Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2005-31.12.2005"

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat

2 Sisällysluettelo 1 Johdon katsaus toimintaan Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadun hallinta Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja johtopäätökset Tilinpäätöslaskelmien analyysi Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset Yhteenvedot väärinkäytöksistä Allekirjoitukset ja määräajat...42 LIITE Tilastokeskuksen johto-organisaatio

3 1 1 Johdon katsaus toimintaan Suomen kansantalouden hyvä kehitys loi vakaat puitteet myös kansallisen tilastoviraston toiminnalle vuonna. Bruttokansantuotteen runsaan kahden prosentin kasvu ja talouden voimakas rakenteellinen muutos pitivät yllä tilastotiedon ja palveluiden kysyntää. Kansantalouden kehityksessä merkittävää oli yritysten investointien, vientitoimitusten ja työvoiman kysynnän vahvistuminen. Demografia - asiat nousivat näkyvästi esiin talouden kehitysarvioissa. Talouden ripeän kasvun myötä myös valtion rahoitustilanne säilyi tasapainoisena. Euroopan unionin toiminnassa esillä olivat mm. kasvu- ja vakaussopimuksen sekä Lissabonin strategian uudistaminen, joka suuntasi politiikkaa uudelleen talouden kasvua ja työllisyyttä korostavasti. Uudesta rahoituskehyksestä päästiin yksimielisyyteen ja perustuslakiuudistuksen valmistelua jatkettiin. Myös politiikan koordinaatiotarpeet korostuivat edelleen. Kotimaan politiikassa esillä olivat toimintavuonna mm. kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, julkisen sektorin tuottavuushankkeet sekä valtion tietohallinnon kehittäminen. Kansainvälistymisoperaatiot ja kustannusten karsinta leimasivat edelleen yritysten toimintaa. Euroopan tilastojärjestelmää uudistettiin mm. Eurostatin asemaa ja organisaatiota vahvistamalla sekä ammattieettisiä periaatteita selkiyttämällä. Uusia tilastoalaa koskevia EU-säädöksiä valmistui edellisvuotista enemmän, mutta ensimmäiset merkit ilmaantuivat myös toisenlaisesta kehityksestä; komission deregulaatio - hanke käynnisti myös tilastoalalla eräitä säädösten yksinkertaistamiseen tähtääviä hankkeita. EU:n tilastotarpeiden priorisointiin alettiin kehittää uutta arviointimenettelyä. Tilastotiedon rooli markkinoiden ja politiikan päätöksenteossa säilytti vahvan asemansa samalla, kun rakenteellinen muutos tilastotiedon kysynnässä jatkui vuonna. Verkkopalveluiden kävijämäärät lisääntyivät edelleen voimakkaasti (+45 %). Verkkopalveluiden ja tietokantojen käyttäjäsopimukset lisääntyivät. Tutkimusaineistojen ja erilaisten indikaattoripalveluiden kysyntä oli runsasta. Tulot erityisselvityksistä lisääntyivät. Julkaisujen myynti pysyi edellisvuoden tasolla ja haastattelupalveluiden myynti väheni. Runsas palaute asiakkailta kuvaa osaltaan tilastotietoon kohdistuvaa mielenkiintoa. Vuonna Tilastokeskus panosti tilastojen ja palveluiden sekä tuotantoprosessien kehittämiseen selvästi edellisvuotista enemmän. Palvelurakennetta kehitettiin edelleen verkkopalveluiden suuntaan. Myös henkilöstön koulutus lisääntyi ja se oli entistä tavoitteellisempaa uuden henkilöstön kehittämissuunnitelman sekä Henkilöstö 2010-ohjelman ansiosta. Laatutyö suuntautui sekä tilastokohtaiseen että toiminnan kokonaislaadun parantamiseen. Toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen on edellyttänyt toimintaperiaatteiden ja palveluiden kehittämistä. Asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus Tilastokeskuksen toimintaan ja sen tuottamiin tilastoihin ja palveluihin säilyi korkealla tasolla vuonna. Palaute asiakkailta on ollut valtaosin myönteistä ja myös tilastokyselyiden vastausprosentit ovat pysyneet tyydyttävinä. Asiakastyytyväisyys ja Tilastokeskuksen tunnettuus ovat edelleen korkealla tasolla. Toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että tuotteiden ja palveluiden kokonaislaatu on kyetty turvaamaan. Virallisen tilaston luotettavuutta ja puolueettomuutta ei Suomessa ole kyseenalaistettu samalla tavoin kuin eräissä muissa maissa.

4 2 Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Runsaan kehitystyön seurauksena työpanoksen määrä ja kokonaiskustannukset lisääntyivät ja tuottavuus hieman aleni toimintavuonna. Rahoituksen painopiste siirtyi budjettirahan suuntaan, mikä on ollut perusteltua tilastojen ilmaisjakelun lisääntyessä. Kaudelle asetetut tuottavuus- ja maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustavoitteet saavutettiin. Viime vuosien kehityspanostuksen tuloksia on syytä tarkastella pitemmällä aikavälillä. Esimerkiksi siirtyminen sähköiseen tiedonkeruuseen alkaa viimein olla läpimurtovaiheessa, joka jatkossa paitsi nopeuttaa tuotantoprosesseja myös parantaa perusaineistojen laatua. Haaste tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen pysyy silti jatkossakin suurena. Katsaus: Tilastokeskuksen tehtävänä on tuottaa yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä kehittää tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Tilastokeskuksen toiminta-ajatuksena on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu tuotettujen tilastotietojen relevanssiin, laatuun ja saatavuuteen, Tilastokeskuksen tunnettuuteen ja julkisuuskuvaan, erityisesti luotettavuuden näkökulmasta sekä siihen, miten aktiivisesti se toimii ja vaikuttaa kansainvälisessä tilastoyhteisössä. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen suurena. Tilastoja koskeva uutisointi oli sävyltään neutraalia. EU-tasolla tilastojen luotettavuuden ja riippumattomuuden korostus johtivat tilastoalan ammattieettisten periaatteiden (Code of Practice) laatimiseen, jonka komissio toukokuussa hyväksyi tilasto-ohjelmakomitean esityksen mukaisesti ja jonka toteutumista eri jäsenmaissa seurataan EU:n tilasto-ohjelmakomiteassa. Kansainvälisen yhteistyön painopiste oli edelleen EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Yli 40 prosenttia kaikista virkamatkoista ja kokouksista, joihin Tilastokeskuksen henkilöstöä osallistui, oli EU-kokouksia. Kansainvälisessä tilastoyhteisössä, erityisesti EU:ssa vaikuttaminen on muodostunut Suomen EU-jäsenyydestä lähtien erityisen tärkeäksi tilastosäädösten velvoittavuuden vuoksi. Suomen vaikuttamiskeinot perustuvat lähinnä hyvään maineeseen, ts. osaamiseen ja siihen, että säädösten mukaiset velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mukaisesti. Viime aikoina Suomi on esittänyt varsin pidättyväistä linjaa uusiin tilastosäädöksiin, jotka eivät ole johdettavissa EU:n päätöksentekoon liittyvistä välittömistä tarpeista. Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteitä olivat perustuotannosta huolehtiminen, siihen liittyvine välttämättömine ajanmukaistuksineen, sekä tilastojen kehittäminen siten, että EU-velvoitteisiin liittyvät hankkeet ja tuotantoprosessien uudistaminen priorisoitiin. Panostusta kansallisiin tarpeisiin vastaamiseen lisättiin 2 1 Toimintavuodelle vuoden 2004 lopussa asetetut tavoitteet on kursivoitu. Tulostavoiteasiakirjassa asetetut tavoitteet ovat pääsääntöisesti samoja kuin talousarviossa. Tulostavoiteasiakirjassa tavoitteita on huomattavasti enemmän.

