16 Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista 10-vuotiaissa kuusen taimikoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16 Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista 10-vuotiaissa kuusen taimikoissa"

Transkriptio

1 Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista 10-vuotiaissa kuusen taimikoissa Timo Saksa Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkasteltiin hakkuutähteen korjuun vaikutuksia istutuskuusikon varhaiskehitykseen järjestettyjen kenttäkokeiden avulla. Kymmenennen kasvukauden jälkeen lähes kaikilla kokeilla oli yli % istutustaimista elossa. Hakkuutähteen korjuulla ei ollut vaikutusta istutuskuusien menestymiseen tai istutustaimien pituus- tai läpimitankehitykseen. Nyt saatujen tulosten valossa kuusen istutustaimen ensimmäisen kymmenen kasvukauden kehitykseen vaikuttavat muut tekijät, kuten maanmuokkaus ym., ratkaisevammin kuin hakkuutähteistä taimien käyttöön vapautuvat ravinteet. Tutkimuksen kenttäkokeissa maanmuokkausmenetelmänä käytettiin pääsääntöisesti mätästys, jonka tiedetään kohentavan ja tasoittavan istutustaimen kasvuolosuhteiden vaihtelua huomattavasti. Lisäksi tämän tutkimuksen koekentillä hakkuutähteen korjuu tehtiin silloisen käytännön mukaan, jolloin hakkuutähteen korjuulohkoille jäi reilu kolmannes hakkuutähteestä. Abstract The effects of slash removal on the early development of spruce plantations was examined in this study. After 10 growing seasons more than % of planted seedlings were still alive. Slash removal had not any effect on survival, height or diameter development of planted spruce trees. According to the results of this study other factors (like soil preparation) have more determining effects on the early development spruce seedlings than slash removal. In field trials measured in this study the soil preparation method used was mainly mounding which is known to improve and even out circumstances for growth. Additionally, in these field trials slash removal was conducted with such a technique that more than one third of the slash was retained on site. 142

2 Johdanto Hakkuutähteen korjuusta maan ravinnevaroihin ja puuston kehitykseen koituvia haittoja ja hyötyjä on tarkasteltu useissa tutkimuksissa viime vuosikymmeninä (Proe ym. 1996, Egnell & Lejon 1999, Kukkola & Mälkönen 1998, Jakobson ym. 00, Egnell & Valinger 03, Wall & Hytönen 10, Saarsalmi ym. 11, Smolander ym. 10, Helmisaari ym. 11). Kasvatusmetsässä harvennushakkuun yhteydessä tehtävän hakkuutähteen korjuun on todettu alentavan puuston tuotosta jatkossa. Harvennushakkuussa hakkuutähteestä vapautuvat ravinteet ovat jäävän puuston käytettävissä mutta avohakkuualalla hakkuutähteistä vapautuvia ravinteita hyödyntävä puusto puuttuu ensimmäisinä vuosina. Ruotsissa uudistushakkuun jälkeen hakkuutähteiden talteenoton on havaittu heikentävän kuusten pituuskehitystä (Egnell & Leijon 1999). Taimien pituuskasvu heikkeni vajaan kymmenen vuoden jälkeen koealoilla, joilta hakkuutähteet oli poistettu, verrattuna koealoihin, joille ne oli jätetty levälleen. Noin 15 vuoden ajan heikompi kasvu vastasi kahden vuoden pituuskasvua. Kun Suomessa vertailtiin 30 vuotta vanhojen kuusen taimikoiden kehitystä hakkuutähteellisillä ja hakkuutähteettömillä koeruuduilla (Wall & Hytönen 10), ei voitu yksiselitteisesti havaita hakkuutähteiden vaikuttaneen puustoon kehitykseen, vaan muiden kasvupaikka- ja olosuhdetekijöiden katsottiin olleen määräävinä tekijöinä havaittujen kehityserojen synnyssä. Hakkuutähteiden vaikutuksesta männyn taimikoiden kehitykseen on myös saatu ristiriitaisia tuloksia. Ruotsissa Egnell ja Valinger (03) totesivat männikön tilavuuskasvussa noin 3 vuoden taantuman hakkuutähteen korjuun johdosta puuston ollessa -vuotias. Suomessa sitä vastoin Saarsalmi ym. (10) eivät havainneet hakkuutähteen korjuulla olleen vaikutusta vastaavan ikäisen männikön kehitykseen. Ristiriitaisten tulosten vallitessa ongelmaa pyritään ratkaisemaan tuottamalla uutta tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hakkuutähteiden korjuun vaikutusta 10 vuotta vanhojen, pääosin laikkumätästetyille uudistusaloille istutettujen kuusentaimikoiden kehitystä Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineisto kerättiin Tekesin Puuenergian teknologiaohjelmaan kuuluneessa tutkimushankkeessa Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsänuudistamiseen perustetuilta viideltä koekentältä (Mikkeli, Pitkäniemi; Suonenjoki, Heinäselkä; Jämsänkoski, Salmijärvi; Pieksämäki, Kurkko ja Pieksämäki, Pöyhölänkangas). Koekentät perustettiin UPM-Kymmene Oyj:n, Mikkelin kaupungin ja Metsäntutkimuslaitoksen maille. Koekentät oli muokattu kesällä 00 tai keväällä 01 ja istutettu kesällä 01. Maanmuokkausmenetelmänä oli pääsääntöisesti laikkumätästys. Kurkon koekentällä laikkumätästyksen verrokkina oli myös äestys. Taimet istutettiin pääosin käsin, mutta Pöyhölänkankaan koekentällä käsin istutuksen lisäksi käytettiin myös koneistutusta. Useimmilla koekentillä kumpaakin koejäsentä (hakkuutähteellinen / hakkuutähteet korjattu) perustettiin yksi lohko (poikkeuksena Mikkeli, Pitkäniemi; kaksi toistoa ja Pieksämäki, Pöyhölänkangas; kaksi toistoa). Tarkempi koejärjestely on esitetty Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsänuudistamiseen hankkeen loppuraportissa (Saksa ym. 02). Kullekin lohkolle perustettiin taimien alkukehityksen seurantaa varten pysyvät seurantakoealat, joiden koko oli 50 m 2 (ympyräkoealan säde 3,99 metriä / 9 kullakin lohkolla). Istutustaimet kartoitettiin koealan keskipisteestä mitatun etäisyyden ja suunnan avulla. Taimikon tila (istutustaimien elossaolo, pituus) mitattiin syksyllä 01, 04 ja 10. Taimikoissa tehtiin varhaisperkaus 6 8 vuoden iässä maanomistajan toimesta. 143

