Joroisten kunta TALOUSARVIO

Transkriptio

1

2 Joroisten kunta TALOUSARVIO VUODEN 2011 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kunnanjohtajan katsaus 2 Johdanto kunnan yleiset toiminnalliset ja taloudeliset tavoitteet 3 TALOUSARVION LAADINNAN PERUSTEITA 7 KÄYTTÖTALOUSOSA 12 Vaalitoiminta 12 Tarkastustoiminta 12 Kunnan johto 12 Kehittämis- ja hallintoyksikkö 14 Maaseutu- ja lomatoimen toimiala 20 Perusturvan toimiala 21 Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala 36 Ympäristötoimen toimiala 48 Tekninen toimiala 50 INVESTOINTIOSA 58 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSLASKELMAOSAT 63 Joroisten Energialaitos 74

3 Joroisten kunta TALOUSARVIO Kunnanjohtajan katsaus Kunnan ansioverotulot ovat kehittyneet heikommin kuin missään muussa kunnassa tai kaupungissa Etelä - Savon maakunnassa vuoden 2010 aikana. Lokakuussa 2010 ansioverotuloja oli tilittynyt n vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. On selvää, että verotulojen kertymiin ja tilityksiin liittyy rytmitystä, jota aina ei voi ennakoida. Silti Joroisissa meidän on oltava huolissamme edellä mainitusta kehityksestä. Tilanne Varkauden metsäteollisuuden osalta ei myöskään näytä hyvältä, joten tulopohjamme saattaa pysyvästi alentua ja sen paikkaaminen on todella vaikeaa muutoin kuin tuottavuutta oleellisesti parantaen tai menoja karsien. Kuluva vuosi on ollut repivää kunnallispolitiikan aikaa eikä kaikki julkisuus ja kirjoittelu ole ollut kunnan edun mukaista. Professori Kari Neilimo sanoi Uuden sukupolven osaaminen ja johtaminen (USO) seminaarissa Kuntatalolla , että Jos tulevaisuudesta ei ole yhteistä näkemystä, ei yhteisöllä voi olla strategiaa. Joroisten kunta on tässä tilanteessa. Strategian puuttuminen tilanteessa, jossa maamme elää sodanjälkeisen historiansa suurinta rakennemuutosta, voi olla varsin tuhoisaa tulevaisuutemme kannalta. Näkemykset ovat kaivautuneet niin syviin kuoppiin, että niistä nouseminen on vaikeaa ja vaatii pitkät tikapuut. Vaikka kaikilla tavoite ja pyrkimys kunnan parhaimpaan ovat samat, ovat näkemyserot suuret. Ne johtuvat erimielisyydestä koskien kunnan yhteistyösuuntaa ja Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS hanke) sekä terveydenhuoltolainsäädännön vaatimuksista koskien erityisesti yhteistoiminta-alueen väestöpohjan suuruutta. Valtuuston tahdon mukaisesti valmistelemme kaksi vaihtoehtoa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueesta; toinen on JJR kuntien yhteistoiminnan jatkaminen ja toinen on Varkauden ympäristön mahdollinen yhteistoiminta-alue. Päätös tultaneen tekemään kesäkuussa. Sen jälkeen on elintärkeää päästä hallitusti yhteiseen kehitys- ja strategiatyöhön valitun vaihtoehdon puolesta, ettemme ajaudu tilanteeseen, jossa kaikki kehitystyö katkeaa. Mikäli nykyinen sekasortotilanne jatkuu, tulee päätöksenteko kaikissa kunnalle tärkeissä kysymyksissä vaikeutumaan. Sopu on löydyttävä. On täysin mahdollista, että ns. järjestämisvastuu ja tuotanto eriytyvät ns. sote - palveluissa. Lainsäädäntö ei koske tuotantoa. Mahdollisessa tuotantojärjestelmien ja henkilöstöjen siirtotilanteessa kaiken pohjana on oltava varsin mittavan, läpinäkyvän ohjaus- ja laskutusjärjestelmän sekä tuotteistuksen toteuttaminen, jotta kustannukset voidaan jakaa oikeudenmukaisesti palveluiden käytön perusteella kuntakohtaisesti. Tietotekninen arkkitehtuuri; yhteydet, järjestelmät ja ohjelmistot ym. vaativat rahaa, aikaa ja laajaa koulutusta toteutuakseen. Erilaiset kirjanpitojärjestelmät, palkanmaksu, toimisto-ohjelmat ym. vaativat myös aikaa ja rahaa yhdenmukaistuakseen. On myös huomioitava valtakunnan ja sairaanhoitopiirien tasolla tapahtuvat tietotekniset uudistukset omia ja seudullisia järjestelmiä uusittaessa. Mikäli tuotantoa halutaan siirtää seudulta toiselle, ei pidä tehdä etukäteen naulattuja aikatauluja, vaan aikataulujen on elettävä sen mukaan, kuinka edellä mainittuja järjestelmiä saadaan luotua. Ilmassa oleva syyttely ja pelottelu eivät kuulu sivistyneeseen keskusteluun. Joroisissa säilyvät kaikki ne lähipalvelut, jotka haluamme säilyttää ja jotka pystymme itse rahoittamaan yhteistyösuunnasta riippumatta. Jos emme osaa tehdä sellaisia sopimuksia minkä tahansa yhteistyötahon (esim. Varkaus) kanssa ilman, että meidän täytyy pelätä palveluiden siirtymistä pois kunnasta, ei meillä ole itsenäisen kunnan toimintaedellytyksiäkään. Mutta, koska osaamme tehdä etumme turvaavat sopimukset, voimme tehdä yhteistyötä mihin tahansa suuntaan. Jos joskus tulee tilanne, että emme pysty rahoittamaan nykytasoisia palveluitamme, on niitä kuitenkin saatava läheltä. Talousarvio vuodelle 2011 on niukasti ylijäämäinen. Veroasteen korotus 0,25 prosentilla on vähäinen niitä paineita ajatellen, joita palvelutuotantoon kohdistuu. Verokertymään on ajateltu 2,5 %:n suuruinen lisäys. Ajat ovat paranemaan päin, mutta Varkauden seutua peittää melkoisen laaja ja synkkä, paikallaan pysyvä pilvi. Vuoden 2011 taloudellista tulosta on siten vaikea ennustaa. Eniten toivon sitä, että yksituumaisuus päättäjillä lisääntyy ja yhteistä strategiaa voimme lähteä laatimaan vuoden 2011 aikana. Toivotan osaavalle henkilöstöllemme ja luottamushenkilöille jaksamista ja menestyksekästä vuotta Tenho Hotarinen

