Kunnanjohtajan katsaus 2. Johdanto kunnan yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 3

Transkriptio

1 Joroisten kunta TALOUSARVIO VUODEN 2010 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kunnanjohtajan katsaus 2 Johdanto kunnan yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 3 Joroisten kunnan visio 3 Strategiat 3 Kunnan päämäärät vuoteen Valtuustotason tavoitteet vuodelle Yleinen talouskehitys 5 Vuoden 2010 talousarvion perusteet 6 Talousarviokirjan rakenne 8 Käyttötalousosa 11 Vaali- ja tarkastustoiminta 11 Kunnan johto kunnanvaltuusto ja -hallitus 11 Kehittämis- ja hallintoyksikkö 13 Maaseutu- ja lomatoimen toimiala 21 Perusturvan toimiala 22 Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala 40 Ympäristötoimen toimiala 56 Tekninen toimiala 58 Investointiosa 65 Tuloslaskelma- ja rahoituslaskemaosat 68 Talousarvion tuloslaskelmaosa, kunta ja vesilaitos 68 Talousarvion rahoituslaskelmaosa, kunta ja vesilaitos 70 Alijäämän kattamislaskelma 71 Tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmaosat, kokonaistalous 72 Joroisten Energialaitoksen talousarvio 74

2 2 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Kunnanjohtajan katsaus Kunnan verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on vuoden 2009 aikana merkittävästi pienempi verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosi 2008 oli täysin poikkeuksellinen verokertymien ja valtionosuuksien suhteen eivätkä sen vuoden suhteen mitkään muutkaan ennusteet pitäneet paikkaansa. Yleensäkin on siten, että kuntien menot voidaan ennustaa ne ovat aina liian suuret ja yli inflatorisen kustannusnousun, koska aina pitää näköjään hyvinvointivaltiossa luoda uutta hyvää ilmaiseksi. Tulopohjan ennustaminen vastaavasti näyttää olevan mahdotonta. Huolimatta vuoden 2008 hyvästä tuloksesta taloutemme näyttää painuvan pysyvästi alijäämäiseksi. Tuloveroasteen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä kiinteistöveroasteen nostamisen ohella ei tuota kunnalle tasapainoista taloutta. Veroasteen korottamiseen kohdistuu siis edelleen suuri paine. Vuodesta 2010 eteenpäin talouden kehityksen voidaan täydellä syyllä arvioida olevan varsin huolestuttava. Varkauden seudun mittasuhteiltaan kohtuuttoman suuret ja ikävät rakennemuutokset heijastuvat näin Joroisten talouteen varsin suoraviivaisesti. Kunnanhallitus asetti tuekseen vuonna 2009 toiminta- ja taloustyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata talouden kehittymistä ja tehdä tarvittavia esityksiä kunnan talouden tasapainottamiseksi. Ryhmä kokoontui useita kertoja ja keskusteli kaikkien hallintokuntien kanssa kunnan palvelutuotannosta. Ryhmä päätyi osaksi hyvän edellisen vuoden tilinpäätöksen ja osaksi menossa olevien valtion hankkeiden (PARAS hanke; terveydenhuoltolainsäädäntö, sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki ym.) sisällön seuraamisen vuoksi tulokseen, että tarvittavat, todennäköisesti varsin suuret ja välttämättömät kunnallispoliittiset linjaukset tehdään keväällä Samalla seurataan kunnan talouden kehittymistä ja linjausten yhteydessä tarkastellaan kunnan palvelutuotannossa tarvittavia muutoksia. Tuotefilosofia ja tuotteistaminen ohjausjärjestelmänä on alkanut toimia paremmin. Parempaa informaatiota kunnan palvelutuotannon määrästä ja kustannuksista ei saada missään päin Suomen maata. Vuoden 2010 aikana toimintaa muutetaan siten, että valtuuston nähden sitova määrärahataso otetaan jälleen käyttöön ja tuotemäärät ja hinnat ovat tavoitteellisia ja informatiivisia. Kaikista taloudellisista uhkakuvista ja hallinnollisista muutospaineista huolimatta palvelutuotantoa on kaikkien (tämä koskee myös ostopalveluissa työskentelevää henkilöstöä) omien edellytystensä mukaan edelleen kehitettävä valitun linjauksen mukaisesti. On lähdettävä siitä, että nykyisellä palvelutuotannon mallilla ja yhteistyöllä parannetaan tuottavuutta. Mahdollisessa hallinnollisessa muutostilanteessa on hyödynnettävä tähän asti tehty kehitystyö uudessa yhteistyössä. Henkilöstöllä on täysi työrauha kehittää omaa toimintaansa ja tuottavuutta; kaikkia tarvitaan mukaan. Kunta ei ole vähentämässä palkattua väkeä eikä lomauttamassa sitä. Toivon kaikilta rakentavaa ja positiivista otetta yhteisen veneen pitämiseksi vakaana. Talouden voimakkaan niukkenemisen vuoksi tulevana vuonna joudumme siis tarkastelemaan palvelutuotantoa varsin ennakkoluulottomasti. Tärkeää ja haasteellista on se, että palvelutuotannon sopeuttaminen, henkilöstön rekrytointitarve ja kiihtyvä eläköityminen osataan sovittaa yhteen siten, että kenenkään, joka töitä haluaa tehdä ja tätä yhteisöä motivoituneesti rakentaa, ei tarvitse olla huolissaan työpaikkansa suhteen. Tämä edellyttää positiivista asennetta ja joustavuutta myös henkilöstöltä. Toivotan luottamushenkilöstölle ja palkatulle väelle haasteellista yhteistyön vuotta Tenho Hotarinen Kunnanjohtaja