3 Istutustaimien elossaoloa, pituutta ja rinnankorkeusläpimittaa analysoitiin koekentittäin. Pieksämäen Kurkon ja Pöyhölänkankaan koekentät jaettiin omiksi kokeikseen muokkaustavan ja istutusmenetelmän mukaan. Keskiarvojen välisiä eroja testattiin varianssianalyysillä koekentittäin Tulokset Istutustaimien menestyminen Hakkutähteen korjuu lohkoilla istutustiheys (1 869±461 tainta/ha) oli ollut hieman suurempi kuin hakkuutähteellisillä lohkoilla (1 783±442 tainta/ha). Kymmenentenä kasvukautena istutustaimien vastaavat tiheydet olivat 1 548±454 ja 1 479±413 tainta/ha. Kuusen istutustaimien menestymisessä ei näin ollen ollut eroa hakkutähteiden korjuun suhteen (kuva 16.1). Kymmenentenä kasvukautena keskimäärin 83±16 % istutustaimista oli jäljellä. Kahdella koekentällä hakkuutähteellisen ja -tähteettömän lohkon välillä istutustaimien tiheyksien välillä oli tilastollisesti lähes merkitsevä ero; toisella hakkuutähteen korjuun jälkeen menestyminen parempaa ja toisella heikompaa kuin hakkuutähteellisellä alalla. Heinäselkä (KK1) Istutustiheydestä, % Pitkäniemi (KK2) Salmijärvi (KK3) Kurkko / laikkumätästys (KK4) Istutustiheydestä, % Istutustiheydestä, % Istutustiheydestä, % Kurkko / äestys (KK5) Pöyhölänkangas / käsinistutus (KK6) Pöyhölänkangas / koneistutus (KK7) Istutustiheydestä, % Istutustiheydestä, % Istutustiheydestä, % Ei hakkuutähteiden korjuuta Hakkuutähteiden korjuu Kuva Elossa olleiden istutustaimien osuus vuonna 04 ja kasvatettavaan puuston kuuluneiden istutustaimin osuus vuonna 10 koekentittäin. Kuhunkin pylvääseen on merkitty mittauskoealojen välinen keskihajonta elossaolossa ja eri kirjaimilla merkityt keskiarvot eroavat toisistaan alle 5 % riskillä Istutustaimien keskipituus ja keskiläpimitta Istutustaimet olivat savuttaneet keskimäärin 3 metrin pituuden ensimmäisen 10 kasvukauden aikana (kuva 16.2). Koekentittäin keskipituus vaihteli 2,5 metristä 3,8 metriin. Kolmella koekentällä istutuskuusien pituuskehitys oli ollut nopeampaa hakkuutähteen korjuun jälkeen ja yhdellä tilanne oli 144

