TK

Transkriptio

1 TK Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009

2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus ja tuottavuus Prosessit ja rakenteet Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet ja julkishyödykkeet Palvelukyky ja laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 52

3 3(52) 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Kansainvälinen talouskriisi ja sen heijastuminen voimakkaasti Suomen kansantalouteen muodostivat haastavan toimintaympäristön myös kansalliselle tilastovirastolle vuonna Bruttokansantuote supistui ennätykselliset 7-8 prosenttia edellisvuodesta. Yritysten vienti ja investoinnit vähenivät ja julkisen sektorin rahoitustasapaino heikkeni jyrkästi. Kriisin edetessä myös työttömyys alkoi pahentua. Toimintaympäristön muutokset toivat sopeutumistarpeita myös Tilastokeskuksen toimintaan laajalla rintamalla. Alentunut budjettirahoitus pakotti leikkaamaan kustannuksia ja arvioimaan toimintaa. Myös monet kotimaisen hallinnon uudistamiseen liittyvät asiat edellyttivät sopeutumista kansalliselta tilastovirastolta. Tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamismahdollisuuksia selvitettiin edelleen vuonna 2009 valtiovarainministeriön johtamassa ryhmässä. Euroopan tilastojärjestelmän uudistaminen - mm. yhteisön uuden tilastolain myötä - heijastui kansallisten tilastovirastojen toimintaan. Toimintaympäristön ja taloustilanteen nopeat muutokset olivat suuri haaste, mutta silti luottamus kansallisiin tilastoihin säilyi hyvällä tasolla. Tilastotuotannon täsmällisyydelle ja nopeudelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Asiakastyytyväisyys pysyi korkealla tasolla ja samoin tietoturva. Myös tilastojen kehittämiselle asetetut tavoitteet jota kuinkin saavutettiin, vaikka kireä rahoitustilanne edellytti myös kehityspanostuksesta tinkimistä. Henkilökunnan määrä väheni nelisen prosenttia edellisvuodesta ja tuottavuustavoitteet ylitettiin. Tuotannon volyymi pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Maksullisen toiminnan tulot kasvoivat vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Tarjonnan laajentaminen ylläpiti maksuttoman verkkopalvelun kysyntää. Tilastojen välttämättömiä ajanmukaistuksia tehtiin useissa tilastoissa ja myös EU- säädösten mukaiset sitoumukset kyettiin toteuttamaan hyvin. Toimintaa rationalisoitiin mm. tukipalveluita ulkoistamalla. Esimerkiksi palkanlaskentaan ja taloushallintoon liittyviä tehtäviä siirrettiin palvelukeskukseen vuonna Myös hankinnoissa on hyödynnetty valtion yhteisiä tukipalveluita silloin, kun se on ollut mahdollista. EU:n uusi tilastolaki valmistui toimintavuonna ja sen pohjalta uudistettiin mm. Euroopan tilastojärjestelmän organisaatiorakennetta. Uudistusten tarkoituksena on kehittää Euroopan tilastojärjestelmän toimintakykyä. Strateginen keskustelu virallisen tilaston haasteista ja kehittämistarpeista vilkastui toimintavuonna. Viime vuosien aktiivisen t&k- työn tuloksena tilastojen ja -palveluiden laadunmuutokset ovat olleet merkittäviä. Esimerkiksi tilastojen kansainvälinen vertailukelpoisuus ja ajantasaisuus ovat parantuneet, tietokantojen yhdistelymahdollisuudet ovat kehittyneet ja jakelumenetelmät ovat monipuolistuneet. Digitaalisen tuotantoprosessin kehittäminen eteni suunnitelmien mukaan. Myös tilastokuvauksen kattavuus on parantunut, kun uusia ilmiöitä on otettu tilastokuvauksen piiriin. Samaan aikaan tiedonantajien vastausrasituksen kasvua on kyetty hillitsemään mm. hallinnollisen rekisteriaineiston entistä tehokkaammalla käytöllä. Tilastotoimi on korkean teknologian toimiala, jossa t&k- panostus on pidettävä riittävällä tasolla, jotta tilastojen ja tilastotuotannon prosessien jatkuva uudistaminen tuottavuuden ja laadun parantamiseksi kyetään turvaamaan. On vaarana, että kireä taloustilanne ja kehysleikkausten jatkuminen saattavat pakottaa vähentämään täl-

4 4(52) laista välttämätöntä kehittämistoimintaa. Epävarmuus tulevaisuuden toimintamahdollisuuksista voi jatkossa vaikuttaa myös henkilökunnan työtyytyväisyyteen. Henkilöstön jatkuva vähentäminen ja lisääntyvä eläköityminen tuovat haasteita osaamisen turvaamiselle kiristyvillä työmarkkinoilla. Vaikka kulunut vuosi oli haasteellinen, niin Tilastokeskus saavutti monessa suhteessa huipputuloksia. Ilmaispalvelua lisättiin, kustannuksia karsittiin, uusia tuotteita ja palveluja tuotettiin, maksullisen palvelutoiminnan tulot kasvoivat ja tuottavuus nousi reippaasti. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman henkilöstön vankkaa ammattitaitoa, kehittymishalukkuutta ja hyvää työmotivaatiota. 1.2 Vaikuttavuus 1 Katsaus: Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luotettavat tilastot sekä näiden pohjalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät. Tämän tueksi tarvitaan aktiivista, tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja käyttövalmiuksien lisäämistä. Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteenä oli turvata tilastotuotannon jatkuvuus. Toiminnassa priorisoitiin ajanmukainen perustuotanto sekä meneillään olevien EU-velvoitteisiin liittyvien tilastojen kehittämishankkeiden ja tuotantoprosessien uudistusten loppuunsaattaminen. Tärkeitäkin kehittämishankkeita lykättiin myöhemmäksi. Toiminnan saattamiseksi menokehyksiä vastaavalle tasolle aloitettiin alkuvuodesta relevanssiselvityksen nimellä kulkenut hanke, jossa käytiin systemaattisesti lävitse koko tilastotuotanto ja muu toiminta. Talousarviossa tehtyjen uusien leikkausten myötä hanke muuttui tilastotuotannon supistamissuunnitelmaksi, josta informoitiin laajasti tilastojen keskeisiä käyttäjiä. Selvityksen ja käyttäjäpalautteiden tulos oli, että tarpeettomia tilastoja ei tuoteta, joskin rationalisointikohteita kuitenkin löytyi. Yhteistyö keskeisten rekisterien ja hallinnollisten aineistojen ylläpitäjien kanssa jatkui aktiivisena, jotta näiden hallussa oleva kertaalleen kerätty tieto voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää tilastotuotannossa korvaamassa suoraa tiedonkeruuta tai täydentämässä sitä. Suorissa tiedonkeruissa painopisteenä olivat edelleen sähköisen tiedonkeruun edistäminen, tiedonantorasituksen mittaaminen ja tiedonantorasitusta keventävät toimet, mm. tiedonkeruiden koordinointi ja tilastolliset menetelmät. Myös osa relevanssihankkeen toimenpiteistä kohdistettiin tiedonkeruiden edelleen rationalisointiin, mm. otoskokojen läpikäyntiin. EU:ssa vaikuttaminen on edelleen tärkeää tilastosäädösten velvoittavuuden vuoksi. Suomen vaikuttamiskeinot ovat osaamisessa sekä aktiivisessa ja johdonmukaisessa toiminnassa EU:n eri valmisteluelimissä sekä siinä, että säädösten mukaiset velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mukaisesti. Suomi esitti edelleen pidättyväistä linjaa uusiin tilastosäädöksiin, jotka eivät ole johdettavissa EU:n päätöksentekoon liittyvistä välittömistä tarpeista. Tilastoja taustoittavat artikkelit Tilastokeskuksen aikakauslehdissä Tieto&trendit ja Hyvinvointikatsaus lisäsivät tilastojen näkyvyyttä. Tilastokeskuksen mediaseurannan mukaan Tilastokeskuksen lehtiä siteerattiin varsin paljon. Tilastojen käyttö- 1 Toimintavuodelle vuoden 2009 alussa asetetut tavoitteet on kursivoitu. Tulostavoiteasiakirjassa asetetut tavoitteet ovat pääsääntöisesti samoja kuin talousarviossa. Tulostavoiteasiakirjassa tavoitteita on huomattavasti enemmän.