3 Joroisten kunta TALOUSARVIO Johdanto kunnan yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Vuoden 2010 talousarviot ovat JJR allianssikunnissa edelleen nettobudjetointiin perustuvia. Yhteistyö pohjautuu tuotekauppaan kuntien välillä. Tuotteiden määrissä ja hinnoissa on alkanut tapahtua vakiintumista ja ohjausjärjestelmästä on saatu huomattava määrä informaatiota johtamisen ja päätöksentekoon. Ohjausjärjestelmämme on valtakunnallisestikin varsin innovatiivinen, vaikkakin se on vaatinut ja edelleen vaatii kehitystyötä. Talousarvioon 2010 tuodaan uutena elementtinä valtuuston vahvistama sitovuustaso, joka sitoo tuotantoa määrärahojen käytössä. Sitovan tason määrärahataulukkoa seuraa tuotetaulukko, joka on tavoitteellinen ja informatiivinen ja jota tarkennetaan tarvittaessa kunnanhallitusten toimesta vuosiraportointien yhteydessä. Nettobudjettien ja tuotteiden tarkoitus on tehdä toiminta siten läpinäkyväksi, että kukin kunta maksaa omien rakenteidensa mukaisesti palveluiden käytöstä. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan palveluita, peritään tästä palvelusta asukkaan kotikunnalta tuotelistan mukainen hinta. Kukin isäntäkunta laskuttaa sisäisellä laskutuksella omien nettobudjetoitujen palveluyksiköidensä käytöstä. Tuotteistettujen palveluiden ohella talousarvioon sisältyy tuotteistamattomia palveluita ja erillismäärärahoja. Joroisten kunnan visio Joroinen on Savon Pariisi. Joroisissa Sinulle ja perheellesi tarjotaan laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen asuin- ja harrastusympäristö sekä huoliteltu kulttuurimaisema. Strategiat Strategiset päämäärät: - Tasapainoinen kuntatalous - Hyvin toimivat, kustannustehokkaat palvelut kuntalaisille toimivin sopimuksin, yhteistyössä toiminnallisista lähtökohdista eri kumppaneiden kanssa - Kunnan kehittäminen houkuttelevaksi ja viihtyisäksi asuin- sekä yrityskunnaksi ja hyvinvointia sekä vapaa-aikaa tukevaksi Kriittiset menestystekijät: Kohta A - menojen jatkuva tarkkailu ja talouden seurantajärjestelmän kehittäminen - talousarvion tarkka noudattaminen - palvelujen priorisointi - tulopohjan kasvattamiseen etsittävä keinoja - tuottamattoman pääoman realisointi Kohta B - uusien, luovien toimintatapojen ja yhteistyövaihtoehtojen etsintä - hyvien ja toimivien käytäntöjen soveltaminen omassa kunnassa - henkilöstöpolitiikka - palvelutuotannon monipuolistaminen

4 4 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Kohta C - kunnan imagon ja markkina-arvon kasvattaminen uudistamalla ja kehittämällä markkinointiviestintää - vapaa-ajan palveluiden kehittäminen ja kunnossapito - golfalueen kaikinpuolinen kehittäminen Talous- ja palvelustrategia: Joroisten kunnan talousstrategiana on saattaa kunnan talous tasapainoiseksi kuluvalla vaalikaudella. Kuntaan on tehty merkittäviä investointeja viime vuosina ja edessä on myös suuria investointeja kuten päiväkoti, kehitysvammayksikkö, Kirvesniemen kunnallistekniikka ym. Nämä johtavat velkamäärän kasvamiseen vaalikauden aikana. Talous on pysynyt vuoden 2008 vahvan tilinpäätöksen johdosta vielä ylijäämäisenä n. 2,7 M. Tavoitteena on myös, että vuosikate ylittää poistojen määrän kolmen vuoden ajan keskiarvona laskettuna ja että vuosikate riittää nettoinvestointien toteuttamiseen. Tämä tullee edellyttämään palvelutuotannon ennakkoluulotonta sopeuttamista. Taloutta on tasapainotettu veroastetta nostamalla vuoden 2009 alusta alkaen. Kunnassa on toiminut toiminta- ja taloustyöryhmä vuoden 2009 aikana. Se on perehtynyt hallintokuntien toimintaan ja seuraa tilanteen kehittymistä tarvittavien esitysten tekemiseksi. Elinkeinostrategia: Kriittiset menestystekijät: työssäkäyntialueen työpaikkojen kasvu, työttömyysaste, työvoiman saanti, hyvät yritystontit, vetovoimaiset asuinalueet, liikenneinfrastruktuurin kehittyminen ja säilyminen sekä markkinoinnin kohdentuvuus Osaamisalueet: metalli, maaseutuyrittäjyys, informaatioteknologia/tietoteknologia, matkailu Toimenpiteet: yhteistyö seudullisella tasolla järjestetään, kuntamarkkinoinnin tehostaminen, palveluyritysten toimintaympäristön parantaminen, keskusta-alueen kehittämistoimenpiteet (ympäristökuva, liikennöinti ym.), yhteistyön kehittäminen yrittäjäjärjestön kanssa, Kotkatharju-Golf-lentoasema-Joronjälki alueen matkailullinen kehittäminen, maankäytöllisten valmiuksien luominen Kotkatharju-golf-lentoasema-venesatama alueelle, uusien asuinalueiden kaavoitus ja hankinta, yrittäjyyskoulutus, työvoiman koulutus metalliosaamiseen, kylien kehittämishankkeiden tukeminen, liikenneaseman toteuttaminen, Kiinteistö Oy Honkauran vuokra-asuntokannan kunnon säilyttäminen ja kilpailukykyisten vuokratasojen saavuttaminen ja kuntatalouden pitäminen vakaana Kunnan päämäärät vuoteen 2012 Joroinen on elinvoimainen ja itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Joroisten kunta on järjestänyt koulutus-, tutkimus- ja kehittämisrakenteet sekä yhteistyömuotonsa Pieksämäen ja Varkauden seutujen kanssa. Maaseutuelinkeinoja ja pienimuotoista yritystoimintaa on tuettu ja kehitetty Rajupusu Leader ry:n kautta. Joroisten työllistymisen aste ja työssäkäyvien määrä on kasvanut. Joroisten kunta on järjestänyt kuntalaisilleen kustannustehokkaat ja toimivat palvelut yhteistyörakenteita ja muotoja kehittämällä. Valtion vaatimiin haasteisiin (PARAS hanke ja terveydenhuoltolainsäädäntö) on löydetty ratkaisu ja valittua toimintamallia on siten kehitetty, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Aktiivisella maankäytöllä on pystytty luomaan kysyntää asumis- ja teollisuustonttien osalta. Maankäytölliset valmiudet, kuten yleiskaavat, asemakaavat ja kunnan maanomistus strategisesti tärkeillä alueilla ovat ajan tasalla. Yrityspuisto on saatu alulle ja Kuvansin teollisuusalueelle on onnistuttu saamaan uusia investointeja

5 Joroisten kunta TALOUSARVIO Kunnan imagoa ja markkina-arvoa on kasvatettu markkinaviestinnän keinoin siten, että Joroinen on kysytty ja viihtyisä asuin- ja yrityskunta. Valtuustotason tavoitteet vuodelle 2010 Vuosi 2010 toteutuu tasapainoisena. Budjettikuri: palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat ja ovat vastuussa enintään 2,0 %:n suuruisesta palkkamenojen ja 1,0 % suuruisesta muiden menojen kasvusta verrattuna vuoden 2009 talousarvioon Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotteiden toteutuneita hintoja. Palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua. Työpaikkakehitys kunnassa on suotuisa. Kunnanvaltuusto päättää kunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollon tulevista yhteistyörakenteista puitelaissa ja terveydenhuoltolakiluonnoksessa annettujen määräaikojen puitteissa huomioiden ympäristössä tapahtuvan kehityksen ja vaihtoehtoiset toteuttamismallit, kuntalaisten edun sekä ministeriöiden ja valtioneuvoston asettamat vaatimukset. Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän tänä vuonna suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta.viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Kokonaistuotantomme supistuu tänä vuonna 6 %. Ennuste ensi vuodelle perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Tuotannon kasvu Suomessa jää kuitenkin vielä ensi vuonna verrattain heiveröiseksi eli se on vain 0,3 %. Työllisyyskehitys oli vielä viime vuonna suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Tänä vuonna työllisyysaste alenee parisen prosenttiyksikköä ja ensi vuonna työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 %. Työtön työvoima on ennusteen mukaan tänä vuonna henkeä ja ensi vuonna keskimäärin henkeä. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna yli kymmenen prosentin. Kuluttajahintojen viime vuoden nopeahko kohoaminen pysähtyi tänä vuonna. Vuonna 2009 kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu onkin vain 0,1 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta.

6 6 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Kuntatalous vuosina Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Ensi vuoden palkkasummaa arvioitaessa on tällä hetkellä lähdettävä laskentateknisestä oletuksesta kunta-alan ansiotason kohoamisesta. Huhtikuun Kuntataloustiedotteessa palkantarkistusten laskentateknisenä oletuksena oli, että ansiotasoindeksi kohoaisi ensi vuonna 2,5 3 %. Tätä suurusluokkaa olevaa lukua voidaan käyttää ansiotason muutoksena vuoden 2010 talousarvioita laadittaessa. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuihin on tulossa muutoksia vuonna Näitä muutoksia on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin jäljempänä tässä tiedotteessa. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu ensi vuoden alusta kokonaan. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksua ehdotetaan nostettavaksi 2,27 prosenttiin palkkasummasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu kohoaa ensi vuonna. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuELmaksu säilynee nykyisellä tasollaan eli noin 23,6 prosenttina palkkasummasta. (Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2009 5) Vuoden 2010 talousarvion perusteet Menot Palkkamenojen osalta varaudutaan enintään palkkasumma + 0,5 %:n tai vaihtoehtoisesti talousarvion 2009 palkkamäärärahat + 2,0 %:n mukaiseen nousuun. Muiden menojen osalta nousu saa olla enintään 1,0 %.Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 15,8 %(Kuntien Eläkevakuutuksen yleiskirje 1/2009) ja se budjetoidaan tehtäville palkkojen suhteessa. Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määriteltyjen prosenttien mukaan: Joroinen 22,81 %, Juva 18,66 % ja Rantasalmi 22,85 %. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 6,36 % palkkasummasta (kansaneläkevakuutusmaksu poistuu alkaen, sairausvakuutusmaksu 2,16 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,9 % ja muut sosiaalivakuutusmaksut 1,3 %). Rantasalmen kunta varautuu lisäksi lomittajien tapaturmavakuutusmaksuun kuntakohtaisen prosentin mukaan.

7 Joroisten kunta TALOUSARVIO JJR-kunnat ovat keskisuuria työantajia ja niiden KuEL:n varhaiseläkemenoperusteinen eli ns. VARHEmaksu jakaantuu yhteisvastuulliseen osaan ja oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella määräytyvään osaan. VARHE-maksun yhteisvastuullinen osa arvioidaan kuntakohtaisesti: Joroisissa 1,28 %:n, Juvalla 0,60 %:n ja Rantasalmella 1,09 %:n mukaisesti ja se budjetoidaan ja kirjataan tehtäville KuEL-palkkamenojen suhteessa ja otetaan huomioon tuotteen hinnassa. (Prosentit laskettu kunnittain vuoden 2009 yhteisvastuullisten maksuosuuksien ja KuEL-palkkasummien suhteena). KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja kunnan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella määräytyvään VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle yksikölle. Eläkemenoperusteiseen maksuun varaudutaan kertomalla vuoden 2009 maksu kertoimella 1,04 ja VARHE - maksuun kertomalla vuoden 2009 maksu kertoimella 1,03 (Kuntien Eläkevakuutuksen yleiskirje 1/2009). Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään taloushallinto-ohjelman mahdollistamalla tavalla. Kunnan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perustella määräytyvä VARHE-maksu ei saa sisältyä tuotteen hintaan. JJR:n ulkopuolisessa laskutuksessa KuEL eläkemenoperusteinen ja VARHE-maksu, joka määräytyy kunnan oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella, otetaan huomioon (selvitys kirjanpitoyksiköltä). Yleiskustannukset Vuoden 2010 talousarvioon tuotteiden kustannuksiin lasketaan toimialoittain vain toimialan yleiskustannukset. Yleiskustannusta 2 % ja palvelualueen yleiskustannusta ei huomioida tuotehintoihin (valmisteluryhmän asettama työryhmä , kunnanjohtajien palaveri ja ohjausryhmä ). Toimialan yleiskustannukseen sisältyvät yhteislautakunnan menot, toimialajohtajan palkkauskustannukset ja sovitun kansliahenkilöstön palkkausmenot. Prosentin määrittelee toimiala itse ja sitä laskettaessa toimialan hallinnon kustannuksia suhteutetaan toimialan alaisten, isäntäkuntana tuottamien tuotteistettujen ja tuotteistamattomien yksiköiden yhteenlaskettuihin kustannuksiin. Toimialan yleiskulua laskettaessa ei huomioida toimialan erillismäärärahoja jakajassa. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki tuotteille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. Tulot Joroisten kunnallisveroprosentti on 19 %. Kiinteistöverokertoimia ovat yleinen, vakituinen asunto, muu asunto ja voimalaitos. Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Kukin kunta budjetoi omat asiakasmaksutulonsa, ja laskuttaa ne asiakkailta. Isäntäkunta budjetoi tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, matalapalkkatuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) ja huomioi ne tuotehintoja laskiessa vähentävänä eränä. Investoinnit Investointien alaraja on JJR kunnissa euroa, eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee kuitenkin huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon).

8 8 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Talousarviokirjan rakenne Joroisten kunta on yksi juridinen yksikkö, joka jakautuu kolmeen eri taseyksikköön: - peruskunta - Joroisten vesilaitos (taseyksikkö) - Joroisten energialaitos (liikelaitos) Talousarviokirjan rakenne on seuraavanlainen: - Johdanto - Käyttötalousosa - Investointiosa - Tuloslaskelma- ja rahoitusosat - Liikelaitoksen talousarvio Käyttötalousosa Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla toiminnan kuvaus, vastuuhenkilö, tavoitteet, menomäärärahat ja tuloarviot, tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä- ja hintaluettelot, lyhyet tuotekuvaukset ja perustelut sekä tunnusluvut. Vastuuhenkilö: Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Tavoitteet: Tavoitteita asetetaan 2 3 kappaletta ja niiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Laissa määrätty tehtävä ei ole koskaan tavoite. Talousarvioihin sisällytetään tavoitetasolla isäntäkuntana tuotettujen tuotteistettujen palveluiden arvioidut tuotantomäärä- ja hintaluettelot. Toteutuneet tuotantomäärät ja hinnat raportoidaan kolmannesvuosittain. Raportointitilanteessa kunnanhallitus tarkistaa tarvittaessa tilausta. Tuotekuvaukset : Talousarviokirjassa tuotekuvauksen tulee olla lyhyt ja kuvata nimenomaan tuotteen sisältöä. Selvitykset ym. perustelut: Perusteluita sisällytetään talousarvioon vain erityisen olennaisesta päättäjille kerrottavasta informaatiosta. Tunnusluvut: Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan korkeintaan kolme olennaisesti toimintaa kuvaavaa tunnuslukua. Erillismääräraha: Erillismäärärahaa koskevan meno- ja/tai tuloarvion sisällyttää jokainen kunta omaan talousarvioonsa. Tuotteistettuunkin toimintaan voi liittyä erillismääräraha, joka varataan talousarvioon erikseen.