4 Keskipituus (h), cm Ei hakkuutähteiden korjuuta Hakkuutähteiden korjuu Keskiläpimitta(d 1.3 ), cm KK1 KK2 KK3 KK4 KK5 KK6 KK7 Koekenttä KK1 KK2 KK3 KK4 KK5 KK6 KK7 Koekenttä Kuva Istutustaimien keskipituus (h) ja keskiläpimittä (d 1,3 ) koekentittäin syksyllä 10. Kuhunkin pylvääseen on merkitty mittauskoealojen välinen keskihajonta keskipituudessa ja eri kirjaimilla merkityt keskiarvot eroavat toisistaan alle 5 % riskillä. päinvastainen. Kahdella koekentällä pituuskehityseroa ei ollut hakkuutähteellisen hakkuutähteettömän lohkon välillä. Istutustaimien pituusjakaumat olivat myös hyvin samankaltaiset hakkuutähteellisillä ja hakkuutähteettömillä lohkoilla. Pituusjakauman alakvartiilin arvo oli hakkuutähteellisillä keskimäärin hieman pienempi (230 cm) kuin hakkutähteettömillä lohkoilla (255 cm), mutta yläkvarttiilin arvot olivat hyvin lähellä toisiaan (355 cm / 3 cm). Molemmat pituusjakaumat noudattivat melko hyvin normaalijakaumaa (vinous 0,130 / 0,190 ja huipukkuus -0,314 / -0,004). Lähes kaikki kasvatettavaan puustoon kuuluneet istutustaimet olivat ylittäneet rinnankorkeuden viimeistään kymmenetenä kasvukautena. Hakkuutähteellisillä lohkoilla rinnankorkeusläpimitta oli keskimäärin 3,3 cm ja hakkuutähteettömillä 3,5 cm. Kahdella koekentällä läpimittaero oli lähes merkitsevä hakkuutähteettömän hyväksi ja yhdellä hakkuutähteellisen hyväksi (kuva 16.2) Tulosten tarkastelu Kuusen istutustaimien olivat menestyneet kohtalaisen hyvin. Kymmenennen kasvukauden jälkeen lähes kaikilla koekentillä ja lohkoilla, äestettyä lohkoa lukuun ottamatta, oli yli % istutustaimista elossa. Parhailla lohkoilla yli 90 % istutetuista taimista näyttäisi selviytyvän taimikkovaiheesta eteenpäin. Hakkuutähteen korjuulla ei ollut vaikutusta istutuskuusien menestymiseen. Samaan johtopäätökseen päätyivät myös Egnell & Leijon (1999) 15 vuotta vanhoissa kuusen taimikoissa. Kymmenentenä kasvukautena istutuskuuset olivat ehtineet jo keskimäärin 3 metrin keskipituuteen ja olivat rinnankorkeudeltaan hieman yli 3 cm läpimitaltaan. Nyt analysoiduissa kokeissa hakkuutähteen korjuulla ei ollut vaikutusta istutustaimien pituus- tai läpimitankehitykseen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Osalla koekentistä kuusten keskipituudet/keskiläpimitat erosivat hakkuutähteellisten ja hakkuutähteettömien lohkojen välillä, mutta erot eivät olleet yhdensuuntaisia ja johtuivat todennäköisimmin muista tekijöistä kuin hakkuutähteen korjuusta. Nyt saatu tulos tukee Wallin ja Hytösen (11) tekemiä johtopäätöksiä. Ruotsissa Egnell ja Leijon (1999) sen sijaan havaitsivat kuusen istutustaimissa kasvun taantuman vuoden ikävaiheessa hakkuutähteen korjuun jälkeen. Heidän kokeissaan maanmuokkaus tehtiin käsin kuokalla. Nyt analysoiduissa kenttäkokeissa maanmuokkausmenetelmänä oli pääsääntöisesti mätästys, joka muuttaa istutustaimen kasvuolosuhteita huomattavasti enemmän kuin 145