5 5(52) valmiuden tukeminen jatkui tilastojen käyttötaitoa edistävillä kursseilla. Tilastotiedon yleisen tunnettuuden lisäämiseksi avattiin Internetiin Tilastovisa. Luottamus. Tilastokeskus pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin toimintaympäristön haasteisiin siten, että luottamus sen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään nykyisellään. Tavoitteen tukemiseksi Tilastokeskus tekee tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa ja lisää tilastotiedon näkyvyyttä ja tukee tilastojen käyttövalmiuksia. Kansallisessa sidosryhmäyhteistyössä käynnistettiin sidosryhmäpolitiikan valmistelu tavoitteena systematisoida eri sidosryhmien ja Tilastokeskuksen välistä yhteistyötä. Yhteistyö tiedonantajien ja -käyttäjien kanssa jatkui tiiviinä. Tiedonkäyttäjiä informoitiin laajasti tilastotuotannon supistamissuunnitelmien yhteydessä. Asiasta saatiin kaikkiaan 11 kirjallista kannanottoa, joista osa johti jatkoneuvotteluihin. Pääosin käyttäjät suhtautuivat ymmärtäväisesti suunnitelmiin. Yhdessä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa järjestettiin tutkijoille keväällä seminaari tilastoaineistojen tutkimuskäytöstä. Samoin keväällä järjestettiin kansantalouden tilinpidon keskeisille käyttäjille ja perustilastoille tilinpidon SNA- ja ESAuudistusta koskeva seminaari. Syksyllä järjestettiin työvoimatutkimuksen 50- vuotisjuhla-seminaari. Tilastokeskuksen yhteydessä toimi seurantavuonna kaikkiaan 32 (edellisenä vuonna 30) eri sidosryhmistä koostuvaa yhteistyöryhmää. Strategisissa kysymyksissä Tilastokeskuksen johtoa tukee Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellisissä kysymyksissä tieteellinen neuvottelukunta, tilastotoimen julkaisuasioissa Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta ja Tilastokirjaston kehittämisessä Tilastokirjaston neuvottelukunta. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät tiedonantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Lisäksi Tilastokeskus on perustanut eri tilastoalueille neuvoryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita. Uudet tilastojen asiantuntijaryhmät perustettiin työvoimatutkimukselle, joukkoviestintätilastoille ja aikuiskoulutustilastoinnin kehittämiseen. Tilastokeskuksen asiantuntijoita puolestaan oli lähes 100 ulkopuolisessa työryhmässä, kuten edellisenäkin vuonna. Ylimmän johdon tasolla tilastoalan yhteistyökysymyksiä käsiteltiin OPM:n, MMM:n, Eläketurvakeskuksen, Viestintäviraston, Suomen Kuntaliiton, TEMin, Suomen Pankin ja tullihallituksen kanssa. Valtiovarainministeriö asetti tilastotoimen selvityshankkeen jatkotyöryhmän, jonka tehtävänä on jatkaa edellisen vuoden marraskuussa raporttinsa jättäneiden selvitysmiesten työtä tilastotoimen kehittämiseksi ja alueellistamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Selvityksen raportin on määrä valmistua vuoden 2010 alkupuolella. Selvityshankkeen myötä tilastotoimen työnjakojen kehittäminen on ollut pysähdyksissä. Ainoastaan Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen sekä TEMin energiaosaston ja Tilastokeskuksen väliset yhteistyöasiat ja työnjaot olivat aktiivisesti esillä. Suomen Pankin kanssa neuvotteluissa päädyttiin sopimukseen, jossa rahoitusmarkkinatilastot keskitetään Suomen Pankkiin ja rahoitustilinpito Tilastokeskukseen. Myös työnjakoa vakuutustilastoinnin alueella on pyritty selvittämään, mutta toistaiseksi työ ei ole edennyt. TEMin energiaosasto asetti tilastovastuuryhmän päivittämään yhteistyöasioita. Työ valmistui vuoden lopulla.

6 6(52) Tilastokeskus osallistui TEMin yritysten hallinnollisen taakan vähentämisprojektin työhön sekä VM:n vetämään kuntien valtionosuus uudistuksen (VOS) työhön. Opetuspuolen kustannustietojen tiedonkeruiden päällekkäisyyksien purkua valmisteltiin Tilastokeskuksen koordinoimassa VOS- alatyöryhmässä, jonka työ valmistuu vuoden 2010 alkupuolella. Tilastokeskuksen neuvottelukunnassa käsiteltiin mm. tilastotoimen selvityshanketta, Tilastokeskuksen vuoden 2008 toiminnan tuloksellisuutta, vuosien TTS-ehdotusta, laadun kehittämistä, tutkimuslaboratorion etäkäyttöhanketta, ns. Stiglitzin raporttia sekä relevanssihanketta ja tilastotuotannon supistussuunnitelmaa, josta neuvottelukunta antoi kannanoton. Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa solmitun sopimuksen perusteella laadittiin Tilastokeskuksen ympäristöohjelma. Ohjelman ja tekemänsä seurantakäynnin perusteella WWF myönsi Tilastokeskukselle Green Office-ympäristömerkin kesäkuussa. Kansainvälisesti Tilastokeskus on edelleen vaikuttanut EU:n tilastosäädösten valmisteluun niin neuvoston tilastotyöryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa työryhmissä. EU:n uusi tilastolaki hyväksyttiin neuvoston ja parlamentin käsittelyn tuloksena maaliskuussa Tilastokeskus hoiti Pohjoismaiden yhteistyön puheenjohtajuuden ja järjesti Pohjoismaiden tilastopäällikkökokouksen Helsingissä syyskuussa. Tilastokeskus on toiminut aktiivisesti EU:n lisäksi kansainvälisissä tilastoalan järjestöissä sekä kahdenvälisessä yhteistyössä. Toimintavuonna toteutui useita vierailuja sekä opintomatkoja Tilastokeskukseen. Mm. Ranskan tilastoviraston IN- SEEn asiantuntijat kävivät tutustumassa laatutyöhön ja Kanadan tilastoviraston pääjohtaja rekisteripohjaiseen tilastotuotantoon ja henkilöstöjohtamiseen. Eurostatin pääjohtaja vieraili Tilastokeskuksessa syksyllä. Kaikkiaan ulkomaisia vierailuja Tilastokeskukseen tehtiin 43, ja niihin osallistui 253 henkilöä. Työryhmien kokoukset, kurssit ja seminaarit keräsivät suurimman osallistujajoukon. Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK/ECE Euroopan tilastokonferenssin (CES) puheenjohtajana vuosina , OECD:n tilastokomitean hallituksen jäsenenä vuosina ja EU:n Partnership-ryhmän jäsenenä Vuosina Suomi oli YK:n tilastokomission varsinainen jäsen, ja Tilastokeskuksen pääjohtaja toimi tilastokomission varapuheenjohtajana kolmen vuoden ajan. Tulostavoite 1. Yrityskuvatutkimuksessa Tilastokeskuksen tilastoja luotettavina pitävien osuus pysyy vähintään 85 prosentissa. Mediaseurannassa kriittisten leikkeiden osuus on enintään 1 prosentti. Vuoden 2009 yrityskuvatutkimuksen mukaan 83 prosenttia vuotiaista suomalaisista tuntee Tilastokeskuksen. Tunnettuus pysyi samalla tasolla kuin aiemmissa tutkimuksissa. Tilastokeskuksen tuottamia tietoja pitää erittäin tai melko luotettavina 87 prosenttia vastaajista. Nousua edelliseen tutkimukseen oli kaksi prosenttiyksikköä. Myös tilastojen puolueettomuuteen luotetaan, ja Tilastokeskuksen katsotaan olevan tarpeellinen yhteiskunnalle. Tilastokeskusta koskevat /09 lehtileikkeet toteuma toteuma tavoite toteuma muutos-% Leikkeitä yhteensä, kpl ,2 - kriittissävyisten osuus, % 1,0 0,6 0,5 1,1 - vastineita, kpl