9 Joroisten kunta TALOUSARVIO Tuotteistamaton toiminta: Tuotteistamaton toiminta on toimintaa, jota ei ole voitu tuotteistaa tai jota ei ole tuotteistettu erityisestä syystä. Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Vuosisopimukset: Talousarviovuoden vuosisopimukset valmistellaan talousarviolaadinnan ohessa ja ne hyväksytään lopullisesti kuntakohtaisten talousarvioiden käsittelyn yhteydessä. Vuosisopimuksien liitteenä esitetään varsinaiset tuotekalkyylit, tarkat tuotekuvaukset ja tuottavan yksikön henkilöstölistat. Vuosisopimuksissa sovitaan myös talousarviomuutosten perusteista. Investointiosa Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketaso on valtuustoon nähden sitova. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien hankkeet. Tuloslaskelma- ja rahoitusosat: - Kokonaistalous (kunta, vesihuoltolaitos, energialaitos). - Alijäämän kattamislaskelma - Rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmamuodossa - Taloussuunnitelmavuodet sisältävät laskelmat Liikelaitoksen taloussuunnitelma: Kunnallisen liikelaitoksen erillinen taloussuunnitelma

10 10 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (kunta ja vesilaitos) KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Vaalitoiminta Tarkastustoiminta Kunnan johto Maaseutuja lomatoimi Perusturvan toimiala Sivistys- ja Vapaaaikatoimiala Ympäristötoimi Tekninen toimiala Rahoitus Kunta Yhteensä Vesihuoltolaitos Kaikki yhteensä TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/ -JÄÄMÄ Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ

11 Joroisten kunta TALOUSARVIO Käyttötalousosa Vaali- ja tarkastustoiminta Vaalitoiminta Sisältää keskusvaalilautakunnan, äänestysalueiden vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan menot. Vuonna 2010 ei järjestetä vaaleja. Seuraavat vaalit ovat eduskuntavaalit vuonna Vastuuhenkilö: kunnansihteeri Tarkastustoiminta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanvaltuuston päätettävät kunnan hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat sekä arvioida toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilintarkastus kilpailutettiin vuonna 2009 ja tehtävässä jatkaa Kuntatarkastajien Clavis Oy. Vastuuhenkilö: Kunnansihteeri Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Tarkastustoimi Toimintakulut Tilikauden yli/alijäämä Kunnan johto kunnanvaltuusto ja -hallitus Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio sekä koko joroislainen yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, toiminta-ajatus, asetetut strategiat, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet kullekin vuodelle toteutuvat. Talousarvioon on laadittu merkittävä osa palvelualueista ja niiden tulosyksiköistä tuotteistuksen periaatteella. Palveluiden tilaajina toimivat kunnanvaltuusto ja hallitus. Määrärahataulukko sitovalla tasolla: Kunnanvaltuusto ja -hallitus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/jäämä Tilikauden yli/alijäämä

12 12 TALOUSARVIO 2010 Joroisten kunta Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Talousarviossa ja suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalousosassa valtuusto päättää strategiasta ja hyväksyy toimielimille annettavat määrärahat palvelujen järjestämiseksi. Samalla valtuusto antaa tavoitteet ja mittarit, joilla palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan. Valtuusto antaa myös liikelaitoksille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunnan talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen alaisena toimivat elinkeinojaosto, henkilöstöjaosto ja energialaitoksen johtokunta. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto Toimintakulut Tilikauden yli/alijäämä Kunnanhallitus Toimintatuotot Toimintakulut Tilikauden yli/alijäämä