Koulunuorisotyön yhteys muihin nuorisopalveluihin ja opetussuunnitelmaan. Kokkola

Transkriptio

1 Koulunuorisotyön yhteys muihin nuorisopalveluihin ja opetussuunnitelmaan Kokkola

2 Kehittämisen kohteita? Kehittämisen alue Nuorten aseman ja osallisuudenkehittä minen työssä Kehittämisen muodot Nuorten osallistuminen suunnitteluun toteutukseen ja arviointii, Nuorten yhteisöllisyys, Nuorten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen vaikuttaminen Kehittämisen edellytykset Suunnittelun rakenteet: ketkä suunnittelevat Miten nuorten mielipiteet otetaan huomioon Osallisuuden eri tasot

3 Työntekijöiden välisen työnjaon ja suunnittelun vahvistaminen Ajan löytäminen suunnitteluun ja ajan käyttäminen tähän tarkoitukseen Jaetut ja keskustellut kasvatustavoitteet ja toimintaperiaatteet Toiminnan hoitaminen yhdessä. Toimiva työnjako työntekijöiden välillä Tiimit ja yhteistyön rakenteet Koulun toimintakulttuuri Yhteisen kielen rakentaminen ja yhteisten periaatteiden ymmärtäminen

4 Alueellinen nuorisotyö: koulunuorisotyön yhteys muuhun alueella tehtävään työhön Koulunuorisotyön yhteys muuhun alueella tehtävään työhön: talotyö, järjestöt, nuorten toimintaryhmät Digitaalisen välineiden käyttö Kohdennettu työ? Tapahtumat Ammatilliset suhteet ja verkostot kunnossa Työntekijät osaavat tuntevat alueen tarpeita ja siellä olevia palveluita

5 Rakenteellinen kehittäminen: organisaation tukirakenteiden kehittäminen Ttiedon ja informaation virtoja Yhteinen suunnittelu ja systemaattiset tavoitteiden määrittelyt. Tukihenkilöt, koordinaattorit, lähiesimiehet. Organisaatiolla yhteys kunnan palveluihin Koordinaattoreiden vastuut ovat selvillä Koulunuorisotyön yhteys muihin palveluihin selvillä, yhteiset linjaukset ja tavoitteet, jotka jättävät tilaa omalle, koulukohtaiselle työlle

6 Tietopohjan kehittäminen. Tieto kohderyhmältä, vanhemmilta ja yhteistyötahoilta Kokemustieto nuorisotyöstä Toiminnan luonnetta evaluoidaan ja muutetaan toimintaa arvioinnin seurauksena. Tiedon keräämisen tapojen kehittäminen Tietopohjan vahvistaminen Arvioinnin kehittäminen

7 Käsitteellinen kehittäminen: hiljaisen tiedon muuttaminen sanoiksi Kuvataan tavoitteita, menetelmiä, sisältöjä ja arvoja Luodaan käsitteitä, joiden avulla voidaan puhua koulun yhteisestä kehittämisestä ei pelkästään opettamisesta Toiminnan luonteesta keskusteleminen ja tämän keskustelun dokumentoiminen ja jatkopohdinta. Nykyistä tarkempi kuvaaminen, mitä nuorisotyöllinen työote ja toiminta ovat koulun moniammatillisessa työyhteisössä

8 Nuorisotyön kokonaisuuden kehittäminen: koulunuorisotyön yhteydet muihin nuorisopalveluihin Mietitään, miten eri nuorisotyön muodot liittyvät koulunuorisotyöhön Lisätään tietoa ja yhteisiä tavoitteita eri nuorisotyön muotojen välillä Koulunuorisotyön kytkeminen muihin nuorisopalveluihin Ennaltaehkäisevän / kohtaavan välinen työ Strateginen työ, jossa nuorisotyön kokonaisuutta mietitään samalla, kun kehitetään yksittäisiä toimintamuotoja. Tiedon virtojen lisääminen eri toimijoiden välillä. Yhteistoimintaa ja yhteisiä projekteja.

9 Osallisuus palvelujen vastaanottamisessa 1) tieto palvelun olemassaolosta, luonteesta ja laadusta osallisuuden lähtökohtana 2) osallisuus palvelujen käyttäjänä ja kehittäjänä 3) osallisuus palvelujen suunnittelu-, kehittämis- ja päätöksentekoprosesseihin 4) lasten ja nuorten oma toiminta hyvinvointia kehittämässä Tomi Kiilakoski

10 Helena Rajakaltio 2014: koulun kehittämisen tavat

11 Koulun ja opetuksen kehittämisen haasteita (Heikkinen, Korhonen & Aho 2014) Koulun ulkopuolella olevaa oppimista ei tunnisteta Työhöntulovaiheentuki riittämätön Yksin tekemisen perinne on vahva Teoria koetaan irralliseksi käytännöstä Täydennyskoulutus on satunnaista ja lyhytkestoista Työehtosopimuksen rajoittavat kehittämistyötä Opettajankoulutuksen yhteydet työelämään heikot (

12 Koulun toimintakulttuuri Pitää sisällään arvot, uskomukset, perinteet, mutta myös rituaalit, ympäristön ja tavat käyttäytyä. Näistä muovautuu kokonaisuus, joka ohjaa instituutiossa toimivien toimintaa. Säätelee sitä, miten asioita tehdään ja mitkä asiat ovat tekemisen arvoisia. Jokaisella koululla on omanlaisensa kulttuurinsa. Kattaa sisällään opetuksen lisäksi muutkin koulun käytännöt, kuten juhlat, retket, välitunnit, koulumatkat. Ohjaa paitsi opettamisen ja oppimisen käytäntöjä, myös ihmisten välisiä suhteita, turvallisuuden kokemuksia, toimintarooleja, normeja ja koulun organisaatiorakenteita.

13 Koulun toimintakulttuurin muutos Pitkän ajan kuluessa muovautunut kulttuuri on osin immuuni muutoksille > muutos on hidasta Positiivinen toimintakulttuuri tukee inspiraatiota, merkityksellisyyden kokemuksia tarjoamalla jaetut ja hyväksytyt arvot ja päämäärät Nothing is more important about the schools than its culture. (Jianping 2012.) Tavoitteena oppimista ja iloa tukeva kulttuuri, joka huomioi jokaisena jäsenensä

14 Koulun toimintakulttuuriin ja sen muutokseen vaikuttavat Oppimisympäristö (fyysinen ja sosiaalinen) Opettajuus ja opettajakulttuurit Johtaminen Ohjausjärjestelmät Sukupolvisuhteet Monialainen yhteistyö tai sen puute Lasten ja nuorten toiminta ja kulttuurit Perheiden tuki, kasvatuskumppanuus ja osallisuus

15 Muutos: ajattelut ja teot Kasvatuksen muutos on riippuvainen siitä, mitä opettajat ajattelevat ja tekevät. Asia on juuri näin yksinkertainen ja monimutkainen. Michael Fullan Pelkkä tekemisen muutos ei johda syvätuloksiin, ja pelkkä ajattelun muutos ei välttämättä lihallistu teoiksi. Siksi muutos on syväprosessi, joka vaatii tukea ja pohdintaa.

16 Muutos: tilat, toiminta ja pedagogiikka Koulun toimintakulttuurin muutoksen haasteisiin vastaaminen vaatii pedagogisten ja fyysisten rakenteiden samanaikaista uudistumista siten, että suljetusta pedagogisesta ajattelusta ja passiivisesta opetustilakulttuurista siirrytään avoimempaan ajatteluun sekä dynaamisiin koulu- ja opetustilaratkaisuihin. Mikäli koulu ei kykene uudistamaan rakenteitaan ja toimintamallejaan, seurauksena on kehitystä hidastava kehä, jossa passiivinen ja suljettu pedagoginen ajattelu sekä yksipuolinen, kirjasidonnainen luokkaopetus eivät anna mahdollisuutta uudistaa fyysistä oppimisympäristöä eivätkä sen yhteydessä tapahtuvia opetus- ja oppimisprosesseja. (Kuuskorpi 2012, 167.)

17 Toimintakulttuurin periaatteet (OPS) Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Hyvinvointi ja turvallinen arki Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osallisuus ja demokraattinen toiminta Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

18 Nuorisotyön perusjännite Yhteiskuntaan sopeuttaminen (nuorten toimintaa on muutettava aikuisten toiveiden mukaiseksi) Nuorten oman toiminnan vahvistaminen (aikuisten toiveita on muutettava nuorten toimintaa tukevaksi)

19 Suhdenäkökulma Nuorisokasvatus on nuoren itseilmaisun, itsetunnon, itsen hyväksymisen tai itseksi tulemisen tukea. Nuorisokasvatus on nuorten suhteiden tukemista: 1. Nuorten suhde toisiin nuoriin 2. Nuorten suhde luotettaviin aikuisiin (sukupolvisuhteet) 3. Nuorten suhde palvelujärjestelmään ja rakenteisiin 4. Nuorten suhde alueeseen ja lähiympäristöön 5. Nuorten suhde yhteiskuntaan 6. Nuoren suhde globaaliin maailmaan ja luontoon

20 Kouluyhteisö ei synny itsestään, se on rakennettava. Se, että ihmiset toimivat samassa tilassa ja jakavat näin fyysistä läheisyyttä, ei automaattisesti synnytä yhteisöä. Vuorovaikutuksen kehittäminen keskustelevampaan suuntaan edellyttää luottamusta, kuuntelua ja avointa keskusteluilmapiiriä. Koulun yhteisöllisyyden kehittäminen on koko koulun asia: yhteisöä voi kehittää vain yhteisötasolla.