Lukiolaiset osallisuuden kokijoina ja tekijöinä. Tomi Kiilakoski X Valtakunnalliset lukiopäivät

Transkriptio

1 Lukiolaiset osallisuuden kokijoina ja tekijöinä Tomi Kiilakoski X Valtakunnalliset lukiopäivät

2 Yksilöiden vahvistaminen osana ryhmää (Piirros : Marika Tervahartiala=

3 Osallisuus Onko osallisuus enemmänkin sitä, että nuori tulee osaksi aikuisten laatimia rakenteita VAI enemmänkin sitä, että nuorten omat kokemukset ja kulttuurit tulevat arvostetuksi ja huomioiduksi.

4 Mihin voi vaikuttaa? (Nuorisobarometri 2013) Kuvio 14. "Kuinka suurina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi seuraavissa asioissa?" (%) 5: Suuri vaikutus : Ei vaikutusta Ei koske vastaajaa Ei osaa sanoa Koulutusvalintasi 47 % 34 % 13 % 4% 2 % Ammatinvalintasi 42 % 36 % 16 % 4% 2 % Se, millainen elämästäsi kokonaisuutena tulee 32 % 45 % 18 % 4% 1 % Asumistilanteesi 32 % 30 % 24 % 8% 5 % Taloudellinen hyvinvointisi 15 % 40 % 34 % 8% 2 % Ympäristöasiat 9 % 30 % 43 % 16% 3 % Päätöksenteko koulussasi tai työpaikallasi 5 % 30 % 40 % 18% 6 % Asuinalueesi palvelut 4 % 15 % 38 % 32% 11 % Asuinkuntasi päätöksenteko 2 % 9 % 31 % 35% 22 % Valtakunnallinen päätöksenteko 2 % 8 % 21 % 34% 34 % Kuntaliitokset 1 % 5 % 20 % 32% 41 % EU-päätöksenteko 2 % 5 % 12 % 21% 59 % Lähde: Nuorisobarometri / Lapsiystävällinen kunta

5 Osallisuusrakenteet kansainvälisessä vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 1. Suomi Saksa Lasten osallistumisoikeudet Osallistumisen tyypit Osallisuuden dynamiikka Turvattu laeilla. Kansallisen strategisen ohjauksen väline. Suoria ja edustuksellisia: Nuorisovaltuustoja, lapsiasiavaltuutettu, kuulemistilaisuudet. Painopiste muodollisissa rakenteissa. Etukäteen suunnitteltuja ylhäältä-alas (top-down) tilanteita, alhaalta-ylös (bottom up) rakenteet vähäisempiä, Hankesuuntautunutta. Kansaisjärjestöille ja paikallistasolla vahva rooli Kohdennettua paikallistason projekteja. Osallisuus mielletään kansalaisaktivisuudeksi ja vapaaehtoistoiminnaksi järjestöissä. Yksittäisiä liikkeitä, erilaisia aloitteita yksilöiltä ja ryhmiltä, mutta ei selkeitä osallisuutta turvaavia rakenteita

6 Osallisuuden määrittelyä (Kiilakoski, Gretschel, Nivala 2012) Osallisuuden ulottuvuudet: koskee sekä yhteisöä että yksilöä. Tunnustus: minulla on oikeus toimia. Toiminta: haluan toimia ja vaikuttaa. Kokemus: tunnen, että minua kuunnellaan ja minulla on ollut mahdollisuus osallistua. Toisin sanoen: osallistavaa kulttuuria luotaessa on kiinnitettävä huomiota 1. muodolliseen asemaan ja oikeuteen toimia; 2. syntyvään toimintaan; sekä 3. kokemuksiin toiminnan laadusta. Näitä on myös arvioitava.

7 Osallisuus kahden ulottuvuuden kysymyksiä Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia. 1. Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on yhdessä toimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta. 2. Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja vastuunkannosta. On tärkeä huomata, että nämä eri näkökohdat tuottavat erilaisia tuloksia. Aluksi onkin hyvä miettiä, mihin koko toiminnalla pyritään.

8 Sosiaalinen osallisuus, kuuluminen, jäsenyys Alusta asti huomasi, että erilaisuus hyväksytään lukiossamme hyvin. Opiskelijoita on täälläkin moneen lähtöön ketään ei kuitenkaan kiusata ja esimerkiksi he, jotka haluavat olla rauhassa, saavat siihen mahdollisuuden. (kaupunkilukion opiskelija) Kaikki opiskelijat kunnioittavat ihanasti [lukion] mahtavaa karamellikuorrutettua yhteishenkeä. Opiskellessani minulla on niin levollinen olo, että tuntuu kuin nukahtaisin Lukiossa tilaa erilaisuudelle ei juuri ole, kaikki syövät samaa ruokaa ja käyvät samat pakolliset kurssit. (kaupunkilukion opiskelija)

9 Kuulumisen kokemuksia Tunnen kuuluvani lukion yhteisöön, mutta luokkahenki ei ole kovin voimakas, koska on luokaton lukio ja opetusryhmä vaihtuu koko ajan.

10 Rajanvedot ja hierarkiat Lukiossa on selviä kuppikuntia, joiden välillä on kyräilyä puolin jos toisin. En uskalla vieläkään edes abivuonna olla aivan oma itseni sillä pelkään toisiin porukoihin kuuluvien hiljaista arvostelua. Paljon kuulee käytävillä 'kato nyt miks toi on tommonen outo' tyylisiä kommentteja, eli aihetta varautuneisuudelle on. (kaupunkilukion opiskelija)

11 Poliittinen osallisuus Osallistumismahdollisuuksia on monia etenkin erilaisten kurssien ja toimintaryhmien kautta. Itse olen ollut tapahtumatoimikunnassa, joka järjestää osan koulun tapahtumista hallituksen kautta. Tapahtumatoimikuntaan voi kuka tahansa hakea, mikä on mielestäni hyvä asia. Itse tunnen kuuluvani tämän lukion yhteisöön ja oman luokan porukkaan myös. (kaupunkilukion opiskelija.)

12 Millaisena lukio näyttäytyy? Viihtyisyys on niin ja näin, mutta ei kai koulussa ole tarkoituskaan viihtyä. (maaseutulukion opiskelija) Kouluviihtyvyydessä kyllä voisi ehkä hieman olla parannettavaa, mutta se taitaa olla aina mahdotonta, sillä ne mitä kouluun hankitaan joko hajotetaan tai niitä ei muuten osata käyttää oikein. (maaseutulukion opiskelija)

13 Kuva 1. Oppilaskunnan hallituksen toiminta ihannetilassa Opettajat OPPILASKUNNAN HALLITUS Oppilaat

14 Kuva 2. Oppilaskunnan hallituksen toiminta normaalitilanteessa Opettajat OPPILASKUNNAN HALLITUS Oppilaat

15 Osallisuus vielä tarkemmin Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia sen mukaan, mihin niillä tähdätään. 1. Tavoitteena on yksilön vahvistaminen, hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa, arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen. 2. Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen, ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja toimintakyvyn tukeminen.

16 Osallisuuden tasoja 1. Lapsia ja nuoria kuunnellaan 2. Lapsia ja nuoria kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään 3. Lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon 4. Lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa 5. Lapset ja nuoret jakavat valtaa ja vastuuta päätöksenteossa 6. Lapset ja nuoret ovat päättämässä sekä pohtivat, miten päätetty asia viedään käytäntöön 7. Toimintaosallisuus: toiminta lähtee lasten ja nuorten ideoista, joiden pohjalta lapset ja nuoret päättävät, toteuttavat ja arvioivat

17 Koulun toimintakulttuuri Pitää sisällään arvot, uskomukset, perinteet, mutta myös rituaalit, ympäristön ja tavat käyttäytyä. Näistä muovautuu kokonaisuus, joka ohjaa instituutiossa toimivien toimintaa. Säätelee sitä, miten asioita tehdään ja mitkä asiat ovat tekemisen arvoisia. Jokaisella koululla on omanlaisensa kulttuurinsa. Kattaa sisällään opetuksen lisäksi muutkin koulun käytännöt, kuten juhlat, retket, välitunnit, koulumatkat. Ohjaa paitsi opettamisen ja oppimisen käytäntöjä, myös ihmisten välisiä suhteita, turvallisuuden kokemuksia, toimintarooleja, normeja ja koulun organisaatiorakenteita.

18 Koulun toimintakulttuurin muutos Pitkän ajan kuluessa muovautunut kulttuuri on osin immuuni muutoksille > muutos on hidasta Positiivinen toimintakulttuuri tukee inspiraatiota, merkityksellisyyden kokemuksia tarjoamalla jaetut ja hyväksytyt arvot ja päämäärät Nothing is more important about the schools than its culture. (Jianping 2012.) Tavoitteena oppimista ja iloa tukeva kulttuuri, joka huomioi jokaisena jäsenensä

19 Muutos: ajattelut ja teot Kasvatuksen muutos on riippuvainen siitä, mitä opettajat ajattelevat ja tekevät. Asia on juuri näin yksinkertainen ja monimutkainen. Michael Fullan Pelkkä tekemisen muutos ei johda syvätuloksiin, ja pelkkä ajattelun muutos ei välttämättä lihallistu teoiksi. Siksi muutos on syväprosessi, joka vaatii tukea ja pohdintaa.