Kasvatus- ja koulutuslautakunta VARHAISKASVATUKSEN LAKIMUUTOKSET 44/ /2016

Transkriptio

1 Kasvatus- ja koulutuslautakunta VARHAISKASVATUKSEN LAKIMUUTOKSET 44/ /2016 KASKO 23 Varhaiskasvatuslain keskeiset muutokset koskevat ryh mäko koa ja subjektiivista päivähoito-oikeutta. Joissakin kun nis sa on tehty päätös, että ryhmäkokoja ei suurenneta päi vä ko deis sa, eikä päivähoito-oikeutta rajoiteta. Isoista kun nis ta mm. Forssa, Helsinki, Hämeenlinna, Riihimäki, Tam pe re ja Turku eivät rajaa lapsen päivähoito-oikeutta var hais kas va tuk seen. Ryhmäkoko Päivähoitolain ja asetuksen (1973) ja varhaiskasvatuslain (2015) mukaan päiväkodissa voi yli kolmevuotiaiden ryh mäs sä olla seitsemän lasta ja alle kolmevuotiaiden ryh mäs sä neljä lasta yhtä työntekijää kohden. Ryhmien enim mäis koot yli kolmevuotiailla on 21 ja alle kolmevuotiailla 12. Val tio neu vos tos sa hyväksytyn asetusmuutoksen mukaan elo kuus sa 2016 voi yli kolmevuotiaiden ryhmässä olla 8 lasta / työn te ki jä. Alle 3-vuotaiden ryhmiä muutos ei koske. Kun tien ratkaistavaksi jää lapsiryhmien ryhmäkoosta päät tämi nen. Tammelassa 21-paikkaisissa ryhmissä on kolme työn te ki jää. Osa ryhmistä on muodostettu tilojen ja pedagogiikan vuok si 14 lapsen ryhminä kahdella työntekijällä. Met sä ryh mis sä on 10 lasta ja kaksi työntekijää. Lisäksi joissakin ryh mis sä on neljäs työntekijä varahenkilönä. Varahenkilön teh tä vä on siirtyä sijaistamaan tarvittaessa toiseen päiväkotiin esi mer kik si sairaustapauksissa. Varhaiskasvatuslain mu kaan lapsiryhmässä pitää olla päivittäin suhdeluvun mu kai nen henkilöstömäärä ja kunnan on varauduttava hen ki lö kun nan äkillisiin poissaoloihin. Tammelassa ryhmäkokojen kasvattaminen asettaa paineita päi vä koti kiin teis tö jen laajentamiselle. Tammitarhan päi vä ko ti on rakennettu päiväkodiksi, mutta ryhmien tilat ovat mal til li set, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että lapsiryhmän ko koa ei ole ongelmitta mahdollista kasvattaa. Tammelan Kir kon ky län ja Portaan päiväkotien tilat ovat vanhoja kou lu ra ken nuk sia, joissa huoneet ovat pieniä ja puutteellisia ryh mä ko ko jen kasvattamiselle tai tila on sali, joka on jo nyt jaettu leik ki ti loik si muun muassa sermeillä. Toisaalta vanhojen kou lu ra kennus ten huoneet ovat korkeita, mikä tuo avaruutta ja valoisuutta tiloihin.