7 7(52) Tärkeimmät sanomalehdet kattavan mediaseurannan mukaan Tilastokeskuksen näkyvyys julkisuudessa hieman väheni, mutta kirjoittelu oli pääosin neutraalia, joskin kriittissävyisten leikkeiden osuus nousi. Vastineita lähetettiin 6. Eniten julkisuutta saivat bruttokansantuote ja tuotannon suhdannekuvaaja, inflaatio, työvoimatutkimus, kuluttajabarometri ja rakennuskustannukset. Myös tilastojen supistussuunnitelmat näkyivät mediassa. Positiivisesti kirjoitettiin lokakuussa avatusta Findikaattori-palvelusta. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta 16. Enin osa kriittisistä leikkeistä kohdistui bruttokansantuotteen (marraskuu) ja tuotannon suhdannekuvaajan (lokakuu) sekä työvoimatutkimuksen (heinäkuu) julkistuksiin. Lokakuussa suhdannekuvaajassa oli julkistusvirhe. Tulostavoite 2. Kansainvälisissä arvioinneissa ja muissa palautteissa Tilastokeskus sijoittuu tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen. Vuonna 2009 Tilastokeskus sai yhteensä seitsemän EU:n ja muuta kansainvälistä vertailuarviota ja palauteraporttia sekä yhden palkinnon yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa. Vertailuraporteissa arvioitu luokka perustuu toimitusten ajantasaisuuteen ja tietojen laatuun, mm. kattavuuteen. EU:n julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportoinnin (yhteensä 7 taulukkoa) tietojen kattavuudessa Suomi sijoittui 8 maan kärkijoukkoon arvosanalla 3,4 (asteikolla 1-4). Eurostatin lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) vaatimusten täyttämistä koskevassa vertailussa (yhteensä 37 indikaattoria) Suomi sai toukokuun arvioinnissa jälleen täydet 10,0 pistettä yhdessä Unkarin ja Tsekin kanssa. Arvioinnin päähuomio oli Nace Rev. 2 toimialauudistuksen toteuttamisessa kuukausitilastoissa. Lisäksi yritysrekisteri, matkailutilasto sekä kaikkien liikennemuotojen tilastot saivat arvioinnin VG (very good). Eurostatin lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) vaatimusten täyttämistä koskevassa vertailussa (yhteensä 37 indikaattoria) Suomi sai lokakuun arvioinnissa 9,9 pistettä. Pudotus johtui yhden toimituksen myöhästymisestä informaatiokatkoksen vuoksi. Kesällä EU:ssa arvioitiin kaikkiaan 13 yritystilastoa, joista 12 on Tilastokeskuksen vastuulla. Näistä kaikki muut tilastot arvioitiin luokkaan VG (very good), paitsi Rakennetilastoasetuksen mukaiset tilastot (SBS) luokkaan G (good). Eurostatin ESDS-palvelun (EU:n tilastojen käytön neuvonta- ja tukipalvelu) anonyymitestin tuloksissa Tilastokeskus oli kokonaispisteissä keskitason yläpuolella. Vastausten laadussa oli pieniä puutteita ja nopeudelle asetettu tavoiteaika ylittyi. Yhteystiedoista palvelu sai bonuspisteitä. IMF:n vuosittaisessa The Special Data Dissemination Standardin mukaisessa arviossa Suomen todetaan täyttävän hyvin standardin mukaiset vaatimukset. Useilla alueilla vaatimukset ylitettiin. Nopeudesta ja täsmällisyydestä raportoitiin muutama viive. Lisäksi Eurostat toteutti kansantulolaskelmien BKTL-tarkastusvierailun. Selvityskohtien ensimmäinen erä toimitettiin Eurostatiin heinäkuussa ja loput syyskuuhun 2010 mennessä. Mahdolliset uudet BKTL-varaumat asetetaan sen jälkeen, kun Eurostat on laatinut jäsenmaita koskevat arviointiraporttinsa. Valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen yhdessä kehittämä Findikaattoripalvelu palkittiin OECD:n kolmannessa maailmankonferenssissa lokakuun lopulla parhaana uutta teknologiaa käyttävänä indikaattoripalveluna.

8 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 8(52) Arvio tulostavoitteista 1-2: Tilastokeskuksen julkisuuskuva ja luottamus tilastoihin säilyivät hyvinä yrityskuvatutkimuksen ja mediaseurannan perusteella. Yrityskuvatutkimuksessa luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tietoihin nousi. Mediaseurannassa kriittisten leikkeiden osuus nousi hieman yli tavoitetason. Kansainvälisten arviointien ja muiden palautteiden perusteella Tilastokeskus sijoittuu tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen. Toimenpiteet kansallisessa ja kansainvälisessä sidosryhmäyhteistyössä olivat tavoitteiden mukaisia. Tilastokeskuksen neuvottelukunnan palaute Tilastokeskuksen toiminnasta on ollut myönteistä ja Tilastokeskuksen tavoitteita tukevaa. Tilastotoimen selvityshanke on edellyttänyt huomattavaa työpanosta myös Tilastokeskukselta. Tiedonantorasitus. Tilastokeskuksen tavoitteena on pitää tiedonantorasitus kohtuullisena. Tiedonantoa helpottavia menettelyjä ja uusia tilastointimenetelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön. Tulostavoite 3. Sähköisesti vastanneiden osuus suorissa yritystiedusteluissa lisääntyy 10 prosenttiyksikköä. Tavoitteen toteuttamiseksi Tilastokeskus on sähköistänyt yrityksiin ja yhteisöihin kohdistuvat suorat tiedonkeruut. Sähköistä vastaamista on edistetty mm. tarjoamalla uusille tiedonantajille ensisijaisesti vain sähköistä vastausmahdollisuutta. Vuoden 2009 lopussa suorissa yritystiedusteluissa sähköisesti vastanneiden osuus oli 70,3 prosenttia. Myös henkilöpohjaisia tiedonkeruita siirrettiin web-pohjaisiksi. Tulostavoite 4. Yritysten tiedonanto-rasitus on mitattu kaikista tiedonkeruista, joista se on voitu mitata. Tiedonantorasitus ei kasva. Tiedonantajien rasitemittaus toteutettiin Tilastokeskuksen ja Tullihallituksen asettaman yhteisprojektin mukaisesti 41 tiedonkeruussa. Selvityksen mukaan tiedonantorasitus henkilötyövuosina mitattuna oli kasvanut. Tiedonkeruita koordinoitiin yritystiedonkeruuohjelmassa ja suuryritysten tiedonkeruun ja käsittelyn koordinointiryhmässä. Yritystiedonkeruulomakkeiden käytettävyyttä parannettiin ja tiedonantajapalautetta kehitettiin. Tilastokeskuksen ja elinkeinoelämän tilastotyöryhmässä käsiteltiin mm. lainsäädäntöuudistukset ja niiden vaikutukset yritystiedonkeruisiin sekä tiedonantorasituksen vähentämisen toimenpiteet. Arvio tavoitteista 3-4: Toimenpiteet ja tulokset olivat tavoitteiden mukaisia. Sähköisesti vastanneiden osuus ei lisääntynyt 10 prosenttiyksikköä 2, mutta ylitti tavoitteena olleen 70 prosenttia (ks. indikaattorilista s. 29). Katsaus: Tilastokeskus ei saanut hakemaansa lisärahoitusta menokehykseen, joten suunnitelmat tehtiin sen varaan, että EU-sitoumuksista ja muista välttämättömistä uudistuksista pystytään selviytymään tuottavuushyötyjen turvin ja käyttämällä kertyneitä säästöjä. Näin toimiminen ei kuitenkaan ole kestävää, koska menokehyksiin tehdyt leikkaukset ylittävät saavutetut tuottavuushyödyt ja kehittämisen sijasta toimintaa joudutaan supistamaan, jotta pysytään menokehysten puitteissa. Sekä budjettirahoitteisessa että maksullisessa toiminnassa toteutettiin tiukkaa menokuria sekä pidättyväistä rekrytointipolitiikkaa, mitä loppuvuodesta vielä tehostettiin talousarvioleikkausten tultua tietoon. Tavoitteeksi asetettiin henkilötyövuosien supistuminen noin 20 htv:llä. Käytännössä kuukausipalkkaisten osalta oli rekrytointikielto. Eläkkeelle tai muualle lähteneiden tilalle palkattiin henkilöitä vain aivan 2 Vuoden 2008 loppuun mennessä sähköisesti vastanneiden osuus oli noussut jo 63 prosenttiin.

9 1.3.1 Taloudellisuus ja tuottavuus 9(52) välttämättömissä tapauksissa ja nekin sisäisin siirroin. Vain yksi ulkopuolinen rekrytointi tehtiin. Näin kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet saatiin alenemaan 33:lla. Tiedon ja tietopalvelujen maksullisen kysynnän ennakointia vaikeuttivat ilmaistarjonnan lisääntyminen sekä valtion- ja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset sekä yleinen taloustilanne. Maksullisen palvelun tulojen arvioitiin laskevan ja suunnitelmat tehtiin tältä pohjalta. Vuoden jälkipuoliskolla erityisesti haastattelupalvelujen ja tilastointipalvelujen kysyntä kasvoi kuitenkin ennakoitua suuremmaksi ja kompensoi mm. julkaisutulojen laskua. Ulkopuolinen - erityisesti EU:lta saatava - rahoitus uusien tilastojen laatimiseen on vähentynyt, kun tilastojen lakisääteisiä laadintatehtäviä on siirtynyt kansalliselle rahoitukselle. Toimintavuotena EU:lta saatiin tilastojen kehittämistehtäviin edellisvuotista enemmän rahoitusta, jolloin tuotot kasvoivat yli 400 t euroa. Tilastokeskus on kehittänyt tuottavuuttaan pitkäjänteisesti Tuottavuusohjelma 2010:n mukaisesti. Tuottavuuden edelleen lisäämistä on pidetty tärkeänä tavoitteena ja varautumisena erityisesti EU-säädösten kautta lisääntyviin tehtäviin. Tuottavuusohjelman mukaisesti on kehitetty mm. digitaalista tilastotuotantoprosessia: sähköistä tiedonkeruuta, tietojärjestelmien siirtoa avoimeen ympäristöön, tuotantoprosessien vaiheiden standardointia sekä monikanavaista jakelua. Suunnitelmien mukaisesti tietojärjestelmät saatiin siirrettyä avoimeen ympäristöön, jolloin keskuskoneesta luovuttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Muut uudistukset jatkuivat vuonna Tulostavoite 1. Tilastotietojen tuotantomenot (pl. maksullinen toiminta), mitattuna tilastojulkistusta kohti, ovat keskimäärin 70,0 tuhatta euroa. Tilastotietojen yksikkökustannukset Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, 1000 e 2007 toteuma 71, toteuma 74, tavoite 70, toteuma 80,6 08/09 muutos % +7,9 Yksikkökustannukset kasvoivat lähes 8 prosenttia, mikä johtui pääosin tilastojulkistusten määrän vähenemisestä. Menot kasvoivat erittäin maltillisesti, vajaat 2,5 prosenttia. Julkistusten määrää vähensivät tilastojen lakkautukset ja yhdistämiset. Tulostavoite 2. Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään alentamaan lisäämällä ostopalveluita. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on 70 prosenttia. Kiinteitä kustannuksia mitataan kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutena kokonaiskustannuksista. Kiinteät kustannukset 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma 08/09 muutos %-yks. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 72,6 74,2 70,0 74,1-0,1 Kiinteiden kustannusten osuus laski edellisestä vuodesta hieman pääosin siitä syystä, että palkankorotuksista huolimatta kuukausipalkat pysyivät suunnilleen edellisvuotisella tasolla henkilöstövähennyksistä johtuen.

10 10(52) Arvio tavoitteista 1-2: Sekä yksikkökustannusten että kiinteiden kustannusten osuuden vähentämistavoitteista jäätiin. Yksikkökustannusten nousu johtui pääosin siitä, että julkistusten määrä väheni enemmän kuin kustannukset. Kiinteiden kustannusten osuus aleni, mutta vähemmän kuin oli tavoite. Tiukka taloudellinen tilanne ei myöskään antanut mahdollisuuksia laajentaa ostopalvelujen käyttöä. Tulostavoite 3. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona Vuonna 2009 tavoite on 100,0 prosenttia. Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat erityisesti loppuvuodesta piristyneen haastattelupalvelujen kysynnän ansiosta noin miljoona euroa tavoitetta korkeammalle. Kustannukset kasvoivat myös, mutta tuottoja vähemmin, joten vuoden 2009 tulostavoite ylitettiin. Tulos oli 455 t euroa ylijäämäinen. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on sivulla 31. Maksullisen toiminnan tunnusluvut 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma Kustannusvastaavuus, % 105, Ylijäämä/alijäämä, t Maksullisen toiminnan tuotot, menot ja kustannukset euroa Tuotot Menot Kustannukset Tulosyksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli ylijäämäistä useimmissa tulosyksiköissä. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos parani eniten elinolotyksikössä (EL).

11 11(52) Kannattavuus tulosyksiköittäin , yli/alijäämä euroa SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA Arvio: Kysyntä oli odotuksia parempi, joten tuotot kasvoivat. Koko toimintaa (ml. maksullisen palvelutoiminnan tukitehtävät) koskevien säästötoimenpiteiden ja suurten toimeksiantojen realististen työmääräarvioiden ansiosta tulos oli positiivinen ja ennakoitua parempi. Tulostavoite 4. Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Yhteensä tällaista rahoitusta on käytettävissä noin 1,7 milj. euroa. Kustannusvastaavuus vuonna 2009 on talousarvion mukaan 43,6 prosenttia. Kaikkiaan yhteisrahoitteisesti toteutettuihin hankkeisiin rahoitusta saatiin lähes 2,3 milj. euroa. Summa nousi arvioitua suuremmaksi EU:lta saadun rahoituksen ja sen jaksotuksen (tulo-menon-kohdalle) vuoksi. EU-rahoitusta saatiin 1,6 milj. euroa (edellisenä vuonna 1,2 milj. euroa). Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta, lähinnä yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen kanssa, oli käytettävissä runsaat 0,6 milj. euroa, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Kustannusvastaavuus oli 43,7 prosenttia. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on sivulla 32. Arvio: EU-rahoituksen lisääntymisestä johtuen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin saatiin rahoitusta arvioitua enemmän. Kustannukset kasvoivat suunnilleen samassa suhteessa, joten kustannusvastaavuustavoite saavutettiin. EU-rahoituksen ja sen ajoittumisen epävarmuus aiheuttaa toiminnan suunnittelulle haasteita. Tulostavoite 5. Tuottavuuden arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosentilla vuodessa vuosina Tuottavuuden muutosta mitataan Tilastokeskuksen maksuttomien ja maksullisten suoritteiden vuosimuutoksen suhteella kokonaiskustannusten vuosimuutokseen. Toimintavuonna valmistui tuotelaatumittari, jossa toteutettiin itsearvioinnin ensimmäinen kierros. Mittarin käyttöönotto mahdollistaa tulevina vuosina nykyistä paremmin laadun huomioon ottamisen 3. Tuottavuuden mittaamisessa tilastojulkistuksilla on merkittävä rooli, jolloin mittarissa voi tapahtua perättäisinä vuosina heilahteluja riippuen siitä, kummalle vuodelle tuotosten valmistuminen ajoittuu, kuten tapahtui vuosina Samoin tuotosta voi syntyä laajojen kehittämishankkeiden myötä vasta vuosien päästä. Tästä syystä tuottavuutta on syytä tarkastella useamman vuoden jaksoissa. Kokonaistuotoksen volyymi pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Tuotoksen aikaan- 3 Tilastokeskus uudisti tuottavuuden mittaamisen vuonna Tuottavuusmittari ei ota riittävästi huomioon laadun muutoksia.

12 12(52) saamiseksi käytetyn kokonaispanoksen volyymi laski noin 4,6 prosenttia, joten kokonaistuottavuus nousi 4,8 prosenttia vuodesta Prosessit ja rakenteet Tuottavuus Tuottavuuden vuosimuutokset 8,7 0,6 3,9 4,8 Arvio: Tuottavuuden keskimääräinen kahden prosentin vuositavoite saavutettiin ja ylitettiin reippaasti. Tulostavoite 6. Tilastokeskuksen tuottavuusohjelman mukaisesti kehittämisen painopistettä siirretään yksittäisistä projekteista prosessien jatkuvaan parantamiseen vahvistamalla prosessijohtamista. Tietojärjestelmiä integroidaan siten, että kerättyjen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Standardivälineiden käyttöönottoa laajennetaan jakelussa, tavoitteena saada suurin osa tilastojulkistuksista uuden järjestelmän piiriin vuoden 2010 loppuun mennessä. Prosessien kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Prosessikartta ja luonnos prosessijohtamisen ohjeeksi valmistuivat. Tavoitteena on integroida prosessiajattelu osaksi tulosjohtamismenettelyä. Monissa tilastoissa jatkettiin prosessikuvausten tekemistä. Useat tietojärjestelmien monikäyttöisyyteen liittyvät hankkeet jatkuivat. Tulonjakotilaston ja EU-SILCin käsiteharmonisoinnin tuloksena tietojen käsittelyvaihe tehostui ja nopeutui. Ammattitietojen tuottamisen yhtenäistämistyö eri yksiköiden välillä jatkui. Laajat, useita vuosia kestäneet oikeus-, väestö- ja työssäkäyntitilastojen avoimen ympäristön tietojärjestelmähankkeet valmistuivat ja väestö- ja oikeustilastoissa jatkui tietovaraston ja metatietokannan käytettävyyden parantaminen. Kenttähaastattelijoiden tietojärjestelmän uudistus ja kannettavien tietokoneiden uusiminen toteutuivat. Samoin uusittiin kuluttajahintaindeksin keruussa käytettävät laitteet leasing-ratkaisuna. Tilastojen tuotantojärjestelmäuudistuksia (tekninen uudistus ja standardointi) oli meneillään mm. luottokantatilastoissa ja maatalouden tulotilastoissa sekä kansantalouden tilinpidossa. Vuonna 2007 asetetut tilastopainotteiset ohjelmat hinta- ja volyymimittausjärjestelmän, yritysten kansainvälistymisen ja yritystiedonkeruun kehittämiseksi jatkuvat vielä XML-pohjaisen julkaisutuotannon menetelmän (FastWeb-XML) on ottanut käyttöön 119 tilastoa 200:sta. Eri palveluprosesseissa otettiin käyttöön automaattipäivityksiä tehostamaan prosesseja ja vähentämään manuaalipäivitysten tarvetta. Arvio: Tulokset ovat olleet tavoitteiden mukaisia. Prosessijohtamisen menettelyjen kehittäminen saatiin toteutusvaiheeseen. Useat prosessien kehittämishankkeet tuottavat tulosta lähivuosina toimintavarmuutena, nopeutena ja manuaalityön vähentymisenä. Tietojärjestelmäuudistuksissa täyden hyödyn saaminen edellyttää myös osaamisen, organisoinnin ja työkulttuurin muutosta. XML-pohjaiseen julkaisutuotantoon siirtyminen eteni siirtymäsuunnitelman laatimisen jälkeen tavoiteaikataulussa. Tulostavoite 7. Tuottavuushyödyillä ja kertyneillä säästöillä rahoitetaan lähinnä uusista EU-asetuksista aiheutuvat ja kansalliselle rahoitukselle vuonna 2009 siirtyvät menot, tilastojen välttämättömät uudistukset, laadunparannukset sekä tilastojen ja järjestelmien ajan tasalla pito, kustannustason nousu ja ICT - rahoitussuunnitelman mukaisia hankintoja.

13 1.3.3 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa 13(52) Tavoitteessa mainittujen hankkeiden toteuttamiseen suunniteltiin käytettäväksi noin 4 milj. euroa (edellisenä vuonna 4,7), mistä osa rahoitettiin tuottavuushyödyillä, osa edelliseltä vuodelta siirtyneellä rahoituksella. Viraston yhteistä projektirahaa kohdennettiin noin 1,5 milj. euroa (edellisenä vuonna noin 2) EU-säädöksistä ja kansalliselle rahoitukselle siirtyvistä hankkeista johtuviin menoihin (merkittävimmät toimialaluokitus (Nace Rev.2) ja palvelualojen hyödyketilasto), hinta- ja volyymimittausjärjestelmän kehittämiseen sekä tietojärjestelmäuudistuksiin. Myös pysyvään tuotantoon siirtyviin EU-säädöksistä johtuviin tehtäviin (mm. EU- SILC, tietoyhteiskuntatilasto) jouduttiin yksiköille allokoimaan kehysrahoitusta. Yhteisiin ICT -menoihin suunniteltiin käytettäväksi 2,4 milj. euroa, mutta käytettiin vajaat 400 t euroa suunniteltua vähemmän, mikä johtui hankkeiden siirtämisestä eteenpäin kehysleikkausten tultua tietoon. Arvio: Toimenpiteet olivat suunnitelmien mukaisia. Vuoteen 2010 kohdistuvien menoleikkausten vuoksi lisäsäästöjä kohdistettiin yhteisiin ICT -menoihin, jolloin vähennys nousi yli milj. euroon. Mikäli kehysleikkaukset jatkuvat, ei tilastojen ja tietojärjestelmien kehittämistä eikä ICT -hankintoja voida enää rahoittaa tällä tavoin. Tulostavoite 8. Tietoturvallisuustaso säilytetään vähintään nykyisellään. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää kehitetään tavoitteena tietoturvan perustason vaatimustenmukaisuus vuonna Tietoturva -auditointeja jatketaan. Viraston valmiussuunnitelma päivitetään. Toimintavuonna valmisteltiin kaksi tietoturvaohjetta (etäkäyttö ja Internetin käyttö) sekä jatkettiin tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän kehittämistä tekemällä itsearvio valtionhallinnon tietoturvatasot hankkeen perustason vaatimusten toteutumisesta Tilastokeskuksessa. Osana valmiussuunnitelman päivittämistä valmisteltiin Tilastokeskuksen palveluiden ja tietojärjestelmien tärkeysluokittelua. Valmiussuunnitelman päivitys siirtyi vuodelle 2010 resurssivaikeuksien lisäksi siitä syystä, että valtiontason ICT -varautumisen vaatimukset haluttiin ottaa huomioon mahdollisimman lopullisessa asussaan. Arvio: Toimenpiteet ovat olleet tavoitteiden mukaisia valmiussuunnitelman päivitystä lukuun ottamatta. Tulostavoite 1. Jatketaan Office 2007 siirtymän toteuttamista. Valtion IT palvelukeskuksen palveluita hyödynnetään tarjonnan, tarpeen ja voimavarojen mukaan. Office 2007-ohjelmien käyttöönotto eteni siirtymäsuunnitelman mukaisesti huolimatta siitä, että sekä ohjelmien jakelun teknisessä valmiudessa että henkilöresurssien saatavuudessa oli ongelmia. Toimintavuoden loppuun mennessä siirtymä oli toteutunut lähes 80 prosentilla työasemista. Tulostavoite 2. Henkilöstöhallinnon toiminnoista siirretään palkanlaskenta ja vuosilomaprosessit sekä niitä tukevat tietojärjestelmät Valtiokonttorin palvelukeskukseen lukien. Taloushallinnossa laajennetaan palvelukeskuksen käyttöä ulkoistamalla kokonaan osto- ja matkalaskujen käsittely sekä tilinpäätös palvelukeskukselle alkaen. Selvitetään mahdollisuudet ulottaa sähköinen rekrytointijärjestelmä (HELI) harjoittelijoiden rekrytointiin sekä sisäisen liikkuvuuden työkaluksi. Otetaan käyttöön toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmän (STOJ) uudet osat.