4 Joroisten kunta TALOUSARVIO Johdanto kunnan yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Vuoden 2011 talousarviot ovat JJR allianssikunnissa edelleen nettobudjetointiin perustuvia. Yhteistyö perustuu kustannustietoisuuteen ja palveluiden tuotteistamiseen. Tuotteiden määrissä ja hinnoissa on alkanut tapahtua vakiintumista ja ohjausjärjestelmästä on saatu huomattava määrä informaatiota johtamiseen ja päätöksentekoon. Ohjausjärjestelmämme on valtakunnallisestikin varsin innovatiivinen, vaikkakin se on vaatinut ja edelleen vaatii kehitystyötä. Talousarviossa 2011 seurannan perusteena on valtuuston vahvistama sitovuustaso, joka sitoo tuotantoa määrärahojen käytössä. Sitovan tason määrärahataulukkoa seuraa tuotetaulukko, joka on tavoitteellinen ja informatiivinen. Nettobudjettien ja tuotteiden tarkoitus on tehdä toiminta siten läpinäkyväksi, että kukin kunta maksaa omien rakenteidensa mukaisesti palveluiden käytöstä. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan palveluita, peritään tästä palvelusta asukkaan kotikunnalta tuotelistan mukainen hinta. Kukin isäntäkunta laskuttaa sisäisellä laskutuksella omien nettobudjetoitujen palveluyksiköidensä käytöstä. Tuotteistettujen palveluiden ohella talousarvioon sisältyy tuotteistamattomia palveluita ja erillismäärärahoja. KUNNAN VISIO Joroinen Savon Pariisi. Joroisissa Sinulle ja perheellesi tarjotaan laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen asuin- ja harrastusympäristö sekä huoliteltu kulttuurimaisema. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT A) Tasapainoinen kuntatalous B) Hyvin toimivat, kustannustehokkaat palvelut kuntalaisille toimivin sopimuksin, yhteistyössä toiminnallisista lähtökohdista eri kumppaneiden kanssa C) Kunnan kehittäminen houkuttelevaksi ja viihtyisäksi asuin- sekä yrityskunnaksi ja hyvinvointia sekä vapaa-aikaa tukevaksi KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kohta A - menojen jatkuva tarkkailu ja talouden seurantajärjestelmän kehittäminen - talousarvion tarkka noudattaminen - palvelujen priorisointi - tulopohjan kasvattamiseen etsittävä keinoja - tuottamattoman pääoman realisointi Kohta B - uusien, luovien toimintatapojen ja yhteistyövaihtoehtojen etsintä - hyvien ja toimivien käytäntöjen soveltaminen omassa kunnassa - henkilöstöpolitiikka

5 Joroisten kunta TALOUSARVIO Kohta C - kunnan imagon ja markkina-arvon kasvattaminen uudistamalla ja kehittämällä markkinointiviestintää - vapaa-ajan palveluiden kehittäminen ja kunnossapito - golfalueen kaikinpuolinen kehittäminen Edellä oleva valtuuston strategiasuunnitelma on otettava kaikessa toiminnassa ja talouden suunnittelussa huomioon. TALOUS- JA PALVELUSTRATEGIAT Tasapainoista taloutta pidetään toiminnan ja palvelun lähtökohtana. Tasapainoisen talouden ylläpitämiseksi painotetaan valtuuston vahvistamia kriittisiä menestystekijöitä (strategiasuunnitelma kohta A). Pitkäaikaisen velan määrää vähennetään valtuustokauden aikana. Vuosikate ylittää poistojen määrän kolmen vuoden ajan keskiarvona laskettuna. Vuosikate riittää nettoinvestointien toteuttamiseen. Palvelutuotannossa noudatetaan myös valtuuston asettamaa päämäärää sekä valtuuston valitsemia menestystekijöitä ko. päämäärän saavuttamiseksi (strategiasuunnitelma kohta B). ELINKEINOSTRATEGIA Elinkeinostrategia linjaa keskeisiksi kehittämiskohteiksi seuraavat toimialat: 1. Maaseutuyrittäjyys 2. Metalliosaaminen 3. Matkailu, jossa kehittämiskohteena on erityisesti Kartano Golf Oy:n alueet. Kunnan kehittämisessä houkuttelevaksi asuin- ja yrityskunnaksi painotetaan markkinointiviestintää sekä vapaa-ajanpalveluiden ja golfalueen kehittämistä strategiasuunnitelman mukaan myös kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjonta huomioiden. Kaiken kehittämisen perustana on maankäytön tehostaminen sekä kunnan markkinoinnin avulla saatava kasvava väestöpohja ja uudet sekä säilyvät työpaikat. Uusien asukkaiden sekä yritysten saamiseksi tarjotaan kilpailukykyisiä asuin- ja yritystontteja. Uuden yritystoiminnan keskeisiä sijoituspaikkoja ovat kirkonkylän taajaman läheisyydessä alue Hotelli Joronjäljestä lentoasemalle ja Kuvansissa Teollisuustien yritystoiminnan alue. Koko kunnan alueella tarjotaan yritystoiminnalle sijoituspaikkoja ja toimintaedellytyksiä huomioiden myös pienet yritykset. Toimialapanosten lisäksi kunta harrastaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja pyrkii edistämään yrittäjä-myönteisyyttä. Kunta keskittyy yritysilmaston ja yritysten toimintaympäristön parantamiseen, mutta on mukana myös yritysten arkielämässä erityisesti yhteistyössä yritysten tilakysymysten ratkaisemiseksi. HENKILÖSTÖSTRATEGIA Joroisten kunta noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, joka edistää henkilöstön työhyvinvointia ja osaamisen kehittymistä sekä koko organisaation tuloksellisuuden parantumista. Kunnan henkilöstöpolitiikka on johdonmukaista, oikeudenmukaista, vuorovaikutteista ja aktiiviseen kehittämistyöhön kannustavaa.

6 Joroisten kunta TALOUSARVIO Tähän päästään seuraavilla toimenpiteillä: - johtajuuden ja johtamisen kehittäminen, joka tukee organisaation kykyä selviytyä erityisesti muutostilanteissa - henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen monipuolisilla henkilöstön kehittämistoimilla, suunnitelmallisella henkilöstökoulutuksella sekä ammatillisella täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksella - toimintatapojen kehittäminen mm. palkkojen harmonisoinnin ja palkkausperusteiden yhtenäistämisellä - henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen tukemalla henkilöstön terveyttä, viihtyvyyttä ja hyvää työilmapiiriä - tuloksellisuuden edistäminen tarkastelemalla toimintatapoja, kehittämällä henkilöstön tehtäviä ja työnjakoa sekä tuottamalla innovaatioita - tuloksellisuuden arviointia varten asetetaan työyksiköissä tavoitteet ja määritetään mittarit ja suoritustasot KUNNAN PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2012 Joroinen on vaalikauden vv itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Joroisten kunta on järjestänyt koulutus-, tutkimus- ja kehittämisrakenteet sekä yhteistyömuotonsa Pieksämäen ja Varkauden seutujen kanssa. Maaseutuelinkeinoja ja pienimuotoista yritystoimintaa on tuettu ja kehitetty Rajupusu Leader ry:n kautta. Joroisten työllistymisen aste ja työssäkäyvien määrä on kasvanut. Joroisten kunta on järjestänyt kuntalaisilleen kustannustehokkaat ja toimivat palvelut yhteistyörakenteita ja muotoja kehittämällä. Valtion vaatimiin haasteisiin (PARAS hanke ja terveydenhuoltolainsäädäntö) on löydetty ratkaisu ja valittua toimintamallia on siten kehitetty, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Aktiivisella maankäytöllä on pystytty luomaan kysyntää asumis- ja teollisuustonttien osalta. Maankäytölliset valmiudet, kuten yleiskaavat, asemakaavat ja kunnan maanomistus strategisesti tärkeillä alueilla ovat ajan tasalla. Yrityspuisto on saatu alulle ja Kuvansin teollisuusalueelle on onnistuttu saamaan uusia investointeja. Kunnan imago ja markkina-arvoa on kasvatettu markkinaviestinnän keinoin siten, että Joroinen on kysytty ja viihtyisä asuin- ja yrityskunta. Joroisten kunta on henkilöstöä arvostava sekä maineeltaan hyvä ja vetovoimainen työnantaja. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET VUODELLE 2011: 1. Vuosi 2011 toteutuu tasapainoisena. 2. Budjettikuri - palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat ja ovat vastuussa enintään 1,5 %:n suuruisesta palkkamenojen (lähtökohtana elokuu 2010 maksettavat palkat) ja 1,0 % suuruisesta muiden menojen kasvusta verrattuna vuoden 2010 talousarvioon - palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotemääriä jäljempänä annettavien ohjeiden mukaisesti. Palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua.

7 Joroisten kunta TALOUSARVIO Työpaikkaomavaraisuus on 77 %. Yritysten nettomääräinen lisäys 20 kpl. 4. Kunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollon yhteistyörakenteista tehdään päätös v elokuun loppuun mennessä. 5. Golfin asemakaava saadaan toteutuksen alle. YLEINEN TALOUSKEHITYS Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotusten perinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin 230 tuhatta henkilöä. Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti.

8 Joroisten kunta TALOUSARVIO Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä ensi vuotta koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa (Kuntataloustiedote 2010). Myöhemmin vuoden aikana työllisyysnäkymät ovat muuttuneet valoisammiksi. TALOUSARVION LAADINNAN PERUSTEITA Menot Palkkamenojen osalta on varauduttu enintään elokuun 2010 palkkasumma + 1,5 %:n mukaiseen nousuun. Muiden menojen osalta nousu saa olla enintään 1,0 %. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 16,0 % ja se budjetoidaan tehtäville palkkojen suhteessa. Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määriteltyjen prosenttien mukaan (21,21 % ). Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 6,0 % palkkasummasta. JJR-kunnat ovat keskisuuria työantajia ja niiden KuEL:n varhaiseläkemenoperusteinen eli ns. VARHE-maksu jakaantuu yhteisvastuulliseen osaan ja oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella määräytyvään osaan. VARHE-maksun tarkka arviointi ei ole mahdollista ja ilmoitetaan vasta tammikuussa Kevan arvio on 1 % palkkasummasta. Se budjetoidaan ja kirjataan tehtäville KuEL-palkkamenojen suhteessa ja otetaan huomioon tuotteen hinnassa. KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja kunnan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella määräytyvään VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle yksikölle. Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään taloushallinto-ohjelman mahdollistamalla tavalla. Eläkemenoperusteista maksua budjetoitaessa on hyvä muistaa, että maksun määräytymiseen vaikuttaa vain ennen vuotta 2005 karttunut maksussa oleva eläkemeno. Maksun suuruuteen eivät vaikuta vuoden 2011 palkkamenot, eikä maksun määrään voi vaikuttaa vuonna 2011 tehtävillä henkilöstöratkaisuilla. Tämän vuoksi Keva suosittelee, että maksuun varaudutaan euromääräisellä summalla, joka ei ole yhteydessä vuoden 2011 palkkoihin.