5 mm. julkisen sektorin tuottavuustilastoinnissa ja perustamalla säännöllisesti päivitettävä ammattirekisteri. Vuonna 2004 voimaan tulleen uuden tilastolain (280/2004) mukaiset soveltamisohjeet valmistuivat. Niiden mukaisia menettelyjen tarkennuksia tehtiin erityisesti tiedonkeruisiin. Kansallisia - jatkossa enenevässä määrin myös kansainvälisiä - tarpeita palvelee tilastotietojen saatavuuden lisääminen verkkopalveluina sekä mahdollisimman laaja ja avoin tiedotustoiminta. Tulostavoite 1: Tuotetaan nykyisin voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut. Toteutetaan tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja jatketaan meneillään olevia EU-hankkeita sovittujen siirtymäaikojen puitteissa. Perustetaan ammattirekisteri lisätalousarvion turvin ja laajennetaan julkisen sektorin tuottavuustilastointia Parannetaan jatkuvaluonteisesti tietovarantojen monikäyttöisyyttä menetelmätyöllä, käsitteitä ja luokituksia standardoimalla ja aineistoyhdistelyillä. Pääosa relevanssiin kohdistuvista uudistuksista koskee tilastojen kuvausalueen laajentamista, kokonaan tai osittain uusia tilastoja tai tilastoinnin nopeuttamista (EUtarpeet), ajanmukaistuksia (indeksien painorakenteet) tai kotimaisia tarpeita (ammattirekisteri ja julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin kehittäminen). Seurantavuoden aikana annettiin 32 uutta Tilastokeskusta koskevaa tilastoalan EYsäädöstä (vuonna 2004 vastaavasti 12). Näistä kahdeksan oli parlamentin ja neuvoston antamia ja 24 komission asetuksia. Parlamentin ja neuvoston asetukset koskivat maksutasetta, lyhyen aikavälin tilastoja (STS), neljännesvuosittaista sektoritilinpitoa, yritysten kustantamaa ammatillista koulutusta (CVTS), EU tulo- ja elinolotutkimusta (EU-SILC), EU:n alueluokitusta (NUTS) ja liiallisten alijäämien tilastointia. Useimmat EU-säädöksiin ja -sitoumuksiin perustuvat kehittämishankkeet jatkuivat ja etenivät sovitusti. Kansallinen kasvihuonekaasujen inventaario -yksikkö aloitti toimintansa Yksikön tehtävänä on arvioida ja raportoida Suomen kasvihuonekaasujen vuosittaiset päästöt EU-komissiolle ja YK:n ilmastosopimukselle. Lisäksi yksikkö raportoi EU:n komissiolle päästöjen kehityksestä inventaariotietojen yhteydessä. Muutetun lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) mukaiset uudistukset saatiin toteutetuksi tai etenivät sovitun aikataulun puitteissa. Palvelujen tuottajahintaindeksijärjestelmä on kehitetty EU-asetuksen vaatimukset täyttäväksi. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisten rahoitustilien kehittäminen saatiin loppuun keväällä ja raportoitiin Eurostatille. Rahoitustilinpidon vuositilinpidon nopeuttamishankkeesta tehtiin esiselvitys. Kansantalouden tilinpidon ESA-95 uudistuksen kolmas vaihe, volyymimenetelmien muutos, saatiin lähes päätökseen. Eurostatille toimitettiin uuden volyymimenetelmän kuvaus. Neljännesvuositilinpidon menetelmää kehitetään samalle pohjalle. Aikasarjoihin tehtiin EU-asetuksen edellyttämä FISIM (välillisten rahoituspalvelujen) menetelmäuudistus. Laajan tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) ja tulonjakotutkimuksen integroidussa surveyssä tuotettiin ensimmäiset tulokset, jotka toimitettiin Eurostatille. 3 2 Talousarvion vaikuttavuustavoite on EU:n osalta asiasisällöltään sama, joskin yksilöidympi. Tulostavoiteasiakirjaan sisältyi puolestaan yksilöidymmin kansallisia tarpeita.

6 Yritysten kustantamaa ammatillista koulutusta koskevan tilaston (CVTS) kehittäminen käynnistyi kansainvälisenä yhteistyönä, josta metodien kehittämisprojekti saatiin päätökseen ja loppuraportti jätettiin Eurostatille. Kansallisia tarpeita palvelevista hankkeista ammattirekisterihanke käynnistyi vuoden alussa. Tavoitteena on tuottaa jatkuvasti päivitettävä ammattirekisteri työlliselle työvoimalle. Vuoden loppuun mennessä ammattirekisterihankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin suoran tiedonkeruun sovellus (XCola), automaattinen koodaussovellus, ammattisanakirjan päivitys -sovellus sekä manuaalikoodaussovelluksesta ensimmäinen versio. Valtiosektorin hallinnonaloittaisen tuottavuustilastoinnin kehittäminen käynnistettiin vuoden alussa yhteistyöllä LVM:n kanssa ja on sittemmin käynnistynyt OPM:n ja Valtioneuvoston kanslian kanssa. Valmisteluja oli meneillään myös muutaman muun ministeriön kanssa käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kuntasektorin ennakollisen tuottavuustilastoinnin ja taloustilaston ennakollisten käyttötaloustietojen laatimiseksi valmistui väliraportti. Perusvuoden muutoksista saatiin päätökseen rakennuskustannusindeksin ja kuluttajahintaindeksin =100 painorakenteen uudistusprojektit. Tulostavoite 3: Toimitaan siten, että tunnettuus ja julkisuuskuva säilyvät vähintään nykyisellään. Seurantavuoden keväällä toteutettiin Tilastokeskuksen joka toinen vuosi teettämä ns. imagotutkimus. Sen mukaan tunnettuus laski, mutta hyvä maine oli ennallaan. Vuonna maaliskuussa 81 prosenttia suomalaisista ilmoitti tuntevansa Tilastokeskuksen katsoessaan kymmenen organisaation listaa (vuonna 2003 vastaavasti 87 prosenttia). Luottamus Tilastokeskuksen tilastoihin pysyi jokseenkin ennallaan. 86 prosenttia (vuonna 2003 vastaavasti 87 prosenttia) piti Tilastokeskuksen tietoja vähintään melko luotettavina ja vain 8 prosenttia epäluotettavina. Vastaavasti Tilastokeskuksen puolueettomuuteen luotti 71 prosenttia haastatelluista. Tilastokeskuksen imagotutkimuksen mukaan 56 prosenttia työikäisistä ilmoitti etsivänsä tilastotietoja Internetistä, kun kaksi vuotta sitten näin olisi menetellyt alle puolet (45 prosenttia) vastaajista. Tilastokeskuksen lehtileikeseuranta uudistettiin toukokuussa Uudistettu seuranta tuottaa selvästi enemmän osumia kuin vanha. Siten vuoden luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2004 ja aiempien lukujen kanssa. Vaikka kriittissävyisten leikkeiden osuus ei myöskään ole vertailukelpoinen, voidaan kuitenkin todeta, että kriittissävyisiä leikkeitä oli lukumääräisesti vähemmän (25 kpl) kuin edellisenä vuonna (47 kpl). 4 Leikeseuranta Leikkeitä, kpl niistä: kriittisiä, % 1,8 1,0 0,4 Eniten kirjoitettiin edellisvuosien tapaan mm. työvoimatilastoista, väestömuutoksista ja väestörakenteesta, kuluttajahinnoista, kuluttajabarometrista ja teollisuustuotannon volyymi-indeksistä. Myös valmistuneet tilastot suomalaisten vapaa-ajan muutoksista, lapsiperheiden elinolojen muutoksista, toimeentulosta, työttömyydestä ja terveydestä sekä ikääntymisestä saivat runsaasti julkisuutta. Vuonna välittömiä oikaisuja ja vastineita laadittiin 6. Vuonna Taloustutkimuksen tekemässä Yritysviestintätutkimuksessa Tilastokeskus sai 3. parhaan yleisarvosanan (7,85) tiedottamisestaan arvioinnin kohteena olleista 32 julkisen palvelun organisaatiosta. Vuonna 2004 Tilastokeskus oli paras