14 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 14(52) Suunnitelman mukaisesti siirrettiin palkanlaskenta-, poissaolo- ja vuosilomaprosessit niitä tukevine tietojärjestelmineen Valtiokonttorin palvelukeskukseen. Samalla keskitettiin eräitä henkilöstöhallinnon tehtäviä viraston sisällä hallintopalveluihin. Samoin eteni aikataulun mukaisesti taloushallinnon palvelukeskus - projekti. Syyskuun alusta alkaen palvelukeskus on hoitanut laskujen käsittelyn, maksuliikkeen, kirjanpidon tehtävät ja taloushallinnon järjestelmien pääkäyttäjätehtävät palvelusopimuksen mukaisesti. HELI -rekrytointipalveluja käytetään henkilöstön rekrytoinnissa haastattelijoita lukuun ottamatta. Korkeakouluharjoittelijoiden ja sisäisten työmarkkinoiden hallintaan järjestelmä ei selvityksen mukaan sovellu. STOJ -järjestelmän kehittämisprojektissa laskentakohteiden uudistus eteni suunnitellusti. Käyttöön otettiin tilastojen julkaisemista koskeva osio. Tulostavoite 3. Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa tehostetaan toimitilojen käyttöä, tavoitteena nykyisen reaalisen vuokratason säilyminen. Toimitilojen nimellinen vuokrataso nousi yli 6 prosenttia, mikä johtui kahdesta indeksikorotuksesta. Vuokrakustannusten alentamiseksi on tehty valmisteluja tiivistää henkilöstön sijoittelua ja vuokrata toimistotiloja ulkopuolisille. Tulostavoite 4. Kehitetään hankintatoimen prosesseja ja otetaan käyttöön uusi Tilaustenhallintajärjestelmä ennen taloushallinnon toimintojen laajempaa siirtämistä palvelukeskukseen. Lisätään edelleen Hanselin sopimusten käyttöä tarjonnan lisääntyessä. Tilaustenhallintajärjestelmän (Tilha) käyttöönottoa valmisteltiin aikataulun mukaisesti, mutta se jouduttiin siirtämään vuodelle 2010 valtiokonttorin määräyksestä. Sähköinen myyntilaskutus ja arkistointi otettiin käyttöön. Hankinnoissa on hyödynnetty Hanselin puitesopimuksia aina, kun se on ollut mahdollista. Mm. vartiointitoiminta kilpailutettiin puitesopimuksen pohjalta, ja uusi palveluntuottaja aloitti kesäkuun alussa. Syksyllä Tilastokeskus liittyi siivouksen puitesopimukseen ja kilpailutti siivouspalvelut sen puitteissa. Kilpailutuksen tuloksena sama palvelun tarjoaja jatkaa. Käännösten ulkoistukset kilpailutettiin Hanselin sopimuksen valmistuttua (kevennetty kilpailutus). Toimistotiimiin liittyvästä käytönvalvonnasta ja kehittämisestä valmisteltiin puitesopimus niin, ettei Tilastokeskuksen tarvitsisi ylläpitää siihen tarvittavaa erityisosaamista. Tulostavoite 5. Valmistellaan VM:n ohjeiden mukainen viraston ulkomaan matkustamisen linjaus. Matkustusohjeen valmistuminen siirtyi vuoden 2010 puolelle. Arvio tavoitteista 1-5: Meneillään on joukko tukitehtävien kehittämiseen ja tehostamiseen liittyviä hankkeita, joista pääosa eteni suunnitelmien mukaisesti. Kustannukset nousivat arvioitua suuremmiksi Valtiokonttorin palvelukeskuksessa. Katsaus: Tilastokeskus tuotti vuonna 2009 lähes saman määrän tilastoja kuin edellisenä vuonna. Tilastojen relevanssia parannettiin tuottamalla muutamia uusia tilastoja ja palveluja. Tuotannon rationalisoimiseksi yhdistettiin ja lakkautettiin joitakin tilastoja. Tilastojulkistuksia oli yhteensä 647, mikä oli 35 vähemmän kuin edellisenä

15 15(52) vuonna. Vuosi 2008 oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä silloin tuotettiin useita uusia tilastojen julkistuksia ja myös poikkeuksellisen paljon julkistuksia oli siirtynyt vuodelle 2008 edellisen vuoden uudistusten ja tuotanto-ongelmien vuoksi. Mikäli siirtyneiden julkistusten vaikutus eliminoidaan, vähennys on 11 julkistusta. Merkittävä osa tilastotiedoista jaetaan verkon kautta. Painettujen julkaisujen merkitys väheni edelleen. Palvelujen kehittämisessä toimintavuoden painopisteenä oli ilmaispalvelujen laajentaminen maksuasetuksen muutoksen myötä ja palveluvalikoiman selkiyttäminen. Maksullisten tuotteiden ja palvelujen markkinatilanne oli koko vuoden epävarma. Tuottojen odotettiin laskevan, joten toiminnallisena tavoitteena oli ensisijaisesti kannattavuudesta huolehtiminen. Julkaisujen levikin ja siten myös tulojen lasku oli odotettua. Epävarmuutta toivat maksuttoman tarjonnan lisääntyminen sekä valtionja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset. Alue- ja paikallishallinnossa kysyntä heikkeni hieman. Haastattelupalvelujen lisääntynyt kysyntä ja tilastojen laadintapalveluista saadut tulot kompensoivat muita tulomenetyksiä. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä tapahtui merkittävä muutos. Valtiosektori lisäsi ostojaan. Sen osuus kasvoi 44 prosentista 47 prosenttiin. Kuntasektori puolestaan edelleen vähensi ostojaan. Koko julkisen sektorin osuus nousi noin 63 prosenttiin. Myös elinkeinoelämä vähensi ostojaan, joten tulojen kasvu johtui lähes yksinomaan valtiosektorin ostojen lisäyksestä. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Tulot asiakasryhmittäin euroa Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Kotitaloudet Muut Tuoteryhmittäin tarkasteltuna erityisesti haastattelupalvelut kasvattivat tuloosuuttaan. Muiden tuoteryhmien tulo-osuudet pysyivät ennallaan tai laskivat.

16 16(52) Tulot tuoteryhmittäin Erityisselvitykset Haastattelup. Julkaisujen myynti Rekisteripalvelut Sähköiset tuotteet ja palvelut Muut tulot euroa Suoritteet ja julkishyödykkeet Tulostavoite 1. Tilastokeskus tuottaa noin 200 tilastoa ja huolehtii niiden julkistamisesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksuttomia ja maksullisia suoritteita. Tilastojulkistusten, tilastosivustojen ja kv-konsultointien volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan, maksuttomien tietokantapalvelujen ja kv -raportointien kasvavan sekä EU-lainsäädäntötyön ja kirjastopalvelujen laskevan. Maksullisen palvelutoiminnan tuotoksista painettujen julkaisujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysyvän nykytasolla. Tilastokeskus tuotti kertomusvuonna 200 tilastoa, yhden vähemmän kuin edellisenä vuotena. Neljää kokonaan uutta tilastoa alettiin julkaista. Kolme tilastoa lakkautettiin. Neljä tilastoa lakkautettiin yhdistämällä ne kahdeksi uudeksi tilastoksi ja yhden tilaston tietojen julkaiseminen yhdistettiin toisen yhteyteen. Seuraavat kokonaan uudet tilastot alkoivat ilmestyä säännöllisesti: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla, Informaatiopalvelujen tilinpäätöstilasto, Ulosottoasiat ja Maatalouden aluetaloustilasto. Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi oli tuottavuusmittarin volyymitietojen perusteella suunnilleen edellisvuotisella tasolla. (ks. tilastojulkistuksista, verkkopalveluista ja maksullisen toiminnan suoritteista erikseen s ja 20). Vuonna 2009 hyväksyttiin 22 uutta EU:n tilastosäädöstä (edellisenä vuonna 28), joista Euroopan parlamentin ja neuvoston säädöksiä oli 5 (edellisenä vuonna 12). Tilastokeskuksesta tehtiin vuonna 2009 kaikkiaan 526 ulkomaan virkamatkaa (edellisenä vuonna 565) 416 kokoukseen. Kokousta kohden matkustajien määrä väheni. Matkoista lähes puolet aiheutui EU-kokouksista. EU-raportointien ja kansainvälisten kyselyjen määrä lisääntyi. Raportointeja toimitettiin 784 kappaletta (edellisenä vuonna 769). Vuonna 2009 oli meneillään tai toteutettiin 20 (edellisenä vuonna 18) osaamisen vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Toiminnan volyymi oli hieman edellisvuotista suurempi. Tilastokeskus osallistui pääasiassa muiden osapuolten johtamiin projekteihin asiantuntijapanoksella.

17 17(52) Osaamisen viennissä saatettiin päätökseen Latvian ja Viron twinning lighthankkeet. Samoin päättyivät Saksan ja Tanskan vetämät hankkeet Kroatiassa ja Saksan vetämä hanke Bulgariassa. Venäjän kanssa jatkui kaksivuotinen kahdenvälistä yhteistyötä koskevan sopimuksen mukainen yhteistyö. Samoin jatkuivat EU/ICON konsortion hanke Turkissa, Maailman pankin hanke Ukrainassa ja Tanskan vetämä hanke Egyptissä. Uusina käynnistyivät UM:n kehitysyhteistyön merkeissä köyhyyden tilan seuranta Etiopiassa ja useita tilastoalueita käsittävä hanke Kirgisiassa. Painettujen julkaisunimikkeiden määrä väheni kahdellatoista (edellisenä vuonna yhdeksällä). Maksullisen toiminnan 2007 tunnuslukuja 4 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma 08/09 muutos % Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,5 9,0 8,2 9,2 +2 Asiakasorganisaatioita, kpl Erityisselvitykset, toimituksia Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,5 3,9-3,8-3 Haastattelupalvelut, toimituksia Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,5 1,8-2,1 +17 Rekisteripalvelut, toimituksia Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,7 0,8-0,7-12 Julkaisujen levikki, kpl Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,3 1,2-1,1-8 Maksullisten tuotteiden ja palvelujen määrälliset tavoitteet alittuivat haastattelupalveluita lukuun ottamatta. Asiakasta kohden laskutettujen toimitusten kokoa kasvattivat haastattelupalvelut. Asiakasorganisaatioiden lukumäärän lasku johtuu ainakin osin paikallishallinnon rakenteiden muutoksista ja näkyy myös kuntasektorin ostojen laskuna. Julkaisujen levikin lasku (-2223 kappaletta) loiveni edellisvuotisesta. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Tilastokeskus.fi -palveluun koottiin uusi suhdannetilastojen kokonaisuus. Luokitusten maksutonta verkkopalvelua laajennettiin sekä uudistettiin uuden toimialaluokituksen käyttöönottoa tukeva hakemistopalvelu. Loppuvuodesta avattiin Kansainvälistä tilastotietoa -portaali, johon on koottu keskeisiä tilastotietoja ja tietolähteitä, jotka päivittyvät automaattisesti. Samassa yhteydessä lopetettiin Maailma numeroina palvelu, jonka taulukoita oli pidetty yllä manuaalisesti. Maksuttomien tietokantojen sisältöä laajennettiin systemaattisesti tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Tämä näkyy taulukoiden määrän lisäyksenä. Työ jatkuu vuoden 2010 puolella. Maksullisia tuotteita karsittiin vuoden 2008 puolella, mikä heijastui vuoden 2009 käyttäjäsopimusten määrään. Vuonna 2009 käynnistettiin maksullisten tietokantapalvelujen kokonaisselvitys. Meneillään on myös tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessin kehittäminen (ks. edellä kohta Prosessit ja rakenteet s. 12), mikä parantaa palvelumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Verkkopalvelujen tunnuslukuja 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma 08/09 muutos% Tilastokeskus.fi -palvelu Internet-tiedostoja palvelimella, tekstisivuja, kpl (HTML) Vierailukertoja, kpl/ kk Tulostavoitetta ei aseteta eri palveluryhmien tuloille eikä julkaisujen levikille.

18 18(52) Maksuttomat tietokantapalvelut Taulukot tietokannoissa, kpl Maksulliset verkkopalvelut Taulukot tietokannoissa, kpl Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia, kpl Tulot sähköisistä palveluista 5, milj. euroa 1,3 1,2-1,2 +0 Arvio: Tilastotuotannolle sekä maksullisille ja maksuttomille palvelusuoritteille asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi pysyi tuottavuusmittarin volyymitietojen mukaan suunnilleen vuoden 2008 tasolla. Maksullisissa palveluissa tulot nousivat erityisen paljon haastattelupalveluissa. Myös tulomenetykset muissa palveluryhmissä jäivät yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta suhteellisen vähäisiksi. Siten koko maksullisen toiminnan tulotavoitteet saavutettiin ja ylitettiin reippaasti. Jakelupolitiikan muutos näkyy maksuttomien verkkopalvelujen lisäyksenä, jossa tarjonnalle asetetut tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin. Myös maksullisten taulukoiden määrä kasvoi reippaasti, joskaan tavoitteeseen ei ylletty. Joitakin maksullisia verkkopalveluja on muutettu maksuttomaksi ja kannattamattomia tuotteita lakkautettu, mikä näkyy käyttäjäsopimusten laskussa. Tulot verkkopalveluista säilyivät kuitenkin ennallaan. Tulostavoite 2. Toteutetaan voimassa olevien EU-säädösten edellyttämät tilastokuvausten ja tiedonkeruiden laajennukset ja muut muutokset sekä jatketaan uuden toimialaluokituksen (TOL) viemistä ko. luokitusta käyttäviin tilastojärjestelmiin ja niiden aikasarjoihin (noin 60 tilastosysteemiin). Merkittävin meneillään oleva EU-säädösten edellyttämä uudistus Toimialaluokituksen (Nace Rev.2) uudistus ja sen vieminen 65 tilastosysteemiin jatkui suunnitelmien mukaisesti. Myös muita EU-säädösten edellyttämiä tilastokuvausten laajennuksia oli meneillään. Myös ne etenivät suunnitellulla tavalla. Tulostavoite 3. Toteutetaan tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja laadulliset parannukset. Erityisesti panostetaan eräiden suhdannetilastojen laadun ja koherenssin kehittämiseen. Tilastojen välttämättömiä ajanmukaistuksia toteutettiin mm. Hinta- ja volyymimittausjärjestelmän kehittämisohjelmassa. Arvo- ja hintatiedoista johdetun teollisuustuotannon volyymi-indeksin kehittämistä jatkettiin. Kerätyn arvotiedon osuus saatiin nostettua noin 60 prosenttiin, mikä vastaa kehittämistyölle asetettuja tavoitteita. Useissa hinta- ja panosindekseissä ovat meneillään myös perusvuosiuudistukset (2005=100). Ns. indeksimoottoria pilotoitiin uusien omakotitalojen hintaindeksin laadinnassa. Tulostavoite 4. Jatketaan julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin kehittämistä Valtion hallinnonaloittaisessa tuottavuustilastohankkeessa laskelmien kehittämistyö saatiin päätökseen PLM:n hallinnonalalla ja jatkuu UM:n ja YM:n hallinnonaloilla sekä useissa virastoissa eri hallinnonaloilla. Tulostavoite 5. Vuoden 2009 aikana ryhdytään valmistelemaan Norjan ns. Kostramallin mukaista kuntien tilastoinnin uudistusta, mikäli rahoitus järjestyy. 5 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.