9 Joroisten kunta TALOUSARVIO Kunnan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perustella määräytyvä VARHE-maksu ei saa sisältyä tuotteen hintaan. JJR:n ulkopuolisessa laskutuksessa KuEL eläkemenoperusteinen ja VARHE-maksu, joka määräytyy kunnan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella, otetaan huomioon (selvitys kirjanpitoyksiköltä). Yleiskustannukset Vuoden 2011 talousarvioon tuotteiden kustannuksiin lasketaan toimialoittain vain toimialan yleiskustannukset. Toimialan yleiskustannukset Toimialan yleiskustannukseen sisältyvät yhteislautakunnan menot, toimialajohtajan palkkauskustannukset ja sovitun kansliahenkilöstön palkkausmenot. Prosentin määrittelee toimiala itse ja sitä laskettaessa toimialan hallinnon kustannuksia suhteutetaan toimialan alaisten, isäntäkuntana tuottamien tuotteistettujen ja tuotteistamattomien yksiköiden yhteenlaskettuihin kustannuksiin. Toimialan yleiskulua laskettaessa ei huomioida toimialan erillismäärärahoja jakajassa. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki tuotteille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. Tulot Tuloveroprosentti on 19,25 (nostettu edellisestä vuodesta 0,25 prosenttiyksikköä). Kiinteistöveroprosentit säilyivät edellisen vuoden tasolla (yleinen 0,80 %, vakituiset asuinrakennukset 0,35 %, muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,85 % ja voimalaitokset 1 %). Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Kukin kunta budjetoi omat asiakasmaksutulonsa ja laskuttaa ne asiakkailta. Isäntäkunta budjetoi tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, matalapalkkatuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) ja huomioi ne tuotehintoja laskiessa vähentävänä eränä. Investoinnit Investointien alaraja on JJR kunnissa euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon).

10 Joroisten kunta TALOUSARVIO Talousarviokirjan rakenne Johdanto Käyttötalousosa Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla toiminnan kuvaus, vastuuhenkilö, sitovat tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja tuloarviot sekä perustelut ja tunnusluvut. Lisäksi informatiivisena osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset. On huomattava, että tuotantomäärien ja tuotehintojen perusteella lasketut määrärahatarpeet voivat poiketa sitovista määrärahoista tuotehintojen laskentaan liittyvistä syistä. Vastuuhenkilö Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Tavoitteet Tavoitteita asetetaan 2 3 kappaletta ja niiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Laissa määrätty tehtävä ei ole koskaan tavoite. Selvitykset ym. perustelut Perusteluita sisällytetään talousarvioon vain erityisen olennaisesta päättäjille kerrottavasta informaatiosta. Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan korkeintaan kolme olennaisesti toimintaa kuvaavaa tunnuslukua. Erillismääräraha Erillismäärärahaa koskevan meno- ja/tai tuloarvion sisällyttää jokainen kunta omaan talousarvioonsa. Tuotteistettuunkin toimintaan voi liittyä erillismääräraha, joka varataan talousarvioon erikseen. Tuotteistamaton toiminta Tuotteistamaton toiminta on toimintaa, jota ei ole voitu tuotteistaa tai jota ei ole tuotteistettu erityisestä syystä. Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Tuotteet Edellisten osioiden lisäksi talousarviossa esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät ja tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa mm. edellä kuvattujen tulojen

11 Joroisten kunta TALOUSARVIO käsittely, saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain entiseen tapaan. Toteutuneet tuotemäärät raportoidaan kolmannesvuosittain. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja. Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat. Tuotekuvaukset Talousarviokirjassa tuotekuvauksen tulee olla lyhyt ja kuvata nimenomaan tuotteen sisältöä. Vuosisopimukset Talousarviovuoden vuosisopimukset valmistellaan talousarviolaadinnan ohessa ja ne hyväksytään lopullisesti kuntakohtaisten talousarvioiden käsittelyn yhteydessä. Vuosisopimuksien liitteenä esitetään varsinaiset tuotekalkyylit, tarkat tuotekuvaukset ja tuottavan yksikön henkilöstölistat. Vuosisopimuksissa sovitaan myös talousarviomuutosten perusteista. Laskutus Kuntien väliset laskutukset tapahtuvat kirjanpidosta saatavien kertyneiden kustannusten mukaan kuukausittain siten, että mennyt kuukausi laskutetaan seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Tekninen toimi laskuttaa vuokrat kuten tällä hetkellä (1/12 talousarvioon varatusta). Investointiosa Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketaso on valtuustoon nähden sitova. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien hankkeet. Tuloslaskelma- ja rahoitusosat Kokonaistalous (kunta, vesihuoltolaitos, liikelaitos). Alijäämän kattamislaskelma Rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmamuodossa Taloussuunnitelmavuodet sisältävät laskelmat Liikelaitoksen taloussuunnitelma Kunnallisen liikelaitoksen erillinen taloussuunnitelma Taloussuunnitelmavuodet Taloussuunnitelma käsittää vuodet Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio. Taloussuunnitelmavuosien määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset.

12 Joroisten kunta TALOUSARVIO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS KUNNANJOHTAJA kunnanjohtaja KEHITYS- JA HALLINTO-OSASTO kehitysjohtaja SIVISTYSLAUTAKUNTA ELINKEINOJAOSTO HENKILÖSTÖJAOSTO ENERGIALAITOS ESITTELY JOHTOKUNTA sivistysjohtaja kehitysjohtaja henkilöstöpäällikkö Energialaitoksen johtaja HENKILÖSTÖORGANISAATIO KEHITYS- JA HALLINTO-OSASTO

13 Joroisten kunta TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUSOSA VAALITOIMINTA Sisältää keskusvaalilautakunnan, äänestysalueiden vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan menot Vuonna 2011 järjestetään eduskuntavaalit. Valtio maksaa korvausta valtiollisten vaalien järjestämisestä. Tavoite: Vaalit toimitetaan virheettömästi ja tulospalvelu on nopeaa. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri Vaalit Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TARKASTUSTOIMINTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanvaltuuston päätettävät kunnan hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat sekä arvioida vuosittain toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Lisäksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta Tilintarkastus kilpailutettiin vuonna 2009 ja tehtävässä jatkaa Kuntatarkastajien Clavis Oy valtuustokauden Vastuuhenkilö: Kunnansihteeri Tilien ja hallinnon tarkastus Toimintakulut Toimintakate KUNNAN JOHTO Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio sekä koko joroislainen yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, toiminta-ajatus, asetetut strategiat, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet kullekin vuodelle toteutuvat. Talousarvioon on laadittu merkittävä osa palvelualueista ja niiden tulosyksiköistä tuotteistuksen periaatteella. Palveluiden tilaajina toimivat kunnanvaltuusto ja hallitus.

14 Joroisten kunta TALOUSARVIO Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Talousarviossa ja suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalousosassa valtuusto päättää strategiasta ja hyväksyy toimielimille annettavat määrärahat palvelujen järjestämiseksi. Samalla valtuusto antaa tavoitteet ja mittarit, joilla palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan. Valtuusto antaa myös liikelaitoksille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen alaisina luottamushenkilöeliminä toimivat sivistyslautakunta, elinkeinojaosto, henkilöstöjaosto ja energialaitoksen johtokunta. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. - kunnanhallitus valmistelee valtuustolle kesäkuuhun 2011 mennessä kaksi ratkaisumallia PARAS hankkeen vaatimuksiin - talousarvio 2011 toteutuu valtuuston päätöksen mukaisena - päätösten lukumäärä hallitustasolla vähenee 10 % verrattuna vuoteen 2010 noudattamalla tarkemmin hallintosäännön määräyksiä - golfin asemakaava ja sitä koskevat aluerakentamissopimukset ovat valmiita Tp 2009 Ta 2010 Ta 2011 M % 1311 Kunnanvaltuusto Toimintakulut Kunnanhallitus Toimintakulut Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja

15 Joroisten kunta TALOUSARVIO KEHITTÄMIS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Keskushallinto ja elinkeinotoimi organisoituivat uudelleen hallintopalveluihin ja kehittämispalveluihin vuoden 2010 alussa. Yksikön esimiehenä toimii kehitysjohtaja. Yleishallinto Hallintopalvelut Yksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta Henkilöstöpäällikkö on yhteinen Juvan ja Rantasalmen kuntien kanssa. Palvelut ovat tuotteistamattomia. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri. Palveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen, arkistonmuodostussuunnitelmat 1. Palvelutuotannon organisointiin liittyvät prosessikuvaukset ovat valmiit ja käyttöönotettavissa vuoden 2012 alusta 2. Arkistonmuodostussuunnitelmat saadaan valmiiksi vuoden 2011 aikana Yhteistoimintaosuudet - kunnalle merkityksellisissä yhdistyksissä ollaan mukana. Yhteistoimintaosuuksissa ovat Suomen Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sekä Etelä-Savon maakuntaliiton jäsenmaksut (yht , josta on Kuntaliiton ja työmarkkinalaitoksen maksua ja maakuntaliiton maksua, loput on seutuyhteistyötä). Muut kulut kohdassa ovat seuraavien yhdistysten jäsenmaksut: Saimaan syöpäyhdistys ry, SPR, Joroisten Vanhustentaloyhdistys ry, Viitostie ry, Rajupusu-Leader ry, Keski-Savon Uusyrityskeskus ry, Ilmarin tuki ry. Tp 2009 Ta 2010 Ta 2011 M % 1322 Hallintopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tyky-toiminta JJR - kuntien yhteiset toimintaohjeet työhyvinvoinnin lisäämiseksi on yhteisesti hyväksytty. -työyksiköt ovat sisäistäneet aktiivisen aikaisen puuttumisen. Pitkissä poissaoloissa tehdään suunnitelma työhön paluusta sekä tuetaan työntekijää yhdessä työterveyshuollon kanssa.

16 Joroisten kunta TALOUSARVIO sairauspoissaolot keskimäärin korkeintaan 15 kalenteripäivää/henk/vuosi. - toteutetaan työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta työyksikkökohtaisia kehittämistoimenpiteitä, joista informoidaan henkilöstöpäällikköä. Tykytoimintaan on varattu yhteensä euroa, josta liikunta/kulttuurilippuihin (50 /henk/vuosi). Loput käytetään yhteisiin tapahtumiin (pikkujoulut, konsertti). Ystävyyskuntatoiminta Ystävyyskuntatoiminnan tarkoituksena on rakentaa kansainvälistä ulottuvuutta sekä kuntalaisten että yritystoiminnan puitteissa. Joroisten kunnan ystävyyskunta Virossa on Ylenurmi. Ystävyyskuntatoimintaa varten on valtuuston asettama toimikunta, joka päättää määrärahan käytöstä. Määrärahaa on varattu 2500 euroa. Joroisten historia II-osa Historiateoksen saaminen painokuntoon (alkuperäisen suunnitelman mukaan Joroisten historia II piti valmistua vuoden 2009 aikana. Aikataulu myöhästynee noin vuodella). Perustelut: Joroisten historia II kirjoittajan palkkiot ja muut työhön liittyvät sopimuksen mukaiset kustannukset. Sopimuksen mukaan seurakunta maksaa 40 % ja kunta 60 % kustannuksista. Painatuksiin ei ole varattu rahaa, koska teoksen valmistuminen ei ole varmistunut. Määrärahaa on varattu e. Vastuuhenkilö: Kunnansihteeri Ay- ja työsuojelutoiminta Ay- ja työsuojelutoimista järjestetään JJR- kunnissa yhteisesti. Isäntäkunta maksaa kyseisen järjestön pääluottamusmiehen kustannukset. Kustannukset jaetaan edustettavien mukaan vuoden lopussa. Siirtymäkauden loputtua vähenevät ay-toiminnan kustannukset. Työsuojelutoimikunta on JJR - kuntien yhteinen, kustannukset jaetaan kuntien kesken. Vastuuhenkilö: Kunnansihteeri Yhteisen työsuojelutoimikunnan toiminnan vakiinnuttaminen. Tp 2009 Ta 2010 Ta 2011 M % 1330 Ay- ja työsuojelutoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tp 2009 Ta 2010 Ta 2011 M % 1324 Jakamattomat eläkemenot Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

17 Joroisten kunta TALOUSARVIO Joukkoliikenne Joukkoliikenteen tavoitteena on kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen Vastuuhenkilö: Kunnansihteeri. Perustelut: Yksikköön sisältyvät menot osuuksista seutulippuihin ja osuudesta linjayhtiöiden aikataulujulkaisuun sekä osuus kuljetussihteerin palvelujen ostosta. Tulona ovat valtionavustukset seutulippuihin. Palveluliikenne Palveluauto Palin kustannus (palveluauto toimii sekä kutsuliikenteenä että vakiintuneilla viikoittaisilla reiteillä). Merkittävä osa asiakkaista on kunnan omia asiakkaita (kotipalvelu, kehitysvammaisten päivätoiminta). Tavoite: Käyttäjämäärien lisääminen niin, että palvelun tarjoaminen kuntalaisille olisi edelleen mahdollista. Tp 2009 Ta 2010 Ta 2011 M % 1381 Joukkoliikenne Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Palveluliikenne Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Työllisyyden hoito Kunnan osuudet vaikeasti työllistettävien hankkeisiin: Meet - hanke, Nutu ja Etelä-Savon Liikunta. Kunnan maksuosuuksien minimoiminen pitkäaikaistyöttömien sanktiomaksussa. Kunnan yleisten alueiden kunnossapito kustannustehokkaasti. Tp 2009 Ta 2010 Ta 2011 M % 1391 Työllisyyden hoito Toimintatuotot Toimintakate Kehittämisyksikkö Atk-palvelut Tulosyksikkö hoitaa Joroisten kunnan atk-palvelut, verkon ylläpidon sekä päivitykset.

18 Joroisten kunta TALOUSARVIO Atk-tukipalvelusta ei ole sisäiseen myyntiin kehitetty tuotteita, joten atk:n kustannukset jaetaan toimintayksiköille käytössä olevien työasemien suhteessa. Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja 1. Koulupuolen IT- järjestelmän uusiminen kevään 2011 aikana. 2. Lähituki ratkaisee 70 % työasemien ongelmista etähallinnan kautta. 3. Kunnan tietoturvaohjeistus on päivitetty mukaan lukien mobiililaitteiston tietoturvan ja käyttöohjeistuksen. Tp 2009 Ta 2010 Ta 2011 M % 1360 Atk-palvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Elinkeinoelämän kehittäminen Elinkeinojen kehittämistoiminnan tarkoituksena on turvata yritystoiminnan toimintaedellytykset ja niiden edelleen kehittyminen, lisätä yritysten ja työpaikkojen määrää sekä kasvattaa Joroisten kunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa koskien yritystoiminnan investointeja ja yritysten sijoittumista. Laajakaista kaikille -hanke aloittaa rakentamistoimet kesällä 2011 ja budjettiin on varattu euroa hankkeen kuntarahaosuudeksi investointiosaan. Hyvä Kylä -hankkeelle on saatu rahoitus Leaderista, varsinaista kuntarahaa ko. hankkeeseen ei tarvita. Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja 1. Työpaikkaomavaraisuus 77 % 2. Yritysten nettolisäys on 20 kpl 3. Liikenneaseman rakentaminen alkaa Tp 2009 Ta 2010 Ta 2011 M % 1371 Elinkeinoelämän kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,5

19 Joroisten kunta TALOUSARVIO Matkailun kehittäminen Matkailun kehittämistoiminnan tarkoituksena on järjestää olevasta yritystoiminnasta riittävä matkailuinfo, kasvattaa matkailualan työpaikkojen, yritysten ja matkailutuotteiden määrää sekä hyödyntää valittujen kunnan markkinoinnin perusteiden avulla kunnan imagoa. Matkailuinfon kesätyöntekijän palkkaukseen on varattu 4000 ja matkailutoimialan markkinointikuluihin Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja 1. Messukontaktien etukäteis- ja jälkikäteistyö tehostuu, mittarina saadut uudet kontaktit ja konkreettiset toimenpidemäärät. 2. Tapahtumien näkyvyys mediassa kasvaa. 3. Matkailuinfon siirtämisestä liikenneasemalle saadaan sopimus. Tp 2009 Ta 2010 Ta 2011 M % 1375 Matkailun kehittäminen Toimintakulut Kunnan johtamisen ja yleishallinnon sekä elinkeinotoiminnan projektit Projekti- ja hanketoiminnan tarkoituksena on edistää kunnan kokonaistavoitteiden toteutumista ajallisesti ja resursseiltaan rajatuissa tavoitteellisissa kokonaisuuksissa. Elinkeinoelämän projektitoiminnan tarkoituksena on vahvistaa ja edistää elinkeinoelämän tavoitteiden toteutumista määrällisesti ja ajallisesti rajatuin resurssein. Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja 1. Hyvä Kylä -suunnitelma valmistuu. 2. Hyvä kylä -hanke tuottaa konkreettisia investointi- ja kehittämishanke-esityksiä 3. Laajakaistan rakentaminen alkaa ja liittymiä saadaan ensivaiheeseen RaJuPuSu- hankkeet Wäläkky uusyrityskeskus Leader * Hallinnon osuus * hankkeille menevä osuus Leader yhteensä kalatalousryhmä ohjelma Yhteensä Keski-Savon alueen hankkeet Rautainen Savo -jatkohanke Tekno Savo Toteemi hanke Yhteensä Koko-ohjelma Koko-ohjelma -> kunnan osuus Koko-ohjelman erilliset hankkeet Yhteensä Laajakaista koordinaatiohanke Kaikki hankkeet yhteensä

20 Joroisten kunta TALOUSARVIO KUNNAN AVUSTUKSET 2011: Järjestö tp 2009 ta 2010 ta 2011 Veteraaniasiain neuvottelukunta Joroisten 4H-yhdistys Savon Säätiö Vanhus- ja vammaisneuvosto Itä-Suomen pelastushelikopterin tuki ry Varkauden seudun Wamdy ry Joroisten seudun työttömät Veteraanijuhlaan kuljetus Tampereelle 1000 Ryhmäkotien automaattinen sammutuslaitteisto Veteraanien siivousapu Varaus 3000 Yhteensä Elinkeinotoimen avustukset 2010 Joroisten Musiikkiyhdistys Joroisten Teräsmieskisat Kesäteatteri yhteensä Eri palvelualueilla olevat avustukset: ta 2009 ta Keskushallinto - yleishallinto elinkeinotoimi maksullisen lomituksen tukeminen Terveyspalvelut - eläinlääkintä Sivistyspalvelut - kulttuuritoimi liikuntatoimi nuorisotoimi vapaa-aikatoimi Tekniset ja liiketoimintapalvelut - yksityistieavustukset vesihuoltoavustukset avustus veneseuralle avustus vaikeasti työllistettäville 0 - jätevesineuvoja hanke Yhteensä

21 Joroisten kunta TALOUSARVIO Maaseutu- ja lomatoimen toimiala Maaseututoimi Maaseutuhallinto on Rantasalmen maaseutulautakunnan (yhteislautakunta) alainen palvelu- ja tulosyksikkö, joka hoitaa sille osoitetut maaseutuhallinnon tehtävät Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Asiakaspalvelua tarjotaan kaikkien JJR - kuntien kuntakeskuksissa. Sulkavan kunnalle myydään maaseutuelinkeinoviranomaisen työaikaa yksi päivä viikossa. Vastuuhenkilö: maaseutupäällikkö Tavoite: Maataloushallinnon valtakunnallinen uudistus vuosina toteutetaan kehittämällä nykyistä JJR-yhteistyötä, jossa Rantasalmen kunta toimii maaseututoimen isäntäkuntana. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: TP 2009 TA 2010 TA 2011 Erillismääräraha Tuotekuvaus (lyhyt); maaseutuhallinnon viranomaispalvelu Maataloustukiin liittyvät tehtävät -asiakaspalvelu kunkin kunnan toimipisteessä - maataloustukihakemusten hallinnollinen käsittely - viljelijöiden neuvonta ja koulutus Muut viranomaistehtävät - hallintoon liittyvät tarkastukset ja valvonnat: hukkakauratarkastukset ja korvaushakemuksiin liittyvät tarkastukset Muut hallinnonalan tehtävät - ohjausryhmätyö sidosryhmähankkeissa Tunnusluvut: henkilöstö, htv 4,3 4,1 4,0 4,0 aktiivimaatiloja käsitelty tukia milj. 19,47 19,49 19,49 (arvio) 19,45 Lomatoimi Lomatoimi tuottaa lomituspalvelut maatalousyrittäjille lomituslain ja asetuksen mukaisesti. Toiminta perustuu v tehtyyn lomituksen toimeksiantosopimukseen rahoittajan Mela:n kanssa. Lomituspalvelun toiminta-alue muodostuu Joroisten, Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnista ja Savonlinnan länsipuolesta. Vastuuhenkilö: lomituspäällikkö

22 Joroisten kunta TALOUSARVIO Vuosilomalomitus keskimäärin 25,5 päivää/lomansaaja 2. Sijaisapulomitus vähintään 90 % lomitustarpeesta toteutuu h maksullinen lomitus, palvelun käyttö ylittää vuoden 2010 tason. 4. Palvelusuunnitelmatyö alkaa ja sen toteutus vv Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Maaseutu- ja lomatoimi Toimintakulut Tuotekuvaukset: Lomitushenkilöstön suorittama lomitustunti. Lomituspäivän pituus määräytyy yrittäjän oman työsidonnaisuuden mukaisesti. Perustelut: Toiminnan henkilöstöresursseja sopeutetaan palvelutarpeen ja rahoituksen mukaiseksi. Tunnusluvut: Lomituspäivät päivää, päivän pituus valtakunnallisen keskiarvon mukaisena. PERUSTURVAN TOIMIALA PERHEPALVELUALUE Perhepalvelualueella järjestetään ja tuotetaan varhaiskasvatuspalveluja ja sosiaalityön palveluja, joihin kuuluvat lastensuojelu, toimeentuloturva, päihdehuolto, vammaispalvelu ja muu sosiaalityö sekä kehitysvammahuollon palveluja. VARHAISKASVATUS Toiminnan kuvaus: Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä on 100 (ml. esioppilaat). Perhepäivähoidossa (ml. ryhmäperhepäivähoitokodit) olevien lasten lukumäärä on 104. Yksi ryhmäperhepäiväkodeista tarjoaa vuorohoitoa ja muutamalle lapselle ostetaan päivähoitoa muista kunnista. Yöhoito ostetaan Varkaudesta. Vastuuhenkilö: Perhepalvelupäällikkö (erillismäärärahat), varhaiskasvatuksen esimies (tuotteet). 1. Täyttöaste päiväkodeissa 105 % ja ryhmäperhepäiväkodeissa 100 % 2. Joroisten kunnan varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään v aikana

23 Joroisten kunta TALOUSARVIO Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Varhaiskasvatus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tuotekuvaukset : Päiväkotihoitotunti Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukainen kasvatus ja hoito. Toiminta sisältää myös tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Hoitopäivän aikana lapsi saa hoitoajasta riippuen vähintään yhden lämpimän aterian ja tarpeen mukaan aamu-, väli- ja iltapalan. Esiopetustunti Kunnan esiopetussuunnitelman ja lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen opetus päiväkodissa sekä tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Opetuksen aikana lapsi saa vähintään yhden lämpimän aterian sekä tarvittaessa välipalan. Perhepäivähoitotunti Hoitajan tai lapsen kotona tapahtuva lapsen hoito, kasvatus ja opetus (ryhmässä enintään 4 alle kouluikäistä kokopäivähoitolasta ja 1 osapäivähoidossa oleva esioppilas) sekä tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Hoitopäivän aikana lapsi saa hoitoajasta riippuen vähintään yhden lämpimän aterian ja tarpeen mukaan aamu-, väli- ja iltapalan. Vuoropäivähoitotunti Lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuva 0-7 -vuotiaiden hoito, kasvatus ja opetus päivä- tai ryhmäperhepäiväkodissa. Hoitoon sisältyy hoitoajan mukaan määräytyvät ateriat. Toiminta sisältää myös erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Ryhmäperhepäivähoitotunti 8 tai 12 lapsen ryhmässä tapahtuva hoito, kasvatus ja opetus kunnan toimintaan osoittamassa tilassa 0-7 -vuotiaille lapsille. Hoitoajasta riippuen lapsi saa vähintään yhden lämpimän aterian ja tarpeen mukaan aamu-, väli- ja iltapalan hoitopäivän aikana. Toiminta sisältää myös tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintapäivä Ensisijaisesti kotona lapsiaan hoitaville perheille suunnattu kotikasvatusta tukeva tavoitteellinen ja suunnitelmallinen ryhmätoiminta 2-5 h/päivä 0-7 -vuotiaille lapsille (yli 3-vuotiaat lapset yksin ja alle 3- vuotiaat yhdessä vanhempien kanssa). Ateriointimahdollisuus sisältyy toiminta-ajan pituudesta riippuen. Toiminta sisältää myös tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut sekä perheohjaajan toiminnan. Perustelut: Kirkonkylän päiväkodin valmistuminen ja käyttöönotto toukokuussa Iltahoito ja muu vuorohoito (yöhoitoa lukuun ottamatta) keskitetään Kuvansiin ryhmäperhepäivähoitokoti Sinikukkaan. Hoitopaikkojen kysynnän ja osaviikkohoidon (hoitopäiviä 10-15/kk) lisääntyessä lapsia on päiväkodeissa enemmän kuin on hoitopaikkojen määriä.

24 Joroisten kunta TALOUSARVIO Tunnusluvut: TA 2010 TA 2011 Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä 12/12,2 15/15 % päiväkodeissa/% Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten lukumäärä 5/5,1 5/4,8 % perhepäivähoidossa /% Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen piirissä Lasten kotihoidontuen saajien määrä Kunnassa olevat 0-6 v. lapset Tuotantomäärä ja hintaluettelo TP 2009 TA 2010 TA 2011 Menoarviot kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä Iitosenrannan , , , päivähoitotunti Iitosenrannan , , , esiopetustunti Kuvansin , , , päivähoitotunti Kuvansin esiopetustunti , , , Perhepäivähoito , , , Kaitaisen ryhmis , , , Kerisalon ryhmis , , , Kolman ryhmis , , , Sinikukan ryhmis , , , Avoin varh.kasvatustoimintapäivä , , , Yhteensä SOSIAALITYÖ Toiminnan kuvaus: Lastensuojelu sisältää avohuollon tukitoimet ja lastensuojelun jälkihuollon, lastensuojelun perhehoidon ja laitoshoidon sekä Alvari-perhetyön. Toimeentuloturva sisältää toimeentulotuen, täydentävän toimeentulotuen, ehkäisevän toimeentulotuen sekä kuntouttavan työtoiminnan. Päihdehuolto sisältää polikliinisen päihdetyön, päihdehuollon laitoshoidon sekä muun päihde- ja raittiustyön. Vammaispalvelut sisältävät vammaisten asumispalvelut, asuntojen korjaustyöt, henkilökohtaisen avun, kuljetuspalvelut sekä muut palvelut ja tukitoimet. Muu sosiaalityö sisältää mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, sosiaalihuollollisen työtoiminnan, perheasiain sovittelun, sosiaaliasiamiestoiminnan, sosiaalipäivystyksen, nuorten työpajatoiminnan sekä Mielenterveyskuntoutujien Päiväpirtin. Vastuuhenkilö: Perhepalvelupäällikkö

25 Joroisten kunta TALOUSARVIO Lisätään kuntouttavan työtoiminnan suunnitelmallisuutta laatimalla yhteinen lomakkeisto JJRkuntiin 2. Lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa huostaanotetun lapsen vähintään kaksi kertaa vuodessa 3. Toimeksiantosopimuksella työskenteleville sijaisvanhemmille järjestetään yksi toimintapäivä vuodessa 4. Mahdollisissa uusissa lastensuojelusijoituksissa ensisijainen sijoitusmuoto on perhehoito 5. Työpajan asiakkaista yli puolet on alle 25-vuotiaita 6. Työpajan toiminnan kautta opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan etsitään 12 asiakkaalle Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Sosiaalityö Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tuotekuvaukset: Sosiaalityöntunti Yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä asiakkaiden tukeminen omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä mm. toimeentulotuen, päihdehuollon, vammaispalvelun, lastensuojelun, kuntouttavan työtoiminnan ja lastenvalvojan toimenpiteiden avulla. Mielenterveyskuntoutujan päivätoimintatunti Mielenterveysasiakkaan toimintakyvyn tukeminen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti joko ryhmätoimintana tai yksilöohjauksena. Toiminnan sisältönä avustaminen ja ohjaaminen päivittäisissä toiminnoissa (ruoanvalmistus, vaatehuolto, kodinhoito, hygienia, terveydenhuolto) ja asioiden hoito, ryhmätoiminta ja vapaa-ajan toimintaan ja harrastuksiin tukeminen. Lähtökohtana asiakkaan yksilölliset tarpeet, joilla turvataan riittävä ja joustava avunsaanti. Perustelut: Vaikeavammaisten tulkkipalvelun siirtyminen Kelalle alkaen. Tunnusluvut: TA 2010 TA 2011 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18-vuotiaiden määrä 9 7 Laskutettavan kunnossapito- ja siivoustyön tuntimäärä/viikko Tuotantomäärä ja hintaluettelo: Joroinen TP 2009 TA 2010 TA 2011 Menoarviot kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä Sosiaalityön tunti , , , Päiväpirtti/ohjaustunti , , , Yhteensä