2 Päiväkotitiloja koskevia vaatimuksia on käsitelty päi vä ko ti ti lo jen, leikkipuistojen ja päiväkerhojen hyväksymisperiaatteet ohjeistuksessa, joissa mainitaan lattiapinta-alan vä him mäis mi toi tukse na 6 m 2 lasta kohti yli 3-vuotiaiden ryhmässä ja 8,5 m 2 lasta kohti alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Lisäksi ti lois sa tulee olla yksi wc- ja käsienpesuallas jokaista kym men tä lasta kohden. Varhaiskasvatuslain mukaan lap si ryh mil lä tulee olla oma kotitila, vaikka lapset voivat käyttää toi min nas saan koko päiväkodin tilaa. Tammitarhassa päiväkotiryhmien lattiapinta-alatiedot ra ken nus piirros ten mukaan: Tammitarhan päiväkodin kerrosala on 890 m 2, josta Taa pe roi den ja Terhojen käytössä on 178 m 2, Haltijoiden käy tös sä on 66 m 2 ja Tietäjien ja Metsätonttujen käytössä on 112 m2. Haltijat, Tietäjät ja Metsätontut käyttävät osittain yh tei siä tiloja. Lisäksi salitila on 67 m 2 ja ruokasali 90 m 2. Ti lo jen puolesta Taaperoiden ja Terhojen alle kolmevuotiaiden ryh mä ko ko on 10 lasta / ryhmä, Haltijoiden 11 lasta sekä Tie tä jien ja Metsätonttujen 18 lasta. Lapsiryhmäkohtaisesti Tam mi tar han päiväkodissa on varattu kaksi ryhmätilaa, joi den pinta-ala on yhteensä 66 m 2, yli kolmevuotiaiden ryh mäs sä tämä tarkoittaa 11:sta lapsen ryhmää. Mikäli yli kol me vuo tiai den lasten käyttämät ryhmätilat lasketaan yhteen, ti laa on lasten käytössä ruokasali mukaan lukien 335 m 2, jo ka tarkoittaa 55 lasta eli 18 lapsen ryhmäkokoa. Päiväkoti Taikatassun 1. kerroksen käyttöpinta-ala on 339 m2 ja 2. kerroksen käyttöpinta-ala on 168 m 2. Men nin käis ten ryhmän pinta-ala on 128,5 m 2 ja Tiitiäisten ryhmän pin ta-ala on 142 m 2. Menninkäisten pinta-ala vastaa 21 lap sen ryhmää ja Tiitiäisten 23 lapsen ryhmäkokoa. Päiväkoti Maahisten huoneistopinta-ala on 298 m 2. Alle kol me vuotiai den ns. kotitila on kooltaan 70 m 2, joka vastaa kah dek san lapsen ryhmäkokoa. Yli kolmevuotiaiden lasten käy tös sä on 154 m 2, joka vastaa 25 lapsen ryhmäkokoa. Yli kol me vuo tiai den tila jaetaan kahdelle ryhmälle, joiden ryh mä koot on suunniteltu olevan 14 lasta ja lasta. Päiväkoti Haituloissa 1. kerroksen käyttöpinta-ala on 260 m2. Tiloissa toimii kolme ryhmää, joilla on käytössä 205 m 2 tar koit taen 34 lapsen mitoitusta. Ryhmäkoot ovat: 14 lasta, 10 lasta ja lasta. Haituloiden kellarikerroksen käyt tö pin ta-ala on 145 m 2, josta lasten käytössä on 116 m 2. Pin ta-ala mahdollistaa 19 lapsen ryhmän.

