vi kku Tampere siirtyi pormestarikauteen 1/2007 Tampereen kaupungin henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vi kku Tampere siirtyi pormestarikauteen 1/2007 Tampereen kaupungin henkilöstölehti"

Transkriptio

1 1/2007 Tampere siirtyi pormestarikauteen

2 PÄÄKIRJOITUS HELMIKUU 2007 SISÄLTÖ Yhdessä uudistuksen tiellä 2 ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupungin hallintomallin ja toimintatavan muutoksien tavoitteena on vastata tulevaisuuden haasteisiin, jotka asettavat kaupungin johtamisjärjestelmän koetukselle. Lisäksi uudistuksilla halutaan vahvistaa poliittisen järjestelmän luottamusta. Haasteitamme ovat jatkuva palvelutarpeen kasvu, väestön ikääntyminen ja kaupungin henkilöstön eläköityminen. Uusi toimintatapamme antaa kaupungin talouteen läpinäkyvyyttä ja mahdollisuuden entistä joustavammin harkita, missä kulloinkin on toiminnan ja resurssien suuntaamisen painopiste. Luonnollisesti toimintamallin muutoksen läpiviennissä menee aikaa ja moni seikka on alussa epäselvää ja vaatii harjoittelua. Uudistukset eivät tapahdu käden käänteessä, se on uskallettava myöntää. Kun henkilökunta on sitoutunut muutokseen ja on aktiivisesti mukana toteuttamassa yhteistä tavoitettamme, se on helpompi saavuttaa. Haluan että uudistuksen edetessä henkilöstö oppisi ymmärtämään entistä selvemmin talouden merkityksen kaikessa toiminnassamme. Toimintatapojen uudistuksissa henkilöstön rooli on erittäin tärkeä. Pelkällä organisaatiomallilla ei tehdä uudistuksia, vaan malli on työkalu henkilöstö on muutoksen toteuttaja. Toivon koko kaupungin henkilökunnalta myönteistä ja harkitsevaa mukaantuloa uudistuksen tielle, joka pitemmällä tähtäimellä tulee olemaan varmasti Tampereen etu. Johtosääntö luettelee pormestarille useita vastuullisia tehtäviä, joista eräs tärkeimmistä on johtaa ja kehittää kaupungin hallintoa, taloutta ja sisäistä valvontaa. Pormestarin asema on kaupungin hallinnossa vahva. Toivon sen näkyvän henkilöstölle päättäväisyytenä uudistusten läpiviemisessä ja turvallisuutena työrauhana. Pormestari on vastuunkantaja. Vuosien kokemukseni henkilöstöjaoston jäsenenä ja puheenjohtajana on antanut minulle vankan käsityksen Tampereen kaupungin henkilöstöstä. Tiedän että henkilöstömme on ammattitaitoista ja osaavaa. Se on osaltaan vaikuttanut, että kaupunkimme on menestynyt vertailuissa, ja on tänä päivänä kilpailukykyinen ja houkutteleva niin maineeltaan kuin myös työnantajana. Uskon että hyvällä yhteistyöllä näin on tulevaisuudessakin. Olemme kaikki suuren muutoksen keskellä. Teemme kaupungin hallinto- ja toimintatavan uudistuksilla historiaa. Suomen kunnalliselämä tarkkailee kiinnostuneena, miten työmme Tampereella etenee. Lähtekäämme rohkeasti mukaan ja viemään mahdollisimman harkitusti askel askeleelta muutosta eteenpäin. Timo P. Nieminen pormestari 2 Pääkirjoitus VILKKU 43. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit p. (03) tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy maaliskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVAT Anna Byckling ja Ari Järvelä. Tampereen uusi pormestari ja apulaispormestarit aloittivat työnsä tammikuussa. 3 Pormestarijohtoinen hallintomalli käynnistyi 6 Hallintopalvelukeskus esittäytyy 8 Hyvinvointipalveluissa töissä noin työntekijää 10 Kaupungin työasemien ohjelmien vakiointiprojekti alkoi 11 Alvari auttaa vaikuttamaan 11 Kehittäjäpalkinto kiinnosti 12 Kirjastotoimenjohtaja luotsaa tuottajayksikköä 13 Kolumni 14 Työuupumusta voi ehkäistä 15 Työnohjaus lisää itsetuntemusta 17 Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sai golfmailan 17 Sähkölaitokselle uusi toimitusjohtaja 18 Tiedotteita 20 Puhelinnumerouudistus vaikuttaa soittotapoihin Vilkun liitteenä pormestari Timo P. Niemisen ohjelma vuosille

3 Pormestari Timo P. Nieminen tapasi Raatihuoneella tammikuussa muun muassa kaupungin eri sidosryhmien edustajia. Tampereen kaupungin hallinto- ja toimintamallissa käynnistyi Uusi aikakausi Tampereen kaupunki siirtyi vuoden alussa pormestarijohtoiseen hallintomalliin ja kaikissa kaupungin toiminnoissa otettiin käyttöön tilaaja tuottaja-malli. Tampereen ensimmäisenä pormestarina aloitti tammikuun alussa Timo P. Nieminen (kok). Myös neljä apulaispormestaria, eli Sirkkaliisa Virtanen (vas), Tarja Jokinen (sd), Irja Tulonen (kok) ja Riitta Ollila (sd), aloitti tehtävissään. Kaupunginvaltuusto valitsi heidät joukostaan toimikaudeksi TEKSTI Raija Lindell KUVAT Ari Järvelä Pormestarimallilla halutaan selkiyttää poliittista johtamista. Nyt Tampereen kaupungilla on valtuuston antamin valtuuksin ja vastuin toimiva poliittinen johto, jonka kautta edustuksellisen demokratian vastuunjako toimii läpi koko organisaation. Tilaaja tuottaja-mallilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Keskeisenä lähtökohtana on kehittää kaupungin omaa palvelutuotantoa ja lisätä sen tuottavuutta, mutta myös etsiä uusia vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseen. Poliittista johtamisjärjestelmää halutaan selkiinnyttää Kaupunginvaltuuston keskuudestaan valitsemalla luottamushenkilöllä Timo P. Niemisellä on pormestarina erittäin vahva asema kaupungin hallinnossa. Hänen rinnallaan ei ole virkamiesjohtajaa. Pormestari toimii kaupungin johtajana sekä myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Pormestarin on kuitenkin nautittava valtuuston luottamusta, sillä se voi erottaa pormestarin yksikertaisella enemmistöllä. Tamperelaisessa pormestarimallissa kaupunginvaltuusto valitsee keskuudestaan myös apulaispormestarit. Näin halutaan vahvistaa erityisesti kaupunginvaltuuston asemaa ja selkiinnyttää poliittista johtamisjärjestelmää. Pormestarin tehtäviksi on määritelty kaupungin johtosäännössä muun muassa, että hän johtaa ja kehittää kaupungin hallintoa, taloutta, sisäistä valvontaa ja muuta toimintaa. Hän johtaa myös kaupunkistrategian valmistelua ja edistää kuntademokratiaa ja kuntalaisten vaikuttamisstrategiaa. Pormestarin tehtävä on myös johtaa tilaaja tuottaja-toimintojen yhteensovittamista ja edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden toimielimien välistä yhteistoimintaa. Pormestari Timo P. Niemisen valitsemaan esikuntaan kuuluvat henkilöstöpäällikön vakanssilta yhteysjohtajaksi siirtynyt Kirsi Koski, sihteeri Ritva Vakkuri, projektipäällikkö Kari Hakari, taloussuunnittelupäällikkö Jukka 3

4 Männikkö, päätösvalmistelupäällikkö Ritva Salisma ja pormestarin viestinnän erityisavustaja Pauli Välimäki. Salisma, Männikkö ja Hakari jatkavat nykyisissä tehtävissään ja lisäksi avustavat pormestaria alansa asiantuntijoina. Pormestari Niemisen työhuone sijaitsee keskusvirastotalon 5. kerroksessa ja apulaispormestareiden 3. kerroksessa tilaajaorganisaation yhteydessä. Tarkemmin johtosäännöt löytyvät internetistä sivulta saannot/johtosaannot Riitta Ollila Irja Tulonen 4 Apulaispormestarit kannustavat aktiiviseen vuoropuheluun Apulaispormestareiden asema ei ole yhtä vahva kaupungin hallinnossa kuin pormestarin. Apulaispormestarit vastaavat lautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Heillä ei ole varsinaista organisaatioita alaisenaan, sillä lautakuntia palveleva tilaajaorganisaatio on osa konsernihallintoa. Apulaispormestarit ovat tilaajalautakuntien puheenjohtajia. Sirkkaliisa Virtanen johtaa lasten ja nuorten palvelujen lautakuntaa. Irja Tulonen on sekä osaamis- ja elinkeinopalvelujen että sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tilaajalautakuntien puheenjohtaja. Hän on myös pormestari Niemisen ensimmäinen varamies. Riitta Ollila on terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen tilaajalautakuntien puheenjohtaja. Yhdyskuntapalvelujen tilaajalautakunnan puheenjohtaja on Tarja Jokinen. Lautakuntien puheenjohtajan tehtävien lisäksi apulaispormestareiden työkenttä määritellään kaupungin johtosäännössä. Siinä sanotaan muun muassa, että apulaispormestari johtaa asioiden käsittelyä lautakunnan kokouksissa ja määrää, mitkä asiat käsitellään ja missä järjestyksessä. Apulaispormestari määrää lautakunnalle esiteltävien asioiden suuntaviivoista ja edistää kuntademokratiaa sekä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Hän myös vastaa asiakasnäkökulman huomioon ottamisesta. Kohti joustavia käytäntöjä Apulaispormestari Riitta Ollilan vastuualueelle kuuluu toimintakykyä ja terveyttä edistävien palvelujen tilaajalautakunta. Sen toimialueeseen kuuluvat vammaispalvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, erikoissairaanhoito ja sosiaalisen tuen palvelut. Toinen Ollilan johtama lautakunta on ikäihmisten palvelujen tilaajalautakunta, jonka piiriin kuuluvat kotona asumista tukevat palvelut, asumis- hoito- ja kuntoutuspalvelut sekä pitkäaikaishoidon ja -hoivan palvelut. Ollilan ensimmäiset viikot apulaispormestarina ovat olleet paitsi erilaisien aikataulujen ja käytäntöjen suunnittelua myös verkoston kehittelyä. Hän pitää tärkeänä, että tilaajien ja tuottajien hedelmälliselle vuoropuhelulle ja yhteistyökulttuurille luodaan sellaiset puitteet, että verkosto voisi alkaa rakentua ja kehittyä. On hienoa saada olla rakentamassa uutta toimintakulttuuria. Olen etuoikeutettu, kun voin todella vaikuttaa ja viedä tarvittavia asioita keskusteluun ja edistää prosessien etenemistä. Ollila toivoo henkilöstön olevan aktiivinen ja ottavan tarvittaessa yhteyttä. Hän korostaa, että mitään uusia ostopalveluita kaupungin ulkopuolisilta palvelujentuottajilta ei ole suunnitteilla. Ollilan mielestä jokaisen työntekijän on saatava riittävästi tietoa uudesta tavasta toimia ja tuottaa palveluja, jotta toimintatapaan voidaan aidosti sitoutua. Sektoreillani tilaaja tuottaja-malli on uusi tapa toimia. Nyt on tärkeää vuoropuhelu ja laajaan yhteistyö, jotta saadaan sellainen toimintatapa, jossa käytännöt ovat joustavia ja uskalletaan tarvittaessa katsoa myös ohi sektorijaon. Mikään malli sellaisenaan ei ole itsetarkoitus, Ollila muistuttaa. Hän toivoo niin tuottajilta kuin tilaajilta aktiivista keskustelua. Ollila itse pitää tärkeänä tehtävänään tuoda keskusteluun mukaan kuntalaisilta saamiaan terveisiä. Esimerkiksi tuotteistamisessa nimenomaan tuottajien tieto on hyvin arvokasta. Palvelutarpeet on tunnistettava ja tiedettävä, koska tavoitteemme on tehostaa palvelutuotantoamme, saada palveluketjut toimiviksi ja tehdä palvelujen tuottamisen kustannukset läpinäkyviksi, Ollila listaa. Kasvatetaan yhdessä tekemisen halua Apulaispormestari Irja Tulosen vastuulla ovat osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä elämänlaatu- ja sivistyspalvelujen tilaajalautakunnat. Osaamis- ja elinkeinopalveluihin kuuluvat toisen asteen koulutus, ammattikorkeakoulutus, osaamisen edistäminen ja elinkeinojen edistäminen. Elämänlaatu- ja sivistyspalveluja ovat kirjastopalvelut, museopalvelut, kulttuuripal-

