34 Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisesta koulutuksesta (Yhteistoimintaalueen. Valmistelija / lisätiedot: Kivekäs Pekka

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 4/ (5) 34 Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisesta koulutuksesta (Yhteistoimintaalueen asia) TRE:7885/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Kivekäs Pekka Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Päivi Rajala, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Hyväksytään lähetettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriöön oheisen liitteen mukainen lausunto. Lisäksi valtuutetaan apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki tekemään tarvittavia tarkennuksia esitettyyn lausuntoon. Esittelijä: Pekka Kivekäs Päätösehdotus Hyväksytään lähetettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriöön oheisen liitteen mukainen lausunto. Kokouskäsittely Keskustelun kuluessa päätösehdotus muutettiin siten, että hyväksytään lähetettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriöön oheisen liitteen mukainen lausunto. Lisäksi valtuutetaan apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki tekemään tarvittavia tarkennuksia esitettyyn lausuntoon. Perustelut Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön (OKM/41/010/2016) ja pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esityksen luonnos on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla vireilla_koulutus/ammatillinenkoulutus/index.html Esityksessä ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Uudistuksella toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, joka on yksi hallitusohjelman osaaminen ja koulutus - painopisteen kuudesta kärkihankkeesta.

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 4/ (5) Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@minedu.fi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää toimittamaan lausunnon Word-, TXT- tai RTFmuodossa osoitteeseen reformi@minedu.fi. Ministeriö pyytää lausunnon antajaa tiivistämään lausunnon päätteeksi lausuntoon sisältyvän keskeisimmän sisällön lyhyesti (enintään yksi sivu) otsikolla lausunnon keskeinen sisältö. Lausuntoluonnos toimitetaan kokoukseen mennessä. Lausuntopyyntöä koskevaa luonnosta hallituksen esitykseksi esitellään ennen osaamis- elinkeinolautakunnan kokousta kello alkaen kokouspaikalla. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta, joka tulisi voimaan alkaen. Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumotaan. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmässä ei jatkossa ole erillisiä rahoitusväyliä ammatilliselle peruskoulutukselle, ammatilliselle lisäkoulutukselle, oppisopimuskoulutukselle eikä erikoisoppilaitoksille. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettavasta valtion rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa nykyisen toteutuneisiin kustannuksiin perustuvan rahoituksen sijaan. Rahoitus jaetaan perus-, suoritus-, vaikuttavuus- ja strategiarahoitusosuuksiin. Rahoituksesta 50 % olisi opiskelijamäärän mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 % tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa suoritusrahoitusta. 15 % vaikuttavuusrahoitus maksettaisiin opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon koulutuksen järjestämiseen liittyvät kustannuserot, kuten tutkinto- tai alakohtaiset kustannuserot, erityisen tuen järjestäminen, työvoimakoulutus ja vankien koulutus. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät saavat tutkintojen myöntämisoikeuden tutkintotoimikuntien sijasta, rahoitusjärjestelmästä puretaan erilliset kiintiöt oppilaitosmuotoisen koulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen väliltä. Kaikille ammatillisen koulutukseen osallistuville luodaan yhtenäinen henkilökohtaistamisen prosessi. Ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaisiin pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 4/ (5) Kaikille opiskelijoille tehdään oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa valitaan soveltuva tutkinto tai koulutus, tunnustetaan aiemmin hankittu osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee ja miten osaamista hankittaisiin. Henkilökohtaistamisen yhteydessä suunniteltaisiin myös tarvittavat tukitoimet, kuten erityinen tuki. Nykyinen kolmiportainen tutkintorakenne (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) säilyy. Tutkintorakennetta kehitetään keventämällä siihen liittyvää sääntelyä sekä laaja-alaistamalla tutkintoja ja vähentämällä niiden määrää. Kaikkien ammatillisten tutkintojen laajuus määriteltäisiin osaamispisteinä. Ammatillisen perustutkinnon laajuus olisi nykytilaa vastaavasti 180 opintopistettä alasta riippumatta. Ammattitutkintojen laajuus olisi 120, 150 tai 180 osaamispistettä ja erikoisammattitutkintojen 160, 180 tai 210 osaamispistettä. Jatko-opintokelpoisuus korkeakouluopintoihin säilyy jatkossakin. Ammatillisena koulutuksena voitaisiin järjestää myös ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta sekä tutkintoon johtamatonta muuta ammatillista koulutusta. Osaamisen arviointia selkeytettäisiin siirtymällä yhteen näyttöön perustuvaan ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa tutkinto. Osaaminen osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtilanteissa. Arvioinnista päättäisi kaksi koulutuksen järjestäjän nimeämää arvioijaa, joista toinen edustaisi koulutuksen järjestäjää ja toinen työelämää. Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavissa koulutuksissa osaamisen arvioinnista vastaisi ja päättäisi opettaja. Koulutuksen järjestäjä päättäisi koulutuksen toteuttamistavoista. Koulutuksen järjestäjällä olisi mahdollisuudet rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja ja hyödyntää niissä eri oppimisympäristöjä, koulutuksen toteuttamistapoja ja pedagogisia ratkaisuja, jotka parhaiten tukevat opiskelijan oppimista ja osaamistavoitteen saavuttamista. Oppimista työpaikoilla lisättäisiin. Sen pääasiallisia muotoja olisivat määräaikaiseen työsopimukseen perustuva oppisopimuskoulutus ja ilman työsopimussuhdetta toteutettava koulutussopimus, joka korvaisi nykyisen työssäoppimisen. Koulutussopimusta ja oppisopimusta olisi mahdollista yhdistellä joustavasti. Opiskelijoiden ohjausta työpaikalla vahvistetaan opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyönä. Tiedoksi Opetus- ja kulttuuriministeriö, Päivi Rajala, Helena Koskinen Liitteet 1 Lausunto ministeriölle, osela Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Nähtävillä Kirjaamo, Puutarhakatu 6, Tampere

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 4/ (5) Kaupungintalo, Valtakatu 5-7, Ikaalinen Kunnanvirasto 1, Kunnantie 1, Kangasala Palvelupiste, Tampereentie 8, Lempäälä Kirjaamo, Harjukatu 23, Nokia Kirjaamo, Keskustie 23, Orivesi Kirjaamo, Koulutie 1, Pirkkala Kunnanvirasto, Keskustie1, Pälkäne Kirjaamo, Ruovedentie 30, Ruovesi Kunnanvirasto, Lindinkuja 1, Vesilahti Kirjaamo, Virtaintie 26, Virrat Kaupungintalon info, Kuruntie 14, Ylöjärvi Päätös on lähetetty sähköpostilla Muutoksenhakuviranomainen Osaamis- ja elinkeinolautakunta Tampere Jonna Koivumäki Päätösvalmistelusihteeri

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 4/ (5) Muutoksenhakukielto 34 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)