TK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.3.2007 TK-20-396-07"

Transkriptio

1 TK Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS LIITE Tilastokeskuksen johto-organisaatio

3 3 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Suomen kansantalouden hyvä kehitys loi vakaat puitteet kansallisen tilastoviraston toiminnalle vuonna. Bruttokansantuotteen yli viiden prosentin kasvu heijastui myös tilastotiedon ja palveluiden kysyntään. Yritykset laajensivat toimintaansa niin kotimaassa kuin ulkomailla, mikä edellytti luotettavaa ja ajantasaista tietoa toimintaympäristöstä. Kotimaan politiikassa ajankohtaisia asioita olivat mm. kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen ja julkisen sektorin tuottavuushankkeet. Näiden lisäksi mm. väestön ikääntyminen, energia-asiat, yritysten kansainvälistyminen, tulonjakokysymykset ja ilmastonmuutos olivat näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kehitysarvioissa. Yhteiskunnallista keskustelua käytiin edelleen keskeisiltä osin Tilastokeskuksen tuottaman tiedon pohjalta. Virallinen tilasto säilytti vakiintuneen asemansa niin markkinoiden kuin politiikan päätöksenteossa. Myös asiakkailta saatu palaute, verkkopalveluiden kasvava kysyntä ja tiedotusvälineiden kiinnostus heijastivat runsasta mielenkiintoa virallista tilastoa kohtaan. Vuonna Tilastokeskus palveli suoraan lähes asiakasorganisaatiota ja välillisesti vielä tätäkin laajempaa asiakaskuntaa. Kansainvälinen toiminta oli poikkeuksellisen vilkasta vuonna. Euroopan tilastojärjestelmän kehittämisessä keskeistä oli yhteisön tilastolainsäädännön ja ohjelmatyön uudistamiseen liittyvät kysymykset sekä priorisointiasiat ja käytännesääntöjen toteuttaminen. Vuoden jälkipuoliskolla Suomen EUpuheenjohtajakaudella Tilastokeskuksen vastuulla oli EU:n neuvoston tilastoasioita käsittelevän työryhmän puheenjohtajuus. Käsiteltävänä oli tuolloin ennätysmäärä tilastoalan asetus- tai päätösluonnoksia. Kansainvälisiin kokouksiin, työryhmiin ja seminaareihin osallistuttiin aktiivisesti. Elokuussa Tilastokeskus vastasi Joensuussa pidetyn kansainvälisen IARIW - konferenssin järjestelyistä. Vuonna Tilastokeskuksen tuottavuus kasvoi. Kasvu johtui siitä, että kokonaistuotos kasvoi kokonaispanoksia nopeammin. Tilastokeskus on viime vuosina ottanut vastuulleen uusia tilastointialueita, kuten energiatilastot ja kasvihuonekaasupäästöjen tilastointi. Myös monilta muilta osin tilastojen kuvausalueita on laajennettu. Verkkopalveluiden tarjonnan kasvu näkyy myös rakenteellisina muutoksina palveluiden kysynnässä. Vuonna esimerkiksi maksuttoman verkkopalvelun kävijämäärät kasvoivat neljäsosan edellisvuodesta. Myös maksullisen toiminnan tulot tulevat yhä enemmän erilaisista verkkopalveluista samalla, kun perinteisten tilastojulkaisujen myynti vähenee. Vuonna maksullisen toiminnan tulot lisääntyivät kaikkiaan parisen prosenttia edellisvuodesta. Erityisselvitysten, tutkimusaineistojen ja rekisteripalveluiden kysyntä kasvoi. Myös asiakaskoulutuksen volyymi laajeni. Haastatteluorganisaation toiminta ja kansainvälinen konsultointi pysyivät korkealla tasollaan. Valtio, elinkeinoelämä ja kunnat säilyivät kansallisen tilaston keskeisinä asiakassektoreina Euroopan unionin ohella.

4 4 Palvelurakenteen muutos on edellyttänyt aktiivista kehitystyötä. Vuonna jatkettiin tuotantomallin yhtenäistämistä ja kehittämistä. Henkilöstö 2010 ja Tuottavuus 2010 ohjelmia toteutettiin. Johtamis- ja esimiestyötä kehitettiin mm. vastuualuejakoja selkiyttämällä. Yrityksille ja yhteisöille suunnatun tiedonkeruun sähköistäminen saatiin päätökseen. Osaamisstrategian uudistaminen käynnistettiin ja samoin tilastojen läpivalaisutoiminta. Intranet uudistuksella haettiin tehoa sisäiseen viestintään. Myös toimintastrategian uudistaminen käynnistettiin. Tilastokeskus osallistui Suomen laatupalkintokilpailuun vuonna. Palaute oli pääosin myönteistä ja se auttaa kehitystyön suuntaamista jatkossa. Tilastokeskus luokiteltiin ryhmään aktiiviset kehittäjät ja lähelle toimialan kärkiorganisaatioita. Toiminnan tuloksellisuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että tuotteiden ja palveluiden kokonaislaatu ja relevanssi on kyetty turvaamaan. Vuosien ja 2007 alussa toteutetut henkilöstötutkimukset osoittivat, että henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt kaikilla tärkeillä osa-alueilla. Viime vuosien suotuisasta kehityksestä huolimatta toimintaympäristö jatkuu haasteellisena. Asiakkaiden tilastotarpeet muuttuvat ja lisääntyvät. Niukka budjettirahoitus ja henkilöstön ikääntyminen korostavat tuottavuuden roolia. Euroopan tilastojärjestelmän käynnissä oleva vilkas kehittämisvaihe edellyttää aktiivisuutta kansallisilta tilastovirastoilta. Tietoturvan ylläpitäminen vaatii runsaasti työtä. Suuria haasteita liittyy myös luotettavan perustiedon hankintaan sekä kansainvälisten tilastosuositusten edellyttämien uudistusten toteuttamiseen. 1.2 Vaikuttavuus 1 Katsaus: Tilastokeskuksen tehtävänä on tuottaa yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä kehittää tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Tilastokeskuksen toiminta-ajatuksena on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu tuotettujen tilastotietojen relevanssiin, laatuun ja saatavuuteen, Tilastokeskuksen tunnettuuteen ja julkisuuskuvaan, erityisesti luotettavuuden näkökulmasta sekä siihen, miten aktiivisesti se toimii ja vaikuttaa kansainvälisessä tilastoyhteisössä. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen suurena. Tilastoja koskeva uutisointi oli sävyltään neutraalia. EU -komissiossa hyväksyttiin vuonna 2005 Euroopan tilastojärjestelmän käytännesäännöt (Code of Practice), jotka korostavat tilastojen luotettavuuden ja riippumattomuuden merkitystä. Niiden mukaiset itsearvioinnit toteutettiin EU-maissa vuodenvaihteessa Vertaisarvioinnit käynnistyivät vuonna ja jatkuvat vuonna Erityisesti toimintavuoden loppupuolella kansainvälisessä yhteistyössä korostui Suomen EU-puheenjohtajuus, jossa tilastoalan neuvostotyöskentelystä vastasi Tilastokeskus. Muutoinkin kansainvälisen yhteistyön painopiste oli edelleen EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Kaikista ulkomaanvirkamatkoista EUyhteistyöhön liittyviä matkoja oli lähes 50 prosenttia. 1 Toimintavuodelle vuoden 2005 lopussa asetetut tavoitteet on kursivoitu. Tulostavoiteasiakirjassa asetetut tavoitteet ovat pääsääntöisesti samoja kuin talousarviossa. Tulostavoiteasiakirjassa tavoitteita on huomattavasti enemmän.

