Ympäristönäkökohdat hankinnoissa -koulutus

Transkriptio

1 Ympäristönäkökohdat hankinnoissa -koulutus

2 Koulutus Koulutus on osa EU-rahoitteista Baltic GPP hanketta, jonka tavoitteena on tuoda lisäosaamista kestäviin hankintoihin ja tarjota siihen työkaluja Mukana Norja, Saksa, Suomi, Tanska ja Ruotsi Lisätietoja hankkeesta Satu Hyrkkänen

3 Koulutuksen tavoitteet Tavoitteet - tuoda esiin, miksi ja miten huomioida ympäristönäkökulmat hankinnoissa - tarjota tietoa erilaista käytettävissä olevista työkaluista - vinkkejä siihen, kuinka opettaa muita ympäristökriteereiden ja erilaisten hankintatyökalujen käytössä Satu Hyrkkänen

4 Koulutuksen jälkeen Osallistujat saavat - koulutuksessa esitetyn materiaalin, jota voi hyödyntää myös omassa työssä - oppaan, jossa syvennytään tarkemmin siihen, miten kouluttaa muita hankkijoita tai toimijoita kestävissä julkisissa hankinnoissa - opas sisältää myös harjoitusmateriaaleja, joita voit hyödyntää itse tai hankkijoille suunnatuissa koulutuksissa. Tutustu myös kätevään verkkokoulutukseen >> Satu Hyrkkänen

5 Nimi, mistä tulet, odotukset? Satu Hyrkkänen

6 Vihreät julkiset hankinnat Tavoitteena vähentää julkisen kulutuksen ympäristökuormitusta Keino saavuttaa ympäristö ja muita yhteiskunnallisia tavoitteita Kestävät hankinnat: Hankitaan tuotteita/palveluita, jotka kuormittavat ympäristöä (tavallista) vähemmän Laajemmin: ympäristöasiat osaksi kaikkea/normaalia (hankinta)toimintaa aina suunnittelusta arviointiin Kaikki lähtee tavoitteista Satu Hyrkkänen

7 Julkisen hankinnan erityisrooli Luo kysyntää, keino vaikuttaa markkinoihin Julkisen sektorin perustehtävä? Kunnan perustehtävästä kuntalaissa: kuntalain (365/95) mukaan kunta pyrkii edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Majoinen, ACTA 324, Rooli esimerkin näyttäjänä Hankintojen strateginen merkitys ympäristö- ja muiden tavoitteiden saavuttamisessa Hankintalain viitekehys Satu Hyrkkänen

8 Paljonko julkiset hankinnat maksavat EU:n alueella vuosittain? Satu Hyrkkänen

9 Paljonko julkiset hankinnat maksavat EU:n alueella vuosittain? Satu Hyrkkänen

10 Miksi? Earth Overshoot Day oli vuonna 2012 Suomen ekologinen jalanjälki oli maailman 11. suurin vuonna 2012 kuvaa sitä, että kulutus ei ole kestävällä pohjalla Vaikka energia-/ekotehokkuus on parantunut, niin samalla kulutus on kasvanut (enemmän valaistusta, ilmastointia, ict-laitteita jne.) Energia ja raaka-aineet kallistuvat Raaka-aineita ja energiaa ei tule riittämään määrättömästi kaikille halukkaille mitä vähemmällä pärjää, sitä parempi Satu Hyrkkänen

11 Kustannussäästöt Kustannussäästöt potentiaalisia etenkin energiaa käyttävien laitteiden kohdalla. Globaalin kilpailun voittajia ovat maat ja organisaatiot, jotka ymmärtävät, miten resursseja käytetään tehokkaammin. Vihreä julkinen hankinta tarkoittaa rahan ja luonnonvarojen säästämistä kaikilla tasoilla globaalista paikalliseen tasoon asti. Satu Hyrkkänen

