ja sitä maksetaan enintään puolen vuoden ajalta. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on 672,81 euroa kuukaudessa edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: 1) vähäistä suurempia työtuloja; 2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/ 2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan; 3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/ 2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen.

6

7 3.2 Omaishoidon myöntämisperusteet alle 18-vuotiaille Omaishoidontukea voidaan myöntää, jos lapsi alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi tarvitsee päivittäistä tukea ja yhtäjaksoista hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidontuen tarkoituksena on mahdollistaa lapsen kotona tapahtuva hoito. Omaishoidontuki ei ole subjektiivinen oikeus, vaan sen maksaminen on kuntakohtainen päätös ja sidottu talousarvion voimavaroihin. Lasten omaishoidontukea haetaan vammaispalveluista vastaavalta viranhaltijalta. Omaishoidontuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettaville annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta tai omaishoitoa tukevista palveluista. Esim. iltapäivähoito, päivätoiminta, päivähoito, lyhytaikaishoito tai muista palveluista, joiden arvioidaan paremmin tukevan hoitoa ja hoitajan jaksamista. Näistä sovitaan lapselle tehtävässä hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Tukea myönnetään pääsiassa laitoshoitoa tai palveluasumista korvaavaan kotona tapahtuvaan hoitoon. Alle 16-vuotiaiden lasten kohdalla painotetaan myös vanhemman vastuuta sairaan, vammaisen tai kehitysvammaisen lapsen hoidossa. Omaishoidontuen ulkopuolelle jäävät alle 1-vuotiaat lapset ja kotihoidontukea saavat alle 3-vuotiaat lapset. Lapsen hoidon ja huolenpidon sitovuutta ja hoidon tarvetta verrataan samanikäisten terveiden lasten tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon. Lapsen kohdalla omaishoidontuki voidaan myöntää myös määräajaksi. Tuen myöntämisen edellytyksenä on Kelan erityishoitotuki. Omaishoidontukea ei makseta henkilölle, joka saa Kelan myöntämää ansiosidonnaista erityishoitorahaa. I Tukiluokka (347,41 ), erityistä hoitoa vaativien lasten tukiluokka Lapsi tarvitsee paljon hoitoa, huolenpitoa ja apua päivittäisissä toiminnoissa. Valvonnan ja ohjauksen tarve on säännöllistä. Hoitotyö on sitovaa ja vaativaa ja sitoo hoitajan pääsääntöisesti kokopäiväisesti. Hoitaja osallistuu hoidettavan kuntoutukseen. Hoidon tueksi tarvitaan laitos- ja hoitokotihoitoa. Hoitotarpeen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja suoriutumiseen päivittäisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa. II Tukiluokka (434,26 /kk), jatkuvaa hoitoa vaativien lasten tukiluokka Lapsi tarvitsee jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa ja apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ympärivuorokautisesti. Hoitotyö on erittäin sitovaa ja vaativaa ja edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta. Hoidon sitovuus on samaa tasoa kuin pysyvässä laitoshoidossa olevalla. Erityistukiluokka (694,83 /kk) Saattohoitovaiheen omaishoidontuki maksetaan, kun hoitaja jää tätä tarkoitusta varten pois omasta työstä. Edellyttää lääkärin päätöstä kotihoitoon siirtymisestä. 4 Omaishoitajalle järjestetty vapaa Omaishoitajasopimuksen tehneellä on oikeus vähintään kolmen (3) vuorokauden vapaaseen sellaisena kalenterikuukautena, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon

8 ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin (3 vrk/12kk). Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Omaishoidettavan hoito järjestetään kunnan osoittamassa hoitopaikassa ja lakisääteisten vapaiden osalta peritään 9.90 /vrk (3 vrk/12 kk) 36 vrk vuodessa. Vapaasta ja sen järjestämisestä sovitaan omaishoidon tukea koskevassa sopimuksessa. Hoitaja voi käyttää kertyneet vapaapäivät kuukausittain tai pitää jo kertyneitä päiviä sen kalenterivuoden aikana, jona oikeus vapaaseen on syntynyt. Vapaita ei voi käyttää akuutteihin, ennalta suunnittelemattomiin hoidettavasta johtuviin keskeytyksiin, esim. akuuttivuodeosastojaksot. Hoitajalle tarkoitettu vapaapäivä turvataan järjestämällä hoito joko intervallihoidossa vuodeosasto 2:lla, kuntoutusosasto 3:ssa, dementiakoti Aisakellossa, hoivakoti Niikoolissa, vanhainkoti Kotivaarassa ja Wilhelmiinassa. Alle 18- vuotiaille kehitysvammaisille hoivakoti Sateenkaaressa ja hoivakoti Tuulikellossa. Kunnalla on oikeus hoidettavan ja omaishoitajan kanssa neuvoteltuaan päättää vapaan aikaista hoito- ja palvelumuodosta. 5 Omaishoitotuen ja -sopimuksen muutokset 5.1Omaishoitotuen keskeytykset Omaishoidontuen maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua, mikäli hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä omaishoito keskeytyy äkillisesti (jos hoidettava otetaan esimerkiksi lyhytaikaiseen laitoshoitoon 15. lokakuuta, keskeytyy hoitopalkkion maksaminen 15. marraskuuta). Mikäli hoito keskeytyy yli seitsemäksi (7) vuorokaudeksi hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy ja palkkio vähennetään koko keskeytyksen ajalta. Jos omaishoito hoidettavan tai hoitajan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy omaishoitolain mukaan kuukauden kuluttua. Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan omaishoidontuen sopimuksessa mainitulle yhdyshenkilölle mahdolliset tuen maksatukseen johtavat keskeytykset. Väärin perustein maksetut tuet tullaan perimään hoitajalta takaisin. 5.2 Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi (esim. hoidettavan tai hoitajan kuolema). Mikäli hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hoidettavan terveyden tai turvallisuuden, on sopimus irtisanottava perustuen lain lähtökohtana olevaan hoidettavan etuun.