7 arvosanalla 7,97. Tutkimuksen julkiset palvelut -toimialan tiedotustoimintaa arvioi 357 toimittajaa. Tilastokeskuksen vahvin valtti oli edelleen luotettavuus ja tiedottamisen avoimuus. Tilastokeskus oli kahdeksatta kertaa mukana Taloustutkimuksen VIPtutkimuksessa, jossa selvitetään päättäjien mielikuvia eri alojen yrityksistä, julkishallinnon laitoksista ja järjestöistä. Vuoden tutkimuksessa kartoitettiin mielikuvia 144 yrityksestä ja julkisen palvelun tarjoajasta. Tilastokeskus oli koko aineiston 13. tunnetuin organisaatio. Tilastokeskuksen yleisarvosana oli 7,88. Arvosana oli samalla tasolla kuin vuonna 2003 (7,87), mutta hieman alempi kuin vuonna 2004 (7,96). Tulostavoite 4: Toteutetaan EU-velvoitteet kärkimaiden joukossa. Tilastokeskus on priorisoinut toiminnassaan EU-säädösten mukaiset kehittämishankkeet ja on toistaiseksi pääosin pystynyt noudattamaan sovittuja aikatauluja. Muutamien derogaatioiden poistamiseksi on valmistelut käynnistetty. Keskeisten EU-hankkeiden etenemisestä on raportoitu edellä. Kansainvälinen vertaisarviointi on laajentunut tilastoalalla EU-jäsenyyden myötä myös uusille alueille. Seurantavuodelle osui seitsemän vertaisarviointitilannetta. Keväällä Ilmastosopimuksen järjestämässä seminaarissa Suomen todettiin olevan ainoa maa, joka on toimeenpannut kasvihuonekaasuinventaariojärjestelmän ja raportoinut siitä Ilmastosopimukselle. Kesällä valmistuivat EU:n ja OECD:n useita tilastoalueita kattavat maavertailut. EU:n raportti käsittää lyhyen aikavälin tilastojen (STS), yritysten rakennetilastojen, yritysrekisterin, teollisuuden hyödyketilastojen ja matkailutilastojen toimitusten täsmällisyyden ja laajuuden. Tässä vertailussa Suomi kuuluu viiden maan muodostamaan kärkiryhmään, jossa vähintään kolme aluetta oli arvioitu erittäin hyväksi, muut hyväksi. OECD:n raportti kattaa jäsenmaiden tilastotoimitusten täsmällisyyden ja laajuuden mm. kansantalouden tilinpidon, hintatilastojen, työvoimatilastojen, maksutaseen sekä ulkomaan tavara- ja palvelukaupan osalta. Näissä Suomelle ei ollut juuri mitään huomautettavaa. ECOFIN-neuvosto on valinnut keskeiset talouden suhdanneindikaattorit (Principal European Economic Indicators), joista tilastovirastoilta edellytetään muita suhdanneindikaattoreita nopeampaa toimitusta ja laaturaporttia. EU:n lokakuussa julkistamassa vertailussa arvioitiin näiden 19 indikaattorin osalta, mitkä maat sijoittuvat kolmen parhaan joukkoon tietotoimituksissa. Näitä maita käytetään esimerkkeinä muille maille parhaista käytännöistä. Suomi oli vertailun paras maa sekä EU- että EMU-maiden joukossa. Kaikkien EU-maiden joukossa Suomi oli kolmen parhaan joukossa 7 indikaattorin tuotannossa ja EMU-maiden joukossa peräti 10 indikaattorin tuotannossa. Samassa raportissa esitettiin myös tilanne lyhyen aikavälin tilastoja koskevan asetuksen osalta. Vain 3 jäsenmaata, Suomi niiden joukossa, tuottaa kaikki 32 indikaattoria täysin asetuksen mukaisesti. Myös maatalouden taloustietojen toimittamista koskevassa EU:n vertailuraportissa Suomen todetaan noudattavan yhteisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Samoin ovat lisääntyneet kansainväliset tilastojen auditoinnit. Seurantavuonna IMF teki kansantalouden tilinpitoa, julkisen sektorin tilastoja, hintatilastoja sekä palvelujen ulkomaankaupan tilastoja koskevan ns. ROSC mission 3. Arviointi oli pääosin erittäin myönteinen. Eurostatin, DG-ECFINin ja EKP:n toteuttaman auditoinnin raportissa puolestaan Suomen alijäämä- ja velkalaskelmat todettiin korkea- 5 3 Report on Observance of Standards and Codes

8 tasoisiksi. Eurostat on arvioinut myös kansantalouden tilinpidon hinta- ja volyymimenetelmät. Korjausta vaativia menetelmiä havaittiin seitsemässä tuoteryhmässä, joista osa korjautuu palvelujen hintaindeksin kehittämisen myötä ja markkinattoman toiminnan volyymi-indikaattorin käyttöönotolla. Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki EU:n omien varojen tarkastukseen liittyvän bruttokansantulon laskentaa koskevan tarkastusvierailun Suomeen marraskuussa. Raportti valmistuu vuoden 2006 alkupuolella. Tilastokeskus on vaikuttanut mahdollisuuksiensa mukaan EU-tilastosäädösten valmisteluun niin neuvoston tilastoryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa työryhmissä. Toimintapoliittisena linjauksena on pyritty siihen, että uudet EU:n tietotarpeet voitaisiin toteuttaa sovittamalla nämä mahdollisimman hyvin kansallisten tarpeiden kanssa, lisäämättä kohtuuttomasti tiedonantorasitusta. Suomen EUkannanottojen valmistelua ja yhtenäistämistä jatkettiin mm. tilastotoimen EUyhteistyöryhmän avulla. Neuvoston tilastoryhmä käsitteli asetusehdotuksia, jotka koskivat yritysten tarjoamaa ammatillista koulutusta (CVTS), EU tulo- ja elinolotutkimusta (EU-SILC), EU:n alueluokitusta (NUTS), yritysrekisterin laajentamista, ulkomaisten osakkuusja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa (FATS), julkisen sektorin alijäämälaskelmien laatua (EDP), sisävesien tavarakuljetusta sekä kansainvälistä muuttoliikettä. Tilastokeskus osallistui näiden kaikkien käsittelyyn. Tilastokeskuksessa on meneillään myös useita EU:n kokonaan tai osittain rahoittamia tilastojen kehittämisen pilottihankkeita, jotta valmisteilla olevien säädösten toteuttamiseen voidaan sopeutua mahdollisimman joustavasti. Suomessa järjestettiin Siena- ja Voorburg-ryhmien sekä OECD/INES Network B:n (koulutusindikaattorit) kansainväliset tilastoalan kokoukset. Sydneyssä pidettiin joka toinen vuosi järjestettävä laaja kansainvälinen ISI-konfrerenssi. Muita merkittäviä kokouksia, joihin Tilastokeskuksen johto osallistui, olivat OECD:n tilastokomitean toinen istunto, EU:n tilastopäällikkökokoukset (kolme kertaa vuodessa), YK:n tilastokomission kokous, YK:n Euroopan talouskomission (ECE) tilastokonferenssi CES, jossa yhteydessä pidetyssä seminaarissa oli Tilastokeskuksen järjestämä istunto internetin käytöstä yritystiedonkeruussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn Tilastoinstituutin hallituksen jäsenenä vuosina ja virallisen tilaston kansainvälisen järjestön IAOSin puheenjohtajana vuosina sekä CES:n hallituksen jäsenenä Pääjohtaja valittiin vuonna myös EMUn edellyttämien suhdannetilastojen kehittämistä linjaavan työryhmän jäsenmaiden tilastovirastoja edustavaksi puheenjohtajaksi. Kahdenvälisessä yhteistyössä toteutuivat Hollannin ja Ruotsin tilastovirastojen johdon vierailut Tilastokeskukseen, Venäjän, Viron ja Serbia-Montenegron pääjohtajien vierailut sekä Albanian tilastoviraston pääjohtajan vierailu, joka liittyi meneillään olevaan Italian twinning -projektiin. Pääjohtaja vieraili USA:n tilastojohtajan kutsusta maan keskeisissä tilastovirastoissa. Vuonna oli meneillään tai toteutettiin 38 osaamisen vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Projektien määrä laski edellisestä vuodesta, mutta projekteihin liittyvät konsultointimatkat ulkomaille lisääntyivät. Tämä johtui siitä, että vuonna oli meneillään useita edellisvuotta laajempia projekteja. Uusia konsultointihankkeita valmisteltiin mm. kehitysyhteistyön merkeissä ulkoasiainministeriön kanssa. 6