5 miset henkilöstö. Nyt on lähtenyt muotoutumaan uusi tekemisen kulttuuri. Virtanen kannustaa henkilöstöä vaikuttamaan ja tuomaan omia näkemyksiään rohkeasti esiin ja puhumaan auki haasteita. Muutokselle on annettava aikaa, sillä heti siitä ei näe hyviä ja huonoja puolia eikä kukaan ole sen kanssa erityisen oikeassa. Toivon, ettei kukaan vain ajelehtisi mukana, vaan jokainen kokisi vastuunsa uudistuksissa ja antaisi niistä tarvittaessa palautetta. Alussa on varmasti turhaa hallinnointia ja byrokratiaa, liikaa raportointia ja kokoustamista, mutta vähitellen rutiinit osoittavat paikkansa ja turhat tippuvat pois, sanoo Virtanen. Sirkkaliisa Virtanen velut, liikuntapalvelut ja vapaan sivistystyön palvelut. Tulonen korostaa että apulaispormestarin toimintakenttä on laajempi kuin pelkkä tilaajalautakunnan puheenjohtajan. Apulaispormestarin työssä hän painottaa kansalaisvaikuttamista ja kuntademokratian edistämistä. Tulonen pitää tärkeänä, että lautakunnan jäsenet saadaan hyvin mukaan uuden toimintamallin mukaisen tilaajalautakunnan työskentelyyn. Uusi toimintamalli on tuttu Tuloselle, sillä hän on ollut mukana kehittämässä sitä. Ymmärrän hyvin henkilöstön kokemaa turhautumista ja tuskaa uutta toimintamallia kohtaan. Mielestäni kehittäminen kesti liian kauan. Mikään ei ole ihmisen mieltä rassaavampaa kuin epävarmuus omasta työpaikasta. Toivottavasti koulutuksilla ja avoimilla keskustelumahdollisuuksilla saadaan uusi toimintakulttuuri hyvin käyntiin, Tulonen sanoo. Työntekijöiden huoli tuli Tuloselle esiin viime syksyn aikana, kun hän kiersi toimialueensa työpaikoilla. Tulonen painottaa nyt esimiesten taitoa huomioida, missä paineessa työntekijät ovat olleet muutosta odotellessaan. Hän toivoo, että yhdessä tekemisen halu kasvaisi. Koko henkilöstön pitää oppia ajattelemaan uudella tavalla. Rutiininomainen palvelujen tuottaminen ei enää riitä. Nyt on oikea aika tehdä muutoksia palvelujen tuottamisessa, on katsottava tarkasti omat tuotteensa, mietittävä laatu ja määrä, Tulonen kannustaa. Hän toivoo, että kaikki tahot toisivat aktiivisesti mielipiteensä esiin ja vuoropuhelua käytäisiin kautta linjan. Uusi tilaaja tuottaja-malli ei ole sellainen, etteikö sitä voisi muuttaa ja kehittää entistä toimivammaksi, jos matkan varrella todetaan puutteita, Tulonen muistuttaa. Tarja Jokinen Haasteet hyvä puhua auki Apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen johtaa lasten ja nuorten palveluiden tilaaja-lautakuntaa. Sen tilaamiin palveluihin kuuluvat päivähoito, perusopetus, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut, psykososiaalisen tuen palvelut sekä vapaa-ajan palvelut. Omassa tehtävässään Virtanen on ensitöikseen perehtynyt palvelusopimusten tekoprosessiin. Virtanen toivoo, että uusi toimintamalli saa aikaan hyvän vuoropuhelun kuntalaisten kanssa ja ihmisten osallisuus kaupungin asioiden päätöksenteossa todella kasvaa. Apulaispormestarin toimenkuva on suuri ja se antaa mahdollisuuden vaikuttaa. Myös lautakunnalla on vahva rooli rahan suuntaamisessa, ja muutenkin lautakuntatyöskentely on aikaisempaa vaativampaa. On mielenkiintoista ja jännittävääkin päästä tekemään ja toteuttamaan uutta toimintamallia käytännössä, kun sitä on ollut mukana pohtimassa ja kehittämässä paperilla. Virtanen pitää hyvänä, että kaupungin tuottamiin palveluihin saadaan läpinäkyvyyttä ja muun muassa todellisista kustannuksista ja niiden jakaantumisesta saadaan oikeudenmukaista ja realistista tietoa. Kunnalliset palvelut eivät koskaan ole olleet aletavaraa verrattuna muiden tarjoamiin palveluihin, eikä näin tule olemaan nytkään. Laadukasta palvelua ei saa halvalla, jos tilataan priimaa niin on tuotettava priimaa, Virtanen painottaa. Hän kannustaa henkilöstöä tarttumaan uuteen toimintatapaan avoimin mielin. Muutos on aina raskasta, mutta kyllä se myös antaa paljon, kun siihen lähtee mukaan. Luoduille uusille puitteille sisällön tekevät ih- Tarvitaan taitoa etsiä kompromisseja Apulaispormestari Tarja Jokisen johtaman tilaajalautakunnan piiriin kuuluvat yhdyskuntapalvelut, joihin kuuluvat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, viranomaispalvelut, joukkoliikenne ja pelastustoimi. Jokinen on tyytyväinen, että pääsee mukaan asioiden valmisteluun ja haluaa välittää kuntalaisnäkökulmaa virkamiehille. Hyppään mukaan jo liikkuvaan junaan, ja otan asioista kiinni vauhdista. Sektorillani on jo kokeiltu piloteissa uutta toimintamallia. Pilotit ovat luoneet selkeitä toimintatapoja ja moni asia on jo hyvin tuttua eri osapuolille, Jokinen toteaa ensimmäisten viikkojen kokemuksistaan. Jokinen muistuttaa, etteivät apulaispormestarit ole henkilöjohtajia, vaan asiajohtajia, jotka arvioidaan kahden vuoden kuluttua kunnallisvaaleissa. Tiedän, että tässä on haettava ja etsittävä jatkuvasti kompromisseja. Toimin tavallaan välimaastossa ja koetan viestiä molempiin suuntiin kuntalaisille ja virkamiehille. Me apulaispormestarit tuomme päätöksien valmisteluun poliittista näkökulmaa, sehän tämän uudistuksen eräs tavoite onkin. Jokinen haluaa rauhoitella henkilöstöä ja muistuttaa, etteivät työt häviä minnekään. Monet muutokset ovat enemmänkin hallinnollisia, eivätkä vaikuta perustyöhön. Hän kannustaa olemaan avoin uusille asioille, hankkimaan tietoa ja perehtymään ennakkoluulottomasti uuteen toimintamalliin. Työpiste ja itse palkkatyön sisällöt voivat muutoksessa vaihtua. Nämä asiat pitää kuitenkin ottaa haasteina, muutos saattaa olla yllättävänkin terveellistä ja tuo varmasti mukanaan paljon uutta, mielenkiintoista hyvää. 5

6 Hallintopalvelukeskus opastaa ja auttaa henkilöstöasioissa Tampereen kaupungin hallintopalvelukeskus Halo hoitaa kaupungin työntekijöiden henkilöstöasioita koko palvelussuhteen ajan, rekrytoinneista työtodistuksiin. TEKSTI Mirva Tuusa KUVAT Ari Järvelä Hallintopalvelukeskus, vastaa ystävällinen ääni puhelimeen. Tietokoneen ruudulla alkaa tapahtua, ja pian asia onkin jo hoidettu. Kohta puhelin pirahtaa uudelleen. Halon käytävillä keskusvirastotalon toisessa kerroksessa puhelimet pirisevät ja sormet naputtavat näppäimistöjä, mutta jonoja tai ruuhkia ei näy. Ei, vaikka Halossa hoidetaan yli kaupungin työntekijän henkilöstöasioita. Henkilöstöhallintoon liittyvien asioiden päivittäisneuvonta hoidetaan Halossa pääasiassa puhelimitse, sähköpostitse tai sähköisillä lomakkeilla, vs. johtaja Tuija Keskinen kertoo. Esimerkiksi työtodistukset tilaa jokainen itse joko puhelimella tai internetin kautta. Tarjolla 60:tä erilaista palvelua Hallintopalvelukeskuksen 88 työntekijää hoitaa keskitetysti kaupungin henkilöstöasioita ja muita hallintopalveluja. Tarjolla on yhteensä kuusikymmentä eri tuotetta työyhteisön kehittämisestä aina eläkeneuvontaan. Rekrytointiosasto huolehtii muun muassa henkilöstön sisäisestä ja ulkoisesta hausta ja aktiiviaikaosasto jo palvelussuhteessa olevien palveluista. Myös puhelunvälitys, keskusvirastotalon virastomestarit ja lähetit kuuluvat Haloon, Keskinen esittelee. Halon palvelut tukevat kaupungin henkilöstöohjelmaa. Keskisen mukaan heidän asiakkaitaan ovat pääasiassa yksiköiden esimiehet, ja sitä kautta koko kaupungin henkilöstö. Toimialueiden johto esimerkiksi pohtii, millaisia palveluita heidän yksikkönsä tarvitsevat, ja neuvottelevat tarpeen pohjalta Halon kanssa vuosisuunnitelman. Lisäksi on selvää, että jokainen esimies on vastuussa oman yksikkönsä henkilöstöhallinnosta. Aina voi kysyä Me olemme täällä sitä varten, että palvelemme henkilöstöasioissa. Haluamme ennen kaikkea olla kumppaneita eri yksiköiden kanssa saman työnantajan leivissähän tässä kaikki ovat, Keskinen muistuttaa. Erityisesti Keskinen painottaa, että Hallintopalvelukeskus on palvelukeskus. Jos siis sormi menee suuhun vaikkapa intranetistä löytyvien Halon lomakkeiden kanssa tai henkilöstöasiat tuntuvat heprealta, ei hätä ole tämän näköinen. Ensimmäinen, jonka puoleen omassa yksikössä kannattaa kääntyä, on oma esimies, Keskinen muistuttaa. Jos esimies ei osaa auttaa, kannattaa ottaa yhteyttä Haloon. Aina voi kysyä, Keskinen muistuttaa. Halon päätiedotuskanava on intranet. Intrasta löytyy jokaisen palvelun kohdalta sen tahon yhteystiedot, jonka puoleen voi kääntyä. Ja jos ei intrasta muuta sopivaa yhteystietoa löydy, kehottaa Keskinen lähettämään kysymyksen osoitteeseen Esimiehiä Halossa palvelee esimiesten palvelussuhdeneuvonta tampere.fi SAP-HR-asioissa auttaa SAP-neuvonta Tulevaisuuden haasteita Hallintopalvelukeskus aloitti toimintansa elokuussa Keskisen mukaan moni toiminnan alussa asetetuista tavoitteista on jo saavutettu, mutta koko ajan riittää myös kehitettävää. Yksi suuri haaste on Halon työntekijöiden omien tietojen ja taitojen ajan tasalla pitäminen, Keskinen miettii. 6