12 Maailma, ympäristö Esimerkkejä vihreillä julkisilla hankinnoilla saavutetuista ympäristöhyödyistä. Vähemmän kasvihuonepäästöjä Vähemmän vaarallisia kemikaaleja Veden ja muiden resurssien säästyminen Jne. Satu Hyrkkänen

13 Ihmiset Sosiaalisia näkökulmia voi olla vaikea muuttaa numeroiksi, mutta niiden hyödyt ovat silti olemassa ja niillä on merkitystä. Terveyden kohentuminen Turvallisempi työympäristö Paremmat työskentelyolosuhteet Satu Hyrkkänen

14 Vihreä hankinta lyhyesti? Vihreä hankinta tässä tarkoittaa markkinoiden vihreää kärkeä Lainsäädännön minimiä parempi taso Esim. ruotsissa määritelty vihreän eri sävyt tarkemmin: - bas-, avancerad-, spjutspejtsnivå Jatkuva parantaminen: se mikä on vihreää nyt ei todennäköisesti ole sitä esim. 5 v päästä maailma muuttuu, tuotteet kehittyy Laatu yhtä hyvä kuin ns. tavallisella tuotteella Elinkaariajattelu, elinkaaripohjaiset ympäristökriteerit Satu Hyrkkänen

15 Vihreä ns. normaali tuote Esimerkkejä energiansäästöpotentiaalista Valaistus Energiansäästölamppu tuottaa saman valomäärän % vähemmällä energiamäärällä kuin hehkulamppu. Lähde: (Motiva et al.) Autot: Valitaanko auto jonka polttoaineenkulutus on esim. 4 vai 7 l/100 km? Toimistolaitteet Valitaan kannettava pöytäkoneen sijaan: % Energy Star vaatimukset täyttävä kopiokone: 23% Lähde: Energy Star Satu Hyrkkänen

16 Millä hankinnoilla eniten merkitystä? Sähkö Palveluhankinnat Rakennukset ja kiinteistönhoito Energiaa käyttävät laitteet Liikkuminen (julkinen liikenne, ajoneuvot jne.) Elintarvikkeet Lähde: Kestävät hankinnat toimintaohjelma ehdotus, eurooppalainen RELIEF selvitys jne.) Näissä tuoteryhmissä paljon etenkin energiasäästöpotentiaalia! Satu Hyrkkänen

17 Valtioneuvoston periaatepäätös Tavoitteet viidelle keskeiselle tuoteryhmälle Uusi VNP valmisteilla! Sähköstä uusiutuvilla Tuotettua vähintään 30 % 2010 mennessä ja 60 % 2015 mennessä Rakennukset: matalaenergia-taloja ja vuoden 2015 jälkeen passiivitaloja Laitteet: Energiaa käyttävien laitteiden hankinnoissa huomioidaan energia- ja ympäristömerkkien kriteerit Ruoka: sesonginmukaista, kasvispohjaista tai luomua vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä Liikkuminen: vähennetään kuljetuksia ja liikkumistarvetta sekä suositaan kestäviä kuljetusketjuja (EURO-normi ja henkilöautoissa hiilidioksidipäästöt g/ km), virkamatkojen hiilidioksidipäästöjä vähennetään Satu Hyrkkänen

18 Millainen on vihreä tuote/palvelu? Ympäristökriteeri kertoo Ympäristökriteerien tehtävänä on kertoa millainen tuote/palvelu kuormittaa ympäristöä tavallista vähemmän Ympäristökriteeri kertoo millainen tuotteen tulee tai ei tule olla Ympäristökriteerien tulee liittyä niihin tuotteen/palvelun ominaisuuksiin jotka vaikuttavat sen ympäristöäsäästävyyteen Ei saa vaatia että yrityksellä on ympäristöjohtamisjärjestelmä (koskee koko yritystä), mutta saa vaatia ympäristöjohtamista/-toimenpiteitä hankinnankohteeseen liittyen (esim. ruokapalveluhankintaan, siivouspalveluun jne. liittyen) Ei saa vaatia paikallista/suomalaista Ympäristökriteereissä ei välttämättä lue vihreä, kestävä EI: kestävän kehityksen mukainen tms., koska voi tarkoittaa mitä vain, vaan tulee määritellä tarkemmin Satu Hyrkkänen

19 Ympäristömerkeistä Ympäristömerkit helpottavat vihreiden hankintojen tekemistä Julkinen hankkija ei voi vaatia ympäristömerkittyä tuotetta, mutta - voi hyödyntää ympäristömerkkien vaatimuksia omissa tarjouspyynnöissään - Ja ympäristömerkillä voidaan todentaa ympäristökriteerien täyttymistä Esim. Motivan esimerkkikriteerit on linjattu tärkeimpien ympäristö- ja energiamerkki vaatimusten kanssa Merkkien vaatimukset elävät ja ne päivitetään esim. 3-5 vuoden välein Esim. Joutsenmerkin vaatimukset suunniteltu, niin että vain markkinoiden terävin/vihrein kärki täyttää vaatimukset kertoo vaatimustasosta ja rajaavuudesta. Esim. Joutsenmerkillä on netissä rekisteröidyt tuotteet lista - huomioi että kaikki valmistajat eivät välttämättä hae merkkiä vaikka heillä olisikin kriteerit täyttävä tuote (merkin vapaaehtoisuus, maksullisuus). Lista ei siis kerro koko markkinatilannetta Satu Hyrkkänen

20 Hankintalain periaatteista lyhyesti Hankintalaki kannustaa ottamaan huomioon ympäristönäkökohdat Ympäristökriteereitä saa määritellä vapaasti kunhan noudattaa hankintalain periaatteita kuten: - Syrjimättömyys - Tasa-puolisuus, yhdenvertainen kohtelu - Suhteellisuus - Läpinäkyvyys Hankintalain periaatteiden mukaisesti ympäristökriteerien tulee olla: - relevantteja ja liittyä hankinnan kohteeseen - selkeästi määriteltyjä (ei tulkinnanvaraisia) - todennettavia - jne. Satu Hyrkkänen

21 Miltä ympäristömerkkejä julkinen hankkija voi hyödyntää? Uskottavuus, luotettavuus, itsenäisyys Perustuu tieteelliseen tietoon Sidosryhmien konsultointi Elinkaaritarkastelu, ympäristövaikutusten arviointi Läpinäkyvyys, avoimuus ja julkisuus Avoimuus: esim. merkin/ohjelman tulee esim. olla kaikille avoin ( ei avoin olisi esim. jonkun yhtiön oma ympäristömerkki) Vaatimusten täyttyminen tarkistetaan Valvottuja Muun muassa Joutsenmerkki ja EU-kukka ovat ISO tyypin I (type I) ympäristömerkkejä jotka täyttävät nämä hankintalain vaatimukset Satu Hyrkkänen

22 Työkaluja ja malleja on! Hyödynnä olemassa olevia ympäristökriteerimalleja/-ohjeita: Motivan hankintapalvelun tietopankki: EU GPP Toolkit: Naapurista Ruotsista, Miljöstyrningsrådet: Sisältävät tietoa: tuotteen/palvelun ympäristövaikutuksista ympäristökriteereistä ja niiden todentamisesta relevanteista ympäristömerkeistä lainsäädännöstä Satu Hyrkkänen

23 Miten näitä malli-ympäristökriteereitä käytetään? Use your judgement, based on your own circumstances Tarve, tavoitteet Valitse kriteerit (organisaation ympäristötavoitteisiin jne. sopivat) Säädä/päätä valittujen kriteerien tavoitetaso (tavoitteisiin, markkinatilanteeseen jne. sopivaksi) muokkaa sanamuodot jne. omaan tarjouspyyntöön sopivaksi Ympäristökriteerien soveltaminen tarjouspyynnössä: tarjoajien soveltuvuuden vaatimukset tuotteeseen/palvelun ominaisuuksiin liittyvät vaatimukset vertailuperusteet (pisteytys) ja/tai sopimusehdot Satu Hyrkkänen

24 Ympäristökriteerien määritteleminen Muistilista Mitä ollaan hankkimassa? Tarve? Ostetaan, vuokrataan, korjataan, hankitaanko lainkaan? Mitä vaihtoehtoja olemassa? Konsultoidaan, selvitetään.. Mitkä on juuri tämän tuotteen/palvelun ympäristönäkökohdat- ja vaikutukset? Tavoitteet? (ympäristö, muut) Mitä ympäristökriteereitä on jo olemassa? Edellisen hankinnan opit? Luonnostellaan ympäristökriteerit (valitaan, säädetään taso) Kommenttikierros/konsultoidaan Viimeistellään tarjouspyyntö Kilpailutus Jne. Satu Hyrkkänen

25 Ympäristökriteerien pohdinta jokaisessa vaiheessa Tarveharkinta Tarjoajan soveltuvuus Hankinnan kohteen määritelmä Vähimmäisvaatimukset/tekniset erittelyt (mitä hankitaan, ominaisuudet) Vertailuperusteet (pisteytys) Sopimusehdot ja niiden valvonta Satu Hyrkkänen

26 Markkinavuoropuhelu Tarpeiden ja markkinoiden tarjonnan selkeyttämiseksi (kysyntä ja tarjonta) Oppimisprosessi mitä on esim. vihreä ICT tänä päivänä? Auttaa löytämään uusia innovatiivisia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja Hankinnan tavoitteet täytyy sovittaa markkinoilla oleviin mahdollisuuksiin markkinavuoropuhelu tapa tehdä se Satu Hyrkkänen

27 PK-yritysten kannustaminen Älä unohda pieniä toimittajia varmista, että tieto tarjouskilpailusta leviää laajalle Mitä voit tehdä tavoittaaksesi myös tämän ryhmän? Jakaa hankinta pienempiin osiin? Tms. Satu Hyrkkänen

28 Elinkaarikustannukset (LCC - life-cycle costs) Lasketaan kaikki tuotteen tai palvelun hankinnasta aiheutuvat kustannukset (hankkijalle) hankinnasta käytöstä poistoon asti Hankinta: hankintahinta, toimitusmaksu, esim. autovero tms. Käytön aikana esim. käyttö- ja huoltokustannukset, verot Käytöstä poisto esim. kierrätys- /jätemaksut, jälleenmyyntiarvo Ruotsalainen työkalu: (Motiva kääntämässä Suomeksi) Satu Hyrkkänen

29 Vihreät hankinnat Kehittämismalli (Procura + -malli) 1.Valmistelu 5. Seuranta/arviointi, raportointi 2. Tavoitteet 4. Toteutus 3. Toimintasuunnitelma Satu Hyrkkänen

30 Vihreiden hankintojen kehittäminen Kehittämissuunnitelma tärkeä apuväline systemaattiseen kehittämiseen esim. 2-5 kehittämiskohdetta kerralla (käytännössä kaikkea ei voi kehittää yhtä aikaa, vaan työ täytyy palastella osiin) Tuoteryhmien priorisointi voidaan tehdä esim. seuraavin perustein: - Merkittävyys (ympäristövaikutukset, hankintamäärät, strateginen merkitys) - Kustannusvaikutus - Toteutettavuus (helppo vaikea) - Tietoa on, ympäristökriteereitä on - Mitä on jo tehty/tekeillä? Satu Hyrkkänen

31 Esimerkkejä eri tuoteryhmistä: ajoneuvot, IT, ruoka, rakentaminen Satu Hyrkkänen

32 Ajoneuvot, kuljetukset Kuljetukset EU on arvioinut että kuljetusala tuottaa noin neljänneksen EU:n kasvihuonepäästöistä pelkästään maantiekuljetus tuottaa noin viidesosan EU:n kaikista CO 2 - päästöistä. Siinä missä päästöt ovat muilla sektoreilla yleisesti ottaen vähentyneet, kuljetusalan päästöt ovat kasvaneet 36 % vuoden 1990 jälkeen. Satu Hyrkkänen

33 Ajoneuvojen ympäristövaikutuksista Suomessa merkittävimmät ympäristövaikutukset: hiilidioksidipäästöt sekä terveydelle haitalliset hiukkaspäästöt Yli 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä ja tästä 60 prosenttia henkilöautoista Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästöt ovat olleet laskussa, mutta liikenne ja automäärä ovat olleet nousussa Satu Hyrkkänen

34 Laki velvoittaa Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) velvoittaa julkisia hankintayksiköitä huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalveluiden hankinnoissa. Hankintayksikön on huomioitava ainakin seuraavat ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat energia- ja ympäristövaikutukset: - energiankulutus, - hiilidioksidipäästöt - ja typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt Satu Hyrkkänen

35 CO 2 -asetus EU:n CO 2 -asetus (443/2009) "Päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi" on ainoa henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ohjaava määräys Euroopassa. Asetuksen mukaan kunkin autonvalmistajan vuoden aikana valmistamien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö saa olla pääsääntöisesti enintään 130 g/km vuonna 2015 ja 95 g/km vuonna Pakettiautoille vastaavat tavoitteet CO 2 -päästöjen osalta ovat enintään 175 g/km vuosien 2014 ja 2017 välillä ja vuonna 2020 tavoitteena on 147g/km. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) No (pdf) (928.1 KB) Satu Hyrkkänen

36 Tyyppihyväksyntädirektiivi Ajoneuvojen terveydelle haitallisten päästöjen enimmäisrajoista säädetään EU:n Tyyppihyväksyntädirektiivissä, EURO-luokituksella. Päästöjen enimmäisrajat alennetaan asteittain noin viiden vuoden välein. Rajoitustason kiristyessä kaikkien myynnissä olevien uusien autojen on mukauduttava siihen noin vuoden tai parin ylimenokauden jälkeen. Nykyinen EURO-luokka kevyille ajoneuvoille on EURO 5. EURO 6 standardit astuvat voimaan 2014/2015. Raskaan kaluston voimassa oleva standardi on EURO V. EURO VI astuu voimaan EU:ssa on myös käytössä vapaaehtoinen ympäristöstandardi EEV (enhanced environmentally friendly vehicle), joka asettuu EURO V ja VI väliin. Satu Hyrkkänen

37 1) Käyttötarve ratkaisee Auton valinnassa lähtökohtana on käyttötarkoitukseen mahdollisimman hyvin soveltuva auto varusteineen. Käyttötarve ratkaisee sen, mikä on sopivin: korimalli ja kokoluokka autotyyppi (bensiini, diesel, hybridi, jne.) varustelu jne. Valintaan vaikuttaa muun muassa se minkä tyyppiseen ajoon autoa tullaan pääasiassa käyttämään - lyhyeen kaupunkiajoon vai pitkille maantiematkoille jne. Kun tiedät käyttötarpeesi, määrittele siihen sopiva, mutta mahdollisimman pieni, uusi ja vähän kuluttava auto. Satu Hyrkkänen

38 Esimerkki ympäristökriteerit lyhyesti: CO2 päästöt EURO normi Renkaiden rengasmerkintäluokka Lisävarusteet - Moottorin lämmitin - Ajotietokone - Vaihteenvaihtamisen opastin - Rengaspaineen ilmaisin - Tms. Opastus luovutuksen yhteydessä Lue tarkemmin: Satu Hyrkkänen

39 Hankinnan suunnitteluvaihe Tarvekartoitus - Tutustu organisaatiosi kuljetustarpeisiin - Aseta tavoitteita käyttämienne ajoneuvojen kasvihuonepäästöjen vähentämiselle - Selvitä eri toteutusvaihtoehtoja Satu Hyrkkänen

40 Hankinta Vaatimusten määrittely - Varmista, että valitset oikean ajoneuvon (käyttötarkoitukseen sopivimman ratkaisun) - Puhtaiden autojen hankintadirektiivi - Energiamerkintä - Euro-normit Satu Hyrkkänen

41 Sopimusvaihe Arvioi ja viesti - Seuraa sopimusehtojen lisäksi myös kuljettajien ajotapaa ja luo kannustimia taloudelliseen ajotapaan - Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeä seurata nimenomaan kuljetustarpeen, CO 2 - päästöjen sekä polttoainekulutuksen vähenemistä. Satu Hyrkkänen

42 Ruokapalvelut Ruoan tuotanto ja kulutus muodostaa prosenttia EU-maiden kokonaisympäristövaikutuksista kasvihuonepäästöjen osalta. Suurin yksittäinen kasvihuonepäästöjen lähde ruoantuotannossa on alkutuotanto. Satu Hyrkkänen

43 Priorisoi Ruoka - 3 tärkeintä ympäristönäkökohtaa? Satu Hyrkkänen

44 Tavoitteita ja taustaa Noin kolmasosa suomalaisen kulutuksen ympäristökuormasta syntyy ruoasta Ammattikeittiöiden valinnat vaikuttavat koko ruokaketjuun Ruokalistasuunnittelu ja kuntien/valtion omat ympäristötavoitteet avainasemassa VNP 2009 periaatepäätös kannustaa julkisia toimijoita kestäviin hankintoihin: Ruokapalvelujen elintarvikehankinnoissa lisätään luonnonmukaista, kasvispohjaista tai sesonginmukaista ruokaa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään 2 krt/vk vuoteen 2015 mennessä. Satu Hyrkkänen

45 Mitä jo tehty/tekeillä aiheeseen liittyen Ruoan ravitsemuslaadun kriteerit/malliasiakirja tekeillä) (THL): Ympäristöpassi (EkoCentria, Sykli): Ympäristökriteerit julkisissa ruokapalveluhankinnoissa ohje valmistella (Motiva): Joutsenmerkin ravintolat kriteeristön päivitys; Leipomot ja leipä valmistella: Julkisten ruokapalvelujen laatukriteerit opas (FCG Oy): Ruotsalainen elintarvike- ja ruokapalvelukriteeristö (Miljöstyrningsrådet, Ruotsi): Kestävät hankinnat hanke (EkoCentria): Portaat luomuun ohjelma (EkoCentria): Lähiruokaoppaiden päivitys (EkoCentria, FCG): Satu Hyrkkänen

46 Motivan ohje ympäristökriteeristä julkisissa ruokapalveluhankinnoissa Sisältö (luonnos) Elintarvikkeet Ruokahävikki ja jätteet Energia ja vesi Kulutustavarat (sis. ns. muut hankinnat) Pakkaukset ja kuljetukset Ympäristöjohtaminen, raportointi, viestintä Kestävän ruoan määritelmä samoin kuin Kestävien hankintojen Vnp:ssä (2009) (luomun, kasvispohjaisen ja sesonginmukaisen ruoan lisääminen) Satu Hyrkkänen

47 Motivan ohje - Prosessi Taustatyö - Ympäristö- ja taustatieto - Mitä ympäristökriteereitä on jo olemassa/käytetty? Kokemukset niistä - Mitä on jo tehty/tekeillä esim. muissa Pohjoismaissa? - Haastatteluja, tapaamisia tiedon ja kokemusten keräämiseksi - Jne. Luonnos (toukokuu-kesäkuu 2013) Kommentointikierros (asiantuntijaryhmä tapaamiset, avoin kommentointi) Ohjetta jatkotyöstetään Ohje valmistuu (syyskuu 2013) (ohjetta tarkoitus päivittää määräajoin) Satu Hyrkkänen 47

48 Millaisia ympäristökriteereitä julkisissa elintarvikehankinnoissa nyt on käytetty? Luomun määrä Kasvisruoka Sesonginmukaiset raaka-aineet Lähiruoka Reilun kaupan tuotteet GMO-vapaa tai, jos sisältää GMO:ta, niin tieto viestitään asiakkaalle Alkuperä tiedossa (jäljitettävyys) Kalat: esim. MSC P.S. Ruotsissa on määritelty omia ympäristökriteereitä myös eri tuoteryhmille Satu Hyrkkänen

49 Kun kyse ruokapalveluhankinnasta (ei vain elintarvikehankinnasta): Raaka-ainevalinnat ja ruokalistasuunnittelu Ruokahävikin vähentäminen raportointi ja viestintä käyttäytymiseen ja valintoihin vaikuttaminen Jne. Satu Hyrkkänen

50 Esimerkki yhdestä Motivan ruokapalveluhankintaohjeen osasta, joka koskee ruokahävikin vähentämistä ja jätteitä. Huom! luonnos, joten saattaa vielä muuttua Esimerkki: Ruoka ja tarkemmin ruokahävikki kohdasta. Ei pelkästään se mitä hankitaan, vaan myös turhan kulutuksen vähentäminen ja eko- /resurssitehokkuus tärkeää ruoan ympäristövaikutusten vähentämisessä. Satu Hyrkkänen

51 jatkuu (luonnos ) Satu Hyrkkänen

52 Jatkuu (luonnos ) Satu Hyrkkänen

53 Hankintaa edeltävä vaihe Tarvekartoitus esitä kysymyksiä Paikanna suurimmat vaikutukset vähennä lihan kulutusta, suosi luomua jne. Parempi ruokalista Ruokalistasuunnittelu on tehokkain keino vähentää keittiön vaikutuksia ympäristöön Kommunikointi markkinoiden kanssa Kerro uusista tavoitteista, tee markkinakartoitusta, käytä olemassa olevia resursseja Satu Hyrkkänen

54 Hankinta Vaatimusten määrittely Määritä vaadittavat ympäristökriteerit, esimerkiksi: - Luomua - Kausituotteita - Kasvisruokaa - Jne. Satu Hyrkkänen

55 Sopimusvaihe Tarkastele ja arvioi Viesti Satu Hyrkkänen

56 IT-laitteet Euroopassa myydään vuosittain 15 miljoonaa IT-laitetta Ympäristövaikutukset: - Energiankulutus ja sen aiheuttamat päästöt - Haitalliset kemikaalit, jätteen syntyminen Palvelimet, konesalit, kopiokoneet, tietokoneet ja näytöt ovat tietotekniikkaalan suurimmat energiankuluttajat. Satu Hyrkkänen

57 Priorisoi nämä IT hankinnat - 3 tärkeintä ympäristönäkökohtaa? (keskustelutehtävä) Satu Hyrkkänen

58 Millaisia ympäristökriteereitä julkisissa hankinnoissa käytetään? Yleisin: Energy Star -vaatimustaso Esimerkiksi: Kaikkien tuotteiden on täytettävä Energy Star -merkin uusimmat energiatehokkuusvaatimukset, jotka ovat saatavilla osoitteessa Muita mahdollisia: Käyttöikä, takuu Varaosien saatavuus, päivitettävyys Taustalamppujen elohopeapitoisuus Tuotteen helppo purkaminen ja kierrätys käytöstä poistettaessa Melu Sopii kierrätyspaperille (kuvantamislaitteet) Käyttöopastus, laitteiden monitoimisuus Satu Hyrkkänen

59 Energy Star Energy Star on toimistolaitteiden vapaaehtoinen energiatehokkuusmerkintä EU:n Energy Star -asetuksen mukaan jäsenvaltioiden keskushallintoviranomaisten tulee toimistolaitteiden julkisissa hankinnoissa käyttää vähintään Energy Star -tason mukaisia energiatehokkuusvaatimuksia. Koskee seuraavia toimistolaitteita: - Tietokoneet ja tietokoneiden näytöt - kuvantamislaitteet (kopiokoneet, faksit, tulostimet, skannerit, postituskoneet, monitoimilaitteet) Satu Hyrkkänen

60 Hankinnan suunnitteluvaihe Tarve kartoitus Ympäristön kannalta on hyvä käyttää jo käytössä olevia laitteita mahdollisimman pitkään uusien ostamisen sijaan. Kopiokoneet ja tulostimet suosi monitoimisia laitteita, jotka kuluttavat n. puolet vähemmän energiaa kuin erilliset koneet (tulostin, kopiokone jne.) yhteensä Kannettava tietokone kuluttaa jopa 80 % vähemmän sähköä kuin vastaava pöytäkone. Taulutietokoneet eli tabletit ovat vielä kannettavia huomattavasti vähä-virtaisempia ja ympäristöystävällisempiä. Satu Hyrkkänen

61 Hankinta Vaatimusten määrittely - Vastaavuus - Relevantit ympäristömerkit ja niiden ympäristökriteerit, esim. Energy Star - Ympäristökriteerit hankinnassa - Elinkaarikustannukset Satu Hyrkkänen

62 Sopimusvaihe Arvioi ja viestitä - Energiatehokkaiden laitteiden hankinnan ympäristö- ja taloudelliset hyödyt on arvioitava - Viesti hyödyistä sisäisesti (esim. henkilöstölle) ja ulkoisesti Satu Hyrkkänen

63 Rakentaminen Rakentamisala käyttää 42 prosenttia kaikesta EU:ssa kulutetusta energiasta ja tuottaa 35 prosenttia EU:n kasvihuonepäästöistä. Rakennus- ja purkutyöt tuottavat noin 33 prosenttia vuosittain syntyvästä jätteestä. Satu Hyrkkänen

64 Priorisoi nämä Mitkä 3 ympäristötekijää ovat rakennustoiminnassa tärkeimpiä? (keskustelutehtävä) Satu Hyrkkänen

65 Hankinnan suunnitteluvaihe Tarvekartoitus - Sijainti - Pitkän käyttöiän varmistaminen - Poliittisen tuen varmistaminen Markkinavuoropuhelu - Vihreät vaatimukset jo varhaisessa vaiheessa - Kaikki viestintämuodot - Suunnittelukilpailut - Tutustuminen paikan päällä Satu Hyrkkänen

66 Hankinta Vaatimusten määrittely - Markkinakartoituksen tulokset - Pätevyys kestävässä rakentamisessa - Materiaalit - LCC-näkökulma EU-direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta Standardit ja luokittelut - BREEAM, LEED, REACH jne. - Rakennustuoteasetus Rahoitusmallit - Erilaiset järjestelyt, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet - Energiansäästöpalvelut ESCO Satu Hyrkkänen

67 Sopimusvaihe Optimoi tiedonkulku projektiin kuuluu usein useita eri sopimuksia. Rakennuksen tietomallin (BIM) vaatiminen koko rakennusprosessin läpi voi optimoida tiedonkulun kaikkien projektiin osallistuvien tahojen välillä Satu Hyrkkänen

68 SCI Network Sustainable Construction & Innovation Euroopanlaajuinen verkosto julkisen sektorin toimijoille ja tukiorganisaatioille. Tavoitteena edistää innovaatioita kehittämällä julkista hankintaosaamista kestävän rakentamisen alalla. Uutta tietoa energiatehokkaista ratkaisuista, ESCO-hankkeista, elinkaarikustannusten laskemisesta, hankintamenettelyistä. Satu Hyrkkänen

69 Kotimatkalle pohdittavaa Voiko vihreät hankinnat tarjota tarvittavan vipuvoiman Suomen/EU:n markkinaalueen muuttamiseksi vihreämpään suuntaan? Mitkä ovat suurimpia esteitä vihreiden hankintojen päivittäisen toteuttamisen tiellä? Miten verkottuminen voi auttaa ylläpitämään ja kehittämään vihreiden hankintojen osaamista? Mistä voisimme aloittaa? Satu Hyrkkänen

70 Aika loistaa Tee erinomaisia vihreitä hankintoja ja toimi hyvänä esimerkkinä tulevaisuutta varten Satu Hyrkkänen