Koulu kasvuyhteisönä. Tomi Kiilakoski Helsinki. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Koulu kasvuyhteisönä. Tomi Kiilakoski Helsinki. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013"

Marika Karjalainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Koulu kasvuyhteisönä Tomi Kiilakoski Helsinki. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

2 Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus. Niin. Kuinka hyvin me oikein siedämme toisiamme? Tomi Kiilakoski

3 Koulu kasvuyhteisönä Hyvinvointinäkökulma: lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu osallisuudesta erilaisiin kasvu- ja kehitysyhteisöihin. Yhteisö voi kasvattaa, vaikka sen toimijat eivät erityisesti mieltäisi haluavansa kasvattaa. Jäseniään tukeva ja heitä kontrolloiva yhteisö.

4 Hyvinvointi toimintakykynä Hyvinvointi riippuu käytettävissä olevista resursseista, mutta hyvinvointia ei samaisteta niiden kanssa. Hyvinvointia eivät liioin ole resurssien tosiasiallinen käyttö tai niiden käytöstä seuraava subjektiivinen hyöty, vaan resurssien yksilölle tarjoamat mahdollisuudet toimia. (Lagerspetz 2010, 102.)

Hyvinvointia eivät liioin ole resurssien tosiasiallinen käyttö tai niiden

5 Koulu on kasvuyhteisö Koulu on paitsi paikka, jossa opetetaan, myös sosiaalisen toiminnan areena Vuorovaikutus, osallistuminen, vaikuttaminen Perhe, koulu, harrastukset, media ja vertaissuhteet muodostavat kasvuyhteisöjen verkoston Toisen kasvuyhteisön vahvuus voi paikata toisen heikkouksia. Siksi koululla on myös hyvinvointitehtävä, joka on käytännössä tunnistettu, mutta josta on puhuttu vähän.

muodostavat kasvuyhteisöjen verkoston Toisen kasvuyhteisön vahvuus voi paikata toisen heikkouksia.

6 Koulu on kasvuyhteisö Koulu tuottaa kasvatuksellisia vaikutuksia paitsi opetuksella, myös arkisen toimintansa muodolla. Käsitykset toimijuudesta, kansalaisuudesta, sukupolvisuhteista. Kyse on myös siitä, missä määrin koulu toimii demokraattisesti. Ovatko oppilaat toiminnan kohteita (l. objekteja) vai toimijoita (subjekteja).

Käsitykset toimijuudesta, kansalaisuudesta, sukupolvisuhteista.

7 Pohdittavaa: miten koulun eri tasot kohtaavat toisensa (Piirrustus: Marika Tervahartiala= "No ainaki yläasteella on paljo vapaampaa ku alaasteella. Mutta... ei ny hirveen vapaata, ku on kaikki että kello soi, nyt mennään tunnille, ja heti ku päästään tunnilta, mennään välitunnille ja sitte on niinku kymmenen minuutin tauko. Ja taas tunnille tai tälleen..." Siivonen & Kotilainen. Myrskyhaastatteluaineisto Tomi Kiilakoski

.. ei ny hirveen vapaata, ku on kaikki että kello soi, nyt mennään tunnille, ja heti ku päästään tunnilta,

8 Koulu: nuorisokulttuurinen näyttämö (Souto 2011) Nuorten keskinäiset suhteet ja kohtaamiset ovat koulussa se ensisijainen konteksti, jossa kysymykset hyväksitulemisesta tai tulemattomuudesta saavat sisältönsä ja muotonsa. Nuorten keskinäinen vuorovaikutus on olennainen hyvinvointitekijä. Nuorten kulttuurit ovat hierarkisia: suositut nuoret ovat tervetulleita kaikkialle, epäsuositut eivät juuri minnekään Hierarkioiden muotoutumiselle tärkeitä hetkiä ovat lomalta paluut, uuden koulun aloittaminen tai muutto toisaalle. Nuorten suhteet voivat olla jännitteisiä. Jäsenyydestä voi joutua kamppailemaan Tomi Kiilakoski

Nuorten kulttuurit ovat hierarkisia: suositut nuoret ovat tervetulleita kaikkialle, epäsuositut eivät juuri minnekään Hierarkioiden muotoutumiselle tärkeitä

9 Koulun yhteisöllisyydestä Koulussa kuhisee: nuorten maailman statuskamppailut vaikuttavat Luokkien välillä eroja, miten nämä kamppailut vaikuttavat yhteistoimintaan ja koulun käyntiin Oppilasryhmien yhteisöllinen kehä ja opettajavetoinen pedagoginen kehä voivat olla jännitteisessä suhteessa toisiinsa. (Hoikkala & Paju 2013)

yhteistoimintaan ja koulun käyntiin Oppilasryhmien yhteisöllinen kehä ja

10 Kouluyhteisö ei synny itsestään, se on rakennettava. Se, että ihmiset toimivat samassa tilassa ja jakavat näin fyysistä läheisyyttä, ei automaattisesti synnytä yhteisöä. Vuorovaikutuksen kehittäminen keskustelevampaan suuntaan edellyttää luottamusta, kuuntelua ja avointa keskusteluilmapiiriä. Koulun yhteisöllisyyden kehittäminen on koko koulun asia

11 Yhteisön tunnuspiirteitä Koostuu ihmisistä, joilla on keskinäistä kanssakäymistä ja joilla on jonkunlainen kiintymys. Yhteisöllinen identiteetti, me-henki Vastavuoroisuus, luottamus, turvallisuus Kuuluminen, hyväksyntä Sosiaalinen tuki, kannatteleminen Huolehtii jäsenistään, auttaa ja kulkee mukana

Yhteisöllinen identiteetti, me-henki Vastavuoroisuus, luottamus,

12 Yhteisöllisyys koulussa: näkökulmia ja tasoja Toimiiko koulun ylipäätään yhteisönä? Miten koulun oppilaat toimivat keskenään? Millainen opettajakulttuuri koulussa vallitsee? Millä tavoin koulu kommunikoi vanhemmille? Ylipäätään: minkälaiset ovat sukupolvien väliset ja sisäiset suhteet koulussa

Millainen opettajakulttuuri koulussa vallitsee?

13 Eri yhteisöllisyyksien törmäykset Oppilaiden keskinäinen yhteisöllisyys, vaikka se vastaisi hyvin kasvatuksellisia ideaaleja, voi näyttäytyä työrauhaongelmana. Siis, jos yhteisöllisyys hajottaa, ei ole selvää, että koulu tukee yhteisöä. Virallisen koulun on luontevampi olla yhteisöllinen vertikaalisesti [pystysuoraan] kuin horisontaalisesti [vaakatasossa]. (Paju 2011, 40.)

Siis, jos yhteisöllisyys hajottaa, ei ole selvää, että koulu tukee yhteisöä.

14 Osallisuuden ulottuvuudet (Kiilakoski, Gretschel, Nivala 2012) 1. Osallisuus tunnustettuna asemana Osallisuus edellyttää, että on muodollisesti tunnustettu toimijaksi, ei vain toiminnan kohteeksi. 2. Osallisuus edellyttää toimintaa. Osallisuus edellyttää, että toimintaa syntyy. 3. Osallisuus tuottaa kokemuksen siitä, että on voinut osallistua. Osallisuus edellyttää, että syntyy kokemus omasta toiminnasta. Toisin sanoen: osallisuudessa on kyse yksilön ja yhteisön suhteesta.

kohteeksi. 2. Osallisuus edellyttää toimintaa. Osallisuus edellyttää, että toimintaa syntyy. 3.

15 Osallisuus vielä tarkemmin Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia sen mukaan, mihin niillä tähdätään. 1. Tavoitteena on yksilön vahvistaminen, hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa, arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen. 2. Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen, ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja toimintakyvyn tukeminen.

Tavoitteena on yksilön vahvistaminen, hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa,

16 Osallisuuden tasoja 1. Lapsia ja nuoria kuunnellaan 2. Lapsia ja nuoria kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään 3. Lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon 4. Lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa 5. Lapset ja nuoret jakavat valtaa ja vastuuta päätöksenteossa 6. Lapset ja nuoret ovat päättämässä sekä pohtivat, miten päätetty asia viedään käytäntöön 7. Toimintaosallisuus: toiminta lähtee lasten ja nuorten ideoista, joiden pohjalta lapset ja nuoret päättävät, toteuttavat ja arvioivat

Lapset ja nuoret jakavat valtaa ja vastuuta päätöksenteossa 6.

17 Kouluosallisuuden moniulotteisuus Osallisuuden päämäärä / Vaikuttamisen kohde Sosiaalinen päämäärä: Poliittinen päämäärä: Yksilötason osallisuus Ryhmätason osallisuus Itsearviointi, tukipalvelut, arjen toimijuusroolit (myös ops:n suuntaamisessa). Itsetunnon, itsetuntemuksen ja itseilmaisun vahvistaminen Turvallisen ryhmän luominen, ratkaisujen hakeminen siten, että jokainen kokee kuuluvansa joukkoon Jokaiselle taattu mahdollisuus osallistua luokkakokouksiin yms., yksilölliset kuulemiset (esim. kyselyt ja puhekierrokset), äänestysmahdollisuus Luokkakokoukset, luokkien väliset kokoukset, koko oppilaskunnan kokoukset, oppilaskunnan hallituksen toiminta Tomi Kiilakoski

Itsetunnon, itsetuntemuksen ja itseilmaisun vahvistaminen Turvallisen ryhmän luominen, ratkaisujen hakeminen siten, että jokainen kokee kuuluvansa joukkoon Jokaiselle

18 Nuoren näkemys turvallisuudesta lukiossa Fyysinen turvallisuus koulussamme on aika hyvä. Kukaan ei ole kiusannut minua enkä ole kiusannut muitakaan. Erilaisuudelle tässä koulussa ei ole tilaa. Jos olet erilainen, muut katsovat sinua kieroon, nauravat, puhuvat selän takana etkä pääse helpolla kaveriporukoihin. Ellet ole niin onnekas, että löydät toisen hylkiön nurkassa mököttämässä ja ryhdyt kaveriksi. Sitaattia tulkiten: nuorten maailmassa yhteisöllisyyden ja osallisuuden ehtoja määrittävät myös nuorten omat säännöt. Voiko niihin vaikuttaa? Tulisiko?

Jos olet erilainen, muut katsovat sinua kieroon, nauravat, puhuvat selän takana etkä pääse helpolla kaveriporukoihin.

19 Nuoren näkemys turvallisuudesta lukiossa Fyysinen turvallisuus koulussamme on aika hyvä. Kukaan ei ole kiusannut minua enkä ole kiusannut muitakaan. Erilaisuudelle tässä koulussa ei ole tilaa. Jos olet erilainen, muut katsovat sinua kieroon, nauravat, puhuvat selän takana etkä pääse helpolla kaveriporukoihin. Ellet ole niin onnekas, että löydät toisen hylkiön nurkassa mököttämässä ja ryhdyt kaveriksi. Sitaattia tulkiten: nuorten maailmassa yhteisöllisyyden ja osallisuuden ehtoja määrittävät myös nuorten omat säännöt. Voiko niihin vaikuttaa? Tulisiko?

20 Koulua kehittävät toimet Kohdennetut toiminnot Kaikkiin nuoriin kohdistuvat toiminnot Painopiste nuor(t)en toimintaan, oppimiseen, kouluviihtyvyyteen tai minäkuvaan vaikuttamisessa (nuorten toiminnan tukeminen niin, että hän sopeutuu yhteisöön) JOPO-luokat, kerhot, yksilötason tukitoimet, kohdennetut pienryhmät, nivelvaiheen työ. Välituntitoiminnot, kaikille tarkoitetu t kerhot, tapahtumat, teemapäivät, tuotteistetut paketit. Painopiste kouluyhteisön toimintaan vaikuttamisessa (yhteisöön vaikuttaminen niin, että se kohtaa eri nuorten tarpeet paremmin.) Moniammatilliset tiimit, aikuisten keskinäinen kouluttaminen. Ryhmäyttämiset joissakin tapauksissa, vanhempainillat, tukioppilastoiminta, oppilaskuntatyö. Entä kerhot?

Välituntitoiminnot, kaikille tarkoitetu t kerhot, tapahtumat, teemapäivät, tuotteistetut paketit.

21 Mistä koulussa oikeastaan oli kysymys? Pieni aikamatka. On kumminkin syytä tähdentää sitä, että koko koululle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko koulutyön käsittämistä kasvattavaksi. (s.86.) Välitunti, koulun fyysinen ympäristö, kouluateria Vaikka aluetta koskeva järjestelmällinen tutkimus vielä onkin suhteellisen vähäistä, voidan runsaan käytännöllisen kokemuksen perusteella katsoa, että mitä enemmän oppilaat tuntevat olevansa koulussa hyväksyttyjä ja tarpeellisia, sitä myönteisemmäksi käyvät heidän asenteensa koulua kohtaan, sitä kiinteämmin he tuntevat kuuluvat yhteen ja sitä paremmin he viihtyvät. (s.90.) Sitaatit teoksesta Matti Koskenniemi & Kaisa Hälinen (1970):Didaktiikka. 4. tarkistettu painos. Helsinki: Otava.

22 Loppusoitto. Kenen työ muutos on? Vaihtoehto 1. Koulun muuttaminen on kuin 100 metrin juoksu, nopea yksilölaji. Tässä ajattelussa jokainen parantaa omaa toimintaansa, mutta vain harva on huipulla, ja nekin vippaskonstein. Vaihtoehto 2. Koulun muuttaminen on kuin jääkiekkosarja, pitkä ja huolellinen tiimiprosessi. Tässä ajattelussa kukaan ei voi toimia yksin, vaan muutoksen on kummuttava yhteisön sisältä, kaikkien yhteisenä prosessina.

Samankaltaiset tiedostot

Koulutuksen maailmat nuorten maailmoina. Tomi Kiilakoski Helsinki

Koulutuksen maailmat nuorten maailmoina Tomi Kiilakoski Helsinki 9.3.2012 Oppilaitosten keskeinen merkitys nuorten maailmassa 1. Oppilaitokset ovat vertaisryhmälatautuneita tiloja: niissä ollaan muitten