5 laikutus. Mättään sisällä olevasta humuksesta vapautuvien ravinteiden ansiosta kuusen taimien pituuskehitysedellytykset voivat tasoittua hakkuutähteellisten ja hakkuutähteettömien lohkojen välillä. Samansuuntaiseen johtopäätökseen ovat päätyneet Helmisaari ym. (09) tutkiessaan männyn taimien pituuskehitystä hakkuutähteen korjuun jälkeen auratulla uudistusalalla. Aiemmissa tutkimuksissa hakkuutähteiden korjuu on tehty totaalisena, mutta tämän tutkimuksen koekentillä hakkuutähteen korjuu tehtiin silloisen käytännön mukaan, jolloin hakkuutähteen korjuulohkoille jäi keskimäärin 38 % hakkuutähteestä (Saksa ym. 02). Kun hakkuutähteen korjuussa uudistusalalle jäävä hakkuutähde koostuu pääosin katkenneista pienemmistä oksista ja neulasista eli kaikkein ravinteikkaimmista hakkuutähteen komponenteista, kompensoi tämä edelleen ravinnetilannetta hakkuutähteellisten ja tähteettömien lohkojen välillä. Nyt saatujen tulosten valossa kuusen istutustaimen ensimmäisen kymmenen kasvukauden pituuskehitykseen vaikuttavat muut tekijät, kuten maanmuokkaus ym., ratkaisevammin kuin hakkuutähteistä taimien käyttöön vapautuvat ravinteet. Kirjallisuus Egnell, G. & Leijon, B Survival and growth of planted seedlings of Pinus sylvestris and Picea abies after different levels of biomass removal in clear-felling. Scandinavian Journal of Forest Research 14: Egnell, G. & Valinger, E. 03. Survival, growth, and growth allocation of planted Scots pine trees after different levels of biomass removal in clear-felling. Forest Ecology and Management 177: Helmisaari, H.-S., Kukkola, M., Luiro, J., Saarsalmi, A., Smolander, A. & Tamminen, P. 09. Hakkuutähteiden korjuu - muuttuuko typen saatavuus? Metsätieteen aikakauskirja 1/09: Helmisaari, H.-S., Holt Hanssen, K., Jacobson, S., Kukkola, M., Luiro, J., Saarsalmi, A., Tamminen, P. & Tveite, B. 11. Logging residue removal after thinning in Nordic boreal forests: Long-term impact on tree growth. Forest Ecology and Management 261: Jakobson, S., Kukkola, M., Mälkönen, E. & Tveite, B. 00. Impact of whole-tree harvesting and compensatory fertilization on growth of coniferous thinning stands. Forest Ecology and Management 129: Kukkola, M. & Mälkönen, E Puunkorjuun vaikutus maan viljavuuteen. Julkaisussa: Mälkönen, E. (toim.). Ympäristömuutos ja metsien kunto. Metsien terveydentilan tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja - The Finnish Forest Research Institute, Research Papers 691: Proe, M.F., Cameron, A.D., Dutch, J.Christodoulou, X.C The effect of whole-tree harvesting on the growth of second rotation Sitka spruce. Forestry 69(4):389-1 Saarsalmi, A., Tamminen, P., Kukkola, M. & Hautajärvi, R. 10. Whole-tree harvesting at clear-felling: impact on soil chemistry, needle nutrient concentrations and growth of Scots pine. Scandinavian Journal of Forest Research 25(2): Saksa, T., Tervo, L. & Kautto, K. 02. Hakkuutähde ja metsänuudistaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 851. ISBN ISSN Smolander, A., Kitunen, V., Tamminen, P. & Kukkola, M. 10. Removal of logging residue in Norway spruce thinning thinning stands: Long-term changes in organic layer properties. Soil Biology & Biochemistry 42: Wall, A. & Hytönen, J. 11. The long-term effects of logging residue removal on forest floor nutrient capital, foliar chemistry and growth of a Norway spruce stand. Biomass & Bioenergy 35:

Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon

Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon Metlan työraportteja 289: 75 84 9 Energiapuun korjuun vaikutus metsämaan ominaisuuksiin

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7

Lisätiedot

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa

Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jukka Nerg Timo Saksa Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Saksa, T. & Nerg, J.

Lisätiedot

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: 135 141 15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Pentti Niemistö Tiivistelmä

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Hakkuutähteitä hyödynnetään biopolttoaineena

Hakkuutähteitä hyödynnetään biopolttoaineena Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Heljä-Sisko Helmisaari, Mikko Kukkola, Jukka Luiro, Anna Saarsalmi, Aino Smolander ja Pekka Tamminen Hakkuutähteiden korjuu muuttuuko typen saatavuus? e

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle NordGen Metsä teemapäivä Laatua ja monimuotoisuutta metsänuudistamiseen Jouni Partanen 1 Jouni Partanen Taustaa Paakkutaimien

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

ACTA FORESTALIA FENNICA

ACTA FORESTALIA FENNICA ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 137, 1974 Bacteria isolated from injuries to growing spruce trees (Picea abies (L.) Karst.) Kasvavien kuusien vaurioista eristetyt bakteerit Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/211 Jari Miina, Timo Saksa ja Sauli Valkonen Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla e e m t Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen viljavuudeltaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy Tuula Piri Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen e e m t Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy kokonaan tyvilaholta. Pahimmat tyvilahokohteet löytyvät läheltä rannikkoa viljavilta, soistumattomilta

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston

Lisätiedot

Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin

Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla

Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa Timo Saksa Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla Saksa, T. 2011. Kuusen

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat

Lisätiedot

ACTA FORESTALIA FENNICA

ACTA FORESTALIA FENNICA ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 149, 1976 PENIOPHORA GIGANTEA (Fr.) MASSEE AND WOUNDED SPRUCE (PICEA ABIES (L.) KARST.) PART II PENIOPHORA GIGANTEA JA KUUSEN VAURIOT OSA II Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

The effect of harvesting method on the nutrient content of logging residues in the thinning of Scots pine stands on drained peatlands

The effect of harvesting method on the nutrient content of logging residues in the thinning of Scots pine stands on drained peatlands Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2015 Suo 66(1): 1 12 Suo 66(1) Research 2015 articles 1 The effect of harvesting method on the nutrient content of logging residues in the thinning

Lisätiedot

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Metsämaat happamoituvat hitaasti mm. maannosprosessien

Metsämaat happamoituvat hitaasti mm. maannosprosessien Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s s e l o s t e i t a Pekka Tamminen ja John Derome Kangasmaan ominaisuuksien ajalliset muutokset Etelä- Suomessa Seloste artikkelista: Tamminen, P. & Derome, J.

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Katri Himanen Metla Suonenjoki Taimitarhapäivät, 23.1.2014 Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Kuusen siementen liotusta

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Antti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla

Antti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla Antti Rantala Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta kivennäismailla Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)

Lisätiedot

Pelletizing trials Autum 2008

Pelletizing trials Autum 2008 Pelletizing trials Autum 2008 Simo Paukkunen NKUAS simo.paukkunen@pkamk.fi Raw material Basic information Logging residues from spruce (Picea abies [L.] Karst.) dominant final cuttings, harvested in spring

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuspäivän avaus. Eero Kubin. Layout Tuula aspegren

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuspäivän avaus. Eero Kubin. Layout Tuula aspegren Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Tutkimuspäivän avaus Eero Kubin Layout Tuula aspegren Ympäristötietotalo, Oulun yliopisto 4.12.2014 Metsäntutkimuspäivien pitkä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula Jaakkola

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa

Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa Metsätieteen aikakauskirja 2/27 Risto Heikkilä ja Sauli Härkönen Hirvivahingot ja hirvikanta Johdanto Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa niistä bioottisista tuhonaiheuttajista, joihin voidaan

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset. Eero Kubin

Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset. Eero Kubin Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset Eero Kubin Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelman (BIO) loppuseminaari Kulttuuriareena Gloria, Helsinki 19.4.2012 Sisältö 1. Tausta

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Lisätiedot

Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin?

Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin? Haasteena metsätalouden dynamiikka - ekosysteemimallinnuksesta mallinnusekosysteemiin? Tuula Nuutinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012 Perinteinen ekosysteemin

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus 1 Teppo Tutkija 9.2.2016 Kuusi ei kuki runsaasti joka vuosi, ja erityisesti heikon tai keskinkertaisen kukinnan vuosina kaikki siemenaiheet eivät pölyty. Hedelmöittymättömät siemenaiheet kehittyvät kuitenkin

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa

Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa Metsätieteen aikakauskirja 1/1 Ilkka Vanha-Majamaa Metsätalouden vaikutus kasvillisuuteen e e m t Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa on otettava huomioon muutokset maankäytössä.

