AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄ

Transkriptio

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄ Kommentteja ammatillisen koulutuksen rahoituksen muutoksista ja tiedonkeruusta Tampere-talo Päivi Rajala P Rajala

2 Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Tredu Tampereen seudun ammattiopisto muodostui, kun Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä yhdistyivät Tredussa opiskelee runsaat 8100 nuorta ja lähes aikuista. Tredulla on 22 toimipistettä Tampereella, Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Orivedellä, Ikaalisissa, Virroilla sekä Pirkkalassa. Tredun oppisopimuskeskus sijaitsee Tampereella. Koulutuspalveluja tarjotaan Pirkanmaan lisäksi myös muualla Suomessa. Tredu tarjoaa koulutusta nuorille, aikuisille, oppisopimuksella sekä työ- ja yrityselämälle. Perustutkintoja 32 Ammattitutkintoja 36 Erikoisammattitutkintoja 15 Kotikansainvälistymistä ja kansainvälisiä opintopolkuja Valmentavaa koulutusta maahanmuuttajille P Rajala

3 Yhteistoimintasopimuksen kunnat: Ikaalinen Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Pälkäne Ruovesi Tampere Vesilahti Virrat Ylöjärvi Tredun toimialue alkaen P Rajala

4 Tampereen kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Liiketoimintajaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI KONSERNIHALLINTO Konserniohjausyksikkö Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Tilaajaryhmä Kaupunkikehitysryhmä Hallinto- ja talousryhmä Konsernipalvelut Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta TILAAJALAUTAKUNNAT Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Ateria Tampereen Infra TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Pirkanmaan Pelastuslaitos 4 P Rajala

5 Isäntäkuntana Tampereen kaupunki Tilaajalautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Puheenjohtajana Tampereen apulaispormestari 8 Tampereen kaupungin nimeämää jäsentä 5 Yhteistoiminta-alueen kuntien nimeämää jäsentä Palvelusopimus Tuotantojohtokunta Toisen asteen koulutuksen johtokunta Tampereen kaupungin nimeämät luottamushenkilöt P Rajala

6 Ammatillisen koulutuksen palvelusopimus Puiteosa Pidemmän aikavälin linjaukset Sopimusosapuolet Sopimustekniset asiat Palvelujen sisältö, tuoteryhmät ja tuotteet Palveluverkko Tarkistusosa Vuosittain neuvoteltavat asiat Palvelujen sisältö, määrä ja laatu sekä hinta Sopimuksen seuranta Kehittämistoiminta Laskutus Valmistellaan yhdessä tilaajan ja tuottajan kesken P Rajala

7 OKM: 2014:21 Ehdotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudeksi rahoitusjärjestelmäksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisen tarkoituksena on tukea ja tehostaa opiskelijoiden tutkinnon tai sen osan suorittamista, kannustaa koulutuksen järjestäjiä tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan sekä edesauttaa työmarkkinoiden tarvitseman osaamisen kehittymistä. HE 12/2014 vp: Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 2 :n mukaan ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. 5 :n mukaan ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehittymistä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Useat samanaikaiset muutokset ja toimenpiteet vaikeuttavat toiminnan lähiajan suunnittelua, ennakointia Mitkä ovat samanaikaisten muutosten yhteisvaikutukset? Tavoitteiden ja rahoituksen tasapaino? P Rajala

8 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, HE 12/2014 vp 29 opiskelijalla olisi oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Säännös ei tarkoittaisi sitä, että yksittäisellä opiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus saada opetusta ja ohjausta miten paljon tahansa. Säännös kuitenkin velvoittaisi koulutuksen järjestäjän tarjoamaan tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettua opetusta ja ohjausta riittävästi, jotta opiskelijalla voidaan katsoa olleen mahdollisuus saavuttaa tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta. Opiskelija voisi edelleen suorittaa opintonsa yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa (eli 4 vuodessa) ja tämän lisäksi opiskelijalle voitaisiin perustellusta syystä myöntää suoritusaikaan pidennystä. - opiskelijalla oikeus riittävään opetukseen ja ohjaukseen - miten yli 3 vuotta kestävät opinnot rahoitetaan jatkossa P Rajala

9 Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena tukemaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Rahoitusjärjestelmän muutos mahdollistaa joustavien ja yksilöllisten koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti. Aikuisille tarkoitetun koulutuksen toiminnalliset ominaispiirteet otetaan uudistuksessa huomioon. 1/2014 omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella osallistui yli henkilöä, kun työvoimakoulutuksessa olevien määrän oli reilut kenen näkökulmasta tukee nykyistä paremmin? - siirtyminen kustannusperusteisesta valtiontalousarvioperusteiseen järjestelmään, liki reaaliaikaisuudesta 2-5 vuoden takaisten suoritetietojen käyttöön P Rajala

10 Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella. Samalla varmistetaan koulutuksen alueellinen saavutettavuus. Perustuslain (PL 731/1999) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. - varmistetaanko alueellinen saavutettavuus järjestämislupamenettelyllä, tulosneuvotteluilla? tuleeko velvoite järjestää koulutusta tietyissä kunnissa? P Rajala

11 Oph:n aineisto, ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan laskenta : Vuoden 2006 alusta luovuttiin hankekohtaisista perustamiskustannuksiin myönnettävistä valtion-osuuksista, opetusministeriön vahvistaman vuosivuokran perusteella tehtävästä yksikköhinnan korotuksesta sekä investointilisästä. Näiden sijasta kirjanpidon mukaiset poistot luetaan mukaan yksikköhinnan laskennassa käytettäviin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin. Siirtymäkautena, kun poistot vielä ovat nykyistä perustamishankerahoitusta pienemmät, yksikköhintaan tehdään nykyisen perustamishankkeiden rahoitustason mukainen korotus ns. takuusumman perusteella. Takuusummaa (831,32 ) laskettaessa on otettu huomioon valtion rahoitus perustamishankkeisiin (v taso), investointilisä ja niin sanotut pienet hankkeet. Vuoden 2014 keskimääräisessä yksikkö-hinnassa takuukorotus on 421,44. Takuusumma sisältyy alakohtaisiin yksikköhintoihin samassa suhteessa kuin toteutuneet alakohtaiset poistot. - investointien rahoituksen tason turvaaminen jatkossa? P Rajala

12 Ammatillisessa peruskoulutuksessa perusrahoituksen osuus olisi 49 % kokonaisrahoituksesta, suoritusrahoituksen osuus olisi % ja vaikuttavuusrahoituksen 6 10 %. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritusrahoituksesta maksettaisiin 60 % kaikesta rahoituksesta, opiskelijavuosista 35 % ja vaikuttavuusrahoituksesta 5 %. Mikäli palautteeseen perustuvaa tiedonkeruuta ei voida soveltaa v rahoituksen perusteena, osoitetaan järjestäjille v opiskelijavuosista 40 % kokonaisrahoituksesta. P Rajala

13 Perusrahoitus Perusrahoituksen tarkoituksena on luoda ennakoitavaa perustaa koulutuksen järjestämiselle. Myös muut rahoituselementit vaikuttavat osaltaan rahoituksen ennakoitavuuteen. Perusrahoitus myös osaltaan kannustaisi koko ikäluokan kouluttamiseen turvaamalla rahoitusta myös silloin kuin opiskelija ei eri syistä suorita tutkinnon osia tai suorittaa niitä keskimääräistä hitaammin. Perusrahoituksen tulee mahdollistaa koulutuksen järjestäjien toimintaa heijastava taloudellinen perusta, josta johtuen siinä tulee huomioida järjestäjäkohtaiset koulutusala- ja opiskelijaprofiilit. Rahoituksessa on otettava huomioon ainakin alakohtaiset (tarvittaessa tarkemmat tutkintokohtaiset) kustannuserot, erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, tutkintoa suorittamattomat ja tutkinnon suorittaneet. - rahoituspäätökset tehtäisiin aiemmin ja lopullisena, toiminta sopeutetaan kertyvään rahoitukseen? P Rajala

14 Perusrahoituksen perustana olevat opiskelijavuositiedot on tarkoitus kerätä koulutusaloittain ja tarkemmin porrastusperusteittain lukuun ottamatta oppisopimuskoulutusta. Näiden osalta selvitetään mahdollisuudet yhdistää alakohtaiset tiedot koulutuskoreihin. Ne kerättäisiin suoraan koulutuksen järjestäjiltä. Opiskelijavuositiedot on tarkoitus kerätä siten, että ne voidaan hakea suoraan koulutuksen järjestäjien opintohallinnon järjestelmistä rahoituksen laskentaa varten rajapintojen kautta Rahoituksen perusteena käytettävän tietopohjan rakentaminen edellyttää uudentyyppisten tietojen keräämistä ja aikasarjojen muodostamista niistä ja rahoituksen tietopohjan rakentaminen vie aikaa useamman vuoden. Tästä syystä tarvitaan siirtymäaika, jonka puitteissa käytettäisiin soveltuvaa tietopohjaa, joka mahdollisimman hyvin vastaisi rahoituksen määräytymisen perusteena käytettävää tietopohjaa. Siirtymäaikana koulutuksen järjestäjän rahoituksen tason vuotuisia muutoksia pienennetään ja siirrytään asteittain soveltamaan uutta rahoitusmallia. - yksityiskohtainen määrittely mitä tietoja kerätään, tieto etukäteen - tietojen oikeellisuus, miten tietoja korjataan - opiskelijahallinto-ohjelmien päivitykset ja lisäkustannukset P Rajala

15 Suoritusrahoitus % Tutkintoa kohden maksettavan rahoituksen määrä laskettaisiin jakamalla tutkintoihin osoitettu rahoitus aikaansaatujen painotettujen tutkintosuoritusten määrällä ja painottamalla näin muodostettua tutkintojen arvoja alakohtaisella painokertoimella (koulutuskorikerroin). Rahoituksen määrä tutkintoa kohden vaihtelisi vuosittain valtion talousarvion määrärahan, tutkintosuoritusten määrän sekä tutkintosuoritusten alakohtaisen jakauman perusteella. Rahoituksessa otettaisiin huomioon kertoimilla alakohtaiset ja tutkintokohtaiset kustannuserot sekä muut porrastustekijät. - Mitä enemmän kertyy tutkintojen osia ja tutkintoja, sitä pienempi on suoritekohtainen hinta ellei valtiontalousarvion rahoitus (ja kuntien rahoitusosuus) vastaavasti lisäänny? P Rajala

16 Koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyy sen mukaan kuinka monta tutkintoa tai tutkinnon osasuoritusta opiskelijat ovat suorittaneet kalenterivuoden aikana valtionosuusrahoituksessa suhteessa valtakunnallisiin suoritusten määriin, mihin koulutuskoreihin tutkinnot sijoittuvat, onko opiskelija erityistä tukea tarvitseva (tutkinnot) tai onko opiskelijalla aiempaa toisen asteen tutkintoa. Suoritemäärä lasketaan kolmen vuoden keskiarvona. Jos opiskelija on jo aiemmin suorittanut toisen asteen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, hänet voidaan kuitenkin lukea ammatillisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteeksi lyhyemmäksi aikaa (esim. enintään 2 2,25 vuodeksi). Tutkintojen ja niiden osien suoritustiedot saadaan koulutuksen järjestäjiltä erillisellä tiedonkeruulla ennen vuotta aiemmin suoritettujen tutkinnon osien huomioon ottaminen, tuleeko rahoitus uudelleen, tilastoidaanko erikseen? - tietojen tarkastaminen (ml tutkintotoimikuntien toimittamat tiedot), korjaaminen, mille taholle tehdään korjauspyynnöt - vuoden 2017 rahoitus : aineistona vuosien tiedot? - tietotarpeesta tulee ilmoittaa etukäteen ja takautuvaa tiedonkeruuta tulee välttää P Rajala

17 Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa tutkinnon osan ja tutkinnon arvo määräytyy sen perusteella, kuinka paljon tutkinnon osia ja tutkintoja on valtionosuusrahoitteisesti tehty kolmena täytenä tiedonkeruuvuotena (keskiarvo) ja valtion talousarviossa toimintaan osoitettu euromäärä jaetaan ko. suoritteiden kokonaismäärällä. Toteutettuja tutkintoja ja tutkinnon osia painotetaan edelleen alakohtaisesti. Tutkinnoissa huomioidaan erityisopiskelijoiden lisärahoitus kertoimella. Tutkintojen osien osalta asiaa selvitetään. Ilman 2. asteen tutkintoa olevien lisärahoitus huomioidaan kertoimella. Suorituksiin perustuvaa rahoitusta ei rajoiteta ajallisesti, vaan koulutuksen järjestäjä ja tutkintotoimikunnat voivat ilmoittaa tutkinnot ja niiden osat rahoituksen perusteeksi, kun suoritteet ovat syntyneet. Suoritteet voi ilmoittaa vain valtionosuusrahoitteisen koulutuksen opiskelijoista Oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa ei oteta huomioon alakohtaisia kustannuseroja opiskelijoiden / opiskelijavuosien määrän muutokset tulevat otetuksi huomioon asteittain? Miten opetuksen lisäys rahoitetaan? P Rajala

18 Vaikuttavuusrahoitus 6-10 % Vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa rahoitusta kohdennettaisiin koulutuksen järjestäjien toiminnan ja laadun vaikuttavuuden perusteella. Tavoitteena on kannustaa ja ohjata koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta sekä huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta. Vaikuttavuusrahoitus huolehtisi osaltaan myös siitä, että suoritteisiin perustuva rahoitus ei ohjaisi koulutuksen järjestäjiä toimimaan epätarkoituksenmukaisesti, esim. suuntaamaan tarjontaansa siten, että se maksimoi saatavan rahoituksen sen sijaan, että tarjottaisiin työelämän osaamistarpeisiin vastaavia tutkintoja ja niiden osia. Vaikuttavuusrahoitus ja suoriterahoitus muodostavat näin toisiaan tasapainottavan kokonaisuuden. - missä määrin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa esim. työllistymiseen, alojen vetovoimaisuuteen? P Rajala

19 Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedonkeruu Rahoituksen perustana käytettävä tietopohja tulee olemaan osin nykyistä laajempi ja moninaisempi. Vaikka rahoitustason lakisääteisestä kustannuspohjasidonnaisuudesta luovutaan, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kustannustiedonkeruista ei luovuta, mutta sitä supistetaan. Rahoituksen määräytymisen perusteena käytettäisiin tietoja, jotka kerätään koulutuksen järjestäjiltä ja tutkintotoimikunnilta OPH:n ylläpitämään Oppijan verkkopalvelukokonaisuuteen tai saadaan Tilastokeskukselta. Tavoitteena on automatisoida tiedonkeruu siten, että esimerkiksi koulutuksen järjestäjiltä kerättävät tiedot voitaisiin saada suoraan opintohallinnon järjestelmistä rajapintojen kautta. Myöhemmin tutkintoja ja tutkintojen osia koskevat tiedot olisi tarkoitus saada todennetun osaamisen rekisteristä. Päällekkäisestä tiedonkeruusta OPH:n ja Tilastokeskuksen välillä pyritään luopumaan viiden vuoden kuluessa. - opiskelijahallinto-ohjelmien ominaisuudet ja valmiudet - samoja tietoja käytettäisiin usean vuoden rahoituksen perustana - tiedonkeruiden päällekkäisyydet ja eri tietosisällöt P Rajala

20 Ammatillisen peruskoulutuksen eri järjestämismuotojen opiskelijavolyymisääntelyn tulisi tukea myös koulutuksen järjestäjärakenteen uudistamisen tavoitteiden toteumista. Koulutuksen järjestäjärakenteen vahvistamisen ohella koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen edellyttävät, että ohjaus- ja säätelyjärjestelmän puitteissa voidaan koulutuksen järjestäjien toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksellisuudelle asettaa selkeät tavoitteet, luoda vakautta toiminnalle ja antaa järjestäjille riittävästi liikkumavaraa tehokkaiden koulutusratkaisujen kehittämiselle ja käytölle. Rahoitusjärjestelmän suoritus- ja vaikuttavuuselementit yhdessä koulutuksen järjestämislupasäätelyn kanssa antavat tähän laajat mahdollisuudet. - lisätäänkö ohjausta ministeriön taholta, myös kuntien sekä maakuntaliittojen painoarvo ohjauksessa tulee säilyä kuntien rahoitusosuuden edelleen kasvaessa P Rajala

21 kommenttien yhteenvetoa Useat samanaikaiset muutokset ja toimenpiteet vaikeuttavat toiminnan lähiajan suunnittelua, ennakointia Mitkä ovat samanaikaisten muutosten yhteisvaikutukset ovatko tavoitteet ja rahoitus jatkossa tasapainossa lisätäänkö ohjausta Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtävät, profiilit eroavat merkittävästi : esim. yo-tutkinnon omaavien osuus vaihtelee 3 % - 68,5 %, korkea-asteen tutkinnon omaavien osuus 0 % - 13,6 %, peruskoulutaustaisten osuus 14 % - 90,8 % miten taataan koulutuksen alueellinen saavutettavuus ja koulutustarjonnan monipuolisuus muuttoliike, nuorten sekä työttömien määrän alueelliset muutokset, millä aikataululla rahoitus reagoi muutoksiin miten investointien rahoitus jatkossa, P Rajala

22 kommenttien yhteenvetoa siirtyminen valtiontalousarvioperusteiseen rahoitukseen : taloudellinen riski siirtyy koulutuksen järjestäjille ja kunnille millainen taloudellinen liikkumavara koulutuksen järjestäjillä on reagoida ja joustaa, huolehtia koko nuorten ikäluokasta ja kattavasta tarjonnasta rahoituspäätöksen aikataulu : rahoituspäätös nykyistä aiemmin (?), menetetäänkö reaaliaikaisuus mikäli perustana vähintään 2 v takaisia tietoja tietojen kerääminen, tietojen ja rahoituksen oikeellisuuden tarkastaminen yhä monimutkaisempaa vain osa toiminnasta voi joustaa, ns. palvelusitoumus, lainsäädäntöjen velvoitteet (esim. opiskelijalla oikeus riittävään opetukseen ja ohjaukseen ) missä määrin koulutuksen järjestäjä pystyy vaikuttamaan nuorten ja aikuisten hakeutumiseen, työllistymiseen P Rajala

23 Kiitokset! P Rajala