7 Tietojärjestelmien käyttöä, palveluprosesseja ja toiminnan tehokkuutta kehitetään jatkuvasti. Näkyvää Halon kehitystyön satoa ovat esimerkiksi tällä hetkellä ajankohtainen SAP-HR 2 ja sijaisvälitystoiminnan käyttöönotto. Kalle Palonen on yksi keskusvirastotalon kymmenestä avuliaasta virastomestarista. Kirsti Kylliö kertoo, että koulutuksia voidaan järjestää yksiköiden toiveiden mukaan. Esimerkiksi Koukkuniemi toivoi dementiakoulutusta, ja sitä järjestettiin. Vinkki: Tulosta Halon yhteystiedot yksikkösi ilmoitustaululle osoitteesta Lisätietoja intrasta: Kysymykset osoitteeseen: Halossa on 88 työntekijää, joista osa kuvassa: (alh. vas.) Sinisalo Hannele, Lindholm Leena, Heinonen Riitta, Haapoja Marika, Marjoniemi Jaana, Saarinen Johanna,(kesk. vas.) Stenius Maria, Lehtinen Marita, Nieminen Riitta, Mäkinen Tarja, Keskinen Tuija, Vermanne Katri, Virolainen Taina, Suominen Pia, Heinänen Raita, (ylh. vas.) Saarijärvi Eerik, Lähteenmäki Teuvo, Kulmakorpi Merja, Kylliö Kirsti, Sarlin Stig, Salonen Pia, Palonen Kalle, Salmi Aki. Halon tehtävissä: Virastomestarit huolehtivat turvallisuudesta Keskusvirastotalon virastomestarin tehtäviin kuuluu muun muassa opastaa ja neuvoa kuntalaisia. Yleisimmin hukassa ovat joko TKL:n toimisto tai joku kunnan toimipiste, selvittää virastomestari Kalle Palonen toimenkuvaansa. Suuren osan virastomestareiden työajasta vievät neuvomistehtävien lisäksi kiinteistön turvallisuudesta huolehtiminen sekä kokous- ja edustuspalvelut. Keskusvirastotalon ovet avataan ja suljetaan asianmukaisesti joka päivä ja katsotaan, että kiinteistössä on kaikki hyvin. Valtuustopäivinä virastomestareiden valvovat silmät tarkkailevat valtuustosalissa ja kun Raatihuoneella tapahtuu, päivystävät virastomestarit siellä. Kuntalaisten ohella virastomestarit palvelevat myös kaupungin henkilöstöä. Jo henkilökorttikuvauksessa kaupungin työntekijät törmäävät meihin. Lisäksi hoidamme tilavarauksia ja tiettyjen yksikköjen Timecon-asioita, Palonen kertoo. Virastomestarit tavoittaa joko keskusvirastotalon katutason tiskin takaa tai puhelimitse numerosta Erikoispalvelua esimiehille Esimiestyö on usein aika yksinäistä. Niin ei tarvitsisi olla, sanoo itsekin esimiehenä työskennellyt Halon kehittämisasiantuntija Kirsti Kylliö. Hyvä henkilöstöhallinto lähtee aina esimiehistä. Halossa esimiestyön tueksi onkin tarjolla monenlaista. Esimiehen työkalupakki -koulutukset valmentavat esimiehiä milloin lakipykälien kiemuroihin, milloin tilaaja tuottaja-malliin. Esimiesten vertaisverkossa eri toimialojen esimiehet puolestaan pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja keskustelemaan muiden esimiesten kanssa. Kylliö kertoo, että etenkin vertaisverkko on saanut paljon kiitosta. Esimiestyön kehittämisen ohella Kylliön työnkuvaan kuuluvat työnohjaus- ja koulutusasiat. Halo järjestää koulutusta kaikille kaupungin työntekijöille. Koulutusasioissa Kylliö kehottaa ottamaan yhteyttä Haloon. Mitä tahansa voi kysyä. Jos Halon omasta koulutustarjonnasta ei löydy sopivaa palvelua, se pyritään luomaan, Kylliö lupaa. Koulutustarjonnasta voi kysyä joko suoraan numerosta tai lähettää sähköpostia osoitteeseen tampere.fi. Haetaan Tampereen tekijäksi Tampereen kaupungin uusien työntekijöiden hakemisesta, rekrytoinnista, kaupungin palkkalistoille vastaa Hallintopalvelukeskus. Siellä vastaanotetaan kaikki avoinna oleviin 7

8 Suurin osa kaupungin työn Sosiaali- ja terveyspalvelut ja sivistyspalvelut ovat kuuluneet tämän vuoden alusta alkaen hyvinvointipalveluihin. Hyvinvointipalveluissa työskentelee noin kaupungin työntekijää. TEKSTI Tuula Ala-Honkola KUVA Ari Järvelä 8 Ulkoinen kesätyöhaku on käynnissä Kesätyöntekijöiden rekrytointitapahtuma työvoimatoimiston kanssa on 22.2., kertoo Terttu Saarikko. toimiin ja virkoihin tulevat hakemukset ja hoidetaan sekä sijaisvälitystä että kesä- ja kausityöntekijöiden rekrytointia. Juuri nyt haastatellaan koulu- ja vapaa-aikapuolen vakituisia työntekijöitä, jotka haluavat koulujen kesäloma-aikaan siirtyä muihin tehtäviin, kertoo rekrytointiasiantuntija ja prosessivastaava Terttu Saarikko. Halossa tehdään koko ajan myös työntekijöiden rekrytointipalveluiden kehittämistyötä. Jos kaikki menee hyvin, huhtikuussa otetaan käyttöön uusi sijaisvälitysjärjestelmä. Uudessa järjestelmässä hakijat tekevät hakemuksensa vanhaan malliin kaupungin nettisivuilla, mutta uutta on, että heidät lisätään järjestelmään vasta sitten, kun Halo on haastatellut hakijat, Saarikko selvittää. Kaikenlaisissa sijais- ja kausityöntekijöiden rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä Saarikko kehottaa joko lähettämään postia osoitteisiin tai tai tarttumaan puhelimeen. Sosiaali- ja terveyspalveluja johtaa palvelutuotantojohtaja Päivi Sillanaukee ja sivistyspalveluja palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen. Heillä on vastuu hyvinvointipalvelujen kokonaistaloudesta ja kehittämisestä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja sivistyspalvelut on jaettu kuuteen tuotantoalueeseen, joita johtavat tuotantojohtajat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoalueita ovat avopalvelut (johtaja Heikki Lätti), erikoissairaanhoito (johtaja oman viran ohessa Jyrki Vainio) ja laitoshoito (johtaja Ella Suojalehto). Sivistyspalveluiden tuotantoalueita ovat päivähoito ja perusopetus (johtaja oman viran ohella perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi), toisen asteen koulutuspalvelut (johtaja ovo ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen) ja kulttuuri ja vapaa-aikapalvelut (johtaja ovo museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen). Tuotantoalueet on jaettu tuotantoyksiköihin, joilla on omat vastuuvetäjät. Esimerkiksi sosiaalija terveyspalveluihin lukeutuvissa avopalveluissa Kehittämisyksikkö ohjaa ja kehittää on kymmenen eri tuotantoyksikköä, joita ovat muun muassa lasten ja nuorten terveyspalvelut, kotihoito ja toimeentuloturva. Hyvinvointipalvelujen organisaatioon kuuluvat itsenäisinä yksikköinä Tampereen ammattikorkeakoulu ja Sara Hildénin taidemuseo. Jokaisella tuotantoalueella on oma johtokuntansa. Johtokuntaan kuuluu seitsemän kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä. Johtokunnan toimikausi on kaksi vuotta. Yhteistyö on voimaa Johtokuntien jäsenet ja hyvinvointipalveluiden johtajat ovat pohtineet yhteisissä koulutustilaisuuksissa uuteen toimintamalliin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Palvelutuotantojohtajat toteavat hyvinvointipalvelujen tämän vuoden tärkeimmäksi tehtäväksi omien palvelujen integroinnin. Miten myydä sivistyspalveluja ikäihmisten palveluihin, konkretisoi Koskinen asian esimerkillään. TEKSTI Tuula Ala-Honkola KUVA Jarkko Lumio Tärkeässä roolissa yhteistyömuotojen kehittäjänä ja ohjaajana on hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö, joka aloitti toimintansa tammikuun alussa. Kehittämisyksikössä yhdistettiin opetus- ja kasvatustoimialan hallintopalvelukeskus ja sosiaalija terveystoimen kehittämiskeskus. Lisäksi yksikköön kuuluvat yksityistalouden neuvontapalveluiden ja Ikäpisteen työntekijät sekä potilasasiamies ja sosiaaliasiamiehet. Kehittämisyksikön tämän vuoden keskeisiin töihin kuuluvat muun muassa organisaatiouudistuksen jalkauttaminen hyvinvointipalveluihin ja palvelujen läpi menevien asiakaslähtöisten prosessien hakeminen. Yksikkö myös koordinoi muun muassa hyvinvointipalveluiden tuotantoyksikköjen taloutta ja henkilöstösuunnittelua. Tietoteknisissä asioissa työnjako menee siten, että kehittämisyksikkö antaa tuotantoalueille toiminnallisen tuen, mutta tekninen tuki tulee edelleen tietotekniikkayksiköstä, kertoo kehittämisyksikön johtaja Jarkko Lumio. Kehittämisyksikön työt on jaettu neljään prosessiin, joilla kullakin on oma vetäjänsä. Johtaja Lumio vastaa johtamisen ohella liiketoiminnan ja palvelujärjestelmän kehittämisestä, joka käytännössä tarkoittaa myös vastuuta asiakaslähtöisistä prosesseista. Näistä prosesseista hän mainitsee esimerkkinä Eheytetty koulupäivä -projektin, jonka tarkoituksena on kytkeä koulujen aamu- ja

9 tekijöistä tekee nyt hyvinvointipalveluja Palvelutuotantojohtajat painottavat myös yhteistyön tärkeyttä sekä omassa organisaatiossa että muiden toimijoiden ja kuntien kanssa. Yhteistyön tärkeys korostuu myös johtokuntien puheenjohtajien puheissa. Miten lähtee sujumaan lautakuntien ja johtokuntien vuoropuhelu, miettii muiden mukana päivähoidon ja perusopetuksen johtokunnan iltapäiväryhmät ja harrastekerhot osaksi koulujen perustoimintaa. Projekti ehkäisee lasten syrjäytymistä, kun myös koulupäivän jälkeen on ohjattua toimintaa, Lumio tähdentää. Projektissa on mukana kaupungin väen lisäksi myös ulkopuolisia toimijoita. Kehittämisyksikön toiminta ja vastuut täsmentyvät tämän vuoden kuluessa. Yksikön palkkalistoilla on 240 työntekijää, joista 80 on ohjaus- ja kehittämistyössä ja 140 sisäisissä palvelutehtävissä. puheenjohtaja Hannu Soro. Hyvinvointipalvelujen kuuden johtokunnan välinen yhteistyö on jo saamassa konkreettisen muodon. Johtokuntien puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, tuotantojohtajat ja palvelutuotantojohtajat aloittavat yhteiset tapaamiset säännöllisin väliajoin. Palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen korosti yhteistyön merkitystä puhuessaan hyvinvointipalvelujen johtokuntien jäsenille pidetyssä koulutustilaisuudessa. Pöydän takan vasemmalla Nuorisofoorumin edustaja Jenni Tuomainen ja hänen vieressään uusien johtokuntien puheenjohtajat Tiina Airaksinen (avopalvelut), Piippa Jumppanen (erikoissairaanhoito), Maria Heikkilä (laitoshoito), Hannu Soro (päivähoito ja perusopetus), Matti J. Mäkelä (toisen aseteen koulutus) ja Seppo Kovala (kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut). Osa hyvinvointipalvelujen kehittämiskeskuksen työntekijöistä on muuttanut entisen henkilökunnan terveysaseman tiloihin Puutarhakatu kahteen. Kuvassa (ylh. vas.) palvelusuhdesihteeri Seija Uusi-Rasi, viestintäpäällikkö Tuula Ala-Honkola, erikoissuunnittelija Sari Mäntylä, lakimies Minna Luoma, hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikön johtaja Jarkko Lumio, projektisihteeri Kirsi Sinisalo, suunnittelija Päivi Juurinen, palvelusuhdesihteeri Katja Tarkkala, taloussuunnittelija Liisa Keskiruusi, toimistosihteeri Mirja Nenonen, suunnittelija Raija Kannisto. Erikoissuunnittelija Päivi Lehtinen (alh.vas.), suunnittelija Anni Lausvaara, tiedottaja Minna Pajunen, erikoissuunnittelija Pirjo Kuusilinna, tiedotussuunnittelija Johanna Toivanen, controller Aleksi Kankainen, toimistosihteeri Maarit Ahopelto, suunnittelupäällikkö Tarja Puskala, verkkoviestintäsuunnittelija Mika Puonti ja osastosihteeri Terhi Kirjavainen. Kuvasta puuttuvat hallintopäällikkö Tuula Haapio, verkkoviestintäsuunnittelija Anna-Mari Martikainen ja julkaisusihteeri Eliisa Helander. 9

10 ARI JÄRVELÄ Tavis 07 -projektissa työskentelevät projektipäällikkö Marko Pietilä (ylh.vas.) sekä aliprojektien vetäjät: Tuija Romo (ominaisuudet ja tietoturva), Juha Koskela (levitys ja käyttöönotto), (alh.vas.) Pia Salonen (sovellustestaus) ja Anu Toivonen (tiedotus- ja koulutus). 10 Kaupungin 7000 työasemaa vakioidaan samankaltaisiksi Tampereen kaupungin tietokoneet eli työasemat ja niiden sisällä toimivat ohjelmat aiotaan muuttaa samankaltaiseksi kaupunginlaajuisesti. Tämän niin sanotun vakiointiprojektin myötä uusitaan työasema ja sen käyttöjärjestelmä sekä Office-ohjelmisto. Muutos koskee suurinta osaa kaupungin työntekijöistä, joista osan työasemat uudistuvat jo tänä vuonna syksyllä. Vakioitavia työasemia on noin 7000 ja käyttäjiä noin Uusi vakiointi tehdään Microsoft Windows Vista -käyttöjärjestelmällä ja Office2007-toimisto-ohjelmistoilla. Projektin, jota kutsutaan Tavis 07 -projektiksi (Tietotekniikkaa tavallisille ihmisille), on tilannut Tampereen kaupungin tietohallinto. Uusi vakiointi on ajankohtainen, koska nykyisen vakioidun Windows 2000 työasemaympäristön tuki loppuu näillä näkymin vuonna 2010, kertoo projektin tiedottaja, atktukihenkilö Anu Toivonen. Hänen mukaansa vuonna 2007 tilatut leasing-työasemat vaihtuvat konemallista riippuen kolmen neljän vuoden sisällä. Aikataulun mukaan vuonna 2010 viimeisetkin työasemat vaihtuvat Windows Vista -käyttöjärjestelmälle. Tavis 07 -projektimme tuottaa Tampereen kaupungin vakioituun työasemaympäristöön uuden vakioidun konepaketin suomenkielisellä Windows Vista -käyttöjärjestelmällä. Tavoitteena on myös luoda entistä vakaampi ja hallitumpi työasemaympäristö, Toivonen kertoo. Koulutusta tulossa syksyllä Jotta muutos olisi mahdollisimman kivuton, uudistusten tueksi järjestetään koulutusta. Jokainen yksikkö päättää itsenäisesti henkilöstönsä kouluttamisesta. Koulutusta järjestetään loppusyksystä 2007, ja se on muutoskoulutusta nykyisestä käyttöjärjestelmästä ja Officesta, Vista -käyttöjärjestelmään ja Office2007:aan. Tietotekniikkakeskuksesta (TIO) otetaan hyvissä ajoin yhteyttä yksikköön, ennen kunkin koneen vaihtoa, painottaa Toivonen. Projektin aikana tullaan selvittämään myös kentällä olevien, tarpeeksi tehokkaiden koneiden päivittäminen Vistaan ennen leasing-kauden päättymistä. Tavis 07 -projektin projektipäällikkö on Marko Pietilä TIO:sta. Organisaatioon kuuluvat Tietotekniikkakeskuksen ja asiakkaan nimeämät henkilöt. Myös projektin ohjausryhmässä on sekä asiakkaan että toimittajan (TIO) nimeämät henkilöt. Projekti on jaettu viiteen aliprojektiin, joista osavastuuta ovat kantamassa kunkin osa-alueen vastaavat henkilöt, Toivonen kertoo. Tavis 07:n aliprojektit: 1. Asiakasvaatimukset-aliprojekti koostuu asiakkaista eli yksiköiden edustajista. Näin varmistetaan asiakkaiden tarpeet uudessa vakiointiympäristössä. 2. Sovellustestaus-aliprojektin tarkoituksena on selvittää kaupungin käytössä olevien sovellusten toimivuus Microsoftin Vista -käyttöjärjestelmässä. Testattavia sovelluksia on karkeasti ottaen noin 500, joista käyttäjämäärältään suurimpia ovat Pegasos ja SAP. 3. Ominaisuudet ja tietoturva -aliprojekti määrittelee muun muassa uuden vakioidun työaseman toiminnallisuuden, oletustallennuspaikan ja ulkonäön. Aliprojektissa mietitään myös kuinka tietoturvaa voidaan entisestään parantaa. 4. Koulutus ja tiedotus -aliprojekti hoitaa projektin tiedottamisen ja sen jälkeen alkavan koulutuksen suunnittelun. 5. Levitys ja käyttöönotto -aliprojekti vastaa työasemille jaettavan ohjelmistopaketin tekemisestä ja käyttöjärjestelmän asennuksesta. Lisätietoja: Projektista tiedotetaan intrassa TIO:n sivuilla ajankohtaista osiossa: tio.sis.tampere.fi --> Ajankohtaista -->Tavis 07-projekti TIO:n tukikeskuksesta saa myös jatkuvasti ajankohtaista tietoa ja apua kysymyksiin ja ongelmiin.

11 Alvari lisää vuorovaikutusta Tampereen kaupungin alueellisen vaikutuskanavan, Alvarin, kokeilu käynnistyi tammikuussa. Alvarin avulla pyritään siihen, että kaupungin asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät entistä paremmin vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palveluidensa suunnitteluun. Kaupungin eri toimielimet tarvitsevat aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Kaupunki suunnittelee, toteuttaa ja kehittää toimintojaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Alvaria kokeillaan Länsi-Tampereella vuosina Kokeilun jälkeen tehdään päätökset toiminnan laajentamisesta koko kaupunkiin. Alvari aloitettiin tammikuussa Länsi-Tamperetta koskevien perustietojen kokoamisella ja yhteydenotoilla alueen toimijoihin, kuten asukas- ja muihin yhdistyksiin. Hankkeen etenemistä voi seurata muun muassa kaupungin verkkosivuilla. Alvarin ytimenä olevan työryhmän toimikausi on kaksivuotinen. Työryhmä voi osallistua esimerkiksi alueen ja palvelujen kehittämistyöhön, antaa kannanottoja aluetta koskevista suunnitelmista sekä tehdä aloitteita tärkeinä pitämistään asioista. Työryhmän tukena toimii viranomais- ja asiantuntijaverkosto, jonka jäsenet tuovat aluetta koskevia asioita työryhmän käsiteltäväksi. Lisäksi työryhmän ja verkoston yhteistyö mahdollistaa sujuvan tiedonkulun asukkaiden ja kaupungin välillä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Sirpa Koivu on Tampereen kaupungin alueellisen vaikutuskanavan Alvarin vuorovaikutussuunnittelija. Hänen päätehtävänään on organisoida asukkaista, yhdistyksistä ja yhteisöistä alueellinen työryhmä, joka käsittelee yhdessä kaupungin viranhaltijoiden kanssa Länsi-Tampereen asioita. Sirpa Koivulla on pitkä kokemus alueellisesta osallistumisesta ja yhteisötyöstä Tampereella. Hän on toiminut erityisesti Hervannan EU-projekteissa vetäjänä. Hänellä on myös omakohtaista kokemusta asukasaktiivin työstä. Lisäksi toimintansa on aloittanut Netti- Alvari, joka on asukkaista koottu raati, joka toimii pääosin internetin välityksellä. Raadin jäseniksi voivat rekisteröityä asukkaat, alueella työssäkäyvät tai muut alueen asioista kiinnostuneet. Vuorovaikutussuunnittelija vastaa myös Netti-Alvarin toiminnasta. Kolmas Alvari on Nuoriso-Alvari. Se on lasten ja nuorten alueellinen osallistumis- ja vaikuttamiskanava. Sen tarkoituksena on aktivoida lapsia ja nuoria keskustelemaan kaupungin luottamushenkilöiden kanssa. Nuoriso-Alvarin toiminnasta huolehtii kaupungin nuorisopalvelut. Sen toimintaa koordinoi osallisuudesta ja vaikuttamisesta vastaava nuorisotyön koordinaattori Janne Taponen. Lisätietoja: Vs. kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen, puh ; ARI JÄRVELÄ Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu organisoi asukkaista, yhdistyksistä ja yhteisöistä alueellisia työryhmiä. Vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu, puh ; Nuorisotyön koordinaattori Janne Taponen, puh Kehittäjäpalkintokisaan tuli lähes 70 hakemusta Tampereen kaupungin Kehittäjäpalkinnon hakuun osallistui määräaikaan mennessä lähes 70 hakemusta. Työympäristösuunnittelija Sampsa Hakulinen pitää nyt toista kertaa järjestettävän kilpailun osallistujamäärää erittäin hyvänä. On ilahduttavaa, että hakemuksia mielenkiintoisilla ideoilla tuli laajasti eri puolilta kaupungin organisaatioista. Tieto kehittäjäpalkinnosta ja sen tarjoamasta mahdollisuudesta on levinnyt hyvin. Hakulinen pitää myös sitä myönteisenä kehityksenä, että hakemukset olivat nyt hyvin valmisteltuja ja tehtyjä. On tärkeää, että ideat tulevat selkeästi esiin hakemuksissa. Kehittäjäpalkintorahaa on tänäkin vuonna jaossa yhteensä euroa. Viime vuonna summa jaettiin 15 hakemuksen ja esityksen kesken. Palkintojen saajien tulee olla kaupungin palveluksessa myös palkintojen jakohetkellä. Palkintoa saattoi esittää myös työtoverille tai esimies henkilöstölle. Raadilla, joka arvioi hakemukset, on mielenkiintoinen, mutta samalla hyvin haastava tehtävä hakemusten arvioinnissa, sillä hakemukset ovat aihepiireiltään laajoja ja erilaisia, Hakulinen kertoo. Hän painottaakin, että raati käyttää tarpeen mukaan idean tai esityksen arvioimisessa apunaan alan asiantuntijoita. Kunhan raati saa käytyä läpi ja arvioitua kisaan osallistuneet hakemukset, etsitään sopiva päivä palkintojenjakojuhlalle, Hakulinen sanoo. Hän laskeskelee, että juhlatilaisuus järjestetään Raatihuoneella todennäköisesti huhtikuussa. Tarkempia lisätietoja kehittäjäpalkinnosta on intrassa 11

12 12 Tuore kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto: TEKSTI Hilkka Hakala KUVA Ari Järvelä Tampereen kaupungin tuore kirjastoimenjohtaja Tuula Haavisto sanoo lukeneensa kirjoja elämänsä aikana niin paljon, että painopiste on siirtynyt lukemisesta musiikkiin. Hän kuluttaa ja tuottaa musiikkia itse toisin sanoen harrastaa laulamista. Kuunneltava musiikki on pääasiassa klassista, höysteenä jazz. Kirjastojen musiikkihyllyt ovat tehneet harrastuksen mahdolliseksi. Lainaan esimerkiksi erilaisia versioita ja levytyksiä samasta teoksesta: kuuntelen, vertailen ja maiskuttelen. Mielilukeminen on kauno- ja tietokirjallisuutta. Minua kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti se, miten ihminen on elänyt erilaisissa kult - tuuriympäristöissä. Mitkä asiat ovat pysyviä, mitä muutoksia on tullut ulkoisista vaikutuksista ja millaisissa elämän ehdoissa on eletty? Metson musiikkiosasto on kirjastotoimenjohtaja Tuula Haaviston mielipaikka. Kirjasto on paljon muuta kuin kierrätyspiste Kirjat auttavat ymmärtämään, mistä elämässä on kysymys. Muihin harrastuksiin kuuluvat kulttuuritapahtumat, kuten teatteri ja konsertit. Tapahtumissa viehättää juuri tapahtuminen samassa tilassa. Siksi en niinkään ole elokuvaihminen. Juuri sillä hetkellä tapahtuvassa tilaisuudessa ei voida digitaalisesti tai muutoin huijata ja manipuloida. Itse tehdyn tuntu täyttyy olla. Siksi odotan mielenkiinnolla tutustumista esimerkiksi Sorin Sirkukseen. Tiltu on käyttökelpoinen työn kehittämisen väline Yhteiskuntatieteiden maisteri, projektityöntekijä Tuula Haavisto oli jo matkalla Eurooppaan työkomennukselle, kun Tampereelta soitettiin. Keväällä virkaan valittu henkilö olikin perunut tulonsa kaupunkiin. Haavisto mietti asiaa hetken ja suostui tehtävään. Hänen mukaansa hyvätasoisena tunnetun Tampereen kirjastotoimen johtajan työ ei voi olla kiinnostamatta. Myös uusi tilaaja tuottaja-malli ja sen sopeuttaminen kirjaston elämään kiinnosti. Haavisto on sitä mieltä, että malli on kirjastolle käyttökelpoinen työn kehittämisen väline. Kirjaston suhde malliin on tavallista ongelmattomampi, sillä kilpailevaa tuotantoa ei ole. Muualla maailmalla kirjastoyrittämistä on kokeiltu, mutta huonolla menestyksellä. Siten kilpailun uhkaa ei kirjastolla ole. Mallin vaatimalle tuotteiden määrittelylle, hinnoittelulle ja laadun arvioinnille on kirjastossa kohtuulliset pohjat. Meillä on pitkälle viedyt tilastot ja vertailut niin Pirkanmaalta kuin valtakunnallisesti. Haavisto ei suhtaudu uuteen malliin kritiikittömästi, vaan näkee siinä myös varjopuolia. Tehokkuutta on vaikea löytää enää lisää, koska kirjasto on aina ollut tehokas. Tämän osoittavat myös valtakunnalliset vertailut, joissa Tampereella ja Oulussa on parhaat tehokkuusluvut. Esimerkiksi hallinto on suoritteisiin nähden meillä pieni. Lähtökohta tehostaa on siis huonompi kuin monella muulla yksiköllä. Toinen jo olemassa oleva asia on verkostoituminen. Alueellinen ja valtakunnallinen verkostoituminen on ollut jo pitkään arkipäivää. Pikijärjestelmän toiminta esimerkiksi on jo toisella vuosikymmenellään. Metson lisäksi lähikirjastoja on kaupungissa 14 ja työntekijöitä lähes 200. Työntekijät ovat suhtautuneet uuteen tilanteeseen myönteisesti ja ideoiden. Ideat on kirjattu vuosisuunnitelmaan, ja paljon jäi vielä varastoonkin. Google ei ole kirjaston kilpailija Tuula Haavisto uskoo oman, käytännön kirjastoelämästä poikkeavan työhistoriansa ja Tampereen kaupunginkirjaston tapaisen hyvän talon tuottavan tulevaisuudessa mielenkiintoisia tuloksia. On innostavaa olla oikeassa kirjastotyössä ja nähdä käytännössä se, mitä itse on ollut aikanaan ideoimassa ja markkinoimassa. Miten niitä ajatuksia on toteutettu. Tällä talolla on hyvä maine myös kansainvälisesti ja tarkoitan sitä todella, sanoo Haavisto ulkomailla vietettyjen työvuosien kokemuksella. Hän on kotoisin Tampereelta ja opiskellut Tampereen yliopistossa. Helsingissä erilaisten kirjastotöiden jälkeen hän toimi Suomen kirjasto-

13 seuran toiminnanjohtajana 10 vuotta jääden vapaaksi toimijaksi erilaisiin projekteihin kotimaassa ja ulkomailla vuonna Projekteista yksi on ollut elektronisten aineistojen tekijänoikeuksien opettaminen maailmalla. Elektronisia aineistoja ovat muun muassa verkkolehdet. Aineistojen ero on suuri: kirja on kirjaston omaisuutta, mutta sähköiseen aineistoon ostetaan ainoastaan käyttöoikeus. Käyttäjän edut tulee huomioida lisenssisopimuksia tehtäessä. Viimeiset kansainväliset työt ennen Tamperetta ovat olleet kirjastoalan kansainvälisessä järjestössä, jonka puolesta Haavisto koordinoi kirjastojen osallistumista YK:n tietoyhteiskuntahuippukokoukseen. Suomessa hän on veti lokakuun loppuun asti mediakasvatusseminaareja ympäri maata. Alan työntekijöiden mediaosaamista halutaan jalkauttaa myös käyttäjille. Kirjastoissa sisältöihin ja laatutietoon pääseminen on olennaista, muoto voi vaihdella painetusta sähköiseen. Haavisto ei pidä hakukoneita, esimerkiksi googlea kirjaston kilpailijana. Jos hakee monimutkaisempaa tietoa, kirjasto vetää pidemmän korren. Mahdollisuudet päästä monessa asiassa välttämättömään systemaattiseen tietoon ovat paremmat. Täällä on kasaantunutta sisällöntuntemuksen ammattitaitoa. Yksi suosittu tiedon lähde on tietopalvelu. Kirjastolaiset vastaavat vuosittain noin kysymykseen maan ja taivaan väliltä. Haaviston mukaan tietopalvelu vastaa tässä pitkälti kansalaisten luoviin tarpeisiin: yksinkertaiset vastaukset haetaan googlesta, hankalissa tapauksissa tarvitaan kirjaston apua. Tiedon tarpeet ovat osa luovaa prosessia, ja niihin on jonkun vastattava. Kirjastossa kaikkeen tiedonhakuun suhtaudutaan vakavasti ja vastaus löytyy pähkähulluimpiinkin kysymyksiin. Kirjastotoimi on tuottajayksikkö Varsinaisen lainaus- ja tietopalvelun lisäksi kirjasto järjestää erilaisia kulttuuripalveluja, kuten luentoja ja näyttelyitä. Kirjasto on paljon muuta kuin kirjojen kierrätyspaikka. Sen tehtävä on vaikuttaa ympärillä olevaan aivomassaan. Kaikki, missä ihminen pääsee vapaaksi valmiista kaavoista oli se sitten kirjasto tai hiihtolatu ruokkii ihmisten luovuutta ja on siten tärkeää sekä yksilölle että yhteiskunnallisesti. Viime vuonna kaupungin kirjastoissa oli 2,9 miljoonaa asiakaskäyntiä ja lainojen määrä ylitti viisi miljoonaa. Kirjastotoimi on uudessa tilaaja-tuottajamallissa tuotantoyksikkö. Pääkirjasto Metson ja lukusalien lisäksi lähikirjastoja on 14, joista kahdessa on Tietotori. Koti- ja laitospalvelut ylläpitävät lisäksi viittä laitoskirjastoa ja palvelevat samalla noin sataa käyttäjää kotiin. Netti-Nyssen lisäksi kirjastoautoja on kaksi, pysäkkejä noin 140. Lähikirjastot on ryhmitelty neljään yhteistoiminta-alueeseen. Tukipalveluina toimivat muun muassa hallinto ja tiedotus. KOLUMNI Kalevalaista kansanviisautta viestinnästä Kalevala on monitasoinen teos. Sitä voi lukea vanhan kielen erikoisten sanojen merkitystä arvail - len, tiettyjen henkilöiden seikkailuihin keskittyen tai nykyistä ja muinaista suomalaista elämänmenoa vertaillen. Viimeksi mainittu lähestymistapa sai minut pohtimaan suomalaiseen kansanperinteeseen sisältyvää ristiriitaisuutta. Kalevalan ihmiset ovat mahtavia sa nankäyttäjiä, tietäjiä, sanojen merkitysten etsijöitä ja parantajia. He mittelevät paitsi miekoin myös sanoin, laulavat suohon, sitovat sanoilla. He selviävät hurtilla huumorilla kiperistä tilanteista, viihdyttävät toisiaan laululla ja tuovat ilmi surunsa monisanaisesti ja haikeasti. Missä vaiheessa meitä on alettu vaien taa sellaisin sananparsin kuin puhuminen on ho peaa, vaikeneminen kultaa, räkänokastakin mies tulee vaan ei tyhjän naurajasta? Sanojen mahdista ja oikeiden sanojen löytämisen tärkeydestä on oiva esimerkki Väinämöisen ja Antero Vipusen kohtaaminen. Väinämöinen tekee venettä, mutta työ uhkaa jäädä kesken kun oikeat tiedon sanat puuttuvat. Tässä kohtaa yleinen tapa olisi tietysti teeskennellä edelleen tietävänsä mitä on tekemässä, rehkiä hiki otsalla ja mutista ei tartte auttaa. Niinhän sitä on opetettu, että ahkeruus kovankin onnen voittaa tai että luja tahto vie läpi harmaan kiven. Vaan Väinämöinen, niin mahtava tietäjä kuin onkin, ei häpeä tunnustaa tietämättömyyttään. Hän lähtee etsimään sanoja. Monen turhan, Manalaankin suuntautuneen reissun jälkeen hän kohtaa toisen tietäjän, virsirikkaan Antero Vipusen. Vipuselta Väinämöinen saa sanat joilla vene syntyy, ja kaupan päälle kaiken muunkin Vipusen tiedon. Tosin vaatii lievää rankempaa kovistelua, ennen kuin Vipunen uskoo, että sanat ei saloja tunne, ja että on tyhmyyttä viedä viisautensa mukanaan. Eikä Vipusen viisaus siitä vähene, että hän jakaa sen Väinämöisen kanssa. Muinaissuomalaisten elämänviisautta sanojen mahdista ja tiedon jakamisen suuresta merkityksestä olisi hyvä soveltaa nykyisinkin työpaikoilla. Tiedon puute ei ole häpeä, tiedon panttaamisella sen sijaan aiheutetaan paljon turhaa työtä. Tiedon etsiminen voi joskus olla hankalaa eikä kiistoiltakaan aina välty, mutta lopputulos ratkaisee. Vene olisi jäänyt tekemättä ilman tietoa. Samaa kai tarkoittivat muinaiset roomalaiset, joilta kommunikointi -sana on lainattu. Communicare kun tarkoittaa yhdessä tekemistä. 13

14 Mitä tehdä, ettei työ uuvuttaisi? Kysymys, miten ehkäistä työuupumusta askarrutti perheneuvolan psykologi Satu Suomalaista niin paljon, että hän lähti tutkimaan asiaa työnohjaajaopinnoissaan. Suomalainen muistuttaa, että työhyvinvointiin vaikuttavat niin työntekijä itse, työyhteisö kuin yhteiskuntakin. TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Ari Järvelä Satakunnan ammattikorkeakoulussa työnohjaajaksi opiskellut Suomalainen laati opintojensa kehittämistehtävänä perheneuvolaan työhyvinvoinnin edistämismallin, jota voi soveltaa myös muualle. Mallin tavoitteena on estää työuupumusta, joka on kasvava ongelma niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Minua kiinnosti, mistä työuupumus johtuu, ja perheneuvolan johtaja Aila Engström ehdotti uupumuksen ehkäisemisen pohtimista yksikössämme, Suomalainen kertoo. Hän tarkastelee työuupumusta neljällä tasolla: yksilön, yksilöiden välisten suhteiden, työyhteisön ja yhteiskunnan. Kaikki ovat työuupumuksen selittäjinä tärkeitä, vaikka työyhteisön toimenpiteet korostuvatkin. Yksilön ja työyhteisön suhde on vastavuoroinen. Vastuu kuuluu molemmille. Työpaikkakiusaamisesta ja henkisestä väkivallasta puhutaan paljon. Työilmapiiri on tärkeä vaikuttaja jaksamisessa, sillä ratkaisemattomat konfliktit aiheuttavat uupumusta. Perheneuvolassa uupumusta torjutaan monilla suojakeinoilla. Emotionaalisesti kuormittavassa työssä työnohjaus on tärkeää, samoin työpari- ja tiimityö. Kriisitilanteissa voi saada ylimääräistä tukea. Uudet työntekijät saavat ohjausta kokeneemmilta työtovereiltaan. Tuki, palaute ja työn tarkastelu Tiimi- ja työparityöskentely lisäävät työhyvinvointia, jos suhteet toimivat. Esimiehen tuki Työuupumus Työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä. Oireita voivat olla voimakas väsymys ja ahdistuneisuus, ärtyneisyys, heikentynyt keskittymiskyky ja muisti, unihäiriöt, työn merkityksen katoaminen, eristäytyminen, vatsan oireilu, lisääntynyt alkoholinkäyttö, ruokahaluttomuus tai ylensyönti, perhe-elämän ongelmat. Työuupumuksesta kärsivä voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työtoverien ja/tai esimiehen on syytä ottaa asia puheeksi, jos uupunut ei tunnista itse oireita. ja hänen helppo tavoitettavuus ovat tärkeitä. Johto on avainasemassa työuupumuksen havaitsemisessa, mutta myös esimiesten on saatava tarvittaessa tukea, ohjausta ja esimieskoulutusta, Suomalainen tähdentää. 14 Satu Suomalainen kertoo, että perheneuvolassa työhyvinvointiin kiinnitetään monin tavoin huomiota. Pöydän ääressä vas. sosiaalityöntekijä Eeva Björninen, psykologi Leena Sillman, toimistovirkailija Sirkka Saarikoski, sosiaalityöntekijä Anja Harju, toimistosihteeri Riitta Kauppala ja lastenpsykiatri Kristiina Sihvonen.

15 Työtoverit voivat auttaa uupumuksen oireiden tunnistamisessa Fyysiset oireet kielivät usein työuupumuksesta, ennen kuin ihminen tajuaa, mistä on kysymys. Hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi päänsärky, suolistovaivat, jatkuva väsymys ja unihäiriöt. Monen voi olla vaikea tunnustaa, ettei enää jaksa. Psykologi Satu Suomalainen kannustaakin työyhteisöä puuttumaan asiaan ajoissa. Jotta kukaan ei siitä loukkaantuisi, työpaikalla on hyvä sopia etukäteen, miten ongelmatilanteissa toimitaan. Jaksamiseen voi tarttua myös hienotunteisesti kahden kesken. Voi esimerkiksi sanoa, että olen huolissani sinusta. Onko kalenterisi liian täynnä, kun et ehdi lounas tauolle? Tiimissä voi ottaa puheeksi, että Pirkko on ollut todella väsynyt ja ärtynyt. Työuupumus ja stressi sekoitetaan usein toisiinsa. Jälkimmäisestä elpyy vapaa-aikana, mutta työuupumuksesta pa lau tumiseen vapaa-aika ei enää riitä. Uupumus kehittyy yleensä pitkän ajan kuluessa, mutta joskus nopeastikin. Siihen kuuluu työn hallinnan tunteen menettäminen jatkuvan aikapaineen ja kiireen seurauksena. Töiden kasaantuminen satunnaisesti ei ole vakavaa. Jos niin käy koko ajan, se on. Masennus ja uupumus kul kevat usein käsi kädessä. Suomalainen huomauttaa, että lääkkeeksi ei aina riitä pelkkä sairasloma, vaan esimiehen tulee miettiä sekä omia että työyhteisön keinoja tilanteen korjaamiseksi työpaikalla. Yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen voi kuulua ammatillisen identiteetin sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien pohdinta. Työnohjaajan kanssa voi miettiä työn pulmakohtia ja kehittämistarpeita. Se on kauaskantoista työhyvinvoinnin edistämistä. Itse halusin paremmat valmiudet työnohjaajana, ja suoritin siksi ohjaajaopinnot. Hänen mukaansa ainakin jonkin verran tulisi pystyä säätelemään omaa työaikatauluaan ja esimerkiksi sitä, minkälaisia asiakkaita ottaa vastaan peräkkäin. Muuten työstä alkaa kadota hallinnan tunne, ja tilalle tulee kaoottisuus. Palaute on tärkeää. Ilman sitä työntekijä turhautuu ja motivaatio laskee. Asiakkailta ei useinkaan saa positiivista palautetta. Jos asiakkaan kanssa tulee ristiriitoja, työntekijää ei saa jättää yksin. Kehityskeskusteluissa tulisi keskittyä työn kuormittavuuden ja työntekijän voimavarojen tarkasteluun. Kun kotona on paljon ongelmia, työssä ei jaksa. Tämä pitäisi ottaa huomioon. Vastaavasti raskaassakin työssä jaksaa paremmin, jos kotiasiat ovat kunnossa. Sekä työntekijän että työnantajan tulee muistaa myös fyysinen huolto kuten lounas- ja kahvitauot, taukojumppa ja hyvä sisäilma. On osattava sanoa ei Mitä työntekijä sitten voi itse tehdä uupumuksen estämiseksi? Huolehtia työn ja vapaa-ajan tasapainosta ja riittävästä yöunesta. Kyky rajata työtään ratkaisee myös. Täytyy osata miettiä, mikä on oleellista, Suomalainen listaa. Monella alalla työ on tullut niin monimuotoiseksi, että mieltä uhkaa pirstoutuminen. On kaikenlaista sälää: täytyy vastata puhelimeen, hoitaa sähköpostia, ottaa vastaan asiakkaita, sännätä sinne tänne. Tällöin korostuu omien selviytymiskeinojen käyttö. Tehtäviä tulee priorisoida, ja täytyy osata sanoa ei, Suomalainen painottaa. Hän tietää, että pätkätyöläiselle tilanne voi olla vaikea, kun omia kykyjä pitäisi koko ajan tuoda esiin. Tästä huolimatta kenenkään Työnohjaus auttaa työntekijää purkamaan solmukohtia TEKSTI Minna Pajunen KUVA Ari Järvelä ei kuitenkaan pitäisi kuormittaa itseään oman terveytensä kustannuksella. Hyvinvointia edistävät tai haittaavat niinikään palkkaus, huolellinen rekrytointi ja työyhteisön arvot: esimerkiksi se, miten ylitöihin suhtaudutaan ylitöihin tai pitääkö työntekijän olla aina tavoitettavissa. Työnohjaus antaa vahvistusta omille näkemyksille työnteosta ja sen avulla löytää myös uusia näkökulmia työntekoon. Erityisen hyödyllistä on, kun työnohjausryhmässä on eri-ikäisiä työntekijöitä. Huomaa, että kaikki työhön liittyvät huolet eivät ole omaa epävarmuutta, vaan kokeneemmatkin työntekijät painiskelevat samojen asioiden kanssa. Lisäksi työnohjauksessa saa heijastella omia tunteitaan ja puhua asioista, joita asiakassuhde herättää. 15

16 Pyynikin äitiysneuvolan terveydenhoitaja Minna Kalliomäki on osallistunut terveydenhoitajien koulutukseen, johon kuuluu kahden vuoden mittainen työnohjaus. Työnohjauksessa etsitään työntekijän persoonallista tapaa tehdä työtään koulutuksen antamilla eväillä. 16 Työnohjauksessa saatu tieto on erilaista kuin kirjoista opittu. Olen havainnut, että työ opettaa nöyräksi. Koskaan ei voi sanoa tietävänsä kaikkea. Myös työntekijän elämäntilanteet ja tunteet muuttuvat. Työnohjauksen avulla työroolin ja yksityiselämän rajat pysyvät selkeinä, eivätkä työntekijän omat ongelmat kaadu asiakkaan niskaan. Näin kertovat neuvolapsykologit Hanna Kulmala ja Elsi Liuksiala kokemuksistaan työnohjauksesta. Työnohjaus on oman alan kokeneemman työntekijän tai ihmissuhdealan asiantuntijan antamaa säännöllistä ja prosessiluonteista ohjausta ja tukea oman työn arviointiin, työongelmien erittelyyn ja niiden ratkaisemiseen. Siitä hyötyvät erityisesti asiakas- ja potilastyötä tekevät, mutta myös muissa ammattiryhmissä se on hyvä ammatillisen kasvun väline. Työnohjausta voi saada henkilökohtaisesti tai ryhmässä. Ryhmätyönohjauksen etuna on työntekijöiden tietotaidon jakaminen muiden työntekijöiden kesken. Yksilötyönohjauksessa voidaan käsitellä syvemmin henkilökohtaisia työssä kehittymisen alueita. Itsetuntemus ja epävarmuuden sietokyky lisääntyvät Johtava psykologi Mirja Majamaa ja neuvolapsykologit Hilkka Inkinen ja Pirjo Piirto antavat työnohjausta Tampereen kaupungin työntekijöille. Psykologien lisäksi Tampereen kaupungilla työnohjausta antavat esimerkiksi sosiaalityöntekijät, terveydenhuollon työntekijät ja kasvatus- ja opetustyön tekijät. Työnohjaus kestää yleensä 2 3 vuotta ja tapaamisia on vähintään kerran kuussa. Tampereen kaupungin työnohjausta koordinoi perheneuvola, mutta työnohjauksen saaminen voi olla tällä hetkellä vaikeaa. Piirto toteaa, että työnohjaus vaikuttaa työn laatuun ja sillä on myös työsuojelullinen tehtävä. Työnohjauksessa saamansa tuen turvin työntekijä voi palvella asiakkaitaan entistä paremmin. Työnohjaus parantaa myös ammatillista jaksamista, koska työnohjaajan kanssa voi purkaa työn ongelmakohtia. Arvostava ja salliva ilmapiiri on työnohjauksessa hyvin tärkeää, koska siinä työntekijä joutuu paljastamaan myös oman osaamattomuutensa ja heikkoutensa, Hilkka Inkinen sanoo. Hyvä työnohjaaja rohkaisee ja antaa toivoa toivottomalta näyttävässä tilanteessa. Työnohjauksen avulla työntekijän itsetuntemus ja epävarmuuden sietokyky paranevat. Työntekijä oppii asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa, Mirja Majamaa jatkaa. Työnohjaukseen tulevat henkilöt asettavat prosessille usein terapian suuntaisia odotuksia tai olettavat, että työnohjauksella voidaan ratkoa työpaikan sisäisiä ongelmia. Tämä ei kuitenkaan ole työnohjauksen tarkoitus, vaan niihin on haettava muuta apua. Aluksi kannattaa aina selvittää, onko työnohjaus oikea väline tutkia työntekijän tilannetta. Tampereen kaupungin työnohjauksen historiasta ja nykytilasta on koottu julkaisu 30 vuotta työnohjausta Tampereella Julkaisun historiikkiosuuden on koonnut Raija Kannisto. Työnohjauksen nykytilaa kartoittava osio on Merja Lepokorven ja Päivi Mattilan päättötyö Satakunnan ammattikorkeakoulun työnohjaajakoulutukseen. Julkaisun voi tilata sähköpostitse julkaisusihteeri Eliisa Helanderilta.

17 Jarmo Rantanen lähti draiveri kainalossa TEKSTI Heikki Näreikkö KUVA Anna Byckling Kun kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen jäi eläkkeelle, työkaverit ostivat myös golfia harrastavalle ministerille draiverin. Draiveri on golfmaila, jota käytetään pelin avauksissa. Pitkällä radalla sillä voi lyödä 200 metrin kaaria, jopa pidempiäkin. Toki ex-kaupunginjohtajalla oli draiveri aikaisemminkin, mutta ei kuulemma näin hyvää. Pikkulinnut lauloivat, ettei ole kovinkaan montaa vuotta siitä, kun Rantanen taivasteli golfin harrastajia. Hän ihmetteli, miten aikuiset ihmiset viitsivät kävellä pellolla ja vetää pölynimuria perässään. Nyt eläkeläisenä mies nähtäneen entistä useammin imuroimassa isoja nurmikenttiä. Rantanen huolehtii nurmikenttien siisteydestä paitsi Suomessa myös ulkomailla. Mielellään Espanjassa ja erityisesti Kanarian saarilla. Rantasen kanssa pelanneet ja pelaavat luonnehtivat häntä kohtuullisen hyväksi klubipelaajaksi. Hän on kuulemma yhtä rauhallinen pelaajana kuin kaupunginjohtajanakin. Kun hermot on hallinnassa, niin kaarien pituuteen ei enää tarvita muuta kuin ruista muuallekin kuin ranteeseen. Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen näyttää, miten draiveria käytetään. Entiset työkaverit eivät voi muuta kuin luoda ihailevia katseita. ARI JÄRVELÄ Veli-Pekka Nurmi johtaa Tampereen Sähkölaitosta Tampereen Sähkölaitoksen uusi toimitusjohtaja tekniikan tohtori Veli-Pekka Nurmi aloitti tehtävässään tämä vuoden alusta alkaen. Nurmi on 42-vuotias, syntynyt Kiukaisissa. Sähkövoimatekniikan ja työsuojelutekniikan diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna 1988 ja väitteli tekniikan tohtoriksi Veli-Pekka Nurmi on Tampereen Sähkölaitoksen uusi toimitusjohtaja. vuonna 2001 Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Nurmi tuli uuteen tehtäväänsä Turusta Länsi-Suomen lääninhallituksen pelastusosas ton lääninvalmiusjohtajan pallilta. Aikaisemmin hän on toiminut mm. johtajana Tur vatekniikan keskuksessa, tuoteturvallisuus osaston päällikkönä Sähkötarkastuskeskuksessa, sähköosaston päällikkönä Porin energialaitoksella, verkostoinsinöörinä Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:ssä ja luotettavuusinsinöörinä Imatran Voima Oy:ssä. Nurmi toimii dosenttina Tampereen teknillisen yliopiston Sähkövoimatekniikan laitoksella. Hän on naimisissa ja kahden tytön isä. Sähkölaitoksen toimitusjohtajan virka oli ensimmäisen kerran haettavana toukokesäkuussa, jolloin hakijoita oli yhteensä 23. Elokuussa toteutetun toisen hakukierroksen tuloksena saatiin uusia hakijoita 18 lisää. Toimitusjohtajan virka vapautui, kun toimitusjohtaja Timo Pylvänen siirtyi Savon Voima Oyj:n toimitusjohtajaksi syyskuun alusta lukien. Sähkölaitoksen toimitusjohtaja on oman virkansa ohella myös Tammerkosken Energia Oy:n toimitusjohtaja. Koskitalosta muutettiin Ratinaan Tampereen Sähkölaitoksen toiminnot Tam- merkosken rannalla, punaisessa Koskitalossa, osoitteessa Satakunnankatu 13 b päättyivät perjantaina Vuodesta 1912 lähtien sähkölaitosta palvellut toimitalo jää odottamaan uusia käyttäjiä. Sähkölaitoksen toiminta keskittyy Ratinan toimipaikkaan, jonne kymmenisen vuotta sitten valmistuneeseen Sähkötaloon on peruskorjattu uudet avokonttoritilat. Asiakkaita palvellaan siis uudessa osoitteessa eli Jokikatu 5:ssä. Puhelinvaihteen uusi numero on (03) ja asiakaspalvelun uusi numero on (03) Sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuasiakkaita internetissä osoitteessa Vikailmoitusnumeroihin on myös tullut muutos. Sähkön, kaukolämmön ja maakaasun jakeluun liittyvät viat ilmoitetaan numeroon Ulkovalaistusviat ilmoitetaan Frenckellin palvelupisteen asiakaspalvelunumeroon (03) Ratinassa, Jokikatu 5:ssä, toimivat myös Tampereen kaupungin energialiiketoimintoihin kuuluvat yhtiöt; Tammerkosken Energia Oy, Tampereen Sähköverkko Oy ja Tampereen Vera Oy. 17

18 18 Seppo Jokinen sai kyydin vapaille poliisiautossa, mutta ranteet käsiraudoissa. Seppo Jokinen pääsi vapaaksi Seppo Jokinen siirtyi Tietotekniikkakeskuksen (TIO:n) palveluksesta vapaaksi kirjailijaksi joulukuussa. Läksiäisjuhlat saivat teemansa Jokisen kirjoittamista romaaneista. Jokinen pääsi muun muassa kokemaan käsirautojen kylmän kosketuksen. Jokiselle oli riimitellyt jäähyväispuheen Kaatio, komisario Koskisen työkaveri: Ohi on, ohi on, ohi on! Tämä marssini pian ohi on. Ohi on, ohi on, ohi on! Tämä farssini pian ohi on. Vielä tänään seison tion ovella, vielä koetan aukeaako sormella, vielä tänään, vielä tänään, kannan huolta kaikesta. Vielä tänään, saatan liuskan tulostaa, vaikka johto paperitta ulostaa, vielä tänään, vielä tänään, näen unta paikesta. Ohi on, ohi on, ohi on! Tämä jomotus pian ohi on. Ohi on, ohi on, ohi on! Tämä pomotus pian ohi on. Vielä tänään tilaan sekä tuotankin, ilmaa pilaan, kavereita juotankin, vielä tänään, vielä tänään, minut nähdään näillä main. Vielä tänään siirryn Kirjailijaksi, ex-pyöräilijää kuljettaa taksi, vielä tänään, vielä tänään, tulen toimeen omillain. Ohi on, ohi on, ohi on! Tämä esitys pian ohi on. Ohi on, ohi on, ohi on! Tämä vesitys pian ohi on. Vielä tänään, alan uuden dekkarin, vielä murhaan pomon ehkä kaksikin, vielä tänään, vielä tänään, avaan suurta shekkiä. Vielä tänään, lähden kunnan leivistä, vielä tänään, haen jostain inspistä, vielä tänään, vielä tänään, kaipaan pientä Pekkiä. Ohi on, ohi on, ohi on! Tämä marssini pian ohi on. Ohi on, ohi on, ohi on! Tämä farssini pian ohi on. Omaishoitajien kuntoutus jatkuu Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n Täyskymppiprojekti on tuottanut viiden vuoden ajan omaishoitajille kuntoutus- ja virkistyspalveluita yhteistyössä kaupungin ja muun laajan verkoston kanssa. Tähän mennessä on kymmenen viikon/päivä viikossa kuntoremontissa ollut mukana yli 200 omaishoitajaa. Lisäksi on järjestetty lukuisia erillisiä virkistys- ja liikuntatapahtumia. Yhteistyössä Kuntoutumiskeskus Apilan kanssa on toteutettu viikon laitosjaksoa osana kuntoremonttia. Omaishoitajien ja kaupungin palaute kuntoutus- ja virkistystoiminnasta on ollut erittäin myönteistä. Omaishoitajilla ei ole työterveyshuoltoa, joten tarve tämän tyyppisen toiminnan jatkamiselle on ilmeinen. Raha-automaattiyhdistys on tehnyt toiminnan jatkumisesta myönteisen päätöksen ja yhdistys toivoo myös kaupungin tukevan toimintaa edelleenkin ostopalvelumäärärahan turvin. Kaupungilta saadaan lisäksi virka-apuna työpanosta kuntoremonttikursseille. Tampereella ollaan valtakunnan tasolla edelläkävijöitä tämän tyyppisen toiminnan toteuttamisessa. Yhdistys haluaa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita avusta ja tuesta sekä omaishoitajia aktiivisesta osallistumisesta. Hyvä omaishoitaja, mikäli sinua kiinnostaa kuntoremontti, hakemuksia kursseille saa Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n toimistolta, Kauppakatu 15 (ma tai to 9 13) tai omaishoidontukitoimistosta. Omaishoitajille on tiedossa myös Yllätysten ystävänpäivä yhteistyössä Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa keskiviikkona klo Ilmoittautumiset ja lisätiedot Paula Koivisto, projektikoordinaattori p , Tiesitkö Tampereen kaupungin ympäristövalvonnasta tuli alkaen Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut. Ympäristöpalvelut hoitaa ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtäviä. Niitä ovat muun muassa elintar vikevalvonta, ympäristölupien valmistelu, ilmanlaadun seuranta, ve siensuojelu, luonnonsuojelu, meluntorjunta, asumisterveysasiat juomavesien ja uimavesien valvonta sekä palvelujen turvallisuuden ja tupakkalain valvonta. Myös luontokoulu kuuluu ympäristöpalveluihin. Viranomaistehtävien lisäksi ympäristöpalvelut on ympäristöasiantuntijana koko kaupunkiorganisaatiossa. Se osallistuu muun muas sa merkittävien hankkeiden ja kaavojen valmisteluun. Nimen muutos liittyy Tampereen kaupungin toimintamallin muutokseen. Ympäristöpalvelut on osa yhdyskuntatuotannon viranomaispalveluja.

19 Sairauskassaan vain alkuperäisiä kuitteja Sairauskassan jäsenistöä muistutetaan, että korvauksia haettaessa pitää sairauskassalle toimittaa alkuperäiset kuitit. Esimerkiksi kopiot eivät käy. Jos haetaan korvausta sairausvakuutuslain mukaisista etuuksista, pitää täyttää joka kerta jokainen kohta korvaushakemuksesta, joka on Kelan lomakkeiden kääntöpuolella. Tämä vähentää ylimääräistä työtä ja nopeuttaa siten hakemusten käsittelyä. Korvausten hakuaika on kuusi kuukautta laskun maksupäivästä lukien. Huomaa! Sairauskassan aukioloajat ovat muuttuneet: ma, ke, to, klo , ti klo , pe klo Myös puhelinnumerot ovat täysin muuttuneet: korvausasiat sairauspäivärahat vanhempainetuudet lääkeasiat hallintosihteeri kassanjohtaja kirjanpito faksi Lähde jumppaamaan! Tervetuloa mukaan naisten jumppaan keskiviikkoisin kello Ratinaan (1. krs. sali 1). Ohjelmassa lämmittely, lihaskuntoliikkeitä sekä pitkä venyttely. Ota mukaan kevyt sisäliikuntavaatetus. Jumpassa voi käyttää Ratinan jumppa-alustoja. Ohjaajana on Pirkko Laine. Jumppa on maksuton. Kello 17 alkaen saa saunoa hintaan 1 euro per kerta. Pukuhuoneet, suihkut ja sauna ovat 2. kerroksessa. Kiitokset Kiitän kaikkia työkavereitani yhteisistä vuosista ja muistamisesta. Hyvää jatkoa! Asta Halon koulutustarjontaa: Hyvä asiakaspalvelu -koulutus ke klo tai klo Paikka: Hatanpään Pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Hinta: 85 /henkilö Tiimityökoulutus ma klo tai ke klo Paikka: Hatanpään Pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Hinta: 85 /henkilö Esimiesten vertaisryhmä verkko nonstop-koulutus Tervetuloa keskustelemaan esimiestyöstä vertaisryhmään. Yhdessä tarkastelemalla työtä löydämme uusia tapoja tehdä sitä, saamme uusia ajatuksia ja näin parhaimmillaan edistämme oman työyhteisömme jäsenten jaksamista ja motivaatiota. Avoimen ryhmän koko max 12, otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Hinta: 100 /henkilö Kehityskeskustelukoulutus ti klo , virastotalo, neuvotteluhuone 2 ke klo , Hatanpään Pirtti, Hatanpään Puistokuja 10 Hinta 85 /henkilö Vuorovaikutustaidot ja yhteistyö tiistai klo Paikka: Hatanpään Pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Hinta: 85 /henkilö Huomaa! Kun ilmoittautudut e-lomakkeen kautta ja lähettämisnapin jälkeen tulee viesti/varoitus netin kautta välitettävän viestin turvallisuudesta, siihen pitää vastata Kyllä haluaa lähettää tiedot, muuten ilmoittautuminen ei mene perille. Lisätietoa intrasta: TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNALLE 20%:n alennus fysikaalisiin hoitoihin: Norm: Fysioterapia 45 min. 30,00 (37,00) 60 min. 36,00 (46,00) (Hinnat ovat ilman KELA-korvausta) Hieronnat 45 min. 24,00 60 min. 28,00 sekä esim. hierontalahjakortti 75,00 (84,00) (3 x 60 min) FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY ALEKSIS KIVEN KATU 10 E TAMPERE PUH: (Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.) TERVETULOA!! 19

20 Puhelinnumeroiden muutos uudisti myös soittotavat TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Ari Järvelä 20 Tampereen kaupungin puhelinnumeroiden uudistuksessa myös maksuperusteet muuttuvat, joten soittotavat ohjeistetaan uudelleen. Tietoliikennepäällikkö Rami Nurmi Tietotekniikkakeskuksesta vastasi soittotapoja koskeviin kysymyksiin: Miten kaupungin puhelimista on edullisinta soittaa sekä ulkoisesti että sisäisesti? Kaupungin puheliikenteessä siirrytään pääsääntöisesti palveluliittymään. Tällöin liittymän kuukausimaksuun sisältyy nk. puheaikapaketti. Esimerkiksi matkapuhelimen puheaikapaketti on 150 minuuttia kuukaudessa ja sitä käytetään sekä sisäisissä että ulkoisissa normaalihintaisissa puheluissa. Myös lankaliittymissä on käytössä vastaava palvelumaksu, joka sisältää 150 minuuttia puheaikaa. Lankapuhelimien puheaikapaketit on jaettu kolmeen koriin: paikallispuhelut 50 min/kk, kaukopuhelut 50 min/kk ja kaupungin ulkopuolisiin matkapuhelimiin soittaminen 50 min/kk. Soitettaessa sisäisesti lankaliittymästä kaupungin matkapuhelimeen käyttämällä 5-numeroista alanumeroa puhelumaksu ei sisälly pakettiin vaan maksaa paikallisverkkomaksun (0,0143 /min) verran. Jos lankapuhelimesta soitetaan kaupungin matkapuhelimiin 040-, 050- tai 0400-numeroilla, joudutaan maksamaan normaali mobiilimaksu. Tätä soittotapaa on siis vältettävä. Kannattaa huomioida, että kaikkiin yritysnumeroihin (010 ja 020 -alkuiset numerot) ja muihin palvelunumeroihin soittamista sekä matkapuhelimista että lankapuhelimista kannattaa välttää, koska nämä puhelut eivät sisälly puheaikapakettiin vaan ne veloitetaan erikseen. Mitkä ovat edullisimmat tavat soittaa sisäisesti eri puhelimi en kesken? Langasta lankaan kaupungin vaihdeverkon sisällä soitetaan normaaleilla 5-numeroisilla alanumeroilla. Nämä puhelut ovat täysin veloituksettomia. Langasta matkapuhelimeen soitetaan matkapuhelimen 5-numeroisella alanumerolla eli cid-numerolla. Näistä puheluista maksetaan paikallisverkkomaksu 0,0143 /min. Jos lankapuhelimesta soitetaan matkapuhelimeen 040-, 050- tai 0400-numeroilla, maksetaan normaali mobiilimaksu, joka on huomattavasti korkeampi. Tätä soittotapaa tulisi siis välttää. Matkapuhelimesta matkapuhelimeen soitetaan 040-, 050- tai matkapuhelinnumeroilla. Nämä puhelut sisältyvät 150 min/kk puheaikapakettiin. Mitkä puhelinnumerot ilmoitetaan sekä sisäisesti että ul koisesti? Sisäisesti käytetään 5-numeroisia alanumeroita tai matkapuhelinnumeroita, joten nämä numerot ilmoitetaan kaikessa sisäisessä Puhelinnumerouudistuksen vuoksi on huomioitava, että sisäisesti käytetään 5-numeroisia alanumeroita tai matka puhelinnumeroita. viestinnässä. Sisäisesti lankapuhelimien numerot voi myös ilmoittaa siten, että alkuosa on suluissa: (565) xxxxx. Ulkoisesti ilmoitetaan lankapuhelimista (03) 565 -numero ja matkapuhelimista 040-, 050- ja numero. Huomioitavaa on, että matkapuhelimen 5-numeroisen alanumeron eteen ei voi lisätä 565-numeroa, koska tämä numero ei ohjaudu minnekään. Päätelaitteiden valinnat ovat monessa yksikössä parhaillaan tai ainakin lähiaikoina ajankohtaisia. Miksi langasta tai matkapuhelimesta on luovuttava? Yksi soittopääte on valittava sen vuoksi, että uudessa palveluliittymähinnoittelussa jokaisesta liittymästä maksetaan palvelumaksu. Tarkoituksenmukaista on, että maksetaan vain yhtä maksua, joten toisesta laitteesta on luovuttava. Soittopäätteen tarve valitaan käyttötarpeen mukaan. Mikäli käyttäjä on paljon poissa työpisteeltään, valinta on luonnollisesti matkapuhelin. Soittopäätteen valinta tulisi tehdä pikaisesti, koska liittymäkohtaisiin palvelumaksuihin siirrytään helmikuun alussa. Kannattaa myös huomioida se, että käyntikortteihin ja muihin yhteystietoihin ei kannata tässä vaiheessa painattaa lankapuhelimen numeroa, jos siitä on tarkoitus lähiaikoina luopua. Käytöstä poistettu lankapuhelinnumero ohjautuu vastaajaan, joka ilmoittaa, että numero ei ole käytössä. Lisätietoja: Jukka Aaltonen, soitettaessa kaupungin lankapuhelimesta: 60301, soitettaessa kaupungin kännykästä:

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Tampereen toimintamalli

Tampereen toimintamalli Tampereen toimintamalli Pormestarimalli ja väestöperusteiset lautakunnat Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Tampereen kaupunki 1 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta

Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta Tampereen kaupungin pormestarimalli - Kokemuksia ja näkemyksiä mallista ja sen toimivuudesta Helsingin kaupungin demokratiaryhmä 8.9.2011 Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Pormestarimalliin

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen 1 ESITYSLISTA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 19.11.09 kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat:

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asiakaspalvelu remonttiin

Asiakaspalvelu remonttiin Asiakaspalvelu remonttiin Metso lentoon asiakaspalveluhanke pääkirjaston lainauspalveluissa Tampereen kaupunginkirjasto Metso lainauspalvelut Anu Virtanen 1 Hankkeen lähtökohdat ja perustiedot Kulttuuri-

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ennakoiva osaamisen hallinta ja kehittäminen. Merja Adenius-Jokivuori henkilöstön kehittämispäällikkö Sari Uotila henkilöstöpäällikkö

Ennakoiva osaamisen hallinta ja kehittäminen. Merja Adenius-Jokivuori henkilöstön kehittämispäällikkö Sari Uotila henkilöstöpäällikkö Ennakoiva osaamisen hallinta ja kehittäminen Merja Adenius-Jokivuori henkilöstön kehittämispäällikkö Sari Uotila henkilöstöpäällikkö Henkilöstövoimavarojen ohjaus ja henkilöstötyö Henkilöstöyksikön johtaminen

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sistu/Ktj/4 21.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 51 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Jukka Relanderin toivomusponteen liittyen Keskustakirjaston hankesuunnitelman

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Palvelun kohderyhmäyrityksiin kuuluivat Yritysharavan yhteydessä rekrytointitarpeista raportoineet yritykset

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä YHTYMÄKOKOUS TARKASTUSLAUTAKUNTA HALLITUS VT. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA Ari Loppi Maija Kirvesoja PIRKANMAAN AMMATTIOPISTO Nuorten koulutuspalvelut VS. REHTORI Leena

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen 1 PÖYTÄKIRJA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 19.11.09 kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat:

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot