TK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12.3.2010 TK-20-1448-08"

Transkriptio

1 TK Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009

2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus ja tuottavuus Prosessit ja rakenteet Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet ja julkishyödykkeet Palvelukyky ja laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 52

3 3(52) 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Kansainvälinen talouskriisi ja sen heijastuminen voimakkaasti Suomen kansantalouteen muodostivat haastavan toimintaympäristön myös kansalliselle tilastovirastolle vuonna Bruttokansantuote supistui ennätykselliset 7-8 prosenttia edellisvuodesta. Yritysten vienti ja investoinnit vähenivät ja julkisen sektorin rahoitustasapaino heikkeni jyrkästi. Kriisin edetessä myös työttömyys alkoi pahentua. Toimintaympäristön muutokset toivat sopeutumistarpeita myös Tilastokeskuksen toimintaan laajalla rintamalla. Alentunut budjettirahoitus pakotti leikkaamaan kustannuksia ja arvioimaan toimintaa. Myös monet kotimaisen hallinnon uudistamiseen liittyvät asiat edellyttivät sopeutumista kansalliselta tilastovirastolta. Tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamismahdollisuuksia selvitettiin edelleen vuonna 2009 valtiovarainministeriön johtamassa ryhmässä. Euroopan tilastojärjestelmän uudistaminen - mm. yhteisön uuden tilastolain myötä - heijastui kansallisten tilastovirastojen toimintaan. Toimintaympäristön ja taloustilanteen nopeat muutokset olivat suuri haaste, mutta silti luottamus kansallisiin tilastoihin säilyi hyvällä tasolla. Tilastotuotannon täsmällisyydelle ja nopeudelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Asiakastyytyväisyys pysyi korkealla tasolla ja samoin tietoturva. Myös tilastojen kehittämiselle asetetut tavoitteet jota kuinkin saavutettiin, vaikka kireä rahoitustilanne edellytti myös kehityspanostuksesta tinkimistä. Henkilökunnan määrä väheni nelisen prosenttia edellisvuodesta ja tuottavuustavoitteet ylitettiin. Tuotannon volyymi pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Maksullisen toiminnan tulot kasvoivat vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Tarjonnan laajentaminen ylläpiti maksuttoman verkkopalvelun kysyntää. Tilastojen välttämättömiä ajanmukaistuksia tehtiin useissa tilastoissa ja myös EU- säädösten mukaiset sitoumukset kyettiin toteuttamaan hyvin. Toimintaa rationalisoitiin mm. tukipalveluita ulkoistamalla. Esimerkiksi palkanlaskentaan ja taloushallintoon liittyviä tehtäviä siirrettiin palvelukeskukseen vuonna Myös hankinnoissa on hyödynnetty valtion yhteisiä tukipalveluita silloin, kun se on ollut mahdollista. EU:n uusi tilastolaki valmistui toimintavuonna ja sen pohjalta uudistettiin mm. Euroopan tilastojärjestelmän organisaatiorakennetta. Uudistusten tarkoituksena on kehittää Euroopan tilastojärjestelmän toimintakykyä. Strateginen keskustelu virallisen tilaston haasteista ja kehittämistarpeista vilkastui toimintavuonna. Viime vuosien aktiivisen t&k- työn tuloksena tilastojen ja -palveluiden laadunmuutokset ovat olleet merkittäviä. Esimerkiksi tilastojen kansainvälinen vertailukelpoisuus ja ajantasaisuus ovat parantuneet, tietokantojen yhdistelymahdollisuudet ovat kehittyneet ja jakelumenetelmät ovat monipuolistuneet. Digitaalisen tuotantoprosessin kehittäminen eteni suunnitelmien mukaan. Myös tilastokuvauksen kattavuus on parantunut, kun uusia ilmiöitä on otettu tilastokuvauksen piiriin. Samaan aikaan tiedonantajien vastausrasituksen kasvua on kyetty hillitsemään mm. hallinnollisen rekisteriaineiston entistä tehokkaammalla käytöllä. Tilastotoimi on korkean teknologian toimiala, jossa t&k- panostus on pidettävä riittävällä tasolla, jotta tilastojen ja tilastotuotannon prosessien jatkuva uudistaminen tuottavuuden ja laadun parantamiseksi kyetään turvaamaan. On vaarana, että kireä taloustilanne ja kehysleikkausten jatkuminen saattavat pakottaa vähentämään täl-

4 4(52) laista välttämätöntä kehittämistoimintaa. Epävarmuus tulevaisuuden toimintamahdollisuuksista voi jatkossa vaikuttaa myös henkilökunnan työtyytyväisyyteen. Henkilöstön jatkuva vähentäminen ja lisääntyvä eläköityminen tuovat haasteita osaamisen turvaamiselle kiristyvillä työmarkkinoilla. Vaikka kulunut vuosi oli haasteellinen, niin Tilastokeskus saavutti monessa suhteessa huipputuloksia. Ilmaispalvelua lisättiin, kustannuksia karsittiin, uusia tuotteita ja palveluja tuotettiin, maksullisen palvelutoiminnan tulot kasvoivat ja tuottavuus nousi reippaasti. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman henkilöstön vankkaa ammattitaitoa, kehittymishalukkuutta ja hyvää työmotivaatiota. 1.2 Vaikuttavuus 1 Katsaus: Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luotettavat tilastot sekä näiden pohjalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät. Tämän tueksi tarvitaan aktiivista, tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja käyttövalmiuksien lisäämistä. Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteenä oli turvata tilastotuotannon jatkuvuus. Toiminnassa priorisoitiin ajanmukainen perustuotanto sekä meneillään olevien EU-velvoitteisiin liittyvien tilastojen kehittämishankkeiden ja tuotantoprosessien uudistusten loppuunsaattaminen. Tärkeitäkin kehittämishankkeita lykättiin myöhemmäksi. Toiminnan saattamiseksi menokehyksiä vastaavalle tasolle aloitettiin alkuvuodesta relevanssiselvityksen nimellä kulkenut hanke, jossa käytiin systemaattisesti lävitse koko tilastotuotanto ja muu toiminta. Talousarviossa tehtyjen uusien leikkausten myötä hanke muuttui tilastotuotannon supistamissuunnitelmaksi, josta informoitiin laajasti tilastojen keskeisiä käyttäjiä. Selvityksen ja käyttäjäpalautteiden tulos oli, että tarpeettomia tilastoja ei tuoteta, joskin rationalisointikohteita kuitenkin löytyi. Yhteistyö keskeisten rekisterien ja hallinnollisten aineistojen ylläpitäjien kanssa jatkui aktiivisena, jotta näiden hallussa oleva kertaalleen kerätty tieto voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää tilastotuotannossa korvaamassa suoraa tiedonkeruuta tai täydentämässä sitä. Suorissa tiedonkeruissa painopisteenä olivat edelleen sähköisen tiedonkeruun edistäminen, tiedonantorasituksen mittaaminen ja tiedonantorasitusta keventävät toimet, mm. tiedonkeruiden koordinointi ja tilastolliset menetelmät. Myös osa relevanssihankkeen toimenpiteistä kohdistettiin tiedonkeruiden edelleen rationalisointiin, mm. otoskokojen läpikäyntiin. EU:ssa vaikuttaminen on edelleen tärkeää tilastosäädösten velvoittavuuden vuoksi. Suomen vaikuttamiskeinot ovat osaamisessa sekä aktiivisessa ja johdonmukaisessa toiminnassa EU:n eri valmisteluelimissä sekä siinä, että säädösten mukaiset velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mukaisesti. Suomi esitti edelleen pidättyväistä linjaa uusiin tilastosäädöksiin, jotka eivät ole johdettavissa EU:n päätöksentekoon liittyvistä välittömistä tarpeista. Tilastoja taustoittavat artikkelit Tilastokeskuksen aikakauslehdissä Tieto&trendit ja Hyvinvointikatsaus lisäsivät tilastojen näkyvyyttä. Tilastokeskuksen mediaseurannan mukaan Tilastokeskuksen lehtiä siteerattiin varsin paljon. Tilastojen käyttö- 1 Toimintavuodelle vuoden 2009 alussa asetetut tavoitteet on kursivoitu. Tulostavoiteasiakirjassa asetetut tavoitteet ovat pääsääntöisesti samoja kuin talousarviossa. Tulostavoiteasiakirjassa tavoitteita on huomattavasti enemmän.

5 5(52) valmiuden tukeminen jatkui tilastojen käyttötaitoa edistävillä kursseilla. Tilastotiedon yleisen tunnettuuden lisäämiseksi avattiin Internetiin Tilastovisa. Luottamus. Tilastokeskus pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin toimintaympäristön haasteisiin siten, että luottamus sen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään nykyisellään. Tavoitteen tukemiseksi Tilastokeskus tekee tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa ja lisää tilastotiedon näkyvyyttä ja tukee tilastojen käyttövalmiuksia. Kansallisessa sidosryhmäyhteistyössä käynnistettiin sidosryhmäpolitiikan valmistelu tavoitteena systematisoida eri sidosryhmien ja Tilastokeskuksen välistä yhteistyötä. Yhteistyö tiedonantajien ja -käyttäjien kanssa jatkui tiiviinä. Tiedonkäyttäjiä informoitiin laajasti tilastotuotannon supistamissuunnitelmien yhteydessä. Asiasta saatiin kaikkiaan 11 kirjallista kannanottoa, joista osa johti jatkoneuvotteluihin. Pääosin käyttäjät suhtautuivat ymmärtäväisesti suunnitelmiin. Yhdessä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa järjestettiin tutkijoille keväällä seminaari tilastoaineistojen tutkimuskäytöstä. Samoin keväällä järjestettiin kansantalouden tilinpidon keskeisille käyttäjille ja perustilastoille tilinpidon SNA- ja ESAuudistusta koskeva seminaari. Syksyllä järjestettiin työvoimatutkimuksen 50- vuotisjuhla-seminaari. Tilastokeskuksen yhteydessä toimi seurantavuonna kaikkiaan 32 (edellisenä vuonna 30) eri sidosryhmistä koostuvaa yhteistyöryhmää. Strategisissa kysymyksissä Tilastokeskuksen johtoa tukee Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellisissä kysymyksissä tieteellinen neuvottelukunta, tilastotoimen julkaisuasioissa Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta ja Tilastokirjaston kehittämisessä Tilastokirjaston neuvottelukunta. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät tiedonantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Lisäksi Tilastokeskus on perustanut eri tilastoalueille neuvoryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita. Uudet tilastojen asiantuntijaryhmät perustettiin työvoimatutkimukselle, joukkoviestintätilastoille ja aikuiskoulutustilastoinnin kehittämiseen. Tilastokeskuksen asiantuntijoita puolestaan oli lähes 100 ulkopuolisessa työryhmässä, kuten edellisenäkin vuonna. Ylimmän johdon tasolla tilastoalan yhteistyökysymyksiä käsiteltiin OPM:n, MMM:n, Eläketurvakeskuksen, Viestintäviraston, Suomen Kuntaliiton, TEMin, Suomen Pankin ja tullihallituksen kanssa. Valtiovarainministeriö asetti tilastotoimen selvityshankkeen jatkotyöryhmän, jonka tehtävänä on jatkaa edellisen vuoden marraskuussa raporttinsa jättäneiden selvitysmiesten työtä tilastotoimen kehittämiseksi ja alueellistamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Selvityksen raportin on määrä valmistua vuoden 2010 alkupuolella. Selvityshankkeen myötä tilastotoimen työnjakojen kehittäminen on ollut pysähdyksissä. Ainoastaan Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen sekä TEMin energiaosaston ja Tilastokeskuksen väliset yhteistyöasiat ja työnjaot olivat aktiivisesti esillä. Suomen Pankin kanssa neuvotteluissa päädyttiin sopimukseen, jossa rahoitusmarkkinatilastot keskitetään Suomen Pankkiin ja rahoitustilinpito Tilastokeskukseen. Myös työnjakoa vakuutustilastoinnin alueella on pyritty selvittämään, mutta toistaiseksi työ ei ole edennyt. TEMin energiaosasto asetti tilastovastuuryhmän päivittämään yhteistyöasioita. Työ valmistui vuoden lopulla.

6 6(52) Tilastokeskus osallistui TEMin yritysten hallinnollisen taakan vähentämisprojektin työhön sekä VM:n vetämään kuntien valtionosuus uudistuksen (VOS) työhön. Opetuspuolen kustannustietojen tiedonkeruiden päällekkäisyyksien purkua valmisteltiin Tilastokeskuksen koordinoimassa VOS- alatyöryhmässä, jonka työ valmistuu vuoden 2010 alkupuolella. Tilastokeskuksen neuvottelukunnassa käsiteltiin mm. tilastotoimen selvityshanketta, Tilastokeskuksen vuoden 2008 toiminnan tuloksellisuutta, vuosien TTS-ehdotusta, laadun kehittämistä, tutkimuslaboratorion etäkäyttöhanketta, ns. Stiglitzin raporttia sekä relevanssihanketta ja tilastotuotannon supistussuunnitelmaa, josta neuvottelukunta antoi kannanoton. Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa solmitun sopimuksen perusteella laadittiin Tilastokeskuksen ympäristöohjelma. Ohjelman ja tekemänsä seurantakäynnin perusteella WWF myönsi Tilastokeskukselle Green Office-ympäristömerkin kesäkuussa. Kansainvälisesti Tilastokeskus on edelleen vaikuttanut EU:n tilastosäädösten valmisteluun niin neuvoston tilastotyöryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa työryhmissä. EU:n uusi tilastolaki hyväksyttiin neuvoston ja parlamentin käsittelyn tuloksena maaliskuussa Tilastokeskus hoiti Pohjoismaiden yhteistyön puheenjohtajuuden ja järjesti Pohjoismaiden tilastopäällikkökokouksen Helsingissä syyskuussa. Tilastokeskus on toiminut aktiivisesti EU:n lisäksi kansainvälisissä tilastoalan järjestöissä sekä kahdenvälisessä yhteistyössä. Toimintavuonna toteutui useita vierailuja sekä opintomatkoja Tilastokeskukseen. Mm. Ranskan tilastoviraston IN- SEEn asiantuntijat kävivät tutustumassa laatutyöhön ja Kanadan tilastoviraston pääjohtaja rekisteripohjaiseen tilastotuotantoon ja henkilöstöjohtamiseen. Eurostatin pääjohtaja vieraili Tilastokeskuksessa syksyllä. Kaikkiaan ulkomaisia vierailuja Tilastokeskukseen tehtiin 43, ja niihin osallistui 253 henkilöä. Työryhmien kokoukset, kurssit ja seminaarit keräsivät suurimman osallistujajoukon. Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK/ECE Euroopan tilastokonferenssin (CES) puheenjohtajana vuosina , OECD:n tilastokomitean hallituksen jäsenenä vuosina ja EU:n Partnership-ryhmän jäsenenä Vuosina Suomi oli YK:n tilastokomission varsinainen jäsen, ja Tilastokeskuksen pääjohtaja toimi tilastokomission varapuheenjohtajana kolmen vuoden ajan. Tulostavoite 1. Yrityskuvatutkimuksessa Tilastokeskuksen tilastoja luotettavina pitävien osuus pysyy vähintään 85 prosentissa. Mediaseurannassa kriittisten leikkeiden osuus on enintään 1 prosentti. Vuoden 2009 yrityskuvatutkimuksen mukaan 83 prosenttia vuotiaista suomalaisista tuntee Tilastokeskuksen. Tunnettuus pysyi samalla tasolla kuin aiemmissa tutkimuksissa. Tilastokeskuksen tuottamia tietoja pitää erittäin tai melko luotettavina 87 prosenttia vastaajista. Nousua edelliseen tutkimukseen oli kaksi prosenttiyksikköä. Myös tilastojen puolueettomuuteen luotetaan, ja Tilastokeskuksen katsotaan olevan tarpeellinen yhteiskunnalle. Tilastokeskusta koskevat /09 lehtileikkeet toteuma toteuma tavoite toteuma muutos-% Leikkeitä yhteensä, kpl ,2 - kriittissävyisten osuus, % 1,0 0,6 0,5 1,1 - vastineita, kpl

7 7(52) Tärkeimmät sanomalehdet kattavan mediaseurannan mukaan Tilastokeskuksen näkyvyys julkisuudessa hieman väheni, mutta kirjoittelu oli pääosin neutraalia, joskin kriittissävyisten leikkeiden osuus nousi. Vastineita lähetettiin 6. Eniten julkisuutta saivat bruttokansantuote ja tuotannon suhdannekuvaaja, inflaatio, työvoimatutkimus, kuluttajabarometri ja rakennuskustannukset. Myös tilastojen supistussuunnitelmat näkyivät mediassa. Positiivisesti kirjoitettiin lokakuussa avatusta Findikaattori-palvelusta. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta 16. Enin osa kriittisistä leikkeistä kohdistui bruttokansantuotteen (marraskuu) ja tuotannon suhdannekuvaajan (lokakuu) sekä työvoimatutkimuksen (heinäkuu) julkistuksiin. Lokakuussa suhdannekuvaajassa oli julkistusvirhe. Tulostavoite 2. Kansainvälisissä arvioinneissa ja muissa palautteissa Tilastokeskus sijoittuu tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen. Vuonna 2009 Tilastokeskus sai yhteensä seitsemän EU:n ja muuta kansainvälistä vertailuarviota ja palauteraporttia sekä yhden palkinnon yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa. Vertailuraporteissa arvioitu luokka perustuu toimitusten ajantasaisuuteen ja tietojen laatuun, mm. kattavuuteen. EU:n julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportoinnin (yhteensä 7 taulukkoa) tietojen kattavuudessa Suomi sijoittui 8 maan kärkijoukkoon arvosanalla 3,4 (asteikolla 1-4). Eurostatin lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) vaatimusten täyttämistä koskevassa vertailussa (yhteensä 37 indikaattoria) Suomi sai toukokuun arvioinnissa jälleen täydet 10,0 pistettä yhdessä Unkarin ja Tsekin kanssa. Arvioinnin päähuomio oli Nace Rev. 2 toimialauudistuksen toteuttamisessa kuukausitilastoissa. Lisäksi yritysrekisteri, matkailutilasto sekä kaikkien liikennemuotojen tilastot saivat arvioinnin VG (very good). Eurostatin lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) vaatimusten täyttämistä koskevassa vertailussa (yhteensä 37 indikaattoria) Suomi sai lokakuun arvioinnissa 9,9 pistettä. Pudotus johtui yhden toimituksen myöhästymisestä informaatiokatkoksen vuoksi. Kesällä EU:ssa arvioitiin kaikkiaan 13 yritystilastoa, joista 12 on Tilastokeskuksen vastuulla. Näistä kaikki muut tilastot arvioitiin luokkaan VG (very good), paitsi Rakennetilastoasetuksen mukaiset tilastot (SBS) luokkaan G (good). Eurostatin ESDS-palvelun (EU:n tilastojen käytön neuvonta- ja tukipalvelu) anonyymitestin tuloksissa Tilastokeskus oli kokonaispisteissä keskitason yläpuolella. Vastausten laadussa oli pieniä puutteita ja nopeudelle asetettu tavoiteaika ylittyi. Yhteystiedoista palvelu sai bonuspisteitä. IMF:n vuosittaisessa The Special Data Dissemination Standardin mukaisessa arviossa Suomen todetaan täyttävän hyvin standardin mukaiset vaatimukset. Useilla alueilla vaatimukset ylitettiin. Nopeudesta ja täsmällisyydestä raportoitiin muutama viive. Lisäksi Eurostat toteutti kansantulolaskelmien BKTL-tarkastusvierailun. Selvityskohtien ensimmäinen erä toimitettiin Eurostatiin heinäkuussa ja loput syyskuuhun 2010 mennessä. Mahdolliset uudet BKTL-varaumat asetetaan sen jälkeen, kun Eurostat on laatinut jäsenmaita koskevat arviointiraporttinsa. Valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen yhdessä kehittämä Findikaattoripalvelu palkittiin OECD:n kolmannessa maailmankonferenssissa lokakuun lopulla parhaana uutta teknologiaa käyttävänä indikaattoripalveluna.

8 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 8(52) Arvio tulostavoitteista 1-2: Tilastokeskuksen julkisuuskuva ja luottamus tilastoihin säilyivät hyvinä yrityskuvatutkimuksen ja mediaseurannan perusteella. Yrityskuvatutkimuksessa luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tietoihin nousi. Mediaseurannassa kriittisten leikkeiden osuus nousi hieman yli tavoitetason. Kansainvälisten arviointien ja muiden palautteiden perusteella Tilastokeskus sijoittuu tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen. Toimenpiteet kansallisessa ja kansainvälisessä sidosryhmäyhteistyössä olivat tavoitteiden mukaisia. Tilastokeskuksen neuvottelukunnan palaute Tilastokeskuksen toiminnasta on ollut myönteistä ja Tilastokeskuksen tavoitteita tukevaa. Tilastotoimen selvityshanke on edellyttänyt huomattavaa työpanosta myös Tilastokeskukselta. Tiedonantorasitus. Tilastokeskuksen tavoitteena on pitää tiedonantorasitus kohtuullisena. Tiedonantoa helpottavia menettelyjä ja uusia tilastointimenetelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön. Tulostavoite 3. Sähköisesti vastanneiden osuus suorissa yritystiedusteluissa lisääntyy 10 prosenttiyksikköä. Tavoitteen toteuttamiseksi Tilastokeskus on sähköistänyt yrityksiin ja yhteisöihin kohdistuvat suorat tiedonkeruut. Sähköistä vastaamista on edistetty mm. tarjoamalla uusille tiedonantajille ensisijaisesti vain sähköistä vastausmahdollisuutta. Vuoden 2009 lopussa suorissa yritystiedusteluissa sähköisesti vastanneiden osuus oli 70,3 prosenttia. Myös henkilöpohjaisia tiedonkeruita siirrettiin web-pohjaisiksi. Tulostavoite 4. Yritysten tiedonanto-rasitus on mitattu kaikista tiedonkeruista, joista se on voitu mitata. Tiedonantorasitus ei kasva. Tiedonantajien rasitemittaus toteutettiin Tilastokeskuksen ja Tullihallituksen asettaman yhteisprojektin mukaisesti 41 tiedonkeruussa. Selvityksen mukaan tiedonantorasitus henkilötyövuosina mitattuna oli kasvanut. Tiedonkeruita koordinoitiin yritystiedonkeruuohjelmassa ja suuryritysten tiedonkeruun ja käsittelyn koordinointiryhmässä. Yritystiedonkeruulomakkeiden käytettävyyttä parannettiin ja tiedonantajapalautetta kehitettiin. Tilastokeskuksen ja elinkeinoelämän tilastotyöryhmässä käsiteltiin mm. lainsäädäntöuudistukset ja niiden vaikutukset yritystiedonkeruisiin sekä tiedonantorasituksen vähentämisen toimenpiteet. Arvio tavoitteista 3-4: Toimenpiteet ja tulokset olivat tavoitteiden mukaisia. Sähköisesti vastanneiden osuus ei lisääntynyt 10 prosenttiyksikköä 2, mutta ylitti tavoitteena olleen 70 prosenttia (ks. indikaattorilista s. 29). Katsaus: Tilastokeskus ei saanut hakemaansa lisärahoitusta menokehykseen, joten suunnitelmat tehtiin sen varaan, että EU-sitoumuksista ja muista välttämättömistä uudistuksista pystytään selviytymään tuottavuushyötyjen turvin ja käyttämällä kertyneitä säästöjä. Näin toimiminen ei kuitenkaan ole kestävää, koska menokehyksiin tehdyt leikkaukset ylittävät saavutetut tuottavuushyödyt ja kehittämisen sijasta toimintaa joudutaan supistamaan, jotta pysytään menokehysten puitteissa. Sekä budjettirahoitteisessa että maksullisessa toiminnassa toteutettiin tiukkaa menokuria sekä pidättyväistä rekrytointipolitiikkaa, mitä loppuvuodesta vielä tehostettiin talousarvioleikkausten tultua tietoon. Tavoitteeksi asetettiin henkilötyövuosien supistuminen noin 20 htv:llä. Käytännössä kuukausipalkkaisten osalta oli rekrytointikielto. Eläkkeelle tai muualle lähteneiden tilalle palkattiin henkilöitä vain aivan 2 Vuoden 2008 loppuun mennessä sähköisesti vastanneiden osuus oli noussut jo 63 prosenttiin.

9 1.3.1 Taloudellisuus ja tuottavuus 9(52) välttämättömissä tapauksissa ja nekin sisäisin siirroin. Vain yksi ulkopuolinen rekrytointi tehtiin. Näin kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet saatiin alenemaan 33:lla. Tiedon ja tietopalvelujen maksullisen kysynnän ennakointia vaikeuttivat ilmaistarjonnan lisääntyminen sekä valtion- ja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset sekä yleinen taloustilanne. Maksullisen palvelun tulojen arvioitiin laskevan ja suunnitelmat tehtiin tältä pohjalta. Vuoden jälkipuoliskolla erityisesti haastattelupalvelujen ja tilastointipalvelujen kysyntä kasvoi kuitenkin ennakoitua suuremmaksi ja kompensoi mm. julkaisutulojen laskua. Ulkopuolinen - erityisesti EU:lta saatava - rahoitus uusien tilastojen laatimiseen on vähentynyt, kun tilastojen lakisääteisiä laadintatehtäviä on siirtynyt kansalliselle rahoitukselle. Toimintavuotena EU:lta saatiin tilastojen kehittämistehtäviin edellisvuotista enemmän rahoitusta, jolloin tuotot kasvoivat yli 400 t euroa. Tilastokeskus on kehittänyt tuottavuuttaan pitkäjänteisesti Tuottavuusohjelma 2010:n mukaisesti. Tuottavuuden edelleen lisäämistä on pidetty tärkeänä tavoitteena ja varautumisena erityisesti EU-säädösten kautta lisääntyviin tehtäviin. Tuottavuusohjelman mukaisesti on kehitetty mm. digitaalista tilastotuotantoprosessia: sähköistä tiedonkeruuta, tietojärjestelmien siirtoa avoimeen ympäristöön, tuotantoprosessien vaiheiden standardointia sekä monikanavaista jakelua. Suunnitelmien mukaisesti tietojärjestelmät saatiin siirrettyä avoimeen ympäristöön, jolloin keskuskoneesta luovuttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Muut uudistukset jatkuivat vuonna Tulostavoite 1. Tilastotietojen tuotantomenot (pl. maksullinen toiminta), mitattuna tilastojulkistusta kohti, ovat keskimäärin 70,0 tuhatta euroa. Tilastotietojen yksikkökustannukset Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, 1000 e 2007 toteuma 71, toteuma 74, tavoite 70, toteuma 80,6 08/09 muutos % +7,9 Yksikkökustannukset kasvoivat lähes 8 prosenttia, mikä johtui pääosin tilastojulkistusten määrän vähenemisestä. Menot kasvoivat erittäin maltillisesti, vajaat 2,5 prosenttia. Julkistusten määrää vähensivät tilastojen lakkautukset ja yhdistämiset. Tulostavoite 2. Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään alentamaan lisäämällä ostopalveluita. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on 70 prosenttia. Kiinteitä kustannuksia mitataan kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutena kokonaiskustannuksista. Kiinteät kustannukset 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma 08/09 muutos %-yks. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 72,6 74,2 70,0 74,1-0,1 Kiinteiden kustannusten osuus laski edellisestä vuodesta hieman pääosin siitä syystä, että palkankorotuksista huolimatta kuukausipalkat pysyivät suunnilleen edellisvuotisella tasolla henkilöstövähennyksistä johtuen.

10 10(52) Arvio tavoitteista 1-2: Sekä yksikkökustannusten että kiinteiden kustannusten osuuden vähentämistavoitteista jäätiin. Yksikkökustannusten nousu johtui pääosin siitä, että julkistusten määrä väheni enemmän kuin kustannukset. Kiinteiden kustannusten osuus aleni, mutta vähemmän kuin oli tavoite. Tiukka taloudellinen tilanne ei myöskään antanut mahdollisuuksia laajentaa ostopalvelujen käyttöä. Tulostavoite 3. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona Vuonna 2009 tavoite on 100,0 prosenttia. Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat erityisesti loppuvuodesta piristyneen haastattelupalvelujen kysynnän ansiosta noin miljoona euroa tavoitetta korkeammalle. Kustannukset kasvoivat myös, mutta tuottoja vähemmin, joten vuoden 2009 tulostavoite ylitettiin. Tulos oli 455 t euroa ylijäämäinen. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on sivulla 31. Maksullisen toiminnan tunnusluvut 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma Kustannusvastaavuus, % 105, Ylijäämä/alijäämä, t Maksullisen toiminnan tuotot, menot ja kustannukset euroa Tuotot Menot Kustannukset Tulosyksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli ylijäämäistä useimmissa tulosyksiköissä. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos parani eniten elinolotyksikössä (EL).

11 11(52) Kannattavuus tulosyksiköittäin , yli/alijäämä euroa SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA Arvio: Kysyntä oli odotuksia parempi, joten tuotot kasvoivat. Koko toimintaa (ml. maksullisen palvelutoiminnan tukitehtävät) koskevien säästötoimenpiteiden ja suurten toimeksiantojen realististen työmääräarvioiden ansiosta tulos oli positiivinen ja ennakoitua parempi. Tulostavoite 4. Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Yhteensä tällaista rahoitusta on käytettävissä noin 1,7 milj. euroa. Kustannusvastaavuus vuonna 2009 on talousarvion mukaan 43,6 prosenttia. Kaikkiaan yhteisrahoitteisesti toteutettuihin hankkeisiin rahoitusta saatiin lähes 2,3 milj. euroa. Summa nousi arvioitua suuremmaksi EU:lta saadun rahoituksen ja sen jaksotuksen (tulo-menon-kohdalle) vuoksi. EU-rahoitusta saatiin 1,6 milj. euroa (edellisenä vuonna 1,2 milj. euroa). Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta, lähinnä yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen kanssa, oli käytettävissä runsaat 0,6 milj. euroa, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Kustannusvastaavuus oli 43,7 prosenttia. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on sivulla 32. Arvio: EU-rahoituksen lisääntymisestä johtuen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin saatiin rahoitusta arvioitua enemmän. Kustannukset kasvoivat suunnilleen samassa suhteessa, joten kustannusvastaavuustavoite saavutettiin. EU-rahoituksen ja sen ajoittumisen epävarmuus aiheuttaa toiminnan suunnittelulle haasteita. Tulostavoite 5. Tuottavuuden arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosentilla vuodessa vuosina Tuottavuuden muutosta mitataan Tilastokeskuksen maksuttomien ja maksullisten suoritteiden vuosimuutoksen suhteella kokonaiskustannusten vuosimuutokseen. Toimintavuonna valmistui tuotelaatumittari, jossa toteutettiin itsearvioinnin ensimmäinen kierros. Mittarin käyttöönotto mahdollistaa tulevina vuosina nykyistä paremmin laadun huomioon ottamisen 3. Tuottavuuden mittaamisessa tilastojulkistuksilla on merkittävä rooli, jolloin mittarissa voi tapahtua perättäisinä vuosina heilahteluja riippuen siitä, kummalle vuodelle tuotosten valmistuminen ajoittuu, kuten tapahtui vuosina Samoin tuotosta voi syntyä laajojen kehittämishankkeiden myötä vasta vuosien päästä. Tästä syystä tuottavuutta on syytä tarkastella useamman vuoden jaksoissa. Kokonaistuotoksen volyymi pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Tuotoksen aikaan- 3 Tilastokeskus uudisti tuottavuuden mittaamisen vuonna Tuottavuusmittari ei ota riittävästi huomioon laadun muutoksia.

12 12(52) saamiseksi käytetyn kokonaispanoksen volyymi laski noin 4,6 prosenttia, joten kokonaistuottavuus nousi 4,8 prosenttia vuodesta Prosessit ja rakenteet Tuottavuus Tuottavuuden vuosimuutokset 8,7 0,6 3,9 4,8 Arvio: Tuottavuuden keskimääräinen kahden prosentin vuositavoite saavutettiin ja ylitettiin reippaasti. Tulostavoite 6. Tilastokeskuksen tuottavuusohjelman mukaisesti kehittämisen painopistettä siirretään yksittäisistä projekteista prosessien jatkuvaan parantamiseen vahvistamalla prosessijohtamista. Tietojärjestelmiä integroidaan siten, että kerättyjen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Standardivälineiden käyttöönottoa laajennetaan jakelussa, tavoitteena saada suurin osa tilastojulkistuksista uuden järjestelmän piiriin vuoden 2010 loppuun mennessä. Prosessien kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Prosessikartta ja luonnos prosessijohtamisen ohjeeksi valmistuivat. Tavoitteena on integroida prosessiajattelu osaksi tulosjohtamismenettelyä. Monissa tilastoissa jatkettiin prosessikuvausten tekemistä. Useat tietojärjestelmien monikäyttöisyyteen liittyvät hankkeet jatkuivat. Tulonjakotilaston ja EU-SILCin käsiteharmonisoinnin tuloksena tietojen käsittelyvaihe tehostui ja nopeutui. Ammattitietojen tuottamisen yhtenäistämistyö eri yksiköiden välillä jatkui. Laajat, useita vuosia kestäneet oikeus-, väestö- ja työssäkäyntitilastojen avoimen ympäristön tietojärjestelmähankkeet valmistuivat ja väestö- ja oikeustilastoissa jatkui tietovaraston ja metatietokannan käytettävyyden parantaminen. Kenttähaastattelijoiden tietojärjestelmän uudistus ja kannettavien tietokoneiden uusiminen toteutuivat. Samoin uusittiin kuluttajahintaindeksin keruussa käytettävät laitteet leasing-ratkaisuna. Tilastojen tuotantojärjestelmäuudistuksia (tekninen uudistus ja standardointi) oli meneillään mm. luottokantatilastoissa ja maatalouden tulotilastoissa sekä kansantalouden tilinpidossa. Vuonna 2007 asetetut tilastopainotteiset ohjelmat hinta- ja volyymimittausjärjestelmän, yritysten kansainvälistymisen ja yritystiedonkeruun kehittämiseksi jatkuvat vielä XML-pohjaisen julkaisutuotannon menetelmän (FastWeb-XML) on ottanut käyttöön 119 tilastoa 200:sta. Eri palveluprosesseissa otettiin käyttöön automaattipäivityksiä tehostamaan prosesseja ja vähentämään manuaalipäivitysten tarvetta. Arvio: Tulokset ovat olleet tavoitteiden mukaisia. Prosessijohtamisen menettelyjen kehittäminen saatiin toteutusvaiheeseen. Useat prosessien kehittämishankkeet tuottavat tulosta lähivuosina toimintavarmuutena, nopeutena ja manuaalityön vähentymisenä. Tietojärjestelmäuudistuksissa täyden hyödyn saaminen edellyttää myös osaamisen, organisoinnin ja työkulttuurin muutosta. XML-pohjaiseen julkaisutuotantoon siirtyminen eteni siirtymäsuunnitelman laatimisen jälkeen tavoiteaikataulussa. Tulostavoite 7. Tuottavuushyödyillä ja kertyneillä säästöillä rahoitetaan lähinnä uusista EU-asetuksista aiheutuvat ja kansalliselle rahoitukselle vuonna 2009 siirtyvät menot, tilastojen välttämättömät uudistukset, laadunparannukset sekä tilastojen ja järjestelmien ajan tasalla pito, kustannustason nousu ja ICT - rahoitussuunnitelman mukaisia hankintoja.

13 1.3.3 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa 13(52) Tavoitteessa mainittujen hankkeiden toteuttamiseen suunniteltiin käytettäväksi noin 4 milj. euroa (edellisenä vuonna 4,7), mistä osa rahoitettiin tuottavuushyödyillä, osa edelliseltä vuodelta siirtyneellä rahoituksella. Viraston yhteistä projektirahaa kohdennettiin noin 1,5 milj. euroa (edellisenä vuonna noin 2) EU-säädöksistä ja kansalliselle rahoitukselle siirtyvistä hankkeista johtuviin menoihin (merkittävimmät toimialaluokitus (Nace Rev.2) ja palvelualojen hyödyketilasto), hinta- ja volyymimittausjärjestelmän kehittämiseen sekä tietojärjestelmäuudistuksiin. Myös pysyvään tuotantoon siirtyviin EU-säädöksistä johtuviin tehtäviin (mm. EU- SILC, tietoyhteiskuntatilasto) jouduttiin yksiköille allokoimaan kehysrahoitusta. Yhteisiin ICT -menoihin suunniteltiin käytettäväksi 2,4 milj. euroa, mutta käytettiin vajaat 400 t euroa suunniteltua vähemmän, mikä johtui hankkeiden siirtämisestä eteenpäin kehysleikkausten tultua tietoon. Arvio: Toimenpiteet olivat suunnitelmien mukaisia. Vuoteen 2010 kohdistuvien menoleikkausten vuoksi lisäsäästöjä kohdistettiin yhteisiin ICT -menoihin, jolloin vähennys nousi yli milj. euroon. Mikäli kehysleikkaukset jatkuvat, ei tilastojen ja tietojärjestelmien kehittämistä eikä ICT -hankintoja voida enää rahoittaa tällä tavoin. Tulostavoite 8. Tietoturvallisuustaso säilytetään vähintään nykyisellään. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää kehitetään tavoitteena tietoturvan perustason vaatimustenmukaisuus vuonna Tietoturva -auditointeja jatketaan. Viraston valmiussuunnitelma päivitetään. Toimintavuonna valmisteltiin kaksi tietoturvaohjetta (etäkäyttö ja Internetin käyttö) sekä jatkettiin tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän kehittämistä tekemällä itsearvio valtionhallinnon tietoturvatasot hankkeen perustason vaatimusten toteutumisesta Tilastokeskuksessa. Osana valmiussuunnitelman päivittämistä valmisteltiin Tilastokeskuksen palveluiden ja tietojärjestelmien tärkeysluokittelua. Valmiussuunnitelman päivitys siirtyi vuodelle 2010 resurssivaikeuksien lisäksi siitä syystä, että valtiontason ICT -varautumisen vaatimukset haluttiin ottaa huomioon mahdollisimman lopullisessa asussaan. Arvio: Toimenpiteet ovat olleet tavoitteiden mukaisia valmiussuunnitelman päivitystä lukuun ottamatta. Tulostavoite 1. Jatketaan Office 2007 siirtymän toteuttamista. Valtion IT palvelukeskuksen palveluita hyödynnetään tarjonnan, tarpeen ja voimavarojen mukaan. Office 2007-ohjelmien käyttöönotto eteni siirtymäsuunnitelman mukaisesti huolimatta siitä, että sekä ohjelmien jakelun teknisessä valmiudessa että henkilöresurssien saatavuudessa oli ongelmia. Toimintavuoden loppuun mennessä siirtymä oli toteutunut lähes 80 prosentilla työasemista. Tulostavoite 2. Henkilöstöhallinnon toiminnoista siirretään palkanlaskenta ja vuosilomaprosessit sekä niitä tukevat tietojärjestelmät Valtiokonttorin palvelukeskukseen lukien. Taloushallinnossa laajennetaan palvelukeskuksen käyttöä ulkoistamalla kokonaan osto- ja matkalaskujen käsittely sekä tilinpäätös palvelukeskukselle alkaen. Selvitetään mahdollisuudet ulottaa sähköinen rekrytointijärjestelmä (HELI) harjoittelijoiden rekrytointiin sekä sisäisen liikkuvuuden työkaluksi. Otetaan käyttöön toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmän (STOJ) uudet osat.

14 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 14(52) Suunnitelman mukaisesti siirrettiin palkanlaskenta-, poissaolo- ja vuosilomaprosessit niitä tukevine tietojärjestelmineen Valtiokonttorin palvelukeskukseen. Samalla keskitettiin eräitä henkilöstöhallinnon tehtäviä viraston sisällä hallintopalveluihin. Samoin eteni aikataulun mukaisesti taloushallinnon palvelukeskus - projekti. Syyskuun alusta alkaen palvelukeskus on hoitanut laskujen käsittelyn, maksuliikkeen, kirjanpidon tehtävät ja taloushallinnon järjestelmien pääkäyttäjätehtävät palvelusopimuksen mukaisesti. HELI -rekrytointipalveluja käytetään henkilöstön rekrytoinnissa haastattelijoita lukuun ottamatta. Korkeakouluharjoittelijoiden ja sisäisten työmarkkinoiden hallintaan järjestelmä ei selvityksen mukaan sovellu. STOJ -järjestelmän kehittämisprojektissa laskentakohteiden uudistus eteni suunnitellusti. Käyttöön otettiin tilastojen julkaisemista koskeva osio. Tulostavoite 3. Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa tehostetaan toimitilojen käyttöä, tavoitteena nykyisen reaalisen vuokratason säilyminen. Toimitilojen nimellinen vuokrataso nousi yli 6 prosenttia, mikä johtui kahdesta indeksikorotuksesta. Vuokrakustannusten alentamiseksi on tehty valmisteluja tiivistää henkilöstön sijoittelua ja vuokrata toimistotiloja ulkopuolisille. Tulostavoite 4. Kehitetään hankintatoimen prosesseja ja otetaan käyttöön uusi Tilaustenhallintajärjestelmä ennen taloushallinnon toimintojen laajempaa siirtämistä palvelukeskukseen. Lisätään edelleen Hanselin sopimusten käyttöä tarjonnan lisääntyessä. Tilaustenhallintajärjestelmän (Tilha) käyttöönottoa valmisteltiin aikataulun mukaisesti, mutta se jouduttiin siirtämään vuodelle 2010 valtiokonttorin määräyksestä. Sähköinen myyntilaskutus ja arkistointi otettiin käyttöön. Hankinnoissa on hyödynnetty Hanselin puitesopimuksia aina, kun se on ollut mahdollista. Mm. vartiointitoiminta kilpailutettiin puitesopimuksen pohjalta, ja uusi palveluntuottaja aloitti kesäkuun alussa. Syksyllä Tilastokeskus liittyi siivouksen puitesopimukseen ja kilpailutti siivouspalvelut sen puitteissa. Kilpailutuksen tuloksena sama palvelun tarjoaja jatkaa. Käännösten ulkoistukset kilpailutettiin Hanselin sopimuksen valmistuttua (kevennetty kilpailutus). Toimistotiimiin liittyvästä käytönvalvonnasta ja kehittämisestä valmisteltiin puitesopimus niin, ettei Tilastokeskuksen tarvitsisi ylläpitää siihen tarvittavaa erityisosaamista. Tulostavoite 5. Valmistellaan VM:n ohjeiden mukainen viraston ulkomaan matkustamisen linjaus. Matkustusohjeen valmistuminen siirtyi vuoden 2010 puolelle. Arvio tavoitteista 1-5: Meneillään on joukko tukitehtävien kehittämiseen ja tehostamiseen liittyviä hankkeita, joista pääosa eteni suunnitelmien mukaisesti. Kustannukset nousivat arvioitua suuremmiksi Valtiokonttorin palvelukeskuksessa. Katsaus: Tilastokeskus tuotti vuonna 2009 lähes saman määrän tilastoja kuin edellisenä vuonna. Tilastojen relevanssia parannettiin tuottamalla muutamia uusia tilastoja ja palveluja. Tuotannon rationalisoimiseksi yhdistettiin ja lakkautettiin joitakin tilastoja. Tilastojulkistuksia oli yhteensä 647, mikä oli 35 vähemmän kuin edellisenä

15 15(52) vuonna. Vuosi 2008 oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä silloin tuotettiin useita uusia tilastojen julkistuksia ja myös poikkeuksellisen paljon julkistuksia oli siirtynyt vuodelle 2008 edellisen vuoden uudistusten ja tuotanto-ongelmien vuoksi. Mikäli siirtyneiden julkistusten vaikutus eliminoidaan, vähennys on 11 julkistusta. Merkittävä osa tilastotiedoista jaetaan verkon kautta. Painettujen julkaisujen merkitys väheni edelleen. Palvelujen kehittämisessä toimintavuoden painopisteenä oli ilmaispalvelujen laajentaminen maksuasetuksen muutoksen myötä ja palveluvalikoiman selkiyttäminen. Maksullisten tuotteiden ja palvelujen markkinatilanne oli koko vuoden epävarma. Tuottojen odotettiin laskevan, joten toiminnallisena tavoitteena oli ensisijaisesti kannattavuudesta huolehtiminen. Julkaisujen levikin ja siten myös tulojen lasku oli odotettua. Epävarmuutta toivat maksuttoman tarjonnan lisääntyminen sekä valtionja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset. Alue- ja paikallishallinnossa kysyntä heikkeni hieman. Haastattelupalvelujen lisääntynyt kysyntä ja tilastojen laadintapalveluista saadut tulot kompensoivat muita tulomenetyksiä. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä tapahtui merkittävä muutos. Valtiosektori lisäsi ostojaan. Sen osuus kasvoi 44 prosentista 47 prosenttiin. Kuntasektori puolestaan edelleen vähensi ostojaan. Koko julkisen sektorin osuus nousi noin 63 prosenttiin. Myös elinkeinoelämä vähensi ostojaan, joten tulojen kasvu johtui lähes yksinomaan valtiosektorin ostojen lisäyksestä. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Tulot asiakasryhmittäin euroa Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Kotitaloudet Muut Tuoteryhmittäin tarkasteltuna erityisesti haastattelupalvelut kasvattivat tuloosuuttaan. Muiden tuoteryhmien tulo-osuudet pysyivät ennallaan tai laskivat.

16 16(52) Tulot tuoteryhmittäin Erityisselvitykset Haastattelup. Julkaisujen myynti Rekisteripalvelut Sähköiset tuotteet ja palvelut Muut tulot euroa Suoritteet ja julkishyödykkeet Tulostavoite 1. Tilastokeskus tuottaa noin 200 tilastoa ja huolehtii niiden julkistamisesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksuttomia ja maksullisia suoritteita. Tilastojulkistusten, tilastosivustojen ja kv-konsultointien volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan, maksuttomien tietokantapalvelujen ja kv -raportointien kasvavan sekä EU-lainsäädäntötyön ja kirjastopalvelujen laskevan. Maksullisen palvelutoiminnan tuotoksista painettujen julkaisujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysyvän nykytasolla. Tilastokeskus tuotti kertomusvuonna 200 tilastoa, yhden vähemmän kuin edellisenä vuotena. Neljää kokonaan uutta tilastoa alettiin julkaista. Kolme tilastoa lakkautettiin. Neljä tilastoa lakkautettiin yhdistämällä ne kahdeksi uudeksi tilastoksi ja yhden tilaston tietojen julkaiseminen yhdistettiin toisen yhteyteen. Seuraavat kokonaan uudet tilastot alkoivat ilmestyä säännöllisesti: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla, Informaatiopalvelujen tilinpäätöstilasto, Ulosottoasiat ja Maatalouden aluetaloustilasto. Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi oli tuottavuusmittarin volyymitietojen perusteella suunnilleen edellisvuotisella tasolla. (ks. tilastojulkistuksista, verkkopalveluista ja maksullisen toiminnan suoritteista erikseen s ja 20). Vuonna 2009 hyväksyttiin 22 uutta EU:n tilastosäädöstä (edellisenä vuonna 28), joista Euroopan parlamentin ja neuvoston säädöksiä oli 5 (edellisenä vuonna 12). Tilastokeskuksesta tehtiin vuonna 2009 kaikkiaan 526 ulkomaan virkamatkaa (edellisenä vuonna 565) 416 kokoukseen. Kokousta kohden matkustajien määrä väheni. Matkoista lähes puolet aiheutui EU-kokouksista. EU-raportointien ja kansainvälisten kyselyjen määrä lisääntyi. Raportointeja toimitettiin 784 kappaletta (edellisenä vuonna 769). Vuonna 2009 oli meneillään tai toteutettiin 20 (edellisenä vuonna 18) osaamisen vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Toiminnan volyymi oli hieman edellisvuotista suurempi. Tilastokeskus osallistui pääasiassa muiden osapuolten johtamiin projekteihin asiantuntijapanoksella.

17 17(52) Osaamisen viennissä saatettiin päätökseen Latvian ja Viron twinning lighthankkeet. Samoin päättyivät Saksan ja Tanskan vetämät hankkeet Kroatiassa ja Saksan vetämä hanke Bulgariassa. Venäjän kanssa jatkui kaksivuotinen kahdenvälistä yhteistyötä koskevan sopimuksen mukainen yhteistyö. Samoin jatkuivat EU/ICON konsortion hanke Turkissa, Maailman pankin hanke Ukrainassa ja Tanskan vetämä hanke Egyptissä. Uusina käynnistyivät UM:n kehitysyhteistyön merkeissä köyhyyden tilan seuranta Etiopiassa ja useita tilastoalueita käsittävä hanke Kirgisiassa. Painettujen julkaisunimikkeiden määrä väheni kahdellatoista (edellisenä vuonna yhdeksällä). Maksullisen toiminnan 2007 tunnuslukuja 4 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma 08/09 muutos % Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,5 9,0 8,2 9,2 +2 Asiakasorganisaatioita, kpl Erityisselvitykset, toimituksia Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,5 3,9-3,8-3 Haastattelupalvelut, toimituksia Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,5 1,8-2,1 +17 Rekisteripalvelut, toimituksia Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,7 0,8-0,7-12 Julkaisujen levikki, kpl Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,3 1,2-1,1-8 Maksullisten tuotteiden ja palvelujen määrälliset tavoitteet alittuivat haastattelupalveluita lukuun ottamatta. Asiakasta kohden laskutettujen toimitusten kokoa kasvattivat haastattelupalvelut. Asiakasorganisaatioiden lukumäärän lasku johtuu ainakin osin paikallishallinnon rakenteiden muutoksista ja näkyy myös kuntasektorin ostojen laskuna. Julkaisujen levikin lasku (-2223 kappaletta) loiveni edellisvuotisesta. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Tilastokeskus.fi -palveluun koottiin uusi suhdannetilastojen kokonaisuus. Luokitusten maksutonta verkkopalvelua laajennettiin sekä uudistettiin uuden toimialaluokituksen käyttöönottoa tukeva hakemistopalvelu. Loppuvuodesta avattiin Kansainvälistä tilastotietoa -portaali, johon on koottu keskeisiä tilastotietoja ja tietolähteitä, jotka päivittyvät automaattisesti. Samassa yhteydessä lopetettiin Maailma numeroina palvelu, jonka taulukoita oli pidetty yllä manuaalisesti. Maksuttomien tietokantojen sisältöä laajennettiin systemaattisesti tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Tämä näkyy taulukoiden määrän lisäyksenä. Työ jatkuu vuoden 2010 puolella. Maksullisia tuotteita karsittiin vuoden 2008 puolella, mikä heijastui vuoden 2009 käyttäjäsopimusten määrään. Vuonna 2009 käynnistettiin maksullisten tietokantapalvelujen kokonaisselvitys. Meneillään on myös tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessin kehittäminen (ks. edellä kohta Prosessit ja rakenteet s. 12), mikä parantaa palvelumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Verkkopalvelujen tunnuslukuja 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma 08/09 muutos% Tilastokeskus.fi -palvelu Internet-tiedostoja palvelimella, tekstisivuja, kpl (HTML) Vierailukertoja, kpl/ kk Tulostavoitetta ei aseteta eri palveluryhmien tuloille eikä julkaisujen levikille.

18 18(52) Maksuttomat tietokantapalvelut Taulukot tietokannoissa, kpl Maksulliset verkkopalvelut Taulukot tietokannoissa, kpl Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia, kpl Tulot sähköisistä palveluista 5, milj. euroa 1,3 1,2-1,2 +0 Arvio: Tilastotuotannolle sekä maksullisille ja maksuttomille palvelusuoritteille asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi pysyi tuottavuusmittarin volyymitietojen mukaan suunnilleen vuoden 2008 tasolla. Maksullisissa palveluissa tulot nousivat erityisen paljon haastattelupalveluissa. Myös tulomenetykset muissa palveluryhmissä jäivät yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta suhteellisen vähäisiksi. Siten koko maksullisen toiminnan tulotavoitteet saavutettiin ja ylitettiin reippaasti. Jakelupolitiikan muutos näkyy maksuttomien verkkopalvelujen lisäyksenä, jossa tarjonnalle asetetut tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin. Myös maksullisten taulukoiden määrä kasvoi reippaasti, joskaan tavoitteeseen ei ylletty. Joitakin maksullisia verkkopalveluja on muutettu maksuttomaksi ja kannattamattomia tuotteita lakkautettu, mikä näkyy käyttäjäsopimusten laskussa. Tulot verkkopalveluista säilyivät kuitenkin ennallaan. Tulostavoite 2. Toteutetaan voimassa olevien EU-säädösten edellyttämät tilastokuvausten ja tiedonkeruiden laajennukset ja muut muutokset sekä jatketaan uuden toimialaluokituksen (TOL) viemistä ko. luokitusta käyttäviin tilastojärjestelmiin ja niiden aikasarjoihin (noin 60 tilastosysteemiin). Merkittävin meneillään oleva EU-säädösten edellyttämä uudistus Toimialaluokituksen (Nace Rev.2) uudistus ja sen vieminen 65 tilastosysteemiin jatkui suunnitelmien mukaisesti. Myös muita EU-säädösten edellyttämiä tilastokuvausten laajennuksia oli meneillään. Myös ne etenivät suunnitellulla tavalla. Tulostavoite 3. Toteutetaan tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja laadulliset parannukset. Erityisesti panostetaan eräiden suhdannetilastojen laadun ja koherenssin kehittämiseen. Tilastojen välttämättömiä ajanmukaistuksia toteutettiin mm. Hinta- ja volyymimittausjärjestelmän kehittämisohjelmassa. Arvo- ja hintatiedoista johdetun teollisuustuotannon volyymi-indeksin kehittämistä jatkettiin. Kerätyn arvotiedon osuus saatiin nostettua noin 60 prosenttiin, mikä vastaa kehittämistyölle asetettuja tavoitteita. Useissa hinta- ja panosindekseissä ovat meneillään myös perusvuosiuudistukset (2005=100). Ns. indeksimoottoria pilotoitiin uusien omakotitalojen hintaindeksin laadinnassa. Tulostavoite 4. Jatketaan julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin kehittämistä Valtion hallinnonaloittaisessa tuottavuustilastohankkeessa laskelmien kehittämistyö saatiin päätökseen PLM:n hallinnonalalla ja jatkuu UM:n ja YM:n hallinnonaloilla sekä useissa virastoissa eri hallinnonaloilla. Tulostavoite 5. Vuoden 2009 aikana ryhdytään valmistelemaan Norjan ns. Kostramallin mukaista kuntien tilastoinnin uudistusta, mikäli rahoitus järjestyy. 5 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.

19 1.4.2 Palvelukyky ja laatu 19(52) Kuntien tilastoinnin uudistamismahdollisuuksia selvitettiin tilastotoimen selvitystyön alatyöryhmässä. Sen pidemmälle hanke ei edennyt, koska hankkeelle ei ole toistaiseksi osoitettu rahoitusta. Arvio tavoitteista 1-5: Tilastojen kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan ja tuottavuushyötyjen ansiosta voimassa olevien EU-säädösten ja sitoumusten mukaiset hankkeet saatiin toteutettua tai jatkuivat pääosin aikataulussaan tavoitteiden mukaisesti. Suhdannetilastoissa aikataulun pitävyys näkyi myös Eurostatin tekemässä vertailuarvioinnissa (ks. edellä s. 7). Sidosryhmäpalaute ja teollisuuden volyymi-indeksin käsittely julkisuudessa osoittavat tehtyjen toimenpiteiden tuottaneen tulosta ja luottamuksen indeksiin palanneen. Tilastokeskuksen kaikki tuotteet ja palvelut kattava luokitus valmistui alkuvuodesta ja sen vieminen tietojärjestelmiin käynnistyi. Tietokantapalveluista laadittiin nykytila-analyysi ja valmisteltiin toimenpide-ehdotuksia. Merkittävä uudistus palvelujen kehittämisessä oli yhteistyössä VNK:n kanssa toteutettu indikaattoriportaali. Palvelu julkistettiin tavoitteen mukaisesti Tulostavoite 1. Tilastojen perusjulkaisujen maksutonta pdf-jakelua laajennetaan. Perusjulkaisujen maksuton pdf-jakelu toteutettiin siirtymäsuunnitelman mukaisesti vuoden 2009 alussa. Tulostavoite 2. StatFin -tietokannan sisältöä laajennetaan. StatFin -tietokannan tarjonnan laajenemisesta on raportoitu jo edellä. (ks edellä s.17-18). Tietokannan laajentamisessa otettiin huomioon myös indikaattoriportaalin tietotarpeet. Muiden tiedontuottajien tuottamia tietoja kartutettiin StaFinissä Findikaattori-työn yhteydessä. Tulostavoite 3. Suomen virallisen tilaston (SVT) kattavuutta laajennetaan ja palvelua SVT-portaalin kautta jatkokehitetään. Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjoihin hyväksyttiin 9 uutta tilastoa ja pääasiassa tilastojen yhdistämisen seurauksena poistui 22. Tilastojen ajantasainen luettelo on julkaistu SVT-portaalissa. SVT-neuvottelukunta hyväksyi virallisen tilaston tietosuoja- ja vertailukelpoisuussuositukset, päivitti julkaisuohjeen sekä käynnisti SVT-laatukriteerien laajentamisen siten, että ne kattavat kaikki Euroopan tilastojen käytännesäännöt. Arvio tavoitteista 1-3: Palvelujen kehittäminen eteni sopimusten ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti, ja asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Indikaattoriportaali sai paljon positiivista palautetta sekä mediassa että asiakkailta. Tulostavoite 4. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Poikkeamien ja virheellisten julkistusten määrä vähenee. Tilastotiedon julkaisemisen täsmällisyyttä seurataan vertaamalla suunniteltuja julkistuksia toteutuneisiin /09 Julkistusten täsmällisyys toteuma toteuma tavoite toteuma muutos% Tilastojulkistuksia, kpl Suunnitellusti toteutuneet, osuus % Julkistuspoikkeamat, kpl joista: myöhässä olevia, kpl

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

13.3.2009 TK-20-1048-08

13.3.2009 TK-20-1048-08 13.3.2009 TK-20-1048-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2008 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus Vuosikertomus 2009 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

11.3.2011 1(50) TK-21-881-09

11.3.2011 1(50) TK-21-881-09 11.3.2011 1(50) TK-21-881-09 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2(50) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.2.2 Siirto- ja

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 021107 Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen

Lisätiedot

15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2005-31.12.2005

15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2005-31.12.2005 15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. - 31.12. Sisällysluettelo 1 Johdon katsaus toimintaan...1 2 Tuloksellisuuden kuvaus...2 2.1 Toiminnan vaikuttavuus...2 2.2 Toiminnallinen

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä

Tilastokeskus.fi väylä Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

15.3.2007 TK-20-396-07

15.3.2007 TK-20-396-07 15.3.2007 TK-20-396-07 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...

Lisätiedot

Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset. Heli Mikkelä 29.11.2012

Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset. Heli Mikkelä 29.11.2012 Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset Heli Mikkelä 29.11.2012 Muutoksen kohteena Mitä tilastoidaan Miten tilastoidaan Mihin ja miten tilastoja käytetään Millaisia vaatimuksia tilastoille asetetaan Millaisia

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Kaksi näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali ja Yritysportaali 11.3.2009 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Tuottavuuden kasvu ja ICT

Tuottavuuden kasvu ja ICT Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista

Lisätiedot

Tietoa moneen tarpeeseen

Tietoa moneen tarpeeseen LUMAT 2(1), 2014 Tietoa moneen tarpeeseen Jarmo Partanen Tietopalvelusuunnittelija, Tilastokeskus Tiivistelmä Tiedon etsijälle olennaista on luotettavan tiedon löytäminen ja erottaminen kaikesta tarjonnasta.

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1(14) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2011-2014 Suurin toimintaympäristön muutos koskee

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011 14.3.2012 1(39) TK-21-837-10 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2(39) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.2.2 Siirto- ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 17.3.2006 1(14) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Appseja statseista - Apps4Finland-kilpailun kumppanipuheenvuoro

Appseja statseista - Apps4Finland-kilpailun kumppanipuheenvuoro Appseja statseista - Apps4Finland-kilpailun kumppanipuheenvuoro Apps4Finland 2012 päätöstilaisuus Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus Tilastoviraston päätehtävänä olisi niiden muuttuvien tai

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Kuntatilastotietopankki - Tilastokeskuksen kuntatilastopalvelu uudistuu

Kuntatilastotietopankki - Tilastokeskuksen kuntatilastopalvelu uudistuu Kuntatilastotietopankki - Tilastokeskuksen kuntatilastopalvelu uudistuu Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Esko Syrjäkari esko.syrjakari@tilastokeskus.fi Kuntatilastopalvelun uudistaminen on osa Valtionvarainministeriön

Lisätiedot