VUODEN 2012 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT

Transkriptio

1 Joroisten kunta TALOUSARVIO VUODEN 2012 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kunnanjohtajan katsaus 2 Johdanto kunnan yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 3 TALOUSARVION LAADINNAN PERUSTEITA 6 KÄYTTÖTALOUSOSA 10 Vaalitoiminta 10 Tarkastustoiminta 10 Kunnan johto kunnanvaltuusto ja -hallitus 10 Kehittämis- ja hallintoyksikkö 11 Maaseutu- ja lomatoimen toimiala 17 Perusturvan toimiala 18 Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala 33 Ympäristötoimen toimiala 48 Tekninen toimiala 51 INVESTOINTIOSA 59 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSLASKELMAOSAT 61 Joroisten Energialaitos 74

2 2 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta Kunnanjohtajan katsaus Kansainvälisiä, erityisesti Euroopan talousnäkymiä on vaikea ennakoida. Maan hallitus ei näyttäisi pystyvän vakauttamaan valtion taloutta hallitusohjelman mukaiseksi. Tämä saattaa johtaa tulevana vuonna kuntien valtionosuuksien kiristymiseen entisestään. Samaan aikaan suunnitellaan kuntakenttään mittavaa rakenteellista uudistusta ja valtionosuusjärjestelmän saneerausta. Verotulojen kehitystä on vaikea arvioida monestakin syystä. Tähän vaikuttaa myös oman alueemme elinkeinoelämän kehityskulku, joka ei ole kaikin osin myönteinen. Puunjalostusteollisuuden vaikeuksien jälkeen uutta innovatiivista ja dynaamista seudun markkina-arvoa parantavaa yritystoimintaa ei ole saatu syntymään. Yleisen epävarmuuden ohella kunnan oma sisäinen, repivä kunnallispolitiikkamme on jatkunut. Yhteistä näkemystä tulevaisuudesta ei edelleenkään ole onnistuttu rakentamaan. Kunnan tulevaisuusstrategian suunnitteleminen on siten vaikeaa. Ajoittain ajaudutaan jopa ala-arvoiseen keino -politikointiin, joka murentaa elintärkeää luottamusta kunnan keskeisten toimijoiden välisissä suhteissa. Valtuusto päätti kesäkuussa, että kunta osallistuu ns. Keski-Savon yhteistoiminta-alueen synnyttämiseen (ns. SOTE palvelut) ja tämänsisältöinen vastaus annettiin myös elokuussa valtioneuvostolle. Marraskuussa kunnanvaltuusto sanoi irti JJR yhteistyösopimuksen, koska muutoin sopimus olisi jatkunut seuraavan valtuustokauden ajan. Tätä työtä on nyt kaikkien rakentavasti tehtävä ja jokaisen on annettava oma osaamisensa ja näkemyksensä siitä, kuinka Keski-Savon alueen yhteistyö pitäisi toteuttaa. Tulevan vuoden keskeinen ja kaikkia koskettava tavoite on se, että asiakaspalvelu toimii kaikissa suhteissa eikä meneillään oleva yhteistoiminta-alueiden muutos näy mitenkään palvelutuotannossa. Hallinnollisesti muutos on myös haastava ja suuritöinen. Erityisesti tietohallinnon mukautuminen vaatii osaamista ja hallittua muutoskykyä. Henkilöstön ei tarvitse olla huolestunut, koska henkilöstöstä pidetään huolta. Kaikille löytyy työpaikka muutosprosessin jälkeenkin. Parasta aikaa laaditaan JJR kuntien kesken henkilöstöpoliittista ohjelmaa JJR yhteistyön purkautumisesta. Kunnan on varauduttava myös siihen vaihtoehtoon, että kaikki palvelutuotanto palautuu Joroisten kunnan omiin käsiin. Valtuuston kesäkuinen päätös tarkoitti ns. Keski-Savon yhteistoiminta-alueen muodostumista Heinäveden, Joroisten ja Varkauden kuntien kesken. Nyt kuitenkin Heinäveden mukanaolo on kyseenalainen. Ns. Keski-Savon yhteistoiminta-alueen muodostuminen on tiedettävä viimeistään helmi/maaliskuussa Jos Heinävesi ei hyväksy parhaillaan laadittavana olevaa yhteistoimintasopimusta tuolloin, on Joroisissa tehtävä uusi poliittinen arvio Keski- Savon yhteistoiminta-alueen muodostamisen edellytyksistä. Kunnan veroaste on liian alhainen. Kunnanjohtajan esitys veroasteen nostamisesta on kahtena vuotena puolitettu. Joroisten veroasteen tulisi olla 19,75 % tai 20,00 % nykyisellä palveluiden tasolla. Rakenteiden uudistamisesta puhutaan, mutta kuinka se pitäisi tehdä, jää ilman vastausta. Kunnanjohtajan punakynä on edelleen ainut tasapainoista taloutta edistävä toimenpide. Talousarvioehdotus on n alijäämäinen energialaitos mukaan lukien. Joroisten Energialaitoksen vaikutus konsernin tulokseen parantavasti on alentunut. Tulevan vuoden yksi keskeinen ja tärkeä osa-alue onkin energialaitoksen omistajapoliittisten linjausten aikaansaaminen ja myös yhden sen liiketoiminta-alueen lämpöliiketoiminnan tulevaisuus. Toivotan sekä päätöksentekijöille että haastavassa tilanteessa olevalle osaavalle henkilöstöllemme Menestyksellistä Vuotta 2012! Tenho Hotarinen

3 Joroisten kunta TALOUSARVIO Johdanto kunnan yleiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Vuoden 2012 talousarviot ovat JJR allianssikunnissa edelleen nettobudjetointiin perustuvia. Yhteistyö perustuu kustannustietoisuuteen ja palveluiden tuotteistamiseen. Tuotteiden määrissä ja hinnoissa on alkanut tapahtua vakiintumista ja ohjausjärjestelmästä on saatu huomattava määrä informaatiota johtamiseen ja päätöksentekoon. Ohjausjärjestelmämme on valtakunnallisestikin varsin innovatiivinen ja se on vaatinut paljon kehitystyötä. Talousarviossa 2012 seurannan perusteena on valtuuston vahvistama sitovuustaso, joka sitoo tuotantoa määrärahojen käytössä. Sitovan tason määrärahataulukkoa seuraa tuotetaulukko, joka on tavoitteellinen ja informatiivinen. Nettobudjettien ja tuotteiden tarkoitus on tehdä toiminta siten läpinäkyväksi, että kukin kunta maksaa omien rakenteidensa mukaisesti palveluiden käytöstä. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan palveluita, peritään tästä palvelusta asukkaan kotikunnalta tuotelistan mukainen hinta. Kukin isäntäkunta laskuttaa sisäisellä laskutuksella omien nettobudjetoitujen palveluyksiköidensä käytöstä. Tuotteistettujen palveluiden ohella talousarvioon sisältyy tuotteistamattomia palveluita ja erillismäärärahoja. KUNNAN VISIO Joroinen on Savon Pariisi. Joroisissa Sinulle ja perheellesi tarjotaan laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen asuin- ja harrastusympäristö sekä huoliteltu kulttuurimaisema. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT A. Tasapainoinen kuntatalous B. Hyvin toimivat, kustannustehokkaat palvelut kuntalaisille toimivin sopimuksin, yhteistyössä toiminnallisista lähtökohdista eri kumppaneiden kanssa C. Kunnan kehittäminen houkuttelevaksi ja viihtyisäksi asuin- sekä yrityskunnaksi ja hyvinvointia sekä vapaa-aikaa tukevaksi KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kohta A - menojen jatkuva tarkkailu ja talouden seurantajärjestelmän kehittäminen - talousarvion tarkka noudattaminen - palvelutarpeen uudelleenarviointi, palvelujen priorisointi ja karsinta - tulopohjan kasvattamiseen etsittävä keinoja - tuottamattoman pääoman realisointi Kohta B - uusien, luovien toimintatapojen ja yhteistyövaihtoehtojen etsintä - hyvien ja toimivien käytäntöjen soveltaminen omassa kunnassa - palvelutarpeen uudelleenarviointi, palvelujen priorisointi ja karsinta - henkilöstöpolitiikalla tuetaan palvelutavoitteen toteutumista - palvelutuotannon monipuolistaminen

4 4 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta Kohta C - kunnan imagon ja markkina-arvon kasvattaminen uudistamalla ja kehittämällä markkinointi-viestintää - vapaa-ajan palveluiden kehittäminen ja kunnossapito - golfalueen kaikinpuolinen kehittäminen - Joroisten risteysalueen toimintojen kehittäminen Edellä oleva valtuuston strategiasuunnitelma on otettava palvelualueilla kaikessa toiminnassa ja talouden suunnittelussa huomioon. TALOUS- JA PALVELUSTRATEGIAT Tasapainoista taloutta pidetään toiminnan ja palvelun lähtökohtana. Tasapainoisen talouden ylläpitämiseksi painotetaan valtuuston vahvistamia kriittisiä menestystekijöitä (strategiasuunnitelma kohta A). Erityisen tärkeää on arvioida nykyistä palvelutarjontaa ja tuotteita. Talousraamien ja tulopohjan kiristyessä nykyistä palvelutarjonnan määrää ja laatua ei voida ylläpitää. Jokaisen palvelualueen ja yksikön on varauduttava palvelutason alentamiseen ja yksiköiden on esitettävä vaihtoehtoja kustannusten alentamiseen. Pitkäaikainen velkamäärä ei nouse yli 2200 euroon asukasta kohti laskettuna. Palvelutuotannossa noudatetaan myös valtuuston asettamaa päämäärää sekä valtuuston valitsemia menestystekijöitä ko. päämäärän saavuttamiseksi (strategiasuunnitelma kohta B). ELINKEINOSTRATEGIA Keskeisiä painopistealueita elinkeinotoiminnassa ovat seuraavat toimialat: 1. maaseutuyrittäjyys 2. metalliosaaminen 3. matkailu, jossa kehittämiskohteena ovat erityisesti Kartano Golf Oy:n alueet Kunnan kehittämisessä houkuttelevaksi asuin- ja yrityskunnaksi painotetaan markkinointiviestintää sekä vapaa-ajanpalveluiden ja golfalueen kehittämistä strategiasuunnitelman mukaan myös kulttuuripalveluiden tarjonta huomioiden. Kaiken kehittämisen perustana on maankäytön tehostaminen sekä kunnan markkinoinnin avulla saatava kasvava väestöpohja ja uudet sekä säilyvät työpaikat. Uusien asukkaiden sekä yritysten saamiseksi tarjotaan kilpailukykyisiä asuin- ja yritystontteja. Yritystoiminnan keskeisiä sijoituspaikkoja ovat kirkonkylän taajaman läheisyydessä alue hotelli Joronjäljestä lentoasemalle ja Kuvansissa Teollisuustien yritystoiminnan alue. Toimialapanosten lisäksi kunta harrastaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja pyrkii edistämään yrittäjämyönteisyyttä. Kunta keskittyy yritysilmaston ja yritysten toimintaympäristön parantamiseen, mutta on mukana myös yritysten arkielämässä erityisesti yhteistyössä yritysten tilakysymysten ratkaisemiseksi. Pienet, alkavat ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa kunnan elinkeinopolitiikassa. KUNNAN PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2017 Joroinen on vaalikauden vv itsenäinen kunta, jonka talous on tasapainossa. Joroisten kunta on järjestänyt koulutus-, tutkimus- ja kehittämisrakenteet sekä yhteistyömuotonsa Pieksämäen ja Varkauden seutujen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut on järjestetty Keski-Savon yhteistoiminta-alueen toimesta. Maaseutuelinkeinoja ja pienimuotoista yritystoimintaa on tuettu ja kehitetty Rajupusu Leader ry:n kautta.

5 Joroisten kunta TALOUSARVIO Joroisten työpaikkaomavaraisuus on kasvanut. Joroisten kunta on järjestänyt kuntalaisilleen kustannustehokkaat ja toimivat palvelut yhteistyön rakenteita ja muotoja kehittämällä. Aktiivisella maankäytöllä on pystytty luomaan kysyntää asumis- ja teollisuustonttien osalta. Maankäytölliset valmiudet, kuten yleiskaavat, asemakaavat ja kunnan maanomistus strategisesti tärkeillä alueilla ovat ajan tasalla. Yrityspuisto on saatu alulle ja Kuvansin teollisuusalueelle on onnistuttu saamaan uusia investointeja. Golfin alueella on saavutettu loma- ja majoitusrakennusten merkittävä investointitaso. Kunnan imagoa ja markkina-arvoa on kasvatettu markkinaviestinnän keinoin siten, että Joroinen on kysytty ja viihtyisä asuin- ja yrityskunta. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET VUODELLE 2012: 1. Vuosi 2012 toteutuu ennusteesta huolimatta tasapainoisena. 2. Budjettikuri - palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat ja ovat vastuussa enintään 2,5 %:n suuruisesta palkkamenojen (lähtökohtana elokuu 2011 maksettavat palkat) ja 1,0 % suuruisesta muiden menojen kasvusta verrattuna vuoden 2011 talousarvioon - palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotemääriä jäljempänä annettavien ohjeiden mukaisesti. Palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua. 3. Teollisuushallien käyttöaste 100 % 4. Golfin asemakaava-alueella saadaan loma- ja majoitusrakennusinvestoinnit alulle. 5. Liikenneaseman valmistumista hyödynnetään uusien investointien saamiseksi VT 5:n risteysalueelle 6. Keski-Savon yhteistoiminta-alueen yhteistyösopimus valmistuu ja valmiudet yhteistyön aloittamiseen vuonna 2013 ovat olemassa.

6 6 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta TALOUSARVION LAADINNAN PERUSTEITA Menot Palkkamenojen osalta varaudutaan enintään elokuun 2011 palkkasumma 2,5 %:n mukaiseen nousuun. Muiden menojen osalta nousu saa olla enintään 1,0 %. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 16,3 % ja se budjetoidaan tehtäville palkkojen suhteessa. Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määriteltyjen prosenttien mukaan: Joroisissa se on 20,62 % Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 6,62 % palkkasummasta. KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon. Em. KuEL:n eläkemenoperusteinen ja VARHE-maksu eivät saa sisältyä tuotteen hintaan. JJR:n ulkopuolisessa laskutuksessa ne otetaan huomioon (selvitys kirjanpitoyksiköltä). Yleiskustannukset Vuoden 2012 talousarvioon tuotteiden kustannuksiin lasketaan toimialoittain vain toimialan yleiskustannukset. Toimialan yleiskustannukset Toimialan yleiskustannukseen sisältyvät yhteislautakunnan menot, toimialajohtajan palkkauskustannukset ja sovitun kansliahenkilöstön palkkausmenot. Prosentin määrittelee toimiala itse ja sitä laskettaessa toimialan hallinnon kustannuksia suhteutetaan toimialan alaisten, isäntäkuntana tuottamien tuotteistettujen ja tuotteistamattomien yksiköiden yhteenlaskettuihin kustannuksiin. Toimialan yleiskulua laskettaessa ei huomioida toimialan erillismäärärahoja jakajassa. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki tuotteille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. Tulot Tuloveroprosentti on 19,50 (nostettu edellisestä vuodesta 0,25 prosenttiyksikköä). Kiinteistöveroprosentit säilyivtä entisellä tasolla (yleinen 0,80 %, vakituiset asuinrakennukset 0,35 %, muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,85 % ja voimalaitokset 1,0 %). Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Kukin kunta budjetoi omat asiakasmaksutulonsa ja laskuttaa ne asiakkailta. Isäntäkunta budjetoi tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, matalapalkkatuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) ja huomioi ne tuotehintoja laskiessa vähentävänä eränä. Investoinnit Investointien alaraja on JJR kunnissa euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon).

7 Joroisten kunta TALOUSARVIO Talousarvion rakenne ja sisältö Johdanto ja yleisperustelut Käyttötalousosa Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla palvelusuunnitelma, vastuuhenkilö, sitovat tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja tuloarviot (kirjanpidosta) sekä perustelut ja tunnusluvut. Lisäksi informatiivisena osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset. On huomattava, että tuotantomäärien ja tuotehintojen perusteella lasketut määrärahatarpeet voivat poiketa sitovista määrärahoista tuotehintojen laskentaan liittyvistä syistä. Vastuuhenkilö: Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja valtuustolle). Tavoitteiden asettaminen: Tavoitteita asetetaan 2 3 kappaletta ja niiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Selvitykset ym. perustelut: Perusteluita sisällytetään talousarvioon erityisen olennaisesta päättäjille kerrottavasta informaatiosta. Perusteluissa selvitetään palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä sekä tehdään selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä. Tunnusluvut: Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan korkeintaan kolme olennaisesti toimintaa kuvaavaa tunnuslukua. Erillismääräraha: Erillismäärärahaa koskevan meno- ja/tai tuloarvion sisällyttää jokainen JJR-kunta omaan talousarvioonsa. Tuotteistettuunkin toimintaan voi liittyä erillismääräraha, joka varataan talousarvioon erikseen. Tuotteistamaton toiminta: Tuotteistamaton toiminta on toimintaa, jota ei ole voitu tuotteistaa tai jota ei ole tuotteistettu erityisestä syystä. Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle.

8 8 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta Tuotteet: Edellisten osioiden lisäksi talousarviossa esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät ja tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (sv-korvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain entiseen tapaan. Toteutuneet tuotemäärät raportoidaan kolmannesvuosittain. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja. Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat. Tuotekuvaukset: Talousarviokirjassa tuotekuvauksen tulee olla lyhyt ja kuvata nimenomaan tuotteen sisältöä. Vuosisopimukset Talousarviovuoden vuosisopimukset valmistellaan talousarviolaadinnan ohessa ja ne hyväksytään lopullisesti kuntakohtaisten talousarvioiden käsittelyn yhteydessä. Vuosisopimuksien liitteenä esitetään varsinaiset tuotekalkyylit, tarkat tuotekuvaukset ja tuottavan yksikön henkilöstölistat. Vuosisopimuksissa sovitaan myös talousarviomuutosten perusteista. Laskutus: Kuntien väliset laskutukset tapahtuvat tilivuoden aikana 1/12-osalla budjetoidusta ja raportointikausittain 1-4 kk ja 1-8 kk tehdään tasauslaskutukset kirjanpidon kertymän mukaan. Tukipalvelut laskutetaan toteutuneiden tuotantomäärien mukaan talousarviossa arvioidulla kappalehinnalla. Vuokrat laskutetaan 1/12 talousarvioon varatusta määrärahasta. Talousarviomuutos on myös laskutusperusteen muutos. Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Hankekohtaisissa tavoitemäärityksissä selvitetään, onko kyse uus-, laajennus- vai korvausinvestoinnista. Lisäksi selvitetään, tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketason määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien hankkeet.

9 Joroisten kunta TALOUSARVIO Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut (suositus s ). Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta, vesihuoltolaitos ja liikelaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoidaan em. laskelmia laadittaessa. Rahoitusosa Liikelaitoksen taloussuunnitelma Kunnallisen liikelaitoksen erillinen talousarvio ja suunnitelma. Ks. Kuntaliiton suositus luku 6, s Taloussuunnitelmavuodet Taloussuunnitelma käsittää vuodet Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman Taloussuunnitelmavuosien määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja (suositus s. 59).

10 10 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta KÄYTTÖTALOUSOSA VAALITOIMINTA Sisältää keskusvaalilautakunnan, äänestysalueiden vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan menot. Vuonna 2012 järjestetään tasavallan presidentin vaalit tammi-helmikuussa ja kunnallisvaalit lokakuussa. Valtio maksaa korvausta valtiollisten vaalien järjestämisestä. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri 1. vaalit toimitetaan virheettömästi. 2. tulospalvelu on nopeaa. 3. valtiollisten vaalien korvaus kattaa kunnan kulut Vaalit Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TARKASTUSTOIMINTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanvaltuuston päätettävät kunnan hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat sekä arvioida toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilintarkastus kilpailutettiin vuonna 2009 ja tehtävässä jatkaa Kuntatarkastajien Clavis Oy. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri 1. tarkastustoiminnan kilpailutus on valmisteltu siten, että uusi valtuusto voi tehdä päätöksen tilintarkastuksesta toisessa kokouksessaan vuoden 2013 alkupuolella 2. pääpaino tarkastuksessa on sivistystoimessa tarkastuslautakunnan toimintasuunnitelman mukaisesti Tilien ja hallinnon tarkastus Toimintakulut Toimintakate KUNNAN JOHTO KUNNANVALTUUSTO JA -HALLITUS Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio sekä koko joroislainen yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, toiminta-ajatus, asetetut strategiat, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet kullekin vuodelle toteutuvat. Talousarvioon on laadittu merkittävä osa palvelualueista ja niiden tulosyksiköistä tuotteistuksen periaatteella. Palveluiden tilaajina toimivat kunnanvaltuusto ja hallitus.

11 Joroisten kunta TALOUSARVIO Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Talousarviossa ja suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalousosassa valtuusto päättää strategiasta ja hyväksyy toimielimille annettavat määrärahat palvelujen järjestämiseksi. Samalla valtuusto antaa tavoitteet ja mittarit, joilla palveluille asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan. Valtuusto antaa myös liikelaitoksille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunnan talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kunnanvaltuusto. Valtuusto irtisanoi JJR-sopimuksen päättymään vuoden 2012 lopussa. Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen alaisena toimivat elinkeinojaosto, henkilöstöjaosto ja energialaitoksen johtokunta. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja 1. JJR/Varkauden seudun yhteistoiminta-alueen muutokset eivät vaikuta asiakaspalveluihin miltään osin 2. palvelutuotannosta valmistellaan yhteistoimintasopimukset kyseeseen tulevien yhteistoimintaalueiden kesken ottaen huomioon lainsäädännön kehitys ja ympäristössä tapahtuvat muutokset. 3. talous toteutuu tasapainoisena 4. päätösten lukumäärä vähenee edelleen 10 % vuoden 2011 tasosta. 5. energialaitoksen omistajapoliittiset linjaukset valmistuvat Kunnanvaltuusto ja -hallitus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate KEHITTÄMIS- JA HALLINTOYKSIKKÖ Keskushallinto ja elinkeinotoimi muodostavat kehittämis- ja hallintopalveluita tuottavan yksikön. Yksikön päällikkönä toimii kehitysjohtaja. 1. valtatie 5 risteysalueelle tulee vähintään yksi yritysinvestointi 2. Kartano Golfin kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma valmistuu ja markkinointitoimet käynnistyvät 3. yhteisöllisen maaseutuasumisen alueen suunnitelma on valmistunut ja esisopimukset maanomistajien ja asukkaiden kanssa on tehty

12 12 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta 4. matkailuinfon toiminta käynnistyy liikenneasemalle ja yhteistyö kunnanviraston yhteispalvelun kanssa vakiintuu (matkailuinfosta touko syyskuussa 100 aktivoitunutta asiakaskontaktia /kk ja loka huhtikuussa 25 /kk.) 5. kunnan tietoturvaohjeistus on uusittu vuoden loppuun mennessä ja käyttäjäoikeushallintaprosessi on käytössä koko organisaatiossa 6. asianhallintaohjelman sopimusosio on otettu käyttöön ja olemassa olevista sopimuksista 80 % on ohjelmassa 7. prosessikuvaukset ovat valmiit ja otettu käyttöön vuoden puoliväliin mennessä ja arkistonmuodostussuunnitelmat valmiit vuoden loppuun mennessä. 8. työhyvinvointikyselyn toteuttaminen noin kahden vuoden välein ja tarvittavien kehittämiskohteiden sopiminen tai korjaustoimenpiteiden tekeminen Kehitys- ja hallinto-osasto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden yli-/alijäämä Hallintopalvelut Yksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Henkilöstöpäällikkö on yhteinen Juvan ja Rantasalmen kuntien kanssa. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri Tyky-toiminta JJR - kuntien yhteiset toimintaohjeet työhyvinvoinnin lisäämiseksi on yhteisesti hyväksytty. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri Perustelut talousarviovuodelle: Tykytoimintaan on varattu yhteensä , josta liikunta/kulttuurilippuihin (50 /henk/vuosi). Loput käytetään yhteisin tapahtumiin (pikkujoulut, konsertti). Ystävyyskuntatoiminta Ystävyyskuntatoiminnan tarkoituksena on rakentaa kansainvälistä ulottuvuutta sekä kuntalaisten että yritystoiminnan puitteissa. Joroisten kunnan ystävyyskunta Virossa on Ylenurmi. Ystävyyskuntatoimintaa varten on valtuuston asettama toimikunta, joka päättää määrärahan käytöstä (2500 ). Vastuuhenkilö: kunnansihteeri

13 Joroisten kunta TALOUSARVIO Joroisten historia II-osa Vastuuhenkilö: kunnansihteeri Perustelut talousarviovuodelle: Joroisten historia II kirjoittajan palkkiot ja muut työhön liittyvät sopimuksen mukaiset kustannukset. Kunta maksaa 60 % ja seurakunta 40 % kustannuksista. Ay- ja työsuojelutoiminta Ay- ja työsuojelutoimista järjestetään JJR- kunnissa yhteisesti. Isäntäkunta maksaa kyseisen järjestön pääluottamusmiehen kustannukset. Kustannukset jaetaan edustettavien mukaan vuoden lopussa. Työsuojelutoimikunta on JJR -kuntien yhteinen, kustannukset jaetaan kuntien kesken. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri Perustelut talousarviovuodelle: TVA -järjestelmien yhdenmukaistaminen saatetaan loppuun ja laaditaan tuloksellisuuden ja palkitsemisen mittarit. Tarkoituksen on laatia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Esimiehiä koulutetaan työsuojeluasioihin. Joukko- ja palveluliikenne Joukkoliikenteen tavoitteena on kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri Joukkoliikenne Perustelut talousarviovuodelle: Yksikköön sisältyvät menot osuuksista seutulippuihin ja osuudesta linjayhtiöiden aikataulujulkaisuun sekä osuus kuljetussihteerin palvelujen ostosta. Tulona ovat valtionosuus seutulippuihin. Palveluliikenne Palveluauto Palin kustannus (palveluauto toimii sekä kutsuliikenteenä että vakiintuneilla viikoittaisilla reiteillä). Toiminta on kunnan kustannettavaa. Liikennöitsijä vähentää lipputulot kunnan maksuosuudesta. Merkittävä osa asiakkaista on kunnan omia asiakkaita (kotipalvelu, kehitysvammaisten päivätoiminta). Perustelut talousarviovuodelle: Varkauden ja Pieksämäen seudulla on lähtenyt liikkeelle hanke, jossa on tarkoituksena suunnitella Varkaus- Pieksämäki -seudun henkilökuljetukset yhtenä kokonaisuutena sekä arvioida uusien yhteistyö- ja rahoitusmallien vaikutuksia. Suunnitelma käsittää seudun koulukuljetukset, sosiaalitoimen kuljetukset sekä kaikille avoimen joukkoliikenteen. Hanke kestää vuoden Työllisyyden hoito Vastuu pitkäaikaistyöttömistä on entistä enemmän kuntien vastuulla. Kuntien tulee tehdä aktivointisuunnitelmat ja vastata myös niiden toimeenpanosta. Kunnan osuudet vaikeasti työllistettävien hankkeisiin: Meet - hanke, Nutu ja Etelä-Savon Liikunta. Vastuuhenkilö: kunnansihteeri

14 14 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta Perustelut talousarviovuodelle: Sanktiomaksuun varataan sama määräraha kuin edellisinä vuosina. Kehittämisyksikkö Atk-palvelut Tulosyksikkö hoitaa viraston ja terveyskeskuksen atk-palvelut, verkon ylläpidon sekä päivitykset. Atk-tukipalvelusta ei ole sisäiseen myyntiin kehitetty tuotteita, joten atk:n kustannukset jaetaan toimintayksiköille käytössä olevien työasemien suhteessa. Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Tunnusluvut: Työasemia hallinnon ja terveystoimen verkossa 123 kpl Sähköpostilaatikoita kpl (joroinen.fi)(vuonna 2012 joroinen.fi laatikoita arviolta n. 282 kpl) Joroisten koulutoimen työasemien määrä 188 kpl Vuonna 2012 edu.joroinen.fi laatikoista luovutaan. Elinkeinoelämän kehittäminen Elinkeinojen kehittämistoiminnan tarkoituksena on turvata yritystoiminnan toimintaedellytykset ja niiden edelleen kehittyminen, lisätä yritysten ja työpaikkojen määrää sekä kasvattaa Joroisten kunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa koskien yritystoiminnan investointeja ja yritysten sijoittumista. Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Matkailun kehittäminen Matkailun kehittämistoiminnan tarkoituksena on järjestää olevasta yritystoiminnasta riittävä matkailuinfo, kasvattaa matkailualan työpaikkojen, yritysten ja matkailutuotteiden määrää sekä hyödyntää valittujen kunnan markkinoinnin perusteiden avulla kunnan imagoa. Matkailuinfon kesätyöntekijän palkkaukseen on varattu 4000 ja matkailutoimialan markkinointikuluihin Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Kunnan johtamisen ja yleishallinnon sekä elinkeinotoiminnan projektit Projekti- ja hanketoiminnan tarkoituksena on edistää kunnan kokonaistavoitteiden toteutumista ajallisesti ja resursseiltaan rajatuissa tavoitteellisissa kokonaisuuksissa. Elinkeinoelämän projektitoiminnan tarkoituksena on vahvistaa ja edistää elinkeinoelämän tavoitteiden toteutumista määrällisesti ja ajallisesti rajatuin resurssein. Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja

15 Joroisten kunta TALOUSARVIO Uuden ohjelmakauden hankkeet RaJuPuSu- hankkeet Wäläkky uusyrityskeskus Leader * Hallinnon osuus * hankkeille menevä osuus Leaderin lisämyöntövaltuus Leader yhteensä kalatalousryhmä ohjelma Yhteensä Keski-Savon alueen hankkeet Rautainen Savo -jatkohanke Tekno Savo Toteemi hanke Oske Yhteensä Koko-ohjelma Koko-ohjelma -> kunnan osuus Koko-ohjelman erilliset hankkeet Yhteensä Laajakaista koordinaatiohanke Kaikki hankkeet yhteensä

16 16 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta KUNNAN AVUSTUKSET 2012 Järjestö tp 2009 tp 2010 ta 2011 ta 2012 Veteraaniasiain neuvottelukunta Joroisten 4H-yhdistys Savon Säätiö Vanhus- ja vammaisneuvosto Itä-Suomen pelastushelikopterin tuki ry Varkauden seudun Wamdy ry Joroisten seudun työttömät Veteraanijuhlaan kuljetus Tampereelle 1000 Ryhmäkotien automaattinen sammutuslaitteisto Veteraanien siivousapu Kolman pohjapato Kaitaisten ja Pihlaan kunnostus Varaus Yhteensä Elinkeinotoimen avustukset Joroisten Musiikkiyhdistys Joroisten Teräsmieskisat Kesäteatteri Jorojaiset Joulunavaus yhteensä Eri palvelualueilla olevat avustukset: tp 2009 tp 2010 ta 2011 ta 2012 Keskushallinto - yleishallinto elinkeinotoimi maksullisen lomituksen tukeminen Terveyspalvelut - eläinlääkintä Sivistyspalvelut - kulttuuritoimi liikuntatoimi nuorisotoimi vapaa-aikatoimi Tekniset ja liiketoimintapalvelut - yksityistieavustukset vesihuoltoavustukset avustus veneseuralle avustus vaikeasti työllistettäville - jätevesineuvoja hanke Yhteensä

17 Joroisten kunta TALOUSARVIO MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA Maaseututoimi Palvelusuunnitelma: Maaseutuhallinto on Rantasalmen maaseutulautakunnan (yhteislautakunta) alainen palvelu- ja tulosyksikkö, joka hoitaa maaseutuhallinnon tehtävät Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella, sekä myy viranomaispalvelua Sulkavan kunnalle. Asiakaspalvelupisteet toimivat kaikissa JJR-kunnissa. Vastuuhenkilö/-henkilöt: maaseutupäällikkö 1. Maatalousyrittäjien sähköisen asioinnin valmiuksien parantaminen Maaseutuhallinto Toimintakulut Toimintakate Tuotekuvaus: Maaseutuhallinnon viranomaispalvelu: Maataloustukiin liittyvät tehtävät - Asiakaspalvelu kunkin kunnan toimipisteessä - Maataloustukihakemusten hallinnollinen käsittely - Viljelijöiden neuvonta ja koulutus Muut viranomaistehtävät - Hallintoon liittyvät tarkastukset ja valvonnat: hukkakauratarkastukset ja korvaushakemuksiin liittyvät tarkastukset Muut hallinnonalan työt - Ohjausryhmätyö sidosryhmähankkeissa Tunnusluvut: (Joroisten osuus suluissa) TA 2011 TA 2012 henkilöstö, htv (sis. 4,1 4,0 4,0 4,0 myynnin Sulkavalle) aktiivimaatiloja 734 (199) 723 (195) 716 (188) 710 (185) käsitelty tukia milj. 19,49 (5,45) 19,68 (5,38) 19,60 (5,36) 19,60 (5,36) Lomatoimi Toiminnan palvelusuunnitelma: Lomatoimi tuottaa lomituspalvelut maatalousyrittäjille lomalain ja asetuksen mukaisesti. Toiminta perustuu v tehtyyn toimeksiantosopimukseen rahoittajan Mela:n kanssa. Lomituspalvelun toiminta-alue muodostuu Joroisten, Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnista ja Savonlinnan länsipuolesta. Vastuuhenkilö: Lomituspäällikkö

18 18 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta Tavoiteasettelua ohjaavat maaseutulautakunnan asettamat tulostavoitteet. 1. Vuosilomalomitus keskimäärin 25,5 päivää/lomansaaja. 2. Sijaisapulomitus vähintään 90 % lomitustarpeesta toteutuu h maksullinen lomitus vuoden 2011 tasolla. 4. Palvelusuunnitelmatyö jatkuu, tavoite 2/3 tehty vuoden loppuun mennessä Lomatoimi Toimintatuotot Toimintakulut Tuotekuvaukset: Lomitushenkilöstön suorittama lomitustunti. Lomituspäivän pituus määräytyy yrittäjän oman työsidonnaisuuden mukaisesti. Perustelut: Toiminnan henkilöstöresursseja sopeutetaan palvelutarpeen ja rahoituksen mukaiseksi. Tunnusluvut: Lomituspäivät päivää, päivän pituus valtakunnallisen keskiarvon (6,6h)mukaisena. (Sulkeissa Joroisten osuus.) vuosi TA 2011 TA 2012 lomituspäivät (3304) (2841) (2750) (2600) lom.pv pituus 6,32 5,70 6,40 6,40 PERUSTURVAN TOIMIALA Toimialan palvelusuunnitelma Juvan kunta on perusturvan isäntäkunta. Juvan perusturvan yhteislautakunta tuottaa ja järjestää perhe- ja hoivapalveluja Juvan, Joroisten ja Rantasalmen kunnalle sekä terveydenhuollon palveluja Juvan ja Joroisten kunnalle. Perusturvan hallintoon kuuluvat perusturvan yhteislautakunta ja sen alainen yksilöjaosto sekä perusturvan toimialajohtaja ja hallinnon toimistosihteeri. Toimialan yleiskuluprosentti on 0,7 %. Palvelualueiden hallinnon kulut sisältyvät tuotehintoihin. Vastuuhenkilö: toimialajohtaja Perhepalvelualue Palvelusuunnitelma Perhepalvelualue järjestää ja tuottaa varhaiskasvatuspalveluja ja sosiaalityön palveluja, joihin kuuluvat lastensuojelu, toimeentuloturva, päihdehuolto, vammaispalvelu ja muu sosiaalityö sekä kehitysvammahuollon palveluja. Vastuuhenkilö: perhepalvelupäällikkö

19 Joroisten kunta TALOUSARVIO Varhaiskasvatus Palvelusuunnitelma: Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja on 96 (ml. esioppilaat). Perhepäivähoitopaikkoja on 100 (ml. ryhmäperhepäiväkodit). Yksi ryhmäperhepäiväkodeista tarjoaa vuorohoitoa Kuvansissa. Kirkonkylän vuorohoito järjestetään aluksi ryhmiksessä ja perhepäivähoidossa, mutta vuorohoito siirretään kirkonkylän päiväkotiin. Muutamalle lapselle ostetaan päivähoitoa muista kunnista. Yöhoito ostetaan Varkaudesta. Vastuuhenkilö: Perhepalvelupäällikkö (erillismäärärahat), varhaiskasvatuksen esimies (tuotteet) 1. täyttöaste päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa on 100 %. 2. avoimessa varhaiskasvatuksessa järjestetään 1-2 te taa monikulttuurisille perheille Varhaiskasvatus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Perustelut talousarviovuodelle: Lapsiperheiden kotipalveluun varataan puolen työntekijän lisäresursointi alkaen. Lapsiperheiden kotipalvelu sijoittuu avoimeen varhaiskasvatukseen. Lapsiperheiden kotipalvelu on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa linjattu uusi palvelu. Opintien 8-paikkainen ryhmäperhepäiväkoti aloittaa toimintansa. Iltahoito päiväkoti Pyrrissä aloitetaan Alkuvuodesta kirkonkylän alueen iltahoito hoidetaan ryhmiksen ja perhepäivähoitajien toimesta. Kuvansin vuorohoito järjestetään Sinikukan ryhmiksessä. Yöhoito ostetaan Varkaudesta. Tunnusluvut: TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärä Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä 28 % 17/16,6% 13/13,5 % 15/15 % 13/13,5% päiväkodeissa/% Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten lukumäärä 6/5,6 % 6/5,4 % 5/4,8 % 3/3,3 % perhepäivähoidossa /% Osallistujia avoimen varhaiskasvatuksen piirissä 20/lapset Lasten kotihoidontuen saajien määrä Kunnassa olevat 0-6 v. lapset

20 20 TALOUSARVIO 2012 Joroisten kunta Tuotemäärä- ja hintaluettelo TP 2010 TA 2011 TA 2012 Menoarviot kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä kpl á Yhteensä Pyrri päivähoitotunti Pyrri esiopetustunti , , , , , , Kuvansin , , , päivähoitotunti Kuvansin , , , esiopetustunti Perhepäivähoito , , , Kaitaisen ryhmis , , , Kerisalon ryhmis , , , Kolman ryhmis , , , Sinikukan ryhmis , , , Opintien ryhmis , Avoin varh.kasvatustoimintapäivä , , , Lasten kotihoidontuki Muu lasten päivähoito (ostot kunnilta) Yhteensä Tuotekuvaukset: Päiväkotihoitotunti Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukainen kasvatus ja hoito. Toiminta sisältää myös tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Hoitopäivän aikana lapsi saa hoitoajasta riippuen vähintään yhden lämpimän aterian ja tarpeen mukaan aamu-, väli- ja iltapalan. Esiopetustunti Kunnan esiopetussuunnitelman ja lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen opetus päiväkodissa sekä tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Opetuksen aikana lapsi saa vähintään yhden lämpimän aterian sekä tarvittaessa välipalan. Vuoropäivähoitotunti Lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuva 0-7 -vuotiaiden hoito, kasvatus ja opetus päivä- tai ryhmäperhepäiväkodissa. Hoitoon sisältyy hoitoajan mukaan määräytyvät ateriat. Toiminta sisältää myös erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Perhepäivähoitotunti Hoitajan tai lapsen kotona tapahtuva lapsen hoito, kasvatus ja opetus (ryhmässä enintään 4 alle kouluikäistä kokopäivähoitolasta ja 1 osapäivähoidossa oleva esioppilas) sekä tarvittavat erityisvarhaiskasvatuspalvelut. Hoitopäivän aikana lapsi saa hoitoajasta riippuen vähintään yhden lämpimän aterian ja tarpeen mukaan aamu-, väli- ja iltapalan. Ryhmäperhepäivähoitotunti 8 tai 12 lapsen ryhmässä tapahtuva hoito, kasvatus ja opetus kunnan toimintaan osoittamassa tilassa vuotiaille lapsille. Hoitoajasta riippuen lapsi saa vähintään yhden lämpimän aterian ja tarpeen mukaan