5 5 EU:ssa vaikuttaminen on muodostunut kansainvälisessä yhteistyössä Suomen EUjäsenyydestä lähtien erittäin tärkeäksi tilastosäädösten velvoittavuuden vuoksi. Suomen vaikuttamiskeinot perustuvat lähinnä osaamiseen ja aktiiviseen toimintaan EU:n eri valmisteluelimissä sekä siihen, että säädösten mukaiset velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mukaisesti. Suomi on edelleen esittänyt varsin pidättyväistä linjaa uusiin tilastosäädöksiin, jotka eivät ole johdettavissa EU:n päätöksentekoon liittyvistä välittömistä tarpeista. Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteitä olivat perustuotannosta huolehtiminen, siihen liittyvine välttämättömine ajanmukaistuksineen, sekä tilastojen kehittäminen siten, että EU-velvoitteisiin liittyvät hankkeet ja tuotantoprosessien uudistaminen priorisoitiin. Panostusta kansallisiin tarpeisiin vastaamiseen lisättiin mm. julkisen sektorin tuottavuustilastoinnissa ja toteuttamalla säännöllisesti päivitettävä ammattirekisteri. Syksyllä valmisteltiin Tilastokeskuksen suoritteiden maksullisuutta koskevan asetuksen muuttaminen. Kansallisia - jatkossa enenevässä määrin myös kansainvälisiä - tarpeita palvelee tilastotietojen saatavuuden lisääminen verkkopalveluina sekä mahdollisimman laaja ja avoin tiedotustoiminta. Tulostavoite 1. Tuotetaan vuonna 2004 voimassa olevien (noin 200 kpl) EUsäädösten ja -sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot (yhteensä noin 200 kappaletta). Toteutetaan tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja jatketaan meneillään olevia EU-hankkeita sovittujen siirtymäaikojen puitteissa. Laajennetaan ja nopeutetaan julkisen sektorin tuottavuustilastointia. 2. Parannetaan jatkuvaluonteisesti tietovarantojen monikäyttöisyyttä menetelmätyöllä, käsitteitä ja luokituksia standardoimalla ja aineistoyhdistelyillä. Tilastokeskus tuotti kertomusvuonna 214 tilastoa, joista Suomen virallisen tilaston sarjoihin kuuluvia oli 191 kappaletta. Toimintavuonna hyväksyttiin yhteensä 20 Tilastokeskuksen toimintaan liittyvää EU-säädöstä (vuonna 2005 vastaavasti 32). Näistä pääosa oli komission asetuksia ja päätöksiä (16). Neuvoston päätöksiä oli 3 ja asetuksia 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia oli yksi. Viime mainitut koskivat toimialaluokitusta (NACE), komitologiapäätöstä, maksutasetta sekä Sveitsin ja EU:n yhteistyötä tilastoalalla. Toimintavuoden lopussa oli yhteensä 225 Tilastokeskusta koskevaa EU-säädöstä. Tilastojen uudistushankkeissa laajennettiin tilastojen kuvausaluetta, kehitettiin kokonaan tai osittain uusia tilastoja tai nopeutettiin niitä (pääosin EU-tarpeita), ajanmukaistettiin tilastoja (indeksien painorakenteet) tai kehitettiin tilastoja kotimaisia tarpeita varten (julkisen sektorin tuottavuustilastointi ja ammattirekisteri). Useimmat EU-säädöksiin ja -sitoumuksiin perustuvat kehittämishankkeet jatkuivat ja etenivät sovitusti. Kansantalouden tilinpidon ESA-95 uudistuksen viimeinen vaihe saatiin päätökseen. Tilinpidon rakenne on nyt EU-vaatimusten mukainen myös volyymimenetelmien osalta. Käyttöön otettiin myös julkisten terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelujen volyymi-indikaattorit. Neljännesvuosittaisten sektoritilien kehittämistä jatkettiin laatimalla koelaskelmat vuosilta 2004 ja Palvelujen tuottajahintaindeksi ilmestyi huhtikuussa täysin EU-asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Tuotantoaikataulu on huomattavasti asetuksen vaatimuksia nopeampi. Samassa yhteydessä yhtenäistettiin kaikkien alasarjojen perusvuodeksi 2005=100. Loppuraportti Eurostatille toimitettiin elokuun lopussa.

6 6 Tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) ja tulonjakotutkimuksen tuotannon integrointi eteni suunnitelmien mukaisesti. Integroitu menettely nopeutti tuloksia noin kuukaudella. Alkuvuodesta asetettiin TOL2008 luokitusprojektit valmistelemaan uudistetun toimialaluokituksen (Nace Rev2) käyttöönottoa Tilastokeskuksessa. Lokakuusta lähtien yritysrekisterin kaikissa tiedonkeruissa tiedusteltiin toimiala sekä uudella että vanhalla toimialaluokituksella. Kansallisia tarpeita palvelevista hankkeista Valtion hallinnonaloittainen tuottavuustilastoinnin projekti saatiin valmiiksi LVM:n hallinnonalalla alkuvuonna. OPM:n, MMM:n ja VM:n projektit etenivät raportointivaiheeseen ja OM:n ja STM:n projektit käynnistettiin loppuvuonna. Valmisteluja tehtiin kolmen muun hallinnonalan kanssa. Kuntien talouden neljännesvuositilastosta julkaistiin ensimmäistä kertaa ennakkotietoja. Vuonna 2005 aloitettu ammattirekisterihanke saatiin päätökseen. Rekisterin avulla voidaan tuottaa vuosittaiset ammatti- ja sosioekonomisen aseman tiedot työlliselle työvoimalle. Laaja kulutustutkimuksen tiedonkeruu käynnistyi alkuvuodesta ja jatkui koko vuoden. Tietojen laatua parantaa ja työtä säästää kuittien skannausmenettely. Useissa hinta-, kustannus- ja volyymi-indekseissä oli meneillään perusvuoden vaihdos (2005=100). Tulostavoite 3. Toimitaan siten, että tunnettuus ja julkisuuskuva säilyvät vähintään nykyisellään. Vuoden 2005 tutkimuksen vastausosuudet, % haastatelluista: tunnettuus 81, luotettavuus 86 ja puolueettomuus 71 prosenttia. Toimintavuonna ei tehty tunnettuustutkimusta. Välillisesti julkisuuskuvan kehitystä on seurattu lehtileikeseurannan ja muiden tutkimusten avulla. Tilastokeskuksen tilastoja koskevia lehtileikkeiden määrä ja niistä kriittissävyisten osuus: muutos-% Leikkeitä, kpl niistä: kriittisiä, % 1,0 0,4 0,8 Leikkeitä oli määrällisesti noin 490 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kriittisten leikkeiden osuus oli edelleen alle 1%. Kriittisiksi luokiteltujen leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta seitsemään. Oikaisuja ja vastineita laadittiin 17, valtaosa ensimmäisellä kolmanneksella. Eniten julkisuutta saivat suhdannetilastot sekä mm. väestö, työvoima, asuntojen hinnat ja kuluttajabarometri. Myös Tieto&trendit ja Hyvinvointikatsaus näkyivät positiivisesti mediaseurannassa. Kansantalouden tilinpidon menetelmäuudistus nosti keskusteluun revisiot ja tilastojen luotettavuuden. Taloustutkimuksen VIP -yrityskuvatutkimuksen mukaan Tilastokeskus oli tutkittujen 24 julkisen organisaation joukossa kolmanneksi tunnetuin. Tilastokeskuksen tuntee noin kolme viidestä julkisia palveluja arvioineesta päättäjästä. Yleisarvosanavertailussa Tilastokeskus sijoittuu neljänneksi arvosanalla 7,81. Arvosana on pysytellyt suunnilleen samalla tasolla vuosina Parhaan arvionsa Tilas- 2 Lehtileikeseuranta uudistettiin vuoden 2004 toukokuussa, joten vuoden 2004 tiedot eivät ole vertailukelpoisia myöhempien vuosien kanssa. Uusi menettely tuottaa selvästi enemmän osumia.