Lisätiedot

Konekylvön omavalvontaohje

Konekylvön omavalvontaohje Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko

Lisätiedot

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen

Lisätiedot

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan

Lisätiedot

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m

Lisätiedot

t a i m i uutiset 4/ 2006 Tässä numerossa KUUSEN PAAKKUTAIMIEN KASVATUS KESÄISTUTUKSEEN

t a i m i uutiset 4/ 2006 Tässä numerossa KUUSEN PAAKKUTAIMIEN KASVATUS KESÄISTUTUKSEEN t a i m i uutiset 4/ 2006 Tässä numerossa KUUSEN PAAKKUTAIMIEN KASVATUS KESÄISTUTUKSEEN RAUDUSKOIVUN SILMUN- MUODOSTUKSEN AJANKOHTA ETELÄ- JA POHJOIS-SUOMESSA HEINÄNTORJUNTATULOKSIA PELLONMETSITYKSESSÄ

Lisätiedot

*Name in English Long term effects of stump harvesting on nutrient and carbon balances

*Name in English Long term effects of stump harvesting on nutrient and carbon balances 1. Hankkeen yleistiedot *Tunnus Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi (tutkimus/yrt/eu/palveluhanke) 3588-01 2012 2016 Eero Kubin TUT *Nimi Kantojen noston pitkäaikaisvaikutukset ravinne- ja hiilitaseisiin *Name

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen

Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Juho Rantala ja Veli-Matti Saarinen Juho Rantala Veli-Matti Saarinen Istutuskoneinvestointi alueyrittäjän näkökulmasta Rantala, J. & Saarinen,

Lisätiedot

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Haapastensyrjän Rotupuisto Lopella 1980-luvun alussa Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike

Lisätiedot

Lapin Kansa 18.4.2014. Photo: P. Yliniemi

Lapin Kansa 18.4.2014. Photo: P. Yliniemi Talous hoidettaessa metsää eri- vs tasaikäisenä Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos http://www.helsinki.fi/metsatieteet/yhteystiedot/professorit/tahvonen.html Sisältö Metsien käyttö

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, rakenne ja alkukehitys Lapin yksityismetsissä

Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, rakenne ja alkukehitys Lapin yksityismetsissä Hyppönen & Hyvönen Metsätieteen aikakauskirja Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, rakenne ja alkukehitys Lapin yksityismetsissä t u t k i m u s a r t i k k e l i Mikko Hyppönen Mikko Hyppönen

Lisätiedot

A. v> X A. FORESTALIA FENNICA

A. v> X A. FORESTALIA FENNICA A. v> X A. FORESTALIA FENNICA Vol. 114, 1971 Lannoituksen ja sarkaleveyden vaikutus rämeen uudistumiseen ja taimien kasvuun Effect of fertilization and ditch spacing on regeneration and seedling growth

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Jari Takkinen KUUSEN VILJELYTYÖN LAATU METSÄNHOITOYHDISTYS SISÄ-SAVON ALUEELLA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Jari Takkinen KUUSEN VILJELYTYÖN LAATU METSÄNHOITOYHDISTYS SISÄ-SAVON ALUEELLA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Jari Takkinen KUUSEN VILJELYTYÖN LAATU METSÄNHOITOYHDISTYS SISÄ-SAVON ALUEELLA Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Lisätiedot

trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa.

trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa. Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Atte Komonen Atte Komonen, Arto Laatikainen, Maarit Similä ja Petri Martikainen Ytimennävertäjien kasvainsyönti trombin kaataman suojelumännikön ympäristössä

Lisätiedot

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?

Lisätiedot

Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uudistusalalla

Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uudistusalalla Metsätieteen aikakauskirja Saksa Männyn istutustaimien menestyminen... t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa Timo Saksa Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uudistusalalla Saksa, T. 1998.

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAATALOUS-METSÄTIETEELINEN TIEDEKUNTA METSÄTIETEIDEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAATALOUS-METSÄTIETEELINEN TIEDEKUNTA METSÄTIETEIDEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAATALOUS-METSÄTIETEELINEN TIEDEKUNTA METSÄTIETEIDEN LAITOS KUUSEN VARHAISKEHITYS 5-17-VUOTIAILLA KÄÄNTÖMÄTÄSTYSKOHTEILLA MAASTO- JA PAIKKATIETOAINEISTOIHIN PERUSTUVA PITUUSKEHITYKSEN

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Ville Kankaanhuhta, Fred Kalland ja Heikki Smolander Uudistamistuloksen laatu Etelä-Suomen yksityismetsissä ja keskeisimmät kehittämiskohteet

Lisätiedot