19 1.4.2 Palvelukyky ja laatu 19(52) Kuntien tilastoinnin uudistamismahdollisuuksia selvitettiin tilastotoimen selvitystyön alatyöryhmässä. Sen pidemmälle hanke ei edennyt, koska hankkeelle ei ole toistaiseksi osoitettu rahoitusta. Arvio tavoitteista 1-5: Tilastojen kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan ja tuottavuushyötyjen ansiosta voimassa olevien EU-säädösten ja sitoumusten mukaiset hankkeet saatiin toteutettua tai jatkuivat pääosin aikataulussaan tavoitteiden mukaisesti. Suhdannetilastoissa aikataulun pitävyys näkyi myös Eurostatin tekemässä vertailuarvioinnissa (ks. edellä s. 7). Sidosryhmäpalaute ja teollisuuden volyymi-indeksin käsittely julkisuudessa osoittavat tehtyjen toimenpiteiden tuottaneen tulosta ja luottamuksen indeksiin palanneen. Tilastokeskuksen kaikki tuotteet ja palvelut kattava luokitus valmistui alkuvuodesta ja sen vieminen tietojärjestelmiin käynnistyi. Tietokantapalveluista laadittiin nykytila-analyysi ja valmisteltiin toimenpide-ehdotuksia. Merkittävä uudistus palvelujen kehittämisessä oli yhteistyössä VNK:n kanssa toteutettu indikaattoriportaali. Palvelu julkistettiin tavoitteen mukaisesti Tulostavoite 1. Tilastojen perusjulkaisujen maksutonta pdf-jakelua laajennetaan. Perusjulkaisujen maksuton pdf-jakelu toteutettiin siirtymäsuunnitelman mukaisesti vuoden 2009 alussa. Tulostavoite 2. StatFin -tietokannan sisältöä laajennetaan. StatFin -tietokannan tarjonnan laajenemisesta on raportoitu jo edellä. (ks edellä s.17-18). Tietokannan laajentamisessa otettiin huomioon myös indikaattoriportaalin tietotarpeet. Muiden tiedontuottajien tuottamia tietoja kartutettiin StaFinissä Findikaattori-työn yhteydessä. Tulostavoite 3. Suomen virallisen tilaston (SVT) kattavuutta laajennetaan ja palvelua SVT-portaalin kautta jatkokehitetään. Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjoihin hyväksyttiin 9 uutta tilastoa ja pääasiassa tilastojen yhdistämisen seurauksena poistui 22. Tilastojen ajantasainen luettelo on julkaistu SVT-portaalissa. SVT-neuvottelukunta hyväksyi virallisen tilaston tietosuoja- ja vertailukelpoisuussuositukset, päivitti julkaisuohjeen sekä käynnisti SVT-laatukriteerien laajentamisen siten, että ne kattavat kaikki Euroopan tilastojen käytännesäännöt. Arvio tavoitteista 1-3: Palvelujen kehittäminen eteni sopimusten ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti, ja asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Indikaattoriportaali sai paljon positiivista palautetta sekä mediassa että asiakkailta. Tulostavoite 4. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Poikkeamien ja virheellisten julkistusten määrä vähenee. Tilastotiedon julkaisemisen täsmällisyyttä seurataan vertaamalla suunniteltuja julkistuksia toteutuneisiin /09 Julkistusten täsmällisyys toteuma toteuma tavoite toteuma muutos% Tilastojulkistuksia, kpl Suunnitellusti toteutuneet, osuus % Julkistuspoikkeamat, kpl joista: myöhässä olevia, kpl

20 20(52) - niistä kriittisesti myöhässä, kpl Virheellisiä julkistuksia, kpl Julkistuksia oli seurantavuonna 647 kappaletta, joista valtaosa (93 prosenttia) toteutui suunnitellusti. Tilastojen lakkautukset ja yhdistämiset laskivat julkistusten määrää. Myöhässä olevien ja virheellisten julkistusten määrä laski. Toimintavuonna vain kolme julkistusta siirtyi seuraavalle vuodelle. Tulostavoite 5. Tilastotuotannon nopeus pysyy vähintään nykyisellään. Tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina tilastointiajankohdasta tietojen julkistamistiedotteiden julkistamiseen Tilastokeskus.fi -palvelussa. Tilastojulkistusten nopeus, viikkoa 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma 08/09 muutos% Vuositilastot 40,2 40,7 37,6 39,1-4 Neljännesvuositilastot 8,4 8,5 8,3 8,2-3 Kuukausitilastot 4,5 4,6 4,8 4,8 +4 Tilastotuotanto pysyi pääosin aikataulussa. Vuositilastot ja neljännesvuositilastot nopeutuivat edellisestä vuodesta, vaikka vuositilastoissa tavoitetta ei aivan saavutettu. Kuukausitilastojen nopeus hidastui hieman. Esimerkiksi teollisuuden volyymi-indeksin julkistamisnopeutta hidastettiin luotettavuuden parantamiseksi. Tilastojulkistusten nopeus, viikkoa Kuukausi- tilastot Neljännesvuosi- tilastot Vuositilastot Henkilötilastot 4, ,9 5, ,9 35, ,5 Elinolot 3, ,3 13, ,0 50, ,4 Hinnat ja palkat 2, ,5 6, ,5 24, ,1 Taloudelliset olot 3, ,1 10, ,3 46, ,6 Yritysten suhdanteet 6, ,1 8, ,0 35, ,0 Yritysten rakenteet 5,0 4,5 4,9 10,9 11,4 11,3 47,9 48,9 47,6 Arvio tavoitteista 4-5: Tilastotuotannon täsmällisyydelle ja nopeudelle asetetut tavoitteet pääosin saavutettiin. Kaikkiaan tuotanto sujui varsin hyvin, mikä näkyi myös läpimenoajoissa. Tavoitteeksi asetettu nopeuden pysyminen vähintään nykyisellään saavutettiin kuukausitilastoja lukuun ottamatta. Tulostavoite 6. Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Kriittisten asiakaspalautteiden osuus laskee. Asiakastyytyväisyyttä mittaavaa käyttäjäkyselyä ei toimintavuonna toteutettu. Kyselyjen välivuosina asiakastyytyväisyyttä seurataan anonyymin asiakaspalautteen (Anoppi) välityksellä. Asiakaspalautteet 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 tavoite 2009 toteuma 08/09 muutos % Asiakaspalautteet, kpl Kriittisten palautteet, kpl kriittisten osuus, % Anonyymin palautteen määrä on ollut laskussa jo useamman vuoden. Kriittisen palautteen suhteellisen osuus on puolestaan noussut. Palautteiden määrän vähenemiseen on vaikuttanut myös, että kysymykset on ohjattu kirjaston tietopalveluun. Kysymysten osuus laski 30 prosenttiin, kun se ennen menettelyn muutosta oli yli 40 prosenttia.