9 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadun hallinta EU:n laajentumista tuettiin osallistumalla konsultointihankkeisiin Albaniassa, Bulgariassa ja Kroatiassa sekä uusista jäsenmaista Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Latviassa käynnistettiin sosiaali- ja ympäristötilastoja ja menetelmäasioita ja Kroatissa julkisen sektorin rahoitustilastoja koskevat twinning -projektit. Suomi osallistuu myös Tanskan tilastoviraston Kroatian työvoimakustannuksia koskevaan twinning -hankkeeseen. UM:n lähialuerahoituksella jatkui ympäristötilastojen ja tiedonkeruutekniikoiden alueella yhteistyöhankkeita Venäjän kanssa. Lisäksi sovittiin Venäjän kanssa yhteistyöhankkeista vuosille Moldovassa on käynnissä EU-rahoitteinen hanke, jossa Tilastokeskus oli mukana markkinoinnin ja muutaman tilastokokonaisuuden alueella. Lisäksi valmisteltiin useita pienempiä konsultointihankkeita. Tilastokeskuksen kansainvälisen toiminnan linjaukset päivitettiin. Arvio: Tulossopimuksessa mainitut tietovarantojen relevanssia ja laatua koskevat tavoitteet saavutettiin eikä niissä esiintynyt merkittäviä ongelmia. Euroopan unionin tietotarpeita ja velvoitteita koskevat uudistushankkeet pyrittiin edelleen sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen kotimaisten tarpeiden kanssa, jotta voitiin minimoida tiedonantorasituksen lisäys. Tilastokeskuksen tunnettuus ja kuva luotettavista ja puolueettomista tilastoista säilyivät vahvana. Imagotutkimuksen mukaan Tilastokeskuksen hyvä maine ja luottamus sen tuottamiin tilastoihin säilyivät ennallaan. Tunnettuus hieman laski kahden vuoden takaisesta. Tilastokeskus ja sen tilastot olivat esillä mediassa erittäin neutraalisti. Suhteessa kertyneiden leikkeiden määrään kriittissävyisten leikkeiden suhteellinen osuus oli poikkeuksellisen pieni. Kansainvälistä vaikuttavuutta koskevien tulostavoitteiden toteuttaminen on merkinnyt paitsi EU-säädösten mukaisten kehittämishankkeiden priorisointia, myös aktiivista osallistumista ja vaikuttamista EU-tilastosäädösten valmisteluun sekä osallistumista uusia säädöksiä ennakoiden EU:n osittain rahoittamiin pilottihankkeisiin. Seurantavuosi oli kansainvälisessä toiminnassa varsin vilkas. Kansainväliset velvoitteet pystyttiin hoitamaan hyvin, ja Tilastokeskus sai paljon positiivista palautetta niin vertaisarvioinneissa kuin kahdenvälisessä yhteistyössä ja konsultointitoiminnasta. Myös kansainvälisten arviointiraporttien tulokset olivat pääosin erittäin myönteisiä. Osaamisen viennissä kysyntää on edelleen enemmän kuin on mahdollista tarjota. Katsaus: Taloudellinen kehitys jatkui Suomessa myönteisenä vuonna. BKT lisääntyi runsaat 2 prosenttia paperiteollisuuden pitkittyneestä työselkkauksesta huolimatta. Sekä vienti että kotimainen kysyntä vahvistuivat. Myös työllisyys kehittyi myönteisesti. Kustannusten karsiminen leimasi yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Valtion ja koko julkisen sektorin rahoitusasema pysyi edelleen lievästi ylijäämäisenä. Talouden yleinen kehitys vaikuttaa tilastoalan toimintaympäristöön paitsi tiedon ja tietopalvelujen kysynnän myös julkisen talouden, erityisesti valtion ja kuntien rahoitusnäkymien kautta. Tilastokeskuksen palvelujen kysyntä säilytti hyvin asemansa. Erityisesti kasvoi maksuttomien verkkopalvelujen käyttö. Maksullisten palvelujen kysyntä tuotoilla mitattuna oli samalla tasolla kuin vuonna

10 Toimintavuoden painopisteitä olivat edelleen verkkopalvelulinjausten toteuttaminen, palveluvalikoiman selkiinnyttäminen, asiakassuhteiden kehittäminen sekä erilaiset palveluketjun tehostamiseen liittyvät toimet. Uusiakin palveluja tuotettiin, mutta keskeisintä oli nykyisen palveluvalikoiman selkiinnyttäminen. Näkyvin meneillään oleva uudistus on Tilastokeskus.fi kokonaispalvelun rakentaminen, jossa vuoden tuloksia olivat tilastojulkistusten uudistaminen, laatuselosteiden ja käsitteiden vieminen tilastojen kotisivuille sekä tiedonkeruupalvelun avaaminen. Yhteistyö muiden Suomen virallisen tilaston (SVT) tuottajien kanssa koko tilastotoimen palvelujen parantamiseksi jatkui. Työ kokonaislaadun parantamiseksi sai uutta vauhtia Tilastokeskuksen päätettyä hakea Suomen laatupalkintoa vuonna Tulostavoite 1: Tuotetaan tulostavoitteiden mukaiset tilastotuotannon ja - palvelujen suoritteet suunnilleen nykylaajuudessa. Palveluvalikoimaa uudistetaan ja päällekkäisyyksiä karsitaan. Verkkopalveluja kehitetään hyväksyttyjen kehittämislinjausten mukaisesti keskeisenä tilastotiedon jakelukanavana mm. yhtenäistämällä ja selkeyttämällä palvelukokonaisuutta ja rationalisoimalla päivitysprosesseja. Tilastokeskus tuotti tulossopimuksen liitteessä mainitut tietovarantoja sekä tuotteita ja palveluja koskevat suoritteet. Eri suoriteryhmistä toisissa suunnitellut määrät ylittyivät, toisissa jäivät alle. Tuottavuusmittarin volyymitietojen perusteella budjettirahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edellisvuodesta noin 2,6 prosenttia. Maksullisen tuotannon volyymi pieneni hieman, noin -0,4 prosenttia. Tilastokeskuksen palvelurakenteen kehittäminen jatkui. Painopiste kehitystyössä oli hyväksyttyjen verkkopalvelulinjausten toteuttamisessa. Osana tätä jatkui Tilastokeskus.fi palvelun rakenteen ja graafisen ilmeen uudistaminen. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa tietojen ja eri verkkopalvelujen löytymistä. Samalla muutettiin tilastojen julkistamiskäytäntö. Kaikki tilastot julkistetaan ns. julkistamistiedotteella. Uudistuksen myötä tilastojen julkistamisvolyymi kasvoi merkittävästi. Tähän saakka lehdistötiedotteita ilmestyi vuosittain noin 300 kappaletta, kun uudistuksen jälkeen julkaistaan noin 700 tuorein tilasto -tiedotetta. Lisäksi vuosittain ilmestyy noin 70 muuta tiedotetta. Tavoitteena on viedä tilastokohtaisille verkkosivuille myös metatiedot (käsitteet ja laatuselosteet). Seurantavuoden loppuun mennessä enin osa tilastojen metatiedoista oli saatu viedyksi tilastojen verkkosivuille (käsitteistä 90 prosenttia ja laatuselosteista 80 prosenttia). Myös menetelmäselosteita on viety tilastokohtaisille verkkosivuille. Uudet kieliversiot julkaistiin englanniksi ja ruotsiksi. Tilastokeskuksen uudistetun graafisen ilmeen dokumentointi ja ohjeistus valmistuivat. Myös verkkopalvelulinjausten mukainen tietokantajakelun uudistus käynnistyi. Tavoitteena on sekä palveluprosessin kehittäminen että palvelualustojen yhtenäistäminen. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Maksuttomia verkkopalvelukokonaisuuksia oli edelleen 17. Ensisijaisena tavoitteena ei ollut niinkään laajentaa palveluja kuin toteuttaa Tilastokeskus.fi kokonaisuudistusta. Sen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin tilastokohtaiset sivustot, jonka myötä HTML-sivujen määrä lisääntyi voimakkaasti. StatFin palvelua ei enää laajennettu, vaan osa taulukoista siirrettiin jo PX-Web -alustalle. Maksullisia verkkopalvelukokonaisuuksia oli kaikkiaan 21. Uutena palveluna avattiin Väestömuutosten kuukausitilasto. Käyttäjäsopimuksia oli vuoden lopussa 2202 kappaletta. Käyttäjäsopimukset ovat organisaatiokohtaisia, jolloin to- 8

11 dellisten käyttäjien lukumäärä on suurempi kuin käyttäjäsopimusten. Myös maksullisissa verkkopalveluissa kehittämisen painopiste oli palvelurakenteen yhtenäistämisessä. Meneillään ovat indikaattoreiden kehittäminen sekä palveluiden siirrot uudelle PX-Web -alustalle. Verkkopalvelujen tunnuslukuja toteuma tavoite toteuma 9 04/05 muutos % Internet-tiedostoja palvelimella (HTML) kasvaa Sivupyyntöjä, kpl/kk kasvaa Vierailijoita, kpl/kk kasvaa Taulukot veloituksettomissa tilastotietokannoissa 465 kasvaa Vierailijoita StatFin tietokantapalvelussa, kpl/kk kasvaa Maksuttomia verkkopalveluja, kpl Maksullisia verkkopalveluja, kpl Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia kasvaa Tulot sähköisistä palveluista 7, milj. euroa 1,2-1,2 +0 Julkaisutoiminta. Toimintavuoden painettujen julkaisujen määräksi suunniteltiin 134 julkaisunimikettä, mikä oli 12 kappaletta enemmän kuin vuonna Vuodelle siirtyi 11 säännöllistä ja 8 muuta julkaisua, joita ilman julkaisujen määrä olisi laskenut. Nimikkeitä valmistui 134 kappaletta. Vuodelle 2006 siirtyi kolme julkaisua. Internet-julkaisujen tavoitteeksi asetettiin 52 kappaletta vuonna. Internetjulkaisuja ilmestyi 39 kappaletta. Painettujen julkaisujen levikin arvioitiin laskevan edellisvuosien tapaan. Toteutunut lasku jäi alle prosenttiin. Rakenteellinen muutos palvelujen kysynnässä ja tarjonnassa, sähköisen julkaisemisen lisääntyminen ja asiakkaiden siirtyminen maksullisten ja maksuttomien verkkopalvelujen käyttäjiksi, on aiheuttanut erityisesti vakiotilastojen julkaisujen levikin laskua. Julkaisutoiminnan tunnuslukuja /05 toteutuma tavoite toteutuma muutos % Julkaisunimikkeitä, kpl Internetjulkaisuja, kpl Julkaisujen levikki, kpl laskee Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,6-1,6 +0 Lehdistötiedotteita, kpl Tuorein tilasto -julkistuksia, kpl Tiedotepoikkeamia, kpl Muita maksullisten palvelujen tunnuslukuja. Tulotavoitetta 9, verkkopalvelujen kasvua ja julkaisumääriä lukuun ottamatta muille palveluille ei asetettu erillisiä tavoitteita. Maksulliselle toiminnalle asetettu tulotavoite saavutettiin. Myyntitapahtumien ja asiakasorganisaatioiden määrät laskivat hieman. Tulot erityisselvityksistä kasvoivat ja haastattelupalvelutulot laskivat. Muiden palveluiden tulot pysyivät suunnilleen ennallaan. 4 Internet -palvelun käyttöluvut on puhdistettu hakuroboteista. 5 Sisältää sekä StatFin- että PX-Web -taulukot. 6 Vierailut ainoastaan StatFin -palvelun osalta, mittausajankohtana on marraskuu. 7 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet. 8 Julkistamistiedotteet tilastojen ensisijaisena julkistusmuotona korvasivat lehdistötiedotteet Tilastokeskus.fi -uudistuksen yhteydessä. 9 Maksullisen toiminnan tulostavoitteita (mm. kannattavuus) käsitellään tarkemmin luvussa

12 10 Muita maksullisen toiminnan tunnuslukuja 2004 toteutuma toteutuma 04/05 muutos % Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,4 8,4-0 Myyntitapahtumia, kpl Asiakasorganisaatioita, kpl Erityisselvitykset, toimituksia Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,2 3,3 +3 Haastattelupalvelut, toimituksia Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,6 1,5-6 Rekisteripalvelut, toimituksia Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,5 0,7 +40 Tulostavoite 2: Parannetaan erityisesti strategisten ja avainasiakkaiden sekä tiedonantajien palvelua. Uuden kielilain asettamat vaatimukset otetaan huomioon asiakaskunnan edellyttämässä laajuudessa. Avainasiakkaiden palvelun parantamiseen tähtäävässä asiakassuhdejohtamisen kehittämisprojektissa työtä jatkettiin asiakasryhmittäin määritellyissä segmenttitiimeissä. Asiakassuhteiden kehittäminen eteni asiakasvastaavien ja segmenttitiimien osalta asiakastapahtumien ja -tapaamisten muodossa. Henkilöstön palveluvalmiutta parannettiin jatkamalla sisäistä tuote- ja palvelukoulutusta. Samoin meneillään on tiedonantajapalvelujen kehittäminen. Syksyllä julkistettiin ns. tiedonkeruut- palvelu, missä on keruiden kuvaukset, tiedonantajapalautteet ja yhteystiedot. Mukana ovat suorat tiedonkeruut, joissa on vähintään 30 vastaajaa. Vuonna käynnistyi myös tiedonantajapalvelujen jatkokehittäminen tavoitteena luoda valmius informoida yrityksiä etukäteen seuraavan vuoden tiedusteluista. Ruotsinkielen käytöstä julkaisuissa ja verkkopalveluissa tehtiin linjauspäätös. Verkkopalvelun kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi valmistuivat. Tulostavoite 3: Asiakastyytyväisyys pidetään vähintään nykyisellään. Toimintavuonna toteutettiin joka toinen vuosi tehtävä asiakastyytyväisyystutkimus. Tilastokeskuksen yleisarvosanaksi kouluarvosanoin tuli 8,2, sama kuin vuonna Yleisarvioissa lojaalisuus Tilastokeskusta kohtaan oli hyvä ja lähes neljä viidestä piti Tilastokeskuksen palveluja korvaamattomina, mutta hyötyä asiakkaalle ei pystytä tuottamaan siinä määrin kuin asiakkaat odottavat. Tilastokeskusta pidetään johtavana informaation tuottajana, ammattitaitoisena, osaavana ja luotettavana, mutta ei kovin asiakaslähtöisenä, aktiivisena tuotteiden ja palvelujen kehittäjänä ja kustannustehokkaana. Kehittämiskohteina esitettiin mm. riittävää yhteydenpitoa toteutusvaiheessa, asiakkaiden tarpeiden parempaa ymmärtämistä, nopeuden lisäämistä sekä parempaa tiedonsaantia uutuuksista. Vahvuuksia olivat mm. sovituissa aikatauluissa pysyminen, yhteyshenkilöt ja heidän palveluasenteensa. Asiakaspalautekanavan (Anoppi) kautta tulleiden palautteiden määrä kasvoi edellisvuodesta 54 prosenttia. Palautteita annettiin kaikkiaan 524 kappaletta. Kriittisten palautteiden osuus laski edellisvuodesta seitsemällä prosenttiyksiköllä, ollen 21 prosenttia. Tulostavoite 4: Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Julkaisutoiminnan täsmällisyyttä seurataan vertaamalla suunniteltuja julkistuksia toteutuneeseen. Julkistuksia oli seurantavuonna 689 kappaletta 10. Valtaosa julkistuksista toteutui suunnitellusti (637 kappaletta). Poikkeamien määrä oli 49 (vuonna 10 Julkistusuudistuksessa julkistusten määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi.

13 2004 vastaavasti 40). Vaikka poikkeamia oli määrällisesti enemmän kuin edellisenä vuonna, niiden suhteellinen osuus laski 13 prosentista 7 prosenttiin. Julkistuksista 12 (edellisenä vuotena 6) ilmestyi etuajassa, 37 myöhässä (edellisenä vuotena 19). Julkistuksia, joiden julkistamisajankohta muuttui viikkokalenterin ilmestymisen jälkeen, oli 26 kappaletta. Tulostavoite 5: Tietojen laatua parannetaan ottamalla käyttöön yhtenäinen kausitasoitusjärjestelmä ja panostamalla tilastojen keskinäiseen koherenssiin. Suomen virallista tilastoa (SVT) kehitetään korkeat laatukriteerit täyttävänä tilastokokonaisuutena. Yhtenäisen kausitasoitusjärjestelmän (TRAMO/SEATS) käyttöönotto jatkui. Tavoiteaikataulu oli vuoden loppu. Työvoimatutkimusta lukuun ottamatta muissa tilastoissa TRAMO/SEATS kausitasoitus otettiin käyttöön. Työvoimatutkimuksessa siirtyminen vuoden 2006 puolelle johtui samanaikaisesta tietojärjestelmäuudistuksesta. Tilastojen laadun ja koherenssin parantamista jatkettiin eri tilastoyksiköiden yhteisissä projekteissa. Haastattelustandardien noudattamista korostettiin haastattelututkimuksissa. Myös vastauskatoihin kiinnitettiin huomiota eri tilastoissa. Kadot ovat toistaiseksi pysyneet keskimäärin hyvällä tasolla. Yliopistojen kanssa jatkettiin tutkimusyhteistyötä hankkimalla tieteellistä osaamista Tilastokeskukseen sekä tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen. Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyön painopiste siirtyi taloustieteisiin ja yhteistyö käynnistyi uuden sopimuksen puitteissa Helsingin yliopiston kanssa. Turun Kauppakorkeakoulun kanssa yhteistyö jatkui ennallaan. Yhteistyön tuloksena vuoden aikana valmistui 8 tilastotieteen ja kansantaloustieteen pro -gradu työtä. Tilastokeskuksen tutkimustoiminnan linjaukset vuosille vahvistettiin. Tilastotoimen palvelujen parantamiseksi selkiinnytettiin työnjakoja muiden tilastontuottajien kanssa sekä tehtiin yhteistyötä SVT-tilastojen kokoamiseksi laadullisesti yhtenäiseksi sarjaksi. Viranomaisten tiedonkeruun rationalisointi ja työnjakojen selkiinnyttäminen olivat esillä opetushallinnon kanssa (koulutustilastojen keskittäminen) sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan maataloustilastojen kehittämistä ja uudelleenjärjestämistä selvittävässä työryhmässä. KTM:n kanssa tehtiin sopimus energiankulutuksen tilastoinnin ja raportoinnin siirrosta Tilastokeskukseen. Tilastokeskuksen ja viranomaisten välistä yhteistyötä käsiteltiin kaikkiaan 10 pääjohtaja/kansliapäällikkötason kokouksessa. Eri tilastontuottajista koostuvan Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunta jatkoi työtään SVT-tilastojen laadun kehittämiseksi ja menettelyjen yhtenäistämiseksi. Neuvottelukunnassa on määritelty Suomen virallisen tilaston konsepti tilastojen ja julkaisujen kokonaisuutena, hyväksytty aihealueluokitus kuvauksineen ja Suomen virallisen tilaston julkaisujen ohjeet, käynnistetty Suomen virallisen tilaston tilastojen ja julkaisujen inventointi, tehty alustava hankesuunnitelma Suomen virallisen tilaston portaalista, ja otettu käyttöön Suomen virallisen tilaston kausijulkaisutunnus (ISSN). Suomen virallisen tilaston sarjoihin hyväksyttiin kolme uutta tilastoa. Vuoden lopussa SVT-tilastoja oli noin 280 kappaletta (inventointi kesken), joista 185 oli Tilastokeskuksen tilastoja. Tulostavoite 6: Tehdään EFQM -laatupalkintokehikon mukainen itsearviointi. Toimintavuoden toukokuussa tehtiin EFQM -laatupalkintokehikon mukainen itsearviointi sekä käynnistettiin projekti vuoden 2006 laatupalkintohakemuksen to- 11

14 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Voimavarat ja tehokkuus teuttamiseksi. Luonnos Tilastokeskuksen prosessikäsikirjaksi valmistui ja eri puolilla virastoa tehtiin prosessikuvauksia. Laatuajattelun levittämiseksi tulosyksiköille asetettiin tavoitteeksi tehdä laatupalkintokehikkoa kevyemmät ITE-arvioinnit. Vuoden loppuun mennessä kahta tulosyksikköä lukuun ottamatta kaikilla vastuualueilla oli tehty ITE-arvioinnit. Arvio: Sekä maksullisessa toiminnassa että budjettirahoitteisessa toiminnassa oli meneillään voimakas kehittämisvaihe. Tästä huolimatta myös budjettirahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi toimintavuonna 2,6 prosenttia. Nykyinen volyymimittari ei ota riittävästi huomioon erityisesti veloituksettomien verkkopalvelujen kasvua. Edelliseltä vuodelta siirtyneet tehtävät (mm. julkaisujen siirtymät) saatiin hoidetuksi. Myös palvelujen kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tuote- ja palvelukehityksessä verkkopalvelujen kehittäminen oli vallitsevaa. Tilastokeskus.fi -uudistus eteni välitavoitteeseensa. Vanha palvelu suljettiin kesäkuun alussa. Myös kielilain asettamat vaatimukset toteutettiin verkkopalvelussa. Edellisvuoteen verrattuna maksullisten palvelujen suoritemäärät vähenivät verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia ja julkaisunimikkeitä lukuun ottamatta. Toimitukset olivat keskimäärin aiempaa suurempia. Julkaisujen levikin arvioidaan jatkossakin laskevan tietojen saatavuuden parantuessa verkon välityksellä. Erityisesti rekisteripalveluissa markkinatilanne jatkui kireänä. Sen sijaan erilaisten indikaattoripalvelujen ja tutkimusaineistojen kysyntä lisääntyi edelleen tarjontaa nopeammin. Asiakassuhdetyö ja tiedonantajapalvelujen kehittäminen ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Anopin palautteiden ja asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella asiakkaiden tyytyväisyys Tilastokeskuksen palveluihin on pysynyt suunnilleen ennallaan. Myös useimmat asiakkaiden mainitsemista vahvuuksista ja kehittämiskohteista olivat esillä edellisessä tutkimuksessa. Julkistamisuudistus on toteutunut hyvin. Vaikka julkistusten määrä lisääntyi olennaisesti, poikkeamien suhteellinen osuus laski. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti niihin tapauksiin, joissa julkistamista siirretään viikkokalenterin ilmestymisen jälkeen. Tilastojen laadun parantaminen on näkynyt tähän asti ensi sijassa tilastokohtaisena laatuna. Verkkopalvelujen kehittäminen on tuonut esille tilastojen keskinäisen koherenssin, johon joudutaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Päätös laatupalkinnon hakemisesta vuonna 2006 vauhditti kokonaislaadun parantamiseksi tehtävää työtä, mistä kertovat myös laajasti toteutetut ITE-arvioinnit. Kokonaislaadun parantaminen heijastu myös SVT-laatuselosteiden laatimisessa ja prosessikuvausten laadinnassa. Lähes jokaisessa tulosyksikössä on myös vähintään yksi laatupäällikkökoulutuksen saanut henkilö. SVT-neuvottelukunnan työn myötä tilastollinen laatuajattelu on leviämässä myös muuhun tilastotoimeen. Katsaus: Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 61,7 milj. euroa, mikä on 3,7 milj. euroa enemmän kuin vuonna Summasta lisätalousarvion osuus oli euroa. Tästä pääosa johtui TES/VES ratkaisun palkankorotuksista. Käytettävissä olevan rahoituksen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 6 prosenttia. 12

15 13 Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 41,5 milj. euroa (67%) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Tilastokeskuksella oli lisäksi käytettävissä siirtynyttä toimintamenorahoitusta edelliseltä vuodelta 8,2 milj. euroa, noin 2,7 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Tästä johtuen käytettävissä olevien toimintamenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 7,5 prosenttia. Maksullisen toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 8,4 milj. euroa. Tuotot olivat samalla tasolla kuin vuonna Toiminnan rahoitusrakenne euroa Toimintamenot Maks. toiminta EU-rahoitus Muu ulkop.rah. EU-rahoitusta saatiin 2,4 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 1,4 milj. euroa. EU-rahoitus kasvoi reilut 50% edellisvuodesta. Kasvuun vaikutti se, että Eurostat kriisistä toivuttuaan maksoi vuonna edelliseltä vuodelta rästiytyneitä maksuja. Muu ulkopuolinen rahoitus muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Toiminnan rahoitusrakenne Toimintame not Siirtomääräraha Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus euroa Ulkopuolinen rahoitus sisältää yhteistyöhankkeet valtion virastojen ja laitosten kanssa, kansainvälisen rahoituksen, EU-rahoituksen, työllistämisvaroin palkatut sekä korkeakoulujen harjoittelijarahoituksen. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta niin palkkaus-, kulutus- kuin investointimenojenkin osalta. Tulosyksiköille kohdennettiin juoksevan toiminnan rahoituksen lisäksi erikseen määriteltyihin kehittämisprojekteihin rahoitusta 2,9 milj. euroa, mikä oli yli miljoona euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Suuri osa tästä käytettiin

16 tuotannon järjestelmien kehittämiseen osana tuotantomalliprojektia. Lisäksi rahoitusta käytettiin tilastojen sopeuttamiseen EU-säädösten vaatimuksiin sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Menojen rakenne Palkkaus Kulutusmenot Investoinnit euroa Toimintavuoden investoinnit toteutuivat hieman suunniteltua pienempinä. Tilastokeskus käytti 1,2 milj. euroa käyttöomaisuuden hankintaan vuonna, mikä oli runsaat 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Investoinneista suurin osa, noin 75 prosenttia, muodostui edellisten vuosien tapaan tietotekniikkahankinnoista. Lisäystä oli erityisesti verkko- ja palvelinympäristössä sekä työasemaympäristössä, vähennystä oli puolestaan ohjelmistohankinnoissa. Investointien rakenne (ei sisällä nettoutettavia eriä) euroa Kalusteet Muut ohjelmistot ja atklaitteet Koneet ja laitteet Työasemaympäristö Verkko- ja palvelinympäristö Keskuskoneympäristö Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 53,2 milj. euroa. Kokonaiskustannusten suhteellinen muutos edelliseen vuoteen oli 7,0 prosenttia. Lisäyksestä 0,7 milj. euroa johtui VES/TES ratkaisun palkankorotuksista. Muu johtui henkilötyövuosien lisäyksestä, kun vuonna panostettiin erityisesti tuotantomallin mukaisesti avoimeen ympäristöön siirtymisen nopeuttamiseen. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

17 15 Tilastokeskuksen kustannusrakenne euroa Palkkaus Toimitilakust. Pääomakust. Muut kustannukset Tulostavoite 1: Tilastotietojen tuotannon yksikkökustannukset ja kiinteiden kustannusten osuus pidetään vuoden 2004 tasolla 11. Tuottavuus kasvaa keskimäärin 2 prosenttia vuodessa vuosina Tilastotietojen yksikkökustannukset. Tilastokeskuksen toiminnan taloudellisuutta mitataan tietovarantojen yksikkökustannuksilla. Kokonaiskustannusten noususta huolimatta tilastotietojen yksikkökustannukset pienenivät edellisvuodesta johtuen kerätyn tiedon määrän muutoksesta. Tilastotietojen yksikkökustannukset toteutuma tavoite toteutuma 04/05 muutos % Tietovarantojen tietojen yksikkökustannukset, euroa/milj. tietoa ,6 Kiinteiden kustannusten suhteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna oli vajaat 3 prosenttia. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista alitti vuoden 2004 tason. Kiinteät kustannukset, euroa 2004 toteuma tavoite toteutuma 04/05 muutos % Kiinteät kustannukset ,9 Osuus kokonaiskustannuksista, % 27,0 27,0 26,0-3,7 Tuottavuus 13. Kokonaistuottavuus laski 2,4 prosenttia vuodesta Vuoden 2003 voimakkaan tuottavuuskasvun vuoksi muutos täyttää tulostavoitteeksi vuosiksi asetetun keskimääräisen 2 prosentin kasvun Tuottavuuden vuosimuutokset 0,1 % 11,0 % -2,1% -2,4 11 Talousarvioon jäänyt epähuomiossa vertailuvuodeksi Tiedonkeruun yksikkökustannusten lasku johtuu tiedonkeruun määrän muutoksesta. Tiedonkeruun kasvu johtuu seurantajärjestelmän aiempaa kattavammista tiedoista, ei uusista tiedonkeruista. 13 Tuottavuusmittari ei ota huomioon laadun muutoksia. Myös rakenteellinen voimakas siirtymä verkkopalveluihin on toistaiseksi pystytty heikohkosti kuvaamaan mittarissa. Mittarin uudistustyö käynnistyi vuonna.

18 16 Tulostavoite 2: Kokonaiskustannukset ovat noin 50,2 milj. euroa, josta tuotteiden ja palvelujen osuus 26,5 milj. euroa ja tietovarantojen osuus 23,7 milj. euroa. Tilastotietojen kokonaiskustannukset, euroa 2004 toteuma tavoite toteuma 04/05 muutos % Tuotteet ja palvelut ,0 Tietovarannot ,0 Kokonaiskustannukset ,0 Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset kasvoivat vuodesta 2004 runsaat 7 prosenttia. Lisäyksestä 0,7 milj. euroa johtui VES/TES ratkaisun palkankorotuksista. Muu johtui henkilötyövuosien lisäyksestä, kun vuonna panostettiin erityisesti tuotantomallin mukaisti avoimeen ympäristöön siirtymisen nopeuttamiseen. Kustannukset olivat tavoitetta suuremmat sekä tuotteiden ja palvelujen että tietovarantojen osalta. Kustannusten suhteellinen muutos oli molemmissa ryhmissä sama, joten tuotteiden ja palvelujen tuottamisen kustannusosuuden kasvua ei tapahtunut. Tulostavoite 3:. Maksullisessa palvelutoiminnassa tavoitteena on 3 vuoden keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus vuosina Vuoden käyttöjäämä on noin 13 prosenttia tuotoista ja alijäämä 1,8 prosenttia tuotoista. Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP TP tavoite TP Tuotot, euroa Erilliskustannukset, euroa Käyttöjäämä, euroa % tuotoista 20,6 16,4 13,1 12,0 Osuus yhteiskustannuksista, euroa Ylijäämä/alijäämä, euroa % tuotoista 7,3 3,2-1,8-3,6 Investoinnit % tuotoista 0,7 1,1 1,2 1,2 Tuotot/kustannukset % 107,9 103,3 98,2 96,5 Maksulliselle toiminnalle asetettu myyntitavoite ylitettiin. Vuoden 2004 odotettua paremman tuloksen johdosta alkuvuodesta tehtiin lisäinvestointipäätöksiä, mikä lisäsi erilliskustannuksia. Siirtyminen Valtiontalouden tarkastusviraston lausuman mukaiseen johdon ja hallinnon vyörytysten kirjaamiseen puolestaan lisäsi yhteiskustannuksia, joten käyttöjäämä- ja alijäämätavoitteista jäätiin hieman. Tulos kuitenkin täyttää vuosiksi asetetun kolmen vuoden keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuustavoitteen. Maksullisen toiminnan tuotot, menot ja kustannukset euroa Tuotot Menot Kustannukset 14 Investoinnit ja tuotekehitys otettu huomioon.

19 17 Maksullisten tuotteiden markkinatilanne oli hyvin edellisvuoden kaltainen. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuntasektori hieman vähensi ostojaan, mutta valtion ostojen määrä lisääntyi, joten julkisen sektorin osuus pysyi samana. Elinkeinoelämän osuus hieman laski. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Tulot asiakasryhmittäin euroa Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Kotitaloudet Muut Tuoteryhmittäin tarkasteltuna erityisselvitykset ja rekisteripalvelut kasvattivat osuuttaan. Haastattelupalveluiden myyntitulot laskivat hieman. Julkaisujen sekä sähköisten tuotteiden ja palvelujen myyntitulot pysyivät lähes ennallaan. Tulot tuoteryhmittäin Erityisselvitykset Haastattelup. Julkaisujen myynti Standardituotteet Rekisteripalvelut Sähköiset tuotteet ja palvelut Muut tulot euroa Tulosyksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli puolessa yksiköitä ylijäämäistä ja toisessa puolessa alijäämäistä. Edelliseen vuoteen verrattuna ylijäämä kasvoi vain yritysten rakenteet -yksikössä (YR).

20 18 Kannattavuus tulosyksiköittäin , yli/alijäämä euroa SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA Tulostavoite 4: Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Yhteensä tällaista rahoitusta on noin 2,6 milj. euroa. Määrä on hieman alempi kuin vuonna Ulkopuolista rahoitusta oli yhteensä 3,8 milj. euroa, josta EU-rahoitusta 2,4 milj. euroa ja kotimaista yhteishankerahoitusta 1,4 milj. euroa. EU-rahoituksen määrä oli ennakoitua suurempi. Tähän vaikutti mm. se, että Eurostat kriisistä toivuttuaan maksoi vuonna edelliseltä vuodelta rästiytyneitä maksuja. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli toimintavuonna 48 %. Prosessit ja rakenteet Tulostavoite 5: Tuotantomallin mukaiseen avoimeen ympäristöön siirtymistä pyritään nopeuttamaan yhdellä vuodella (vuodesta 2009). Tiedonkeruussa tavoitteena on, että vuoden 2006 loppuun mennessä kaikilla lomakkeella tietoja antavilla on tarjolla myös sähköisen tiedonsiirron mahdollisuus. Tilastokeskuksen uutta tuotantomallia kehittänyt projekti päättyi vuoden lopussa. Tuotantomalliprojektissa kehitettiin välineitä ja menetelmiä sekä määriteltiin erilaisia käytäntöjä, joiden avulla nykyistä tilastotuotantoa saataisiin yhtenäisemmäksi. Seurantavuonna keskityttiin kehitettyjen ratkaisujen pilotointiin ja käyttöönottoon sekä vahvaan uudistusprojektien tukeen. Tuotantomalliprojektin jatkuvia tehtäviä siirrettiin osaksi linjaorganisaatiota mm. ohjelmistotuotannon osalta. Käytännössä kaikissa käynnistyneissä projekteissa on noudatettu tilastotuotantosovelluksille määritettyä viitearkkitehtuuria sekä muita ohjeistuksia. Tuotantomallin toimesta varsinaisia investointeja tehtiin tiedonjakelussa. Tuotantomalliprojektissa kehitetyn yhteen originaaliin perustuvan monikanavajakelun pohjalla on XML-originaali (CoSSI), joka voidaan automaattisesti muuntaa eri jakelukanavien edellyttämään muotoon. Tämän XML-originaalin tekemiseen tarvitaan XML-editori, joka hankittiin ja räätälöitiin vuoden aikana. CoSSI -malli on saavuttanut myös suurta kansainvälistä huomiota. Suoran sähköisen tiedonkeruun väline (XCola) otettiin käyttöön. Tiedonantajien tunnistamisessa siirryttiin keskitettyyn yhtenäisen tietoturvalliseen ratkaisuun. Tilastokeskuksen noin 60 paperilomakkeilla hoidetuista tiedonkeruista vuoden aikana

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

15.3.2007 TK-20-396-07

15.3.2007 TK-20-396-07 15.3.2007 TK-20-396-07 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...

Lisätiedot

31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2004 31.12.2004

31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2004 31.12.2004 31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2004 31.12.2004 Sisällysluettelo sivu 1. Johdon katsaus toimintaan 1

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2003 31.12.2003

26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2003 31.12.2003 26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003 Sisällysluettelo sivu 1.Toimintakatsaus 1 2. Tuloksellisuuden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2005-2008 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2005-2008 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 8.12.2003 1(5) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2005-2008 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1. Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2008 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

12.3.2010 TK-20-1448-08

12.3.2010 TK-20-1448-08 12.3.2010 TK-20-1448-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä

Tilastokeskus.fi väylä Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Kaksi näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali ja Yritysportaali 11.3.2009 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

13.3.2009 TK-20-1048-08

13.3.2009 TK-20-1048-08 13.3.2009 TK-20-1048-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Luottokortit 2010 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,9 miljardia euroa vuonna

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus Vuosikertomus 2009 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Maatalouden aluetaloustilasto 2012

Maatalouden aluetaloustilasto 2012 Maa-, metsä- ja kalatalous Maatalouden aluetaloustilasto Varsinais-Suomessa investoinnit kasvoivat ja Pohjanmaalla vähenivät edellisvuodesta Tilastokeskuksen vuoden Maatalouden aluetaloustilaston mukaan

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 021107 Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 17.3.2006 1(14) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot