AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMIN TOIMEENPANON SUUNTAVIIVAT

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen reformin projektiryhmä Käsitelty seurantaryhmässä LUONNOS JA TYÖPAJOJA VARTEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMIN TOIMEENPANON SUUNTAVIIVAT 1. Lähtökohdat Pääministeri Juha Sipilän strategisen hallitusohjelman linjausten mukaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä vahvistetaan. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. 2. Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä 2.1. Ammatillisen koulutuksen strategiset tavoitteet: Työelämän näkökulma vastata työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin ja turvata osaavan työvoiman saatavuus oikeaaikaisesti ja joustavasti ylläpitää ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä ylläpitää ja vahvistaa julkisen sektorin palvelukykyä ja toiminnan kehittämistä tukea yrityksiä ja julkista sektoria muutostilanteisiin sopeutumisessa luoda edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle ja innovaatiotoiminnalle 1

2 Yksilön näkökulma rakentaa vankka osaamisperusta, jolla voidaan siirtyä nopeasti ja sujuvasti työelämään ja joka mahdollistaa osaamisen kehittämisen läpi työuran (elinikäisen oppimisen taidot, jatko-opintokelpoisuus ja jatko-opintovalmiudet) tukea osaamisen kehittämistä ja uudistamista työuran eri vaiheissa työelämässä tapahtuvien muutoksien mukaisesti mahdollistaa ja tukea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (ml. työssä, harrastuksissa tai muussa toiminnassa hankittu osaaminen) ja sen todentamista osana tutkintojärjestelmää ja siten lyhentää koulutuspolkuja tukea työmarkkinoille palaamista ja siellä pysymistä tarjoamalla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja uudistamiseen työelämän muutosten ja yksilöllisen tarpeiden mukaisesti työuran eri vaiheissa tarjota yksilöille heidän tarpeitaan ja edellytyksiään vastaavia joustavia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja osoittamiseen Yhteiskunnan näkökulma edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä, nostaa työllisyysastetta ja huolehtia työttömien tai työttömyysuhan alaisten osaamisen kehittämisestä nostaa osaamis- ja koulutustasoa sekä edistää Suomen kilpailukykyä ja tukea talouden uudistumista vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja kansalaisten osallisuutta tukea vahvan taloudellisen perustan rakentamista hyvinvointiyhteiskunnan ydintoimintojen ylläpitämiseksi ja julkisten palveluiden rahoittamiseksi ylläpitää ja turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa 2.2. Suuntaviivat ja toimenpiteet hallituksen kärkihankkeiden toimeenpanoa koskevan toimintasuunnitelman linjausten toteuttamiseksi ammatillisen koulutuksen reformin osalta Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen ammatillisen koulutuksen kokonaisuus Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajaaidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle Säädetään osaamisperustainen ja asiakaslähtöinen toimintalaki, jolla säännellään kaikkea toisen asteen ammatillista koulutusta Työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastataan ammatillisen tutkintojärjestelmän puitteissa (tutkinnot ja tutkinnon osat) sekä ei-tutkintotavoitteisilla osaamiskokonaisuuksilla Valmentavilla koulutuskokonaisuuksilla tuetaan jatko-opintojen edellyttämien oppimisvalmiuksien saavuttamista ja nopeaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen Siirrytään yhteen näyttöperusteiseen tapaan suorittaa tutkinto Otetaan käyttöön henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille ja asiakasryhmille. 2

3 Uudistetaan opiskelijavalintaa tukemaan osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa ja kehitetään hakupalveluita ja menettelyitä siten, että ne mahdollistavat ympärivuotisen hakeutumisen ja nopean pääsyn koulutukseen Uudistetaan koulutuksen järjestäjien säätely- ja ohjausjärjestelmää ottamalla käyttöön ammatilliseen koulutukseen soveltuva tulosohjausmekanismi. Uusi säätely- ja ohjausjärjestelmä rakentuisi jatkossa koulutuksen järjestämisluvasta, rahoituspäätöksestä ja tulosohjausmekanismista Otetaan käyttöön osaamisperusteista toimintaa tukeva ja tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan ohjaava rahoitusjärjestelmä, joka on selkeä, johdonmukainen, ennakoitava ja yhtenäinen Valmistellaan ammatillisen koulutuksen tietoarkkitehtuuri, joka tukee tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa säätämällä, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on toimivat laadunhallinnan menettelyt sekä vahvistamalla osaamisen arviointia. Siirretään tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Toimintalainsäädäntö Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. HE:n runko valmistellaan myöhemmin. Tutkintojärjestelmä, osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus tutkintoja laaja-alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä keventämällä ja yksinkertaistamalla tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Tutkintojärjestelmään kuuluu kolme tutkintotyyppiä: ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammatilliset tutkinnot ovat osaamisperusteisia. Ammatillisten tutkintojen, erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrää vähennetään yhdistämällä niitä laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkinnot rakennetaan siten, että ne mahdollistavat erikoistumisen työelämän tarpeiden mukaisesti. Tutkinnoille määritellään muodostumissäännöt, jotka mahdollistavat tutkinnon osien joustavan yhdistelyn työelämän tarpeiden mukaisesti. Tutkintojärjestelmää, tutkintorakennetta ja tutkintojen perusteita kehitetään yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto. Luovutaan ammatilliseen peruskoulutukseen perustuvasta ammatillisen perustutkinnon suorittamistavasta. Vahvistetaan työ- ja elinkeinoelämän roolia osaamisen arvioinnissa sekä osaamisen osoittamisen ja arvioinnin suunnittelussa. 3

4 Otetaan kaikessa ammatillisessa koulutuksessa käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille. Tässä yhteydessä huolehditaan, että nykyinen henkilökohtaistaminen ei heikkene. Hakeutumisvaihetta ja opiskelijaksi ottamista sekä niihin liittyviä vastuita ja menettelyitä tarkastellaan vielä tarkemmin ottaen huomioon erilaiset väylät hakeutua ammatilliseen koulutukseen, mm. jatkuva hakeutuminen, hakeutuminen yhteishaun kautta ja TE-hallinnon hakumenettelyjen kautta Säädetään osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi. Koulutuksessa keskitytään henkilökohtaistamisprosessissa määritellyn osaamistavoitteen saavuttamiseksi puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaaminen osoitetaan kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa yhdenmukaisella tavalla näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtilanteissa. Osaamisen arviointi tapahtuu kolmikantaisesti. Arvioinnista vastaavat työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä. Tutkinnon osa on suoritettu, kun sen tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen tunnustamisella. Tutkinto on suoritettu, kun kaikki siihen tutkinnon perusteiden mukaan kuuluvat osat on hyväksytysti suoritettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa oikeuttaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämiseen siinä mainituissa tutkinnoissa. Järjestämislupa oikeuttaa sekä tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestämiseen että osaamisen osoittamisen (näyttöjen/näyttötilaisuuksien) järjestämiseen. Koulutusviennin esteet puretaan tutkintoihin liittyen. Ratkaistavia asioita Osaamisen arviointi ja tutkinnon myöntäminen. Tutkinnoissa edellytettävän osaamisen arviointimenettely on yksi keskeinen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen mekanismi. Arviointimenettely vaikuttaa osaltaan myös siihen, missä määrin koulutuksen järjestäjien on mahdollista vaikuttaa saamaansa rahoitukseen, mikäli se on sidoksissa tutkintoihin ja niiden osiin. Ydinkysymys on, missä määrin osaamisen arvioinnin ja tutkinnon antamisen on oltava riippumatonta tutkinnon järjestämisestä ja koulutuksen järjestäjistä. 1. Jos tavoitellaan riippumattomuutta sekä osaamisen arvioinnin että tutkinnon myöntämisen osalta, vaihtoehtoina ovat a. valtakunnalliset tai alueelliset kolmikantaiset alakohtaiset toimielimet, joiden tehtävät, kokoonpano ja asettaminen olisi määritelty laissa. Toimielimet päättäisivät arvioijista, ylläpitäisivät arvioijapoolia ja myöntäisivät tutkinnon arvioijien antaman arvioinnin mukaisina sekä toimisivat itseoikaisuelimenä. Opetushallitus asettaisi toimielimet. b. alueelliset tai koulutuksen järjestäjäkohtaiset kolmikantaiset alakohtaiset toimielimet, joiden tehtävät, kokoonpano ja asettaminen olisi määritelty laissa. Koulutuksen järjestäjä tai järjestäjät yhdessä asettaisivat toimielimen, joka päättäisi arvioijista ja myöntäisi tutkinnon arvioijien antaman arvioinnin mukaisesti sekä toimisi itseoikaisuelimenä. 2. Jos tavoitellaan riippumattomuutta ensisijaisesti osaamisen arvioinnin osalta, koulutuksen järjestäjä saisi OKM:n myöntämän koulutuksen järjestämisluvan puitteissa myös oikeuden antaa siinä lueteltuja tutkintoja. Koulutuksen järjestäjän / useamman järjestäjän yhdessä asettama alueellinen kolmikantainen alakohtainen toimielin hyväksyisi arvioijat ja käsittelisi arvioinnin oikaisupyynnöt. Tutkinto myönnettäisiin arvioijien antaman arvioinnin mukaisesti. Nykyisin näyttötutkinnon järjestämissopimuksia on tehty myös muille kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneille koulutuksen järjestäjille. Millä tavoin uudessa järjestelmässä mahdollistetaan se, että näyttöjä/näyttötilaisuuksia voivat järjestää tarvittaessa myös muut toimijat kuin nykyiset koulutuksen järjestä- 4

5 jät? Vaihtoehtoja voisivat olla toimielintä koskevasta ratkaisusta riippuen esim. nykyisenkaltainen sopimusmenettely valtakunnallisen toimielimen kanssa tai OKM:n myöntämä rajattu koulutuksen järjestämislupa. On määriteltävä, millä kriteerillä arvioidaan nämä näyttöjen/näyttötilaisuuksien järjestäjät. Koulutukseen pääsy Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Säilytetään vapaa hakeutumisoikeus (poislukien henkilöstökoulutus) Mahdollistetaan ympärivuotinen ja jatkuva koulutukseen hakeutuminen hyödyntämällä mahdollisimman laajasti sähköisiä hakupalveluita, erityisesti erillishakuja ja jatkuvia hakuja. Lähtökohtana on, että opetushallinnon rahoittama avoimesti haettavana oleva koulutus olisi mahdollisimman kattavasti opintopolku.fi-palvelussa. Huolehditaan siitä, että myös TE-hallinnon koulutustarjonta olisi nähtävillä palvelun kautta Kehitetään ja jalkautetaan koulutuksen järjestäjien käyttöön ympärivuotista ja jatkuvaa hakeutumista edistäviä yhteisiä menettelytapoja, jotka mahdollistavat sujuvan siirtymisen koulutukseen tai koulutusalan vaihtamisen. Suunnataan yhteishaku ja valmentavien koulutusten yhteiset haut ensisijaisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille ja vahvistetaan erillishakujen ja jatkuvien hakujen roolia hakuväylänä. Muut hakijat hakeutuisivat koulutukseen pääsääntöisesti erillishakujen ja jatkuvien hakujen kautta. Yhteishakua varten OKM voisi jatkossakin antaa tarkempia määräyksiä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijaksi ottamisesta, poislukien TE-hallinnon asiakkaat, joiden osalta TE-hallinto päättäisi koulutukseen pääsystä. TE-toimisto sopisi sen asiakkaiden osaamisen kehittämistavoitteista ja -toimista yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelijavalinnan jälkeen henkilökohtaistamisprosessista vastaisi koulutuksen järjestäjä. Työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut Parannetaan työttömien koulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen työelämävastaavuutta, yhteistyötä ja synergiaa. Huomioidaan ja varmistetaan elinkeinoelämän nopeista muutostarpeista johtuva koulutustarjonta ja kehittämispalvelut. Niitä voivat järjestää myös muut kuin nykyiset koulutuksen järjestämisluvan saaneet järjestäjät. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita sekä toimintaprosesseja. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma, jolla turvataan koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä ja koulutuksen alueellista kattavuutta järjestäjärakennetta uudistamalla. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää vuorovaikutteisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelman vuoden 2016 aikana arvioimalla kaikkien ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien ammatilliset ja taloudelliset edellytykset. Tavoitteena on varmistaa edellytykset lainsää- 5

6 dännön mukaiseen toimintaan tilanteessa, jossa rahoitusta tullaan merkittävästi vähentämään. Mikäli taloudellisissa tai ammatillisissa edellytyksissä ilmenee merkittäviä puutteita, käynnistetään niiden korjaamiseksi neuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Kehittämisohjelman puitteissa koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin mm. taloudellisin kannustein. Osana rakenteellisen kehittämisen toimia opetus- ja kulttuuriministeriö huolehtii siitä, että koulutuksen alakohtainen tarjonta vastaa työelämän tarpeita eri alueilla ja valtakunnallisesti. Uudistetaan ja digitalisoidaan koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Käynnistetään kehittämisohjelma, jonka puitteissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja osaamisperusteisiksi ja asiakaslähtöiseksi, tehostetaan ja joustavoitetaan koulutuksen järjestäjien toimintaa ja kevennetään hallintoa, lisätään ja monipuolistetaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja erityisesti nuorten oppisopimuskoulutusta, vähennetään työnantajille siitä koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa sekä parannetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun laatua. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti. Kehitetään ja otetaan laajasti käyttöön näitä tavoitteita tukevia digitaalisia palveluita ja oppimisympäristöjä sekä vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista. Rahoitusjärjestelmä Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitusjärjestelmät. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä Uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muodostuisi neljästä peruselementistä: perusrahoituksesta, suoritusrahoituksesta, vaikuttavuusrahoituksesta ja strategiarahoituksesta. Rahoitusmallin puitteissa rahoitettaisiin kaikkea ammatillista koulutusta (rahoitus muodostuu nykyisestä ammatillinen peruskoulutuksen, ammatillinen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, erikoisoppilaitosten, ammatilliset erityisoppilaitosten sekä TEM:ltä OKM:lle siirtyvän koulutuksen rahoituksesta) Rahoitusmallissa ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus jaettaisiin näiden elementtien kesken. Rahoitusmallissa tunnistettaisiin ja otettaisiin porrastustekijöillä huomioon keskeiset koulutuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät (esim. alat, erityinen tuki, majoitus, koulutuksen järjestämismuoto), mutta karkeammalla tasolla kuin nykyisissä rahoitusjärjestelmissä. Lisäksi porrastustekijöillä voitaisiin kohdentaa rahoitusta tarvittaessa myös kohderyhmien perusteella (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat). 6

7 Rahoituksessa ohjattaisiin ja kannustettaisiin tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen avulla. Suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta olisi siksi korkea (+- 50 %). Rahoitus kannustaisi lisäksi oppisopimuskoulutuksen ja muun työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen Rahoitus olisi riittävän ennakoitavaa ottaen huomioon suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuuden. Rahoitus myönnettäisiin ja maksettaisiin koulutuksen järjestäjille Rahoitus olisi laskennallista ja yleiskatteellista Perusrahoitus Talousarviossa päätetystä kokonaisrahoituksesta tietty osuus kohdennettaisiin perusrahoitukseen laskennallisen opiskelijavuosien mukaisesti. Perusrahoituksen suoritteena käytettäisiin opiskelijavuotta. Opiskelijavuoden arvoon vaikuttaisivat porrastavina tekijöinä alat, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen tuki, majoitus ja kohderyhmätekijät (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat) Opiskelijavuosien vuotuinen arvo määräytyy perusrahoituselementtiin osoitetun rahamäärän ja suoritteiden kokonaismäärän suhteena. Koulutuksen järjestäjäkohtaiseen opiskelijavuosirahoitukseen vaikuttavat lisäksi porrastustekijät (esim. alat, mahdolliset kohderyhmät, järjestämismuoto) Koulutuksen järjestäjälle myönnettäisiin tuloskeskusteluprosessin pohjalta tietty opiskelijavuosimäärä vuotuisella rahoituspäätöksellä. Rahoituspäätös toimisi näin määrällisen sääntelyn välineenä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijavuosien käytöstä ja kohdentamisesta järjestämisluvassa määritellyn koulutustehtävän puitteissa (mm. tutkinnot, järjestämismuodot) poislukien TE-hallinon asiakkaille varattu opiskelijavuosiresurssi, mikäli sellainen on järjestäjälle määritelty Suoritusrahoitus Talousarviossa päätetystä kokonaisrahoituksesta tietty osuus kohdennettaisiin suoritusrahoitukseen. Suoritteina käytettäisiin tutkintoja ja tutkintojen osia. Tutkintojen ja niiden osien laajuus otettaisiin huomioon osaamispisteillä. Tutkintotyyppi ei vaikuttaisi suoritteiden arvoon. Suoritteiden määrää ei säänneltäisi Suoritusrahoituksessa otettaisiin porrastavina tekijöinä huomioon alat ja tarvittaessa kohderyhmätekijät (esim. aikaisempi tutkinto tutkintoihin perustuvassa rahoituksessa) Tutkintojen ja niiden osien arvo olisi sama koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Suoritteen arvo määrittyisi vuosittain niiden määrän, porrastustekijöiden ja talousarviossa osoitetun rahamäärän perusteella. Järjestäjän rahoitus määräytyisi aikaansaatujen tutkintojen ja niiden osien suhteellisen osuuden perusteella. Vaikuttavuusrahoitus Talousarviossa päätetystä kokonaisrahoituksesta tietty osuus kohdennettaisiin vaikuttavuusrahoitukseen. Vaikuttavuusrahoituksen kriteeripohja kattaisi koko ammatillisen koulutuksen (työllistyminen, jatko-opinnot, muuta?) 7

8 Tuloksellisuuden kriteereille voitaisiin asettaa eri painoarvoja porrastamalla esim. kohderyhmittäin, mikäli se on tarpeen (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat, TE-hallinnon asiakkaat) Strategiarahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriölle varattaisiin ohjausvaikutusten aikaansaamiseksi, esim. fuusioiden tukemiseen, valtakunnallisiin kokeiluihin tai laajoihin kehittämishankkeisiin sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin varautumiseen osa (esim. 3-5 %) kokonaisrahoituksesta. Ohjaus- ja säätelyjärjestelmä Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta. Osana ammatillisen koulutuksen sääntely- ja ohjausjärjestelmäuudistusta turvataan ilman toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuus myös erityisissä oppimisympäristöissä, kuten vankilassa. Vahvistetaan tulosohjauksen roolia koulutuksen järjestäjien ohjauksessa ottamalla käyttöön tulosohjausmekanismi. Uusi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja sääntelyjärjestelmäkokonaisuus muodostuisi kolmesta elementistä: järjestämisluvat, rahoituspäätökset, tulosohjausmekanismi. (järjestäjien kanssa käytävät alueelliset/järjestäjäkohtaiset keskustelut). Järjestämisluvissa määritellään kullekin järjestäjälle kaikki se toiminta, johon järjestäjällä on oikeus ja kaikki ne velvollisuudet, joita järjestäjälle on asetettu. Järjestämislupiin liittyvä asiointi ja päätöksenteko toteutetaan sähköisessä järjestelmässä o Luvassa lueteltavat oikeudet: o Tutkinnot ja näyttötilaisuudet, joita järjestäjällä on lupa järjestää (tutkinnonantooikeus riippuen tätä koskevasta ratkaisusta) Oikeus tutkintoon johtamattoman koulutuksen järjestämiseen Järjestämismuodot (oppilaitosmuotoinen, oppisopimus, [koulutussopimus]) Oikeus valmentavan koulutuksen järjestämiseen (VALMA) Vieraskielinen koulutus Kuljettajien ammattipätevyys Kokeilut Luvassa lueteltavat velvollisuudet: Erityistehtävänä toteutettava erityisopetus TELMA Vankien koulutus Työhallintoa palveleva koulutus Kansallisesti tärkeiden /harvinaisten tutkintojen järjestäminen Mahdollisesti koulutuksen järjestäjälle määriteltävä vastuualue, jolla järjestäjän on huolehdittava esim. perusasteen päättäneiden koulutuksesta sekä työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisesta. Järjestäjä voisi muutoin lupansa puitteissa toimia myös muilla alueilla. 8

9 Tulosohjausmenettelyssä päätetään koulutuksen järjestäjien kanssa käytävien tuloskeskustelujen pohjalta toiminnan tavoitteista ja mitoitetaan resurssit sovitun tavoitteen pohjalta. Tulosohjausmenettelyllä määritetään koulutuksen järjestäjän toiminnalle pidemmän aikajänteen puitteet, jolla luodaan riittävää vakautta ja ennakoitavuutta toiminnalle Vuotuisella rahoituspäätöksellä OKM myöntää käydyn tuloskeskustelun pohjalta resurssit koulutuksen järjestäjälle. Toiminnan volyymin sääntely tapahtuu rahoituspäätöksen avulla. Koulutuksen järjestäjien ohjausta varten otetaan käyttöön sähköinen järjestämislupa ja siihen kytkeytyvä asiointi- ja päätöksentekojärjestelmä Käynnistetään tulosohjauksen kehittäminen OKM:n ja koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. Lisätään oppisopimuskoulutuksen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen houkuttelevuutta työnantajan, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan näkökulmista. 9