7 7 tokeskus sai tuotteiden/ palvelujen laadusta. Kyselyyn vastasi 523 ylintä suomalaista päättäjää ja vaikuttajaa. Tilastokeskus sijoittui vuoden yritysviestintätutkimuksessa seitsemänneksi yleisarvosanalla 8,02. Julkisen hallinnon organisaatioista Tilastokeskus oli kolmanneksi tunnetuin. Edellisenä vuonna Tilastokeskuksen yleisarvosana oli 7,85 ja sijoitus kahdeksas. Kyselyyn vastasi 871 toimittajaa, joista Tilastokeskuksen viestintää arvioi 211 toimittajaa. Tilastokeskuksen viestinnän vahvuudeksi koettiin edelleen luotettavuus. Tulostavoite 4: Toteutetaan EU-velvoitteet kärkimaiden joukossa. Hoidetaan EUpuheenjohtajuuskauden tilastoalan puheenjohtajuustehtävät. Neuvoston tilastotyöryhmään odotetaan 5-8 kpl käsittelyn eri vaiheessa olevaa asetusehdotusta. Tilastokeskus on priorisoinut toiminnassaan EU-säädösten mukaiset kehittämishankkeet ja on toistaiseksi pääosin pystynyt noudattamaan sovittuja aikatauluja. Muutamien derogaatioiden poistamiseksi on valmistelut käynnistetty. EUhankkeiden etenemisestä on raportoitu edellä. Seurantajaksolle osui viisi kansainvälistä vertailutilannetta ja kolme arviointiraporttia. Julkisyhteisöjen 1/4-vuosittaisen tulo- ja menotilaston laatimista koskevassa Eurostatin maittaisessa raportissa Suomi oli ainoa maa, joka ei saanut yhtään huomautusta. Lyhyen aikavälin tilastojen (STS) muuttujien (noin 40) toimituksista tehdyssä vertailussa Suomi oli parhaassa eli 1 kategoriassa (almost full compliance), johon enemmistö maista kuului. Matkailutilastojen vertailussa Suomi oli niiden yhdeksän maan joukossa, jotka saivat parhaan arvion (fully compliant) tietojen toimittamisesta. Eurostatilta saadun palautteen mukaan yritysten rakennetilastojen laatuluokitus oli very good. EU-komission ilmastonmuutoskomitean työryhmässä todettiin maaliskuussa, että ainoastaan Alankomaat ja Suomi olivat toimittaneet alkuvuodesta kaikki seurantajärjestelmän mukaiset tiedot komissiolle ajallaan. Suomen neljännen ilmastomuutosta koskevan maaraportin tutkinta tehtiin kesäkuussa keskitettynä tutkintana Bonnissa. Palaute oli pääosin positiivista. Suomi sai kiitosta mm. raportin läpinäkyvyydestä ja selkeydestä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimitti alustavan raporttinsa marraskuun 2005 tarkastusvierailusta. Raportissa kiinnitettiin huomiota mm. tilastojen sisäiseen tarkastukseen ja prosessien dokumentointiin. IMF toimitti alustavan raportin tietojen jakelua koskevan standardin (SDDS) noudattamisesta. Suomi sai varsin hyvän arvion. Vain muutamia vähäisiä myöhästymisiä raportoitiin. Jatkossa raportoinnista tulee julkinen. Tilastokeskus on edelleen pyrkinyt vaikuttamaan EU-tilastosäädösten valmisteluun niin neuvoston tilastoryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa työryhmissä. Alkuvuodesta neuvoston tilastotyöryhmä käsitteli komission asetusehdotuksia, jotka koskivat muuttoliiketilastoja, tilastoja koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta, toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) uudistamista, yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ajallista kattavuutta, yritystoiminnan rakennetilastoasetuksen uudistamista, EKT95-tietojen toimittamisohjelman muutosta, eurooppalaista sosiaaliturvan tilastointijärjestelmää (ESSPROS) sekä ulkomaisia tytäryhtiöitä (FATS).

8 8 Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella jouduttiin edelleen käsittelemään yhtä lukuun ottamatta kaikkia yllä mainittuja asetusehdotuksia. Näiden lisäksi neuvoston tilastotyöryhmän seitsemässä kokouksessa käsiteltiin asetuksia ostovoimapariteetista, yritysrekisteristä, työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen muuttamisesta, kalataloustuotteiden maihin tuonnista ja tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) vahvistamisesta, sekä Euroopan Parlamentin ja Neuvoston päätöksiä eurooppalaisen tilasto-hallinnoinnin neuvoaantavan lautakunnan perustamisesta ja yhteisön tilastotietopolitiikan eurooppalaisen neuvoa-antavan komitean perustamisesta. Puheenjohtajuuskaudella hyväksyttiin neljä tilastoalan asetusta. Kahdenvälisessä yhteistyössä toteutuivat Perun tilastoviraston pääjohtajan, USA:n tilastotoimen johtajan, USA:n Bureau of Economic Analysis -viraston pääjohtajan, Itävallan tilastoviraston pääjohtajan, Eurostatin ylimmän johdon ja Slovenian tilastoviraston pääjohtajan vierailut Tilastokeskukseen. Tilastokeskuksen pääjohtaja valittiin OECD:n tilastokomitean hallituksen jäseneksi. Vuoden alusta lähtien Suomi on ollut YK:n tilastokomitean varsinainen jäsen ja Tilastokeskuksen pääjohtaja valittiin tilastokomitean varapuheenjohtajaksi ns. läntisen maaryhmän edustajana. Lisäksi Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn Tilastoinstituutin hallituksen jäsenenä vuosina ja CES:n hallituksen jäsenenä Vuonna oli meneillään tai toteutettiin 28 (edellisenä vuonna 38) osaamisen vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Toiminnan volyymi oli suunnilleen edellisvuotisella tasolla, sillä vuonna projektit olivat edellisvuotista suurempia. Latviassa saatiin päätökseen sosiaali- ja ympäristötilastoja sekä menetelmäasioita koskeva twinning -projekti. Samoin saatiin päätökseen kaksi Italian tilastoviraston vetämää Albania -hanketta ja Ruotsin vetämä Puola-hanke. Toteutettiin Tšekin tilastoviraston haastattelutoiminnan kehittämistä koskeva twinning-light hanke. Kroatiassa käynnistettiin kaksivuotinen julkisen sektorin rahoitustilastoja koskeva twinning -hanke ja saatiin päätökseen tanskalaisten aluetilinpitoa ja työvoimatilastoja koskevat projektit. Venäjän hintatilastojen kehittämistä koskeva EU-hanke käynnistettiin ja osallistuttiin Saksan EU-hankkeeseen Venäjän yritysrekisterin kehittämiseksi sekä toteutettiin kahdenväliseen yhteistyöhön liittyviä osahankkeita. Perun lyhyen aikavälin taloustilastojen kehittämisestä tehtiin esiselvitys ja projektiehdotus. Tilastokeskus vastasi elokuussa Joensuussa pidetyn kansainvälisen IARIWkonferenssin järjestelyistä. Konferenssissa oli lähes 300 osallistujaa. Tilastokeskus toteutti toisen kerran Eurostatin tilaaman kansantalouden tilinpidon kurssin. Tilastokeskus sai erittäin hyvää palautetta molemmista. Arvio: Tulossopimuksessa mainitut tietovarantojen relevanssia ja laatua koskevat tavoitteet saavutettiin eikä niissä esiintynyt merkittäviä ongelmia. Euroopan unionin tietotarpeita ja velvoitteita koskevat uudistushankkeet pyrittiin edelleen sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen kotimaisten tarpeiden kanssa, jotta voitiin minimoida tiedonantorasituksen lisäys. Tilastokeskus ja sen tilastot olivat esillä mediassa pääosin neutraalisti. Suhteessa kertyneiden leikkeiden määrään kriittissävyisten leikkeiden suhteellinen osuus pysyi edelleen pienenä, vaikka kasvua edelliseen vuoteen olikin. Vastineita tehtiin poikkeuksellisen paljon. Keskustelu kansantalouden tilinpidon uudistuksesta osoitti, että Tilastokeskukseen luotetaan sidosryhmissä ja että tiedon käyttäjät kokevat

9 9 1.3 Toiminnallinen tehokkuus tulevansa hyvin informoiduiksi tulossa olevista muutoksista ja tilastojen kehittymisestä. Toimintavuosi oli kansainvälisesti erittäin vilkas, mikä osin johtui Suomen EUpuheenjohtajuuskaudesta. Neuvoston tilastotyöryhmässä oli odotettua enemmän eri käsittelyvaiheessa olevia asetusehdotuksia. EU- ja muut kansainväliset velvoitteet hoidettiin hyvin, mikä näkyy myös saaduissa vertaisarvioinneissa ja muissa palautteissa. Konsultointihankkeisiin osallistuttiin voimavarojen puitteissa. Tulostavoite 1: Tilastotietojen tuotannon yksikkökustannukset ja kiinteiden kustannusten osuus pidetään vuoden 2005 tasolla. Tuottavuus kasvaa keskimäärin 2 prosenttia vuodessa vuosina Tilastokeskus laatii raportin tuottavuusmittaristaan. Tilastotietojen yksikkökustannukset. Tilastokeskuksen toiminnan taloudellisuutta mitataan tietovarantojen yksikkökustannuksilla. Yksikkökustannukset pysyivät tavoitteen mukaisesti suunnilleen vuoden 2005 tasolla. Tilastotietojen yksikkökustannukset 2004 toteuma toteuma tavoite toteuma 05/06 muutos % Tietovarantojen tietojen yksikkökustannukset, euroa/milj. tietoa ,8 Kiinteät kustannukset pysyivät suunnilleen vuoden 2005 tasolla. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista alitti vuoden 2005 tason. Kiinteät kustannukset, euroa 2004 toteuma 2005 toteuma tavoite toteuma 05/06 muutos % Kiinteät kustannukset ,4 Osuus kokonaiskustannuksista, % 27,0 26,0 26,0 25,0-3,8 Tuottavuus 4. Kokonaistuottavuus nousi 8,7 prosenttia vuodesta Osin kasvun suuruus johtui edelliseltä vuodelta siirtyneistä vuosijulkistuksista, osin kokonaan uusista tilastoista sekä verkkopalvelujen lisäyksestä. Tilastokeskus uudisti tuottavuuden mittaamisen vuonna. Uudistus on dokumentoitu Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuuden mittaamishankkeen loppuraporttiin Uudistetun mittarin mukaan tuottavuus kasvoi vuosina keskimäärin 4,3 prosenttia vuodessa Tuottavuuden vuosimuutokset 9,8 % -0,7% 0,5 8,7 Tulostavoite 2: Kokonaiskustannukset ovat noin 52,5 milj. euroa, josta tuotteiden ja palvelujen osuus 27,9 milj. euroa ja tietovarantojen osuus 24,6 milj. euroa. Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset kasvoivat vuodesta 2005 noin 2,6 prosenttia, mikä on varsin maltillinen kasvu. Kustannukset kasvoivat suhteellisesti enemmän tuotteissa ja palveluissa. Tietovarantojen kustannukset olivat suunnilleen edel- 3 Vuonna 2005 tiedonkeruun yksikkökustannusten lasku johtui tiedonkeruun määrän muutoksesta. Tiedonkeruun kasvu johtui seurantajärjestelmän aiempaa kattavammista tiedoista, ei uusista tiedonkeruista. 4 Tuottavuusmittari ei ota riittävästi huomioon laadun muutoksia.

10 10 lisvuotisella tasolla. Tulostavoite on asetettu vuoden 2004 tilanteen pohjalta ja suhteessa vuoden 2005 toteutuneeseen nähden olisi merkinnyt kustannusten laskua. Tilastotietojen kokonaiskustannukset, euroa 2004 toteuma 2005 toteuma tavoite toteuma 05/06 muutos % Tuotteet ja palvelut ,4 Tietovarannot ,5 Kokonaiskustannukset ,6 Tulostavoite 3:. Maksullisessa palvelutoiminnassa tavoitteena on 3 vuoden keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus vuosina Vuonna ei synny ylijäämää. Maksulliselle toiminnalle asetetut tuottotavoitteet saavutettiin. Maksullisen toiminnan tulos olisi ollut tulostavoitteen mukainen ilman julkaisuvaraston arvostustapaan tehtyä muutosta. 6 Arvostustavan muutos näkyy erilliskustannusten kasvuna ja tuloksen muuttumisena alijäämäiseksi. Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP TP tavoite TP Tuotot, euroa Erilliskustannukset, euroa Käyttöjäämä, euroa % tuotoista 16,4 12,0 14,6 10,5 Osuus yhteiskustannuksista, euroa Kokonaiskustannukset Tuotot/kustannukset % Ylijäämä/alijäämä, euroa % tuotoista 3,2-3,6 0,0-3,5 Investoinnit % tuotoista 1,1 1,2 1,2 1,0 Maksullisen toiminnan tuotot, menot ja kustannukset euroa Tuotot Menot Kustannukset 5 Investoinnit ja tuotekehitys otettu huomioon. 6 Tilintarkastajan huomautuksen vuoksi julkaisuvaraston arvostukseen tehtiin epäkuranttiusvähennys epäkuranttien tuotteiden johdosta (ks. tarkemmin kappale 5., liite 1).

11 11 Maksullisten tuotteiden markkinatilanne oli hyvin edellisvuoden kaltainen. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtiosektori hieman vähensi ostojaan ja kuntasektori lisäsi, joten julkisen sektorin osuus pysyi suunnilleen samana. Myös elinkeinoelämän osuus hieman kasvoi, samoin ryhmän muut, jossa näkyi kansainvälisen hintavertailututkimuksen siirtyminen yhteisrahoitteisesta toiminnasta maksulliseen toimintaan. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Tulot asiakasryhmittäin euroa Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Kotitaloudet Muut Tuoteryhmittäin tarkasteltuna erityisselvitykset, rekisteripalvelut ja sähköiset tuotteet kasvattivat osuuttaan. Haastattelupalveluiden ja julkaisujen myyntitulot laskivat hieman. Tulot tuoteryhmittäin Erityisselvitykset Haastattelup. Julkaisujen myynti Standardituotteet Rekisteripalvelut Sähköiset tuotteet ja palvelut Muut tulot euroa Tulosyksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli ylijäämäistä elinolojen yksikköä (EL), yritysten rakenteiden yksikköä (YR) ja tietopalveluyksikköä (TP) lu-

12 12 kuun ottamatta. Edelliseen vuoteen verrattuna ylijäämä kasvoi eniten henkilötilastot -yksikössä (HE). Kannattavuus tulosyksiköittäin , yli/alijäämä 300, , ,000 0,000 SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA -100, , , , Prosessit ja rakenteet Tulostavoite 4:. Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Yhteensä tällaista rahoitusta on noin 3,8 milj. euroa 7. Määrä on euroa enemmän kuin vuonna Kustannusvastaavuus vuonna on 70 prosenttia. EU-rahoitusta saatiin 2,9 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 1,2 milj. euroa. Yhteensä ulkopuolista rahoitusta oli 4,1 milj. euroa, mikä oli euroa enemmän kuin arvioitiin. Tilintarkastajan ja valtiokonttorin tulkinnan muuttumisen johdosta vanhentunutta rahoitusta jouduttiin palauttamaan valtion yleiselle tulomomentille ( ) noin euroa. Kustannusvastaavuustavoite asetettiin laskentamenetelmistä johtuen epärealistisen korkealle. Laskelmien tarkentuessa vuoden mittaan asiasta ilmoitettiin myös valtiovarainministeriölle. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli toimintavuonna 60,1 prosenttia. Tulostavoite 5: Tuotantomallin mukaiseen avoimeen ympäristöön siirtymistä nopeutetaan yhdellä vuodella vuoteen Loput paperitiedonkeruista (noin 30 kpl) sähköistetään vuoden loppuun mennessä. Tuotantomallin mukainen tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessin kehittäminen saatetaan päätökseen vuoden loppuun mennessä. Tuotantomalliprojektin työ kehittämisprojektina päättyi vuodenvaihteessa Työ jatkui kehitettyjen välineiden tuotteistusprojekteina ja käyttöönottoprojekteina sekä mallin mukaisten eri tilastojärjestelmien uudistuksina, tiedonkeruiden 7 Arviota on tarkennettu talousarvioehdotuksen laadinnan jälkeen (aikuiskoulutustutkimus, CVTS).

13 13 sähköistyksinä ja jakelun uudistamisena. Kaikissa uudistusprojekteissa on noudatettu tuotantomallityössä kehitettyjä työtapoja ja standardeja. Tätä silmällä pitäen myös sovellustyö organisoitiin uudelleen. Tietojärjestelmäuudistuksista jatkuivat väestötilastojärjestelmien, oikeustilastojärjestelmien ja työvoimatutkimuksen uudistusprojektit. Keskuskoneen APL Sharefile -sopimus irtisanottiin. Tiedonkeruiden sähköistämisprojekti saatiin päätökseen. Keruista runsas 60 prosenttia on toteutettu Tilastokeskuksessa kehitetyllä XCola sovelluksella ja pääosa muista Tilastokeskuksen ulkopuolella rakennetulla web-sovelluksella (ns. TYVImalli). Siten kaikilla tiedonantovelvollisilla yrityksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus toimittaa tietonsa sähköisesti. Erityisesti yrityksiin kohdistuvassa tiedonkeruussa sähköisen vastaamisen lisääminen riippuu tiedonantajien halukkuudesta. Julkaisutoiminnan uudistusprojekti aloitti toimintansa vuoden alussa jatkona Tuotantomalliprojektin Jakeluprojektille. Vuoden loppuun mennessä XMLpohjainen julkaisuprosessi (FastWeb-XML) saatiin käyttöönottovalmiiksi. Varsinainen käyttöönotto, koulutus ja jatkokehitys jatkuu vuonna Taulukoinnin kehittämisen osalta jatkoprojekti osoittautui odotettua laajemmaksi ja jatkuu vuoden 2007 loppuun. Tulostavoite 6: Tuottavuushyödyillä rahoitetaan lähinnä EU:sta johtuvat vuoden tilastojen välttämättömät uudistukset, laadunparannukset sekä tilastojen ja järjestelmien ajan tasalla pito, kustannustason nousu ja ICT - rahoitussuunnitelman mukaisia hankintoja. Tavoitteessa mainittujen hankkeiden toteuttamiseen kohdistettiin vuodelle noin 2,9 miljoonaa euroa projektirahaa. Summa on suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Summa kattoi myös Tuottavuusohjelman 2010 toimenpiteitä. Tulostavoite 7: Toteutetaan Tilastokeskuksen Tuottavuus ohjelman mukaisia muita toimenpiteitä, kuten eräiden tukiprosessien selkiinnyttäminen ja projektityön kehittäminen. Tuottavuusohjelman lähes kaikkien 27 toimenpiteen osalta on tehty selvityksiä ja käynnistetty projekteja. Osa selvityksistä on jo valmistunut, osa kirjattu selvitettäväksi vuoden 2007 tulossopimukseen. Maksuasetuksen muutos valmisteltiin syksyllä. Projektityön kehittämiseksi asetettiin huhtikuussa uusi projekti vuoden 2007 loppuun saakka. Projektin tehtävänä on tuottaa tietoa, työkaluja ja osaamista projekteille ja niiden ohjausryhmille sekä kehittää projektikulttuuria. Prosessijohtamisen kehittämiseksi asetettiin projekti. Tulostavoite 8: Sähköisen asioinnin tietoturvallisuustaso säilytetään vähintään nykyisellään mm. koulutuksella, ohjeistuksella sekä tekemällä turvallisuusauditointeja. Tietoturvallisuustaso pysyi korkeana. Tilastokeskuksen ympäristö säästyi saastumiselta. Palomuurilaitteisto oli vuoden alkupuolella suorituskykynsä äärirajoilla, josta syystä laitteisto uusittiin ja kahdennettiin kesän aikana. Vuoden alusta haastattelijoiden kenttätyön tietoturva koheni merkittävästi, kun kannettavien mikrojen kiintolevyille tallennetut haastattelutiedot salataan ohjelmallisesti. Roskapostisuodatuksessa otettiin käyttöön tietosuojalain mukainen lupamenettely. Roskapostin torjuntaa vaikeuttaa se, että lähettäjät osaavat reagoida tehostuneeseen torjuntaan.

14 14 Tulostavoite 9: Tilastojen valmistumisnopeus säilyy nykyisellään. Tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina tilastointiajankohdasta tietojen julkistamistiedotteiden julkistamiseen Tilastokeskus.fi -palvelussa. Tilastojulkistusten nopeus, 2004 viikkoa 8 toteuma 2005 toteuma tavoite toteuma 05/06 muutos% Vuositilastot 41,4 40,1 37,1 41,7 +4,0 Neljännesvuositilastot 7,6 8,4 8,2 8,6 +2,4 Kuukausitilastot 5,0 4,7 4,8 4,5-4,2 Vuoden toteutunut vuosi- ja neljännesvuositilastojen julkistamisnopeus oli ennakoitua hitaampi. Tämä oli seurausta vuoden aikana tehdyistä uudelleenpriorisoinneista. Kuukausitilastojen osalta julkistamisnopeuden tavoitteet ylitettiin. Tilastojulkistusten nopeus, viikkoa 14 Kuukausitilastot Neljännesvuositilastot Vuositilastot Henkilötilastot 5,1 4,3 4,3 3,5 4,8 5,7 39,4 34,7 34,9 Elinolot 3,2 3,3 3,2 14,1 14,0 63,3 57,9 58,2 Hinnat ja palkat 2,6 2,8 2,4 7,0 6,6 6,5 34,4 33,1 27,8 Taloudelliset olot 2,6 5,0 3,3 8,1 10,3 10,5 41,9 49,1 53,0 Yritysten suhdanteet 6,3 6,4 6,2 8,6 9,0 9,2 37,7 36,1 33,7 Yritysten rakenteet 8,8 8,1 39,1 42,0 43,6 Tulostavoite 10: Dokumentaatiota ja arkistointia parannetaan. Työ jatkuu useita vuosia. Dokumentointia ja arkistointia jatkettiin voimavarojen puitteissa. Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa Tulostavoite 1: Sisäisten hallintopalvelujen tehostamiseksi korvataan vanhentuneita järjestelmiä (uusimalla mm. kirjaamojärjestelmä), ajanmukaistetaan talouden- ja toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja ohjausjärjestelmää, digitalisoidaan nykyisiä manuaalisia toimintoja sekä kehitetään henkilöstöhallinnon raportointia. Valtiokonttorin palvelukeskukseen liitytään joidenkin taloushallinnon tehtävien osalta vuoden 2007 aikana. Kirjaamojärjestelmän uudistetun diaarisovelluksen käyttöönotto jatkui ja asiakirjojen skannaus järjestelmään aloitettiin maaliskuussa. Tavoiteaikataulu skannaukselle on vuoden 2007 alkupuoli. Talouden- ja toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja ohjausjärjestelmän (STOJ) kehittämisprojektin projektisuunnitelma valmistui toukokuussa. Projekti eteni resurssivaikeuksien vuoksi suunniteltua hitaammin. Tavoiteaikataulu on vuoden 2007 loppu. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien kilpailutuksessa ei löytynyt toiminnallisesti riittävän soveltuvia järjestelmiä. Tarkoituksena on jatkaa kehittämistä nykyisten järjestelmien puitteissa ja valtionhallinnon yhteinen järjestelmähanke huomioiden. Palkanlaskennan ja Web-tallennuksen aineiston sähköinen arkistointi Rondoon otettiin käyttöön suunnitelmien mukaisesti alkuvuodesta. Uusien webtallennuslomakkeiden suunnittelu aloitettiin. Valtiokonttorin Tahti-järjestelmä on käytössä tiedon toimitusten osalta. Verkkopalkkatoiminto (sähköinen palkanlas- 8 Vuosien 2004 ja 2005 luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Vuodesta 2005 lähtien on seurattu tilastojulkistusten julkistamisnopeuksia.

15 Tuotokset ja laadunhallinta kenta ) otettiin käyttöön joulukuun alussa. Travel -matkanhallintajärjestelmä otettiin käyttöön kotimaisten matkalaskujen osalta syyskuussa. Valtiokonttorin palvelukeskukseen siirrettiin osa ostolaskujen käsittelyä ja maksuliikenteen hoitaminen joulukuun alusta lähtien. Lisäksi osallistuttiin KIEKUhankkeeseen kuuluvaan henkilöstöhallinnon kehittämiskohteiden tunnistaminen ja analysointi -projektiin. Tulostavoite 2: Tehostetaan hankintatointa VM:n linjausten mukaisesti osallistumalla yhteishankintoihin, tehostamalla hankintaprosessia ja lisäämällä Hanselin palvelujen käyttöä. Tavoite kategoriassa c on 85%. Tilastokeskus on osallistunut VM:n linjausten mukaisesti yhteishankintoihin ja lisännyt Hanselin palvelujen käyttöä sitä mukaa kuin omat sopimukset ovat umpeutuneet. Kategorian c hankinnat tehdään käytännössä kaikki Hanselin kautta. Arvio: Kiinteiden kustannusten tulostavoitteet ylitettiin ja yksikkökustannusten tavoitteet saavutettiin. Tuottavuus nousi lähes yhdeksän prosenttia, mistä merkittävä osa johtui vuosijulkistusten suuremmasta määrästä ja suuresta painosta mittarissa. Uusi mittaustapa näyttää loiventavan muutoksia. Maksullisen toiminnan tulos olisi ollut tavoitteiden mukainen, ellei julkaisuvarastoon olisi tehty epäkuranttiusvähennystä. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 60,1 prosenttia. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuslaskennan kehittämisen johdosta toiminnasta pystytään tuottamaan aiempaa tarkempia laskelmia, joten eri vuosien tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Prosessien ja rakenteiden uudistamiseksi oli meneillään lukuisia hankkeita, joilla kaikilla on mahdollisuus parantaa viraston tuottavuutta tai keventää tiedonantorasitusta. Tietojärjestelmien siirto pois keskuskoneympäristöstä eteni uuden aikataulun mukaisesti. Tiedonkeruiden sähköistämisprojekti saatiin päätökseen tavoitteiden mukaisesti. Kokemusten perusteella voidaan todeta, että perusaineiston laatu on keskimäärin selvästi parempaa kuin paperikeruussa. Myös julkaisutoiminnan prosessin uudistus sekä tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessin kehittäminen etenivät, joskin hieman tavoitteita hitaammin. Tuottavuushyötyjen käyttö oli suunnitelmien mukaista. Vuosi- ja neljännesvuositilastojen nopeudessa tulostavoitteista jäätiin hieman. Kuukausitilastoissa tavoitteet ylitettiin. Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa ovat olleet tavoitteiden mukaisia. Katsaus: Yleinen talouden myönteinen kehitys heijastui myös Tilastokeskuksen palvelujen kysyntään. Useimpien sekä maksuttomien että maksullisten palvelujen kysyntä lisääntyi määrällisesti. Kokonaisuudessaan maksullisten palvelujen kysyntä myös tuotoilla mitattuna kasvoi. Toimintavuoden painopisteitä olivat edelleen verkkopalvelulinjausten toteuttaminen, palveluvalikoiman selkiinnyttäminen, asiakassuhteiden kehittäminen sekä erilaiset palveluketjun tehostamiseen liittyvät toimet. Yhteistyö muiden Suomen virallisen tilaston (SVT) tuottajien kanssa koko tilastotoimen palvelujen parantamiseksi jatkui. Työtä kokonaislaadun parantamiseksi teh-

16 16 tiin monin tavoin. Merkittävin panostus kohdistui Suomen laatupalkintokilpailuun osallistumiseen. Tulostavoite 1: Jatketaan tulossopimuksen liitteessä mainittujen tilastotuotannon ja -palvelusuoritteiden tuotantoa. Tietovarantojen volyymi kasvaa edellisestä vuodesta ja verkkopalvelujen volyymin kasvu jatkuu, samoin EU-raportointien ja kvkyselyjen. Painettujen julkaisujen määrä laskee. Osa tilastoista julkaistaan sisällöllisesti merkittävästi uudistettuna. Myös kokonaan uusia tilastoja ilmestyy. Tilastokeskus tuotti tulossopimuksen liitteessä mainitut tietovarantoja sekä tuotteita ja palveluja koskevat suoritteet. Eri suoriteryhmistä toisissa suunnitellut määrät ylittyivät, toisissa jäivät alle. Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi kasvoi tuottavuusmittarin volyymitietojen perusteella edellisvuodesta lähes 9 prosenttia. Merkittävimmät tekijät olivat verkkopalvelujen lisääntyminen ja vuositilastojen julkistusten määrän kasvu. Palvelujen kysyntä oli edellisvuotista vilkkaampaa. Myyntitapahtumia ja palveltuja asiakasorganisaatioita oli edellisvuotista vähemmän, mutta eri palvelujen suoritemäärät lisääntyivät. Samoin eri palveluista saadut tulot lisääntyivät haastattelupalveluja ja julkaisujen myyntituloja lukuun ottamatta. Tulotavoitetta 9, verkkopalvelujen kasvua ja julkaisumääriä lukuun ottamatta muille palveluille ei asetettu erillisiä tavoitteita. Koko maksulliselle toiminnalle asetettu tulotavoite ylitettiin. Myyntitapahtumien ja asiakasorganisaatioiden määrät laskivat hieman. Tulot eri palveluryhmissä haastattelupalveluja ja julkaisumyyntituloja lukuun ottamatta kasvoivat. Haastattelupalvelujen kapasiteetti täyttyi Tilastokeskuksen toistuvaistutkimuksista ja EUrahoitteisista tutkimuksista, joten tulot jäivät hieman edellisvuotisesta. Eräitä maksullisen toiminnan tunnuslukuja 2004 toteutuma 2005 toteutuma toteutuma 05/06 muutos % Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,4 8,4 8,6 +2 Myyntitapahtumia, kpl Asiakasorganisaatioita, kpl Erityisselvitykset, toimituksia Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,2 3,3 3,5 +6 Haastattelupalvelut, toimituksia Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,6 1,5 1,4-6 Rekisteripalvelut, toimituksia Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,5 0,7 0,8 +14 Julkaisutoiminta. Toimintavuoden painettujen julkaisujen määräksi suunniteltiin 123 julkaisunimikettä, mikä oli 11 kappaletta vähemmän kuin vuonna Nimikkeitä valmistui 132. Internet-julkaisujen tavoitteeksi asetettiin 53 kappaletta vuonna. Internetjulkaisuja ilmestyi 55 kappaletta. Seuraavat kokonaan uudet julkaisut ilmestyivät: Sosiaalinen pääoma Suomessa - tilastokatsaus, Education in Finland, Culture in Finland, Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ajankäyttö-tutkimus, Kaikilla mausteilla - Artikkeleita työolotutkimuksesta, Kansalaisesta e-kansalainen ja Suomen neljäs maaraportti YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. 9 Maksullisen toiminnan tulostavoitteita (mm. kannattavuus) käsitellään tarkemmin luvussa

17 17 Julkaisujen levikin arvioitiin laskevan edellisvuosien tapaan. Levikki kuitenkin kasvoi noin kappaleella. Tämä johtui pääosin Suomen EU-puheenjohtajuuskauden vuoksi tuotetuista laajalevikkisistä englanninkielisistä julkaisuista. Rakenteellinen muutos palvelujen kysynnässä ja tarjonnassa, sähköisen julkaisemisen lisääntyminen ja asiakkaiden siirtyminen maksullisten ja maksuttomien verkkopalvelujen käyttäjiksi, aiheuttaa erityisesti vakiotilastojen julkaisujen levikin laskua. Julkaisutoiminnan tunnuslukuja /06 toteutuma toteutuma tavoite toteutuma muutos % Julkaisunimikkeitä, kpl Internetjulkaisuja, kpl Julkaisujen levikki, kpl laskee Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,6 1,6-1,5-6 Tuorein tilasto -julkistuksia, kpl Tiedotepoikkeamia, kpl Tulostavoite 2: Saatetaan loppuun verkkopalvelulinjausten mukaiset palvelujen uudistushankkeet Tilastokeskus.fi konseptissa ja StatFin- tietokantapalvelun sisällön kehittämisessä. Tavoiteaikataulu on vuoden 2007 alkupuolella. Ruotsinkieliset tilastojulkistukset aloitetaan vuoden alussa. Tilastokeskuksen palvelurakenteen kehittäminen jatkui. Painopiste oli edelleen verkkopalvelulinjausten toteuttamisessa. Keskeiset perustiedot kaikista tilastoista on vuoden alusta lähtien julkaistu Tilastokeskus.fi -palvelun tilastot -sivustolla myös ruotsiksi. Tavoitteena on ollut viedä tilastokohtaisille verkkosivuille myös metatiedot (käsitteet ja laatuselosteet). Seurantavuoden loppuun mennessä 180 tilaston laatuselosteet ja 194 tilaston käsitteet on viety tilastojen verkkosivuille. Tilastokeskus.fi -palvelun Tuotteet ja palvelut -osion ryhmittely uudistettiin ja sisältöä täydennettiin. Myös verkkopalvelulinjausten mukainen tietokantajakelun uudistus oli meneillään prosessien osalta (palveluprosessin kehittäminen ja palvelualustojen yhtenäistäminen PX-Web -alustalle) sekä StatFin sisällön suunnittelun ja toteutuksen osalta. Uudistukset ovat toistaiseksi edenneet suunnilleen aikataulussaan. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Verkkopalvelujen sisällöllisen ja teknisen kehittämisen ohella tavoitteena on ollut myös lisätä verkkopalvelujen tarjontaa ja käyttöä. Veloituksettoman tietokantapalvelun tarjonta kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja Tilastokeskus.fi palvelun tarjonta lähes 50 prosenttia. Tarjonnan lisääminen on yhteydessä näiden palvelujen kehittämiseen. Palvelun laajentaminen ja käytettävyyden parantuminen ovat puolestaan lisänneet palvelujen käyttöä. Tilastokeskus.fi palvelun käytöstä ei ole kuitenkaan yksiselitteisiä vertailulukuja siitä syystä, että mittauspalvelun tarjoajan laskentamenettelyn muutos alentaa kävijöiden ja sivupyyntöjen määrää. 11 Maksullisia verkkopalvelukokonaisuuksia oli kaikkiaan 21. Käyttäjäsopimuksia oli vuoden lopussa 2230 kappaletta. Käyttäjäsopimukset ovat organisaatiokohtaisia, jolloin todellisten käyttäjien lukumäärä on suurempi kuin käyttäjäsopimusten. 10 Vuoden 2004 luku on lehdistötiedotteiden määrä. Vuodesta 2005 lähtien kaikki tilastot on julkistettu julkistamistiedotteella. 11 Aiemmin yksittäiset käyttäjät rekisteröityivät useammaksi käyttäjäksi, mikäli olivat käyttäjäkertojen välillä poistaneet selaimestaan ns. evästeet.

18 18 Myös maksullisissa verkkopalveluissa kehittämisen painopiste oli palvelurakenteen yhtenäistämisessä. Meneillään ovat indikaattoreiden kehittäminen sekä palveluiden siirrot uudelle PX-Web -alustalle. Verkkopalvelujen tunnuslukuja toteuma 2005 toteuma tavoite toteuma 05/06 muutos % Tilastokeskus.fi -palvelu Internet-tiedostoja palvelimella (HTML) kasvaa Sivupyyntöjä, kpl/kk kasvaa Eri kävijöitä, kpl/kk kasvaa Maksuttomat tietokantapalvelut Taulukot veloituksettomissa tilastotietokannoissa kasvaa Eri kävijöitä, kpl/kk Maksulliset verkkopalvelut Maksullisia verkkopalveluja, kpl Taulukot maksullisissa tilastotietokannoissa, kpl kasvaa Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia kasvaa Tulot sähköisistä palveluista 14, milj. euroa 1,2 1,2-1,3 +8 Tulostavoite 3: Otetaan käyttöön asiakassuhdejohtamisen malli. Toteutetaan vuoden 2005 asiakassuhdetutkimuksen perusteella mm. palvelusivustoja eri asiakassegmenteille sekä parannetaan uutuuksista tiedottamista. Avainasiakkaiden palvelun parantamista jatkettiin asiakasryhmittäin määritellyissä segmenttitiimeissä. Henkilöstön palveluvalmiutta parannettiin jatkamalla sisäistä tuote- ja palvelukoulutusta. Ensimmäinen asiakasryhmäkohtainen sivusto - oppilaitossegmentille suunnattu Opiksi -sivusto - avattiin alkuvuonna. Paikallishallinnolle suunnattu kuntaportaali valmistui syyskuun alussa ja yritysportaali loppuvuodesta. Sosiaalisen pääoman teemasivusto avattiin maaliskuussa. Verkkokoulun englannin- ja suomenkielinen uuden ilmeen mukainen versio julkaistiin helmikuussa. Asiakaspalautekanavan (Anoppi) kautta tulleiden palautteiden määrä kasvoi ja kriittisten osuus laski. Palautteita tuli 719 kappaletta (edellisenä vuonna 524 kappaletta). Kriittisten palautteiden määrä oli 18 prosenttia (edellisenä vuonna vastaavasti 21 prosenttia). Eniten palautteiden määrää kasvattivat kysymykset, joiden osuus oli yli kolmannes. Tulostavoite 4: Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Julkaisutoiminnan täsmällisyyttä seurataan vertaamalla suunniteltuja julkistuksia toteutuneeseen. Julkistuksia oli seurantavuonna 678 kappaletta. Valtaosa julkistuksista toteutui suunnitellusti (610 kappaletta). Poikkeamien määrä oli 69 (vuonna 2004 vastaavasti 49). Julkistuksista 20 (edellisenä vuotena 12) ilmestyi etuajassa ja 48 myöhässä (edellisenä vuotena 36). Julkistuksia, joiden julkistamisajankohta muuttui viikkokalenterin ilmestymisen jälkeen, oli 22 kappaletta (edellisenä vuonna 26 kappaletta). Tulostavoite 5: Tietojen laatua parannetaan panostamalla tilastojen keskinäiseen koherenssiin ja lisäämällä tilastollisten analyysimenetelmien käyttöä. 12 Internet -palvelun käyttöluvut on puhdistettu hakuroboteista. 13 Sisältää sekä StatFin- että PX-Web -taulukot. 14 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.