3 Portaan päiväkodin pinta-ala on 1.kerroksessa 94 m 2, joka tar koit taa 15 lapsen ryhmää. 2. kerroksessa 80m 2, joka tarkoittaa 13 lapsen ryhmää. Ryhmätilojen lisäksi päiväkodeissa on keittiö-, siivous-, puh taa na pito-, toimisto-, sosiaali- ja varastotiloja. Lisäksi pitää huo mioi da, että lasten määrän lisäksi tiloissa toimii hen ki lö kun ta. Ryhmäkokojen kasvattaminen on lähes mahdotonta, koska ti la ei riitä esimerkiksi joissakin päiväkodeissa pienet eteis- ja sosiaalitilat, naulakoita ja sänkyjä ei ole riittävästi sekä pie nis sä huoneissa ilmanvaihto muodostuu haasteelliseksi ryh män kasvaessa. Toisin sanoen tilat eivät tällä hetkellä rii tä lapsiryhmien koon kasvattamiselle. Nykyisten lap si ryh mä ko ko jen puolesta toimintaa on mahdollista jatkaa. Kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa on nyt noin 300 las ta. Väestöennusteiden mukaan lasten määrä on tois tai sek si vähenevä. Elokuussa 2016 Tammelassa suljetaan kak si päiväkotia, yhteensä 54 paikkaa. Tämän jälkeen kun taan jää 278 päivähoitopaikkaa. Väestötietojen mukaan kun nas sa on yhteensä vuotiasta päivähoitoikäistä las ta. Lapselle myönnetään päivähoitopaikka niin, että ryhmäkoko ei ylity. Esimerkiksi lapselle, jonka hoitosopimus on 12 päi vää kuukaudessa, voi vanhempien työllistyessä tulla päi vä hoi don tarve 21 päivää kuukaudessa. Lapsi saa säilyttää hoi to pai kan tutussa lapsiryhmässä. Mikäli ryhmään si joi te taan useampi osahoitoinen lapsi esimerkiksi niin, että toi sel la lapsella on 12 hoitopäivää ja toisella 8 hoitopäivää ja he käyt tä vät samaa hoitopaikkaa, lapsen hoidontarpeen muut tues sa lapsi joutuisi vaihtamaan ryhmää. Lapsiryhmän vaih ta mi nen ei ole lapsen kehityksen ja tunne-elämän suhteiden mu kais ta. Mikäli ryhmäkokoa kasvatetaan, lapsen hoi to sopi muk sen muutokset eivät samassa ryhmässä ole enää mah dol lis ta. Lisäksi tämän tyyppinen ryhmäkokojen kas vat ta mi nen ja lapsen hoitopaikan vaihto vaikeuttaa vanhempien asioi mis ta päivähoidossa, koska hoitopaikka saattaa siirtyä koh tuut to man matkan päähän. Lisäksi nykyiset ryhmätilat ei vät riitä nykyistä suurempiin ryhmiin jatkuvasti. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Lakimuutos subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta tar koittaa, että lapsi, jonka huoltaja on kotona, voisi saada var hais kas vatus ta 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatus jär jes te tään lapsen vanhemman tai muun huoltajan valinnan mu kaan joko päivittäin osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Tam me lan varhaiskasvatuspalveluissa on yhteensä 305 las ta. Lapsista 13 prosentilla toinen tai molemmat huoltajat ovat kotona. Lukuun

4 sisältyy esioppilaita ja kerhossa käyviä lap sia. Toisin sanoen subjektiivisen päivähoito-oikeuden ra jaa mi nen Tammelassa ei toisi merkittävää säästöä kun ta ta lou teen, koska ryhmiä ei tästä syystä voida vähentää. Vas taa vas ti kotona olevan huoltajan lapsi pystytään si joit ta maan nykyisiin ryhmiin ja lapsella on mahdollisuus osal lis tua monipuoliseen varhaiskasvatustoimintaan, kasvaa, ke hit tyä ja oppia ryhmässä toisten lasten kanssa. Päivähoito-oikeuden rajaaminen 20 tuntiin viikossa ei muuta mer kittä väs ti henkilöstön tarvetta, koska osapäiväryhmien pe rus ta mi nen ei ole mahdollista. Lakimuutos edellyttää, että lap sen hoitopaikka ei saa muuttua, vaikka hoidon tarve muut tuu. Päiväkodeissa on muutamia, yksittäisiä lapsia, joi ta lakimuutos koskee, mutta yhdessäkään yksikössä ei niin mon taa, että voitaisiin järjestää osapäiväryhmä, jossa hen ki lös tö mi toi tus on väljempi kuin kokopäiväryhmässä. Se, et tä lapsi on päivähoidossa osaviikkoisesti 20 tuntia viikossa, tar koit taa, että päivittäinen hoitoaika on todennäköisesti yli 5 t/päi vä, jolloin sillä ei ole vaikutusta henkilöstömitoitukseen. Ai noas taan mikäli tällä tavalla hoidossa olevat lapset ja hen ki lös tön työajat saadaan täydellisesti synkronoitua voi syn tyä jotain säästövaikutusta. Käytännössä tämä on aika mah do ton ta. Toisin sanoen taloudelliset vaikutteet jäävät ole mat to mak si, oikeastaan pitäisi perustaa uusi ryhmä osa-ai kai sil le lapsille ja tämä tarkoittaa väljää henkilöstömitoitusta, li sä ti laa ja palkkausmäärärahoja. Esimerkki käytännön tilanteesta: todennäköisesti van hem mat valitsisivat osaviikkoisen hoidon, jolloin lapsi A on hoi dos sa esimerkiksi kolmena päivänä 6-7 tuntia, joista muo dos tuu 20 viikkotuntia. Samaa hoitopaikkaa voi käyttää toi nen lapsi B niinä päivinä, kun A ei ole hoidossa. Henkilöstön tar ve on kuitenkin sama kuin nytkin. Ne lapset, jotka käyt tä vät 20 viikkotuntia osapäiväisesti, sijoitetaan ko ko päi vä las ten ryhmään. Jokaisella lapsella on mahdollisuus varhaiskasvatukseen. Var haiskas va tuk sen henkilökunnan kanssa on keskusteltu ja henkilökunta esittää, että nykyiset ryhmäkoot pidetään pe da go gi sen toiminnan mahdollistamiseksi sekä sub jek tii vi sen päivähoito-oikeuden rajaus rajoitetaan ainoastaan ylei siin loma-aikoihin. Muutoin lapsilla säilytetään oikeus var hais kas va tuk seen sitä rajoittamatta. Lasten kuuleminen.. Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66, ): Kysymys: Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen? Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten Kyllä Ehkä Ei

5 mää rän kehittymiseen? Vaikuttaako päätös positiivisesti työ paik kojen muodostumiseen? Onko palvelu mahdollista ulkoistaa? Valmistelija: Varhaiskasvatusjohtaja Paula Laakso, p Päätösehdotus: 1) Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että ryh mä ko koa päiväkodeissa ei muuteta, paitsi yleisinä loma-aikoina. Ryh mä ko ko säilyy yli kolmevuotiaiden päivähoitoryhmässä seit se män lasta työntekijää kohden sekä alle kol me vuo tiai den ryhmässä neljä lasta työntekijää kohden. Ryhmäkoko yli kolmivuotiaiden ryhmässä on enimmillään 21 lasta ja kol me työntekijää sekä alle kolmevuotiailla enimmillään 12 las ta ja kolme työntekijää. Yleisinä loma-aikoina, kuten syys-, jou lu-, talvi- ja kesälomaviikot ryhmäkoko sallitaan nouse van yli kolmevuotiaiden ryhmässä kahdeksaan lapseen kol mel la työntekijällä lain salliman mitoituksen mukaan. 2) Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että päi vä hoi to-oi keutta ei rajoiteta, kuitenkin varhaiskasvatusjohtaja päät tää lapsen päivähoito-oikeuden rajaamisesta 20 tuntiin sil loin, kun lapsen huoltaja on kotona, rajaaminen 20 tuntiin on mahdollista toteuttaa pääsääntöisesti yleisinä lo ma-ai koi na, kuten syys-, joulu-, talvi- ja kesälomaviikot. Käsittely: Varhaiskasvatusjohtaja Paula Laakso saapui kokoukseen klo esittelemään asiaa. Tässä samassa yhteydessä varhaiskasvatusjohtaja esitteli myös lasten päivähoitomaksuja sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa varhaiskasvatuksessa. Kunnanhallituksen edustaja Eero Pura saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn alkaessa klo Varapuheenjohtaja Satu Koskinen saapui kokoukseen klo tämän asian käsittelyn aikana. Paula Laakso poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn jälkeen ennen päätöksen tekoa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.