Oppilaiden osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa. Tomi Kiilakoski Kerava

Transkriptio

1 Oppilaiden osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa Tomi Kiilakoski Kerava

2 Järjestelmäkeskeisyys vs. asiakaskeskeisyys (piirros: Marika Tervahartiala) / Lapsiystävällinen kunta

3 Mihin voi vaikuttaa? Kuvio 14. "Kuinka suurina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi seuraavissa asioissa?" (%) 5: Suuri vaikutus : Ei vaikutusta Ei koske vastaajaa Ei osaa sanoa Koulutusvalintasi 47 % 34 % 13 % 4% 2 % Ammatinvalintasi 42 % 36 % 16 % 4% 2 % Se, millainen elämästäsi kokonaisuutena tulee 32 % 45 % 18 % 4% 1 % Asumistilanteesi 32 % 30 % 24 % 8% 5 % Taloudellinen hyvinvointisi 15 % 40 % 34 % 8% 2 % Ympäristöasiat 9 % 30 % 43 % 16% 3 % Päätöksenteko koulussasi tai työpaikallasi 5 % 30 % 40 % 18% 6 % Asuinalueesi palvelut 4 % 15 % 38 % 32% 11 % Asuinkuntasi päätöksenteko 2 % 9 % 31 % 35% 22 % Valtakunnallinen päätöksenteko 2 % 8 % 21 % 34% 34 % Kuntaliitokset 1 % 5 % 20 % 32% 41 % EU-päätöksenteko 2 % 5 % 12 % 21% 59 % Lähde: Nuorisobarometri Luovi.

4 Osallisuuden määrittelyä (Kiilakoski, Gretschel, Nivala 2012) Osallisuuden ulottuvuudet: koskee sekä yhteisöä että yksilöä. Tunnustus: minulla on oikeus toimia. Toiminta: haluan toimia ja vaikuttaa. Kokemus: tunnen, että minua kuunnellaan ja minulla on ollut mahdollisuus osallistua. Toisin sanoen: osallistavaa kulttuuria luotaessa on kiinnitettävä huomiota 1. muodolliseen asemaan ja oikeuteen toimia; 2. syntyvään toimintaan; sekä 3. kokemuksiin toiminnan laadusta. Näitä on myös arvioitava.

5 Mihin voi vaikuttaa? (Nuorisobarometri 2013) Kuvio 14. "Kuinka suurina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi seuraavissa asioissa?" (%) 5: Suuri vaikutus : Ei vaikutusta Ei koske vastaajaa Ei osaa sanoa Koulutusvalintasi 47 % 34 % 13 % 4% 2 % Ammatinvalintasi 42 % 36 % 16 % 4% 2 % Se, millainen elämästäsi kokonaisuutena tulee 32 % 45 % 18 % 4% 1 % Asumistilanteesi 32 % 30 % 24 % 8% 5 % Taloudellinen hyvinvointisi 15 % 40 % 34 % 8% 2 % Ympäristöasiat 9 % 30 % 43 % 16% 3 % Päätöksenteko koulussasi tai työpaikallasi 5 % 30 % 40 % 18% 6 % Asuinalueesi palvelut 4 % 15 % 38 % 32% 11 % Asuinkuntasi päätöksenteko 2 % 9 % 31 % 35% 22 % Valtakunnallinen päätöksenteko 2 % 8 % 21 % 34% 34 % Kuntaliitokset 1 % 5 % 20 % 32% 41 % EU-päätöksenteko 2 % 5 % 12 % 21% 59 % Lähde: Nuorisobarometri / Lapsiystävällinen kunta

6 Aluksi: pohdittavaa "No ainaki yläasteella on paljo vapaampaa ku alaasteella. Mutta... ei ny hirveen vapaata, ku on kaikki että kello soi, nyt mennään tunnille, ja heti ku päästään tunnilta, mennään välitunnille ja sitte on niinku kymmenen minuutin tauko. Ja taas tunnille tai tälleen..." Siivonen & Kotilainen. Myrskyhaastatteluaineisto Tomi Kiilakoski

7 Mistä koulussa on kysymys? Virallinen koulu Oppikirjat, oppitunnit Epävirallinen koulu Oppilaiden välinen vuorovaikutus, väli- ja ruokatunnit, sukupolvien suhteet koulun ulkopuolella Fyysinen koulu Koulurakennukset, oppilaiden ruumiillisuus

8 Näkökulmia kouluun Oppimisen, kasvun ja sivistyksen paikka Tuottaa tiedollista ja taidollista oppimista, yleis- ja ammatillista sivistystä Kasvuyhteisö Paikka, jossa toimitaan yhdessä ja joka parhaimmillaan tukee jäseniään. Demokraattinen pienoisyhteisö Mahdollistaa demokratiaan oppimisen ja yhteisöllisen kasvun Tomi Kiilakoski

9 Osallisuus kahden ulottuvuuden kysymyksiä Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia. 1. Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on yhdessä toimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta. 2. Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta. On tärkeä huomata, että nämä eri näkökohdat tuottavat erilaisia tuloksia. Aluksi onkin hyvä miettiä, mihin koko toiminnalla pyritään.

10 Mistä koulussa oikeastaan oli kysymys? Pyörä on keksittävä uudestaan. On kumminkin syytä tähdentää sitä, että koko koululle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko koulutyön käsittämistä kasvattavaksi. (s.86.) Välitunti, koulun fyysinen ympäristö, kouluateria Vaikka aluetta koskeva järjestelmällinen tutkimus vielä onkin suhteellisen vähäistä, voidan runsaan käytännöllisen kokemuksen perusteella katsoa, että mitä enemmän oppilaat tuntevat olevansa koulussa hyväksyttyjä ja tarpeellisia, sitä myönteisemmäksi käyvät heidän asenteensa koulua kohtaan, sitä kiinteämmin he tuntevat kuuluvat yhteen ja sitä paremmin he viihtyvät. (s.90.) Sitaatit teoksesta Matti Koskenniemi & Kaisa Hälinen (1970):Didaktiikka. 4. tarkistettu painos. Helsinki: Otava.

11 Lähtökohtia Oppilaitoksen toimintakulttuurin muuttamisessa huomiota tulisi kiinnittää: Sukupolvien välisiin suhteisiin (opettajien ja oppilaiden vuorovaikutus) Sukupolvien sisäisiin suhteisiin (oppilaiden välinen vuorovaikutus, opettajien vuorovaikutus) Todellisiin mahdollisuuksiin toimia, nuorten kokemuksiin sekä toiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen

12 1. Oppiminen ja kasvu Lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisäämiseksi tarvitaan heidän mielipiteidensä parempaa huomioimista erilaisten palveluiden kehittämisessä ja arjen käytännöissä. Lisäksi tarvitaan osallistumisen rakenteiden vahvistamista esimerkiksi kouluissa ja kuntatasolla. (Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma , 4.) Ei tule mitään mieleen, saattaa johtua siitä, että ei ole mielipiteitä. Koulu on vähän niin kuin TV-ohjelma. Sitä vain katsoo, mutta tajuaa, ettei voi vaikuttaa siihen, jonka takia ei edes synny mielipiteitä. Miksi pitäisi korjata, jos ei ole rikki? Onhan sitä muutakin hommaa. Ei kouluun jaksa oikein osallistua muuten kuin opiskelemalla ja olemalla. (Hanhivaara 2006a.)

13 Oppilaan näkemyksiä hyvästä tunnista Mukava opotunti on kun opo kertoo omia tarinoitaan ja saa kysellä kysymyksiä. Opo vastaa kysymyksiin tarkasti ja joskus kertoo tarinan kysymykseen liittyen.( ) Pelkästään opo ei puhu, vaan hän antaa oppilaille mahdollisuuden olla mukana keskustelussa. (Jatta Herrasen materiaali) Osallisuus opetusmenetelmissä, miksei opetussuunnitelmissakin.

14 2. Koulu kasvuyhteisönä Hyvinvointinäkökulma: lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu osallisuudesta erilaisiin kasvu- ja kehitysyhteisöihin. Yhteisö voi kasvattaa, vaikka sen toimijat eivät erityisesti mieltäisi haluavansa kasvattaa. Jäseniään tukeva ja heitä kontrolloiva yhteisö.

15 Hyvinvointi toimintakykynä Hyvinvointi riippuu käytettävissä olevista resursseista, mutta hyvinvointia ei samaisteta niiden kanssa. Hyvinvointia eivät liioin ole resurssien tosiasiallinen käyttö tai niiden käytöstä seuraava subjektiivinen hyöty, vaan resurssien yksilölle tarjoamat mahdollisuudet toimia. (Lagerspetz 2010, 102.)

16 Yhteisön tunnuspiirteitä Koostuu ihmisistä, joilla on keskinäistä kanssakäymistä ja joilla on jonkunlainen kiintymys. Yhteisöllinen identiteetti, me-henki Vastavuoroisuus, luottamus, turvallisuus Kuuluminen, hyväksyntä Sosiaalinen tuki, kannatteleminen Huolehtii jäsenistään, auttaa ja kulkee mukana

17 Koulu nuorten näkökulmasta (Aaltonen 2011) Aggressiivinen koulu Toimintaan puututaan rangaisten ja vahvan kontrollin kautta. Passiivinen koulu Mä oisin kaivannu sitä, että ku ois oikeesti huomattu se paha olo, joka nuorel on, paljon aikaisemmin. Aktiivinen koulu Kannatteleva, mukaan houkutteleva, yhteisöllinen koulu

18 3. Demokraattinen pienoisyhteisö John Dewey: Demokratiaan kasvattaminen on demokraattista kasvatusta Koulun täytyy täyttää oppilaansa demokratian hengellä ja luoda taju toimintaperiaatteista. Demokratiakasvatuksen tulee pitää sisällään sekä aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia, että osallistumisessa tarvittavaa tietosisältöä. Esimerkiksi koulujen oppilaskunnat tarjoavat yhden foorumin lasten ja nuorten osallistumiselle. (Valtioneuvoston periaatepäätös demokratian edistämisestä Suomessa 2010, 8).

19 Tieto oppilaskunnasta En mää ees tienny tavallaan mitä oppilaskunta tekee ennen kuin mä ryhdyin siihen juttuun. Tai sen mä tiesin että se tekee jotain päätöksii tai tälleen. Kuva oli harmaa. Tomi. Näkyyks toi oppilaskunta teillä millään lailla? Nuori 1. No ei ainakaan mulle mitenkään. Tomi. Entäs sulle? Nuori 2. Ei.

20 Koulun yhteisiin asioihin vaikuttaminen Oppilaskunnan roolit ja opettajien moviitivit (Manninen 2007): 1. Rehtorin käsikassarana suorittaa töitä, joita rehtori muutoin tekisi 2. Oppilaskunta opettajien työn helpottajana Tapahtumien järjestäminen, teemapäivät 3. Yhteisöllisen vastuun luoja Oppilaskunta mukana esimerkiksi tilojen suunnittelussa ja puhtaanapidossa 4. Oppilaskunta humppakoneena Arjen piristäjä ja tapahtumien järjestäjä 5. Pedagoginen toimintamalli Keskeinen osa koulun kasvatuksellista toimintaa, vaikuttaa esimerkiksi opetussuunnitelman sisältöihin

21 Koulun yhteisiin asioihin vaikuttaminen (Manninen 2007) Oppilaskuntatoimintaa edistävät: 1. Todelliset vaikutusmahdollisuudet oppilaille läheisissä asioissa, ei näpertelyä, vaan toiminta pitää ottaa vakavasti 2. Avoin ilmapiiiri, asenne, arvostus, innostus, rehtorin ja muiden aikuisten kannustus 3. Ajankäytön ongelmien ratkaisu: oppilaskuntaan käytettävän ajan näkeminen tärkeänä osana koulun toimintaa 4. Viime kädessä kysymys on vallan jakamisesta, vastuun antamisesta ja sen kantamisesta

22 Kuva 1. Oppilaskunnan hallituksen toiminta ihannetilassa Opettajat OPPILASKUNNAN HALLITUS Oppilaat

23 Kuva 2. Oppilaskunnan hallituksen toiminta normaalitilanteessa Opettajat OPPILASKUNNAN HALLITUS Oppilaat

24 4. Palveluiden risteyskohta Eri palvelujen risteyskohta, jossa nuorelle tarjoutuu erilaisia tukipalveluita. Koulussa toimii sosiaalityön, terveyspalvelujen ja nuorisotyön ammattilaisia. Palvelujen saatavuus luo näkökulmaa hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisten kyvystä vaikuttaa yhteisöönsä.

25 5. Koulu: nuorisokulttuurinen näyttämö Nuorten keskinäiset suhteet ja kohtaamiset ovat koulussa se ensisijainen konteksti, jossa kysymykset hyväksitulemisesta tai tulemattomuudesta saavat sisältönsä ja muotonsa. (Souto 2011) Nuorten keskinäinen vuorovaikutus on olennainen hyvinvointitekijä. Nuorten kulttuurit ovat hierarkisia: suositut nuoret ovat tervetulleita kaikkialle, epäsuositut eivät juuri minnekään Suosittuus, status tai maine avaavat toimintamahdollisuuksia. Hierarkioiden muotoutumiselle tärkeitä hetkiä ovat lomalta paluut, uuden koulun aloittaminen tai muutto toisaalle. Nuorten suhteet voivat olla jännitteisiä. Jäsenyydestä voi joutua kamppailemaan Tomi Kiilakoski

26 Nuoren näkemys turvallisuudesta lukiossa Fyysinen turvallisuus koulussamme on aika hyvä. Kukaan ei ole kiusannut minua enkä ole kiusannut muitakaan. Erilaisuudelle tässä koulussa ei ole tilaa. Jos olet erilainen, muut katsovat sinua kieroon, nauravat, puhuvat selän takana etkä pääse helpolla kaveriporukoihin. Ellet ole niin onnekas, että löydät toisen hylkiön nurkassa mököttämässä ja ryhdyt kaveriksi. Sitaattia tulkiten: nuorten maailmassa yhteisöllisyyden ja osallisuuden ehtoja määrittävät myös nuorten omat säännöt. Voiko niihin vaikuttaa? Tulisiko?

27 6. Koulu yhteiskunnan osana Koulu on toimija, joka voi olla osana monenlaisissa verkostoissa: Alue Kunta Järjestöt ja kansalaistoiminta Valtio Globaalit ulottuvuudet

28 Osallisuuden tasoja 1. Lapsia ja nuoria kuunnellaan 2. Lapsia ja nuoria kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään 3. Lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon 4. Lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa 5. Lapset ja nuoret jakavat valtaa ja vastuuta päätöksenteossa 6. Lapset ja nuoret ovat päättämässä sekä pohtivat, miten päätetty asia viedään käytäntöön 7. Toimintaosallisuus: toiminta lähtee lasten ja nuorten ideoista, joiden pohjalta lapset ja nuoret päättävät, toteuttavat ja arvioivat

29 Osallisuusrakenteet kansainvälisessä vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 1. Suomi Saksa Lasten osallistumisoikeudet Osallistumisen tyypit Osallisuuden dynamiikka Turvattu laeilla. Kansallisen strategisen ohjauksen väline. Suoria ja edustuksellisia: Nuorisovaltuustoja, lapsiasiavaltuutettu, kuulemistilaisuudet. Painopiste muodollisissa rakenteissa. Etukäteen suunnitteltuja ylhäältä-alas (top-down) tilanteita, alhaalta-ylös (bottom up) rakenteet vähäisempiä, Hankesuuntautunutta. Kansaisjärjestöille ja paikallistasolla vahva rooli Kohdennettua paikallistason projekteja. Osallisuus mielletään kansalaisaktivisuudeksi ja vapaaehtoistoiminnaksi järjestöissä. Yksittäisiä liikkeitä, erilaisia aloitteita yksilöiltä ja ryhmiltä, mutta ei selkeitä osallisuutta turvaavia rakenteita

30 Nuoren näkemys turvallisuudesta lukiossa Fyysinen turvallisuus koulussamme on aika hyvä. Kukaan ei ole kiusannut minua enkä ole kiusannut muitakaan. Erilaisuudelle tässä koulussa ei ole tilaa. Jos olet erilainen, muut katsovat sinua kieroon, nauravat, puhuvat selän takana etkä pääse helpolla kaveriporukoihin. Ellet ole niin onnekas, että löydät toisen hylkiön nurkassa mököttämässä ja ryhdyt kaveriksi. Sitaattia tulkiten: nuorten maailmassa yhteisöllisyyden ja osallisuuden ehtoja määrittävät myös nuorten omat säännöt. Voiko niihin vaikuttaa? Tulisiko?

31 Koulua kehittävät toimet Kohdennetut toiminnot Kaikkiin nuoriin kohdistuvat toiminnot Painopiste nuor(t)en toimintaan, oppimiseen, kouluviihtyvyyteen tai minäkuvaan vaikuttamisessa (nuorten toiminnan tukeminen niin, että hän sopeutuu yhteisöön) JOPO-luokat, kerhot, yksilötason tukitoimet, kohdennetut pienryhmät, nivelvaiheen työ. Välituntitoiminnot, kaikille tarkoitetu t kerhot, tapahtumat, teemapäivät, tuotteistetut paketit. Painopiste kouluyhteisön toimintaan vaikuttamisessa (yhteisöön vaikuttaminen niin, että se kohtaa eri nuorten tarpeet paremmin.) Moniammatilliset tiimit, aikuisten keskinäinen kouluttaminen. Ryhmäyttämiset joissakin tapauksissa, vanhempainillat, tukioppilastoiminta, oppilaskuntatyö. Entä kerhot?

32 Mistä koulussa oikeastaan oli kysymys? Pieni aikamatka. On kumminkin syytä tähdentää sitä, että koko koululle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko koulutyön käsittämistä kasvattavaksi. (s.86.) Välitunti, koulun fyysinen ympäristö, kouluateria Vaikka aluetta koskeva järjestelmällinen tutkimus vielä onkin suhteellisen vähäistä, voidan runsaan käytännöllisen kokemuksen perusteella katsoa, että mitä enemmän oppilaat tuntevat olevansa koulussa hyväksyttyjä ja tarpeellisia, sitä myönteisemmäksi käyvät heidän asenteensa koulua kohtaan, sitä kiinteämmin he tuntevat kuuluvat yhteen ja sitä paremmin he viihtyvät. (s.90.) Sitaatit teoksesta Matti Koskenniemi & Kaisa Hälinen (1970):Didaktiikka. 4. tarkistettu painos. Helsinki: Otava.

33 Loppusoitto. Kenen työ muutos on? Vaihtoehto 1. Koulun muuttaminen on kuin 100 metrin juoksu, nopea yksilölaji. Tässä ajattelussa jokainen parantaa omaa toimintaansa, mutta vain harva on huipulla, ja nekin vippaskonstein. Vaihtoehto 2. Koulun muuttaminen on kuin jääkiekkosarja, pitkä ja huolellinen tiimiprosessi. Tässä ajattelussa kukaan ei voi toimia yksin, vaan muutoksen on kummuttava yhteisön sisältä, kaikkien yhteisenä prosessina.

34 Osallisuus vielä tarkemmin Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia sen mukaan, mihin niillä tähdätään. 1. Tavoitteena on yksilön vahvistaminen, hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa, arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen. 2. Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen, ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja toimintakyvyn tukeminen.

35 Kouluosallisuuden moniulotteisuus Osallisuuden päämäärä / Vaikuttamisen kohde Sosiaalinen päämäärä: Poliittinen päämäärä: Yksilötason osallisuus Ryhmätason osallisuus Itsearviointi, tukipalvelut, arjen toimijuusroolit (myös ops:n suuntaamisessa). Itsetunnon, itsetuntemuksen ja itseilmaisun vahvistaminen Turvallisen ryhmän luominen, ratkaisujen hakeminen siten, että jokainen kokee kuuluvansa joukkoon Jokaiselle taattu mahdollisuus osallistua luokkakokouksiin yms., yksilölliset kuulemiset (esim. kyselyt ja puhekierrokset), äänestysmahdollisuus Luokkakokoukset, luokkien väliset kokoukset, koko oppilaskunnan kokoukset, oppilaskunnan hallituksen toiminta Tomi Kiilakoski

36 Osallisuuden hyödyt Parempia päätöksiä: lapset ovat oman elämänpiirinsä asiantuntijoita Parempia palveluita: palvelujen laatua tulee suunnitella käyttäjien mukaan siten, että käyttäjiltä itseltään kysytään Psykososiaalinen tuki: koettu turvallisuus lisääntyy luomalla yhteisöllisyyttä Suvaitsevaisuuden rakentaminen: yhteisöllisyyden väitetään edistävän erilaisuuden arvostamista, toisten kunnioittamista sekä tukevan uusien haasteiden kohtaamista Osallistuminen asioiden suunnitteluun kasvattaa väittelyn taitoihin ja opettaa kuvaamaan omia tarpeita Demokratiaan kasvattaminen:, kansalaisuuden rakentuminen varhaislapsuudesta lähtien Lasten oikeuksien toteutuminen: lasten oikeus osallistumiseen on turvattava yhteenkuuluvuuden tunne, itsen näkeminen toimijana joka voi saada aikaan muutoksia ympäristössään

37 Nuorten resurssit Käytännön resurssit, kuten asuminen, terveydenhuolto, koulutus (Minulla on) Merkitykset, symboliset resurssit, kuten identiteetti ja kyky käsitteellistää (Minä olen tällainen) Tapojen resurssit, kuten kertomisen ja tekemiset tavat. (Näin toimin ja näin onnistun) Sosiaaliset resurssit, ihmissuhteet. (Tällaisten ihmisten tukea, arvostusta ja seuraa minulla on) Aaltonen & Lappalainen: syrjäytyneiksi määritellyillä nuorilla on resursseja erilaisia määriä käytössään (vaikuttaa onnistumisiin).. Nuorten kokemukset ja

38 Nuorten resurssit ja viranomaistajonta (Aaltonen & Lappalainen 2013) Pelkät käytännön resurssit eivät siis riitä, vaan usein tarvitaan luottamuksellisten ihmissuhteiden kautta syntynyt näkemys siitä, että koulutuksella on oman elämän kannalta merkitystä ja mielekkyyttä. Asumisen tuki, toimeentulotuki, terveydenhuolto ovat kaikki tärkeitä, mutta eivät ehkä riitä, jos nuoren suhde kouluun säröilee.. Nuorten kokemukset ja

39 Koulu on kasvuyhteisö Koulu on paitsi paikka, jossa opetetaan, myös sosiaalisen toiminnan areena Vuorovaikutus, osallistuminen, vaikuttaminen Perhe, koulu, harrastukset, media ja vertaissuhteet muodostavat kasvuyhteisöjen verkoston Toisen kasvuyhteisön vahvuus voi paikata toisen heikkouksia. Siksi koululla on myös hyvinvointitehtävä, joka on käytännössä tunnistettu, mutta josta on puhuttu vähän.

40 Koulu on kasvuyhteisö Koulu tuottaa kasvatuksellisia vaikutuksia paitsi opetuksella, myös arkisen toimintansa muodolla. Käsitykset toimijuudesta, kansalaisuudesta, sukupolvisuhteista. Kyse on myös siitä, missä määrin koulu toimii demokraattisesti. Ovatko oppilaat toiminnan kohteita (l. objekteja) vai toimijoita (subjekteja).

41 Osallisuuden vahvistaminen Tomi Kiilakoski Mä ajattelen näin, että meillä pitäs koulussa antaa oppilaille mahdollisuus vaikuttaa sellaisiin asioihin, jotka koskee niinku heitä itseään ja jotka ovat oppilaiden kokoisia.... Osallisuutta kaikki mitä he tässä ympäristössä näkevät ja kokevat, niin niihin pitäis oppilaan pystyä vaikuttamaan, tota.... Vaikuttamisessa ja osallisuudessa ei pitäisi kangistua ihan näihin tuota nähin organisaatioihin, vaikuttajaryhmiin, vaan pitäs olla jokaisella aikuisella valmiudet ottaa ne pienet vihjeet sieltä, että jos joku lapsi saa jonkun asian tuota viestitettyä niin että siihen tapahtuu muutos niin se on hänen itsetuntoaan kasvattava, että hän on saanu vaikuttaa. Me ollaan yritetty luoda nytten näiden rakenteiden kautta sitä osallisuutta. Ota haastattelumateriaalista. Rehtori.

42 Osallisuuden kokeminen Mielestäni on turha järjestää/perustaa nuorisovaltuustoja, tulevaisuusfoorumeita, kuulemistilaisuuksia, aloitelaatikoita tai mitään mikä antaa kuvan että nuoria kuunnellaan, jos heille ei olla valmiita antamaan ns. valtaa ja vastuuta. On tietysti hienoa, että voidaan sanoa ulospäin, että kyllä nuoria kunnassa kuunnellaan, mutta kyllä täytyy olla valmiiksi mietitittynä myös se että mitkä ovat nuorten todelliset mahdollisuudet vaikuttaa. Haastattelu. Nuori Tomi Kiilakoski

43 Yhteisöllisyys, yhteisö, osallisuus. Niin. Kuinka hyvin me oikein siedämme toisiamme? Tomi Kiilakoski

44 Esitelmä perustuu teoksiin Gretschel & Kiilakoski (toim.) 2012 Demokratiaoppitunti. Nuorisotutkimusverkosto. Kiilakoski Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. OPH _Koulu_nuorten_nakeman a_ja_kokemana_2.pdf Kiilakoski Koulu on enemmän. Nuorisotutkimusseura. (marraskuu 2014).