19 19 Tilastojen koherenssin parantamiseksi oli meneillään eri tilastoyksiköiden yhteisiä projekteja. Samoin tehtiin useita pienimuotoisia laadunparantamiseen tähtääviä uudistuksia. Vastauskadot ovat toistaiseksi pysyneet keskimäärin hyvällä tasolla, joskin ovat henkilökyselyissä ja osassa yrityskyselyjä nousussa. Erityistä huomiota on kiinnitetty työvoimatutkimuksen vastauskatoon, jossa on pitkällä aikavälillä hidasta kasvua. Tiedonantajien informoimiseen tarkoitetuilla palvelusivustoilla ja yritystiedustelujen paremmalla koordinoinnilla pyritään parantamaan tiedonantajayhteistyötä. Yliopistojen kanssa jatkettiin tutkimusyhteistyötä hankkimalla tieteellistä osaamista Tilastokeskukseen sekä tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen. Yliopistoyhteistyö Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen ja Turun kauppakorkean kanssa jatkui. Yhteistyön painopiste siirtyi sopimuksen mukaisesti taloustieteeseen ja käytännössä erityisesti aluetilinpidon graduharjoittelijoihin. Tilastotieteen maisteriohjelmassa ovat aloittaneet viimeiset graduharjoittelijat. Tavoitteena ollut Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professuuri saatiin täytetyksi vuoden 2007 alusta. Yhteistyön tuloksena vuoden aikana valmistui 5 tilastotieteen ja kansantaloustieteen pro -gradu työtä. Tulostavoite 6: Suomen virallisten tilastojen ja julkaisujen (SVT) inventaario viedään loppuun ja aloitetaan sarjan lanseeraus laadukkaana kokonaisuutena. Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta jatkoi SVT-konseptin selkiyttämistä. SVT-laatukriteerit ja uusien tilastojen arviointiin käytetty esittelypohja päivitettiin vastaamaan Euroopan tilastojärjestelmän käytännesääntöjen (Code of Practice) tilastojen tuottamista koskevia laatuperiaatteita. Vastaavan muutoksen toteuttaminen laatuselosteen rakenteessa käynnistettiin. Vuoden aikana valmistuivat luettelot Suomen virallisen tilaston tilastoista ja julkaisusarjoista. Vuoden lopussa Suomen viralliseen tilastoon kuului 295 tilastoa. Uusia tilastoja hyväksyttiin 8 kappaletta ja julkaisuja kaksi. Tilastotoimen työnjakoja selvitettiin työryhmätyönä maataloustilastoissa ja tullitilastoissa. Kummassakaan ei esitetty muutoksia nykyiseen työnjakoon. Tilastokeskuksen ja viranomaisten välistä yhteistyötä käsiteltiin kaikkiaan 13 pääjohtaja/kansliapäällikkötason kokouksessa. Tulostavoite 7: Haetaan Suomen laatupalkintoa (EFQM). Valmistellaan tilastojen auditointeja koskevat menettelytavat. Tilastokeskus osallistui Suomen laatupalkintokilpailuun. Laatupalkintoarviointi saatiin kilpailun arvioijilta hakemuksen ja arviointikäynnin perusteella. Pistemäärä oli lähes 400, mikä on excellence -arvion alaraja. Tilastokeskus kuului näin ollen ryhmään aktiiviset kehittäjät, lähelle toimialan kärkeä -ryhmää. Vahvimpina alueina palauteraportissa nähtiin henkilöstön tavoitteellinen kehittäminen, johtamispolitiikka ja sen vuorovaikutteisuus, teknologian ja tietopääoman hallinta sekä tuotteiden sekä palvelujen kehittäminen ja tuottaminen. Tilastokeskuksen johtamista, toiminnan ja laadun kehittämistä pidettiin esimerkillisenä. Parantamisalueina nähtiin asiakasnäkökulman kiteytymättömyys ja rajautuminen liikaa maksaviin asiakkaisiin, prosessien sirpalemaisuus, menettelyjen epäyhtenäinen soveltaminen ja konkreettisten tavoitteiden puuttuminen, liian vaatimattomat tavoitteet ja epäselvät mittarit.

20 20 Saatu palauteraportti tukee kehittämistoimien suuntaamista. Jo laatupalkintohakemuksen valmistelun yhteydessä tuli ilmeiseksi, että toimintastrategiaa oli syytä päivittää. Saatu palaute täsmensi tehtyä arviota. Päivitysprojekti asetettiin elokuussa. Tilastojen läpivalaisuprojekti (auditointi) aloitti toimintansa asiaa selvittäneen työryhmän esityksen pohjalta. Läpivalaisutoiminnassa keskitytään tilastollisen laadun arviointiin. Laatuajattelun levittämiseksi tulosyksiköille asetettiin tavoitteeksi tehdä laatupalkintokehikkoa kevyemmät ITE-arvioinnit. Vuoden loppuun mennessä yhtä tulosyksikköä lukuun ottamatta kaikilla vastuualueilla oli tehty ITE-arvioinnit. Arvio: Toimintavuoden merkittävin asia oli laatupalkintohakemuksen valmistelu. Työhön sen eri vaiheissa osallistui noin 40 henkilöä. Laatupalkintohakemuksen valmistelu oli paitsi erittäin merkittävä kokonaislaadun hyväksi tehty työ, myös oppimiskokemus. Palauteraportista on saatu runsaasti evästyksiä toiminnan edelleen kehittämiseen. Verkkopalvelujen kehittäminen dominoi edelleen tuote- ja palvelukehitystä. Työssä edettiin pääosin suunnitelmien mukaisesti. Opiksi-sivusto on jo linkitetty useiden koulutusalan toimijoiden verkkosivustoille. Englanninkielinen verkkokoulu on saanut lukuisasti myönteistä palautetta eri maiden tilastovirastoilta. Julkistaminen toteutui pääosin suunnitellulla tavalla joskin sekä etuajassa ilmestyneiden että myöhästyneiden määrä lisääntyi. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti niihin tapauksiin, joissa julkistamista siirretään viikkokalenterin ilmestymisen jälkeen. Julkaisujen levikin arvioidaan jatkossa laskevan tietojen saatavuuden parantuessa verkon välityksellä. Asiakassuhdetyö ja tiedonantajapalvelujen kehittäminen ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Anopin palautteiden perusteella asiakkaiden tyytyväisyys Tilastokeskuksen palveluihin on parantunut. Tilastojen laadun parantaminen on näkynyt tähän asti ensi sijassa tilastokohtaisena laatuna. Verkkopalvelujen kehittäminen on tuonut esille tilastojen keskinäisen koherenssin, johon joudutaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. SVTneuvottelukunnan työn ja Euroopan tilastojärjestelmän käytännesääntöjen (Code of Practice) myötä tilastollinen laatuajattelu on leviämässä myös muuhun tilastotoimeen. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 15 Katsaus: Noudatettavan henkilöstöpolitiikan yleiset tavoitteet on määritelty Tilastokeskuksen toimintastrategiassa ja tätä täydentävässä Henkilöstö 2010-ohjelmassa. Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli 1087, hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (1097 henkilöä). Henkilöstön keski-ikä nousi edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä vuodella 46,9 vuoteen. Miesten ja naisten osuudet henkilöstöstä -miehiä 40,4 prosenttia ja naisia 59,6 prosenttia - pysyivät lähes samoina. Määräaikaisen henkilöstön osuus laski 8,1 prosentista 6,8 prosenttiin. Henkilöstöstä 67,1 prosentilla (edellisenä vuonna 67,3 prosentilla) oli vähintään alimman korkea-asteen tai alemman kandidaattiasteen tutkinto. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5, Henkilöstön rakennetta kuvaavia tunnuslukuja käsitellään tarkemmin Tilastokeskuksen henkilöstötilinpäätöksessä vuodelta. 16 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla (ks. tarkemmin Henkilöstötilinpäätös ).

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2005-31.12.2005

15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2005-31.12.2005 15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. - 31.12. Sisällysluettelo 1 Johdon katsaus toimintaan...1 2 Tuloksellisuuden kuvaus...2 2.1 Toiminnan vaikuttavuus...2 2.2 Toiminnallinen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2008 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

12.3.2010 TK-20-1448-08

12.3.2010 TK-20-1448-08 12.3.2010 TK-20-1448-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus

Lisätiedot

13.3.2009 TK-20-1048-08

13.3.2009 TK-20-1048-08 13.3.2009 TK-20-1048-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2004 31.12.2004

31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2004 31.12.2004 31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 Sisällysluettelo sivu 1. Johdon katsaus toimintaan 1

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Kaksi näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali ja Yritysportaali 11.3.2009 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä

Tilastokeskus.fi väylä Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2003 31.12.2003

26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2003 31.12.2003 26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003 Sisällysluettelo sivu 1.Toimintakatsaus 1 2. Tuloksellisuuden

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 17.3.2006 1(14) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

Maatalouden aluetaloustilasto 2012

Maatalouden aluetaloustilasto 2012 Maa-, metsä- ja kalatalous Maatalouden aluetaloustilasto Varsinais-Suomessa investoinnit kasvoivat ja Pohjanmaalla vähenivät edellisvuodesta Tilastokeskuksen vuoden Maatalouden aluetaloustilaston mukaan

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 021107 Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2012

Korjausrakentaminen 2012 Rakentaminen 2013 Korjausrakentaminen 2012 Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2012 talonrakennusyritykset korjasivat rakennuksia 5,6 miljardilla eurolla Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen talonrakennusyrityksissä

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus Vuosikertomus 2009 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2009

Ympäristöliiketoiminta 2009 Ympäristö ja luonnonvarat 2010 Ympäristöliiketoiminta 2009 Lajiteltujen materiaalien kierrätys oli suurin ympäristöliiketoiminnan toimiala vuonna 2009 Ympäristöliiketoimintaan kuuluvien toimialojen yritysten

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot