14 Kannonnostoalojen lehtipuun määrä ja sen vaihtelu
|
|
- Reino Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: Kannonnostoalojen lehtipuun määrä ja sen vaihtelu Timo Saksa Tiivistelmä Laajamittainen kantojennosto alkoi Etelä-Suomessa 2000-luvun alussa. Tutkimuksessa selvitettiin uudistamistulosta ja erityisesti koivun luontaista taimettumista kannonostoaloilla verrattuna mätästäen muokattuihin aloihin. UPM-Kymmenen mailta mitattu tutkimusaineisto koostui 37:stä, 4 9 vuotta vanhasta kannonnostoalasta ja 10:stä vastaavan ikäisestä tavanomaisesti muokatusta uudistusalasta, joilta kantoja ei nostettu. Kannonostoaloilla rikkoutuneen maanpinnan osuus oli tavanomaisesti muokattuja aloja suurempi ja luontainen taimettuminen näytti jatkuvan kannonnoston jälkeen tavanomaista maanmuokkausta pidempään. Koivun taimettuminen oli kannonnoston jälkeen runsaampaa (keskimäärin koivua hehtaarilla) kuin tavanomaisesti muokatuilla aloilla (keskimäärin koivua hehtaarilla), mutta suuren hajonnan vuoksi keskiarvot eivät eronneet toisistaan. Aineistosta laaditun sekamallin mukaan koivun taimettuminen oli runsainta hienojakoisilla, kosteilla kivennäismailla sekä turvepintaisilla kohteilla. Kannonnoston/muokkauksen jälkeisen touko-kesäkuun lämpöisyys ja seuraavan kesän touko-kesäkuun sateisuus edistivät koivun taimettumista. Abstract In southern Finland, large-scale stump harvesting from regeneration areas began in the early 2000s. At that time, stump harvesting and additional soil scarification for planting was performed simultaneously. The aim of this study was to investigate the regeneration result, particularly the outcome of the natural regeneration of birch after stump harvesting, compared to the result achieved on a conventionally soil prepared area without stump lifting. The study material consisted of 37 stumpharvested areas 4 9 years old, and 10 conventionally soil prepared regeneration areas of a corresponding age. In stump-harvested areas, the share of disturbed soil surface seemed remarkably higher and the time for seedling emergence longer than in conventionally soil prepared areas without stump lifting. The number of birch seedlings was somewhat higher after stump lifting (mean birch seedlings ha -1 ) than after conventional soil preparation (mean birch seedlings ha -1 ), but there was huge variation between regeneration areas. Birch regeneration was most abundant on fine textured, moist mineral soils or peat layered spots. The mean temperature in June and July during the first summer, and rainfall in June and July during the second summer after the stump harvest, correlated positively with the abundance of birch seedlings. 129
2 14.1 Johdanto Kannonnostossa maanpintaa rikkoutuu laajemmalta pinta-alalta kuin ilman kantojen nostoa toteutetussa maanmuokkauksessa. Laikkumätästyksessä maanpintaa paljastuu %, mutta kannonnostossa rikkoutuneen maanpinnasta osuuden voidaan arvioida olevan kaksinkertainen, %. Kardellin (1992) 1970-luvun lopulla perustetuilla kannonnostokokeilla (Pallarin kantoharvesteri) vaurioituneen maapinnan osuus oli keskimäärin 67,5 %. Metsätehon pienehkön selvityksen mukaan maata muokkautui % kannonnoston yhteydessä (Strandström 2007). Kardellin (1992) koekentillä (vastaavat keskiarvoltaan eteläisimmän Suomen olosuhteita) kasvipeitteettömän pinnan osuus pieneni kannonnoston jälkeen keskimäärin kymmenellä %-yksiköllä vuodessa ja hänen arvionsa mukaan kasvipeite saavutti maksiminsa yhdeksäntenä kasvukautena. Etelä-Suomen olosuhteissa kasvillisuus valtaa aurausjäljen 5 6 vuoden kuluessa (Kellomäki 1972, Palviainen ym. 2007), mikä vastannee myös mätästysjäljessä tapahtuvaa kasvillisuuden invaasiota. Näin ollen kannonnostojäljessä rikkoutuvan maanpinnan osuus on suurempi ja se pysyy huomattavasti pidemmän ajan osittain kasvipeitteettömänä kuin tavanomaisessa muokkauksessa. Runsas kivennäismaapinnan paljastuminen ja humuskerroksen rikkoontuminen parantaa luontaisen taimettumisen edellytyksiä (esim. Raulo ja Mälkönen 1976, Kotisaari 1982, Saksa 1992). Kardellin (1992) mukaan kannonnostoaloille syntyi 7 8 vuoden kuluessa 1,5 -kertainen määrä luontaisia taimia laikutus- ja äestysaloihin verrattuna. Valtaosa luontaisista taimista oli lehtipuita (keskimäärin 77 %), mutta kannonnosto paransi myös havupuiden taimettumista, joiden osuus nousi kannonnostoaloilla kaksinkertaiseksi (25 %:iin) laikutus- ja äestysaloihin verrattuna (Kardell 1992). Tunnetusti luontainen taimettuminen vaihtelee suuresti kohteiden välillä ja yksittäiselläkin uudistusalalla luontaisen taimettumisen tulos on yleensä tilajärjestykseltään hyvin ryhmittäinen. Maaperän kosteuden sekä siemennyskykyisen reunametsän läheisyyden tiedetään vaikuttavan positiivisesti luontaiseen taimettumiseen (esim. Kardell 1992). Lisäksi siemenen itämisajankohdan ja sirkkataimien alkukehityksen aikaiset sääolosuhteet vaikuttavat oleellisesti luontaiseen taimettumiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kantojen korjuu vaikuttaa hakkuualan luontaiseen taimettumiseen. Kannonnostoalojen luontaisen taimettumisen arvioimiseksi ja sen vaihteluiden selvittämiseksi mitattiin taimettumistulos 4 9 vuotta sitten tehdyiltä kannonnostoaloilta. Vertailuksi mitattiin samalta maantieteelliseltä alueelta tavanomaisilta, mätästäen muokatuilta aloilta luontaisen uudistamisen tulos Aineisto ja menetelmät Aineiston yleiskuvaus Tutkimuksen aineistoksi pyrittiin saamaan edustava otos 2000-luvun alun kannonnostoaloja. UPM-Kymmenen Metsän uudistamisinventoinnin rekisteristä pyrittiin etsimään uudistusalat, joilta kannot oli nostettu vuosien aikana. Kannonnostoa ei kuitenkaan oltu rekisteröity systemaattisesti uudistamisinventointiaineistoon (tai muuhunkaan rekisteriin) ja näin suunnatun otoksen tekeminen kaikista UPM-Kymmene Metsän kannonnostokohteista ei onnistunut. Sen sijaan mitattavat kannonnostokohteet määritettiin metsänhoitoesimiesten toimesta vuosien kuusen istutusaloista UPM-Kymmenen Metsän kuuden eteläisen piirin alueelta. Mitatut kohteet sijaitsivat Etelä-Karjalan (Suomenniemi), Kymenlaakson (Anjalankoski, Jaala, Iitti, Kotka), Etelä-Savon (Mäntyharju, Hirvensalmi), Pirkanmaan (Juupajoki, Kuhmalahti, Orivesi) ja Keski-Suomen (Joutsa, 130
3 Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia) maakunnissa (kuva 14.1). Kaikkiaan syksyllä 2008 ja 2009 mitattiin 37 kannonnostoalaa sekä 10 verrokkialaa kohteista, joista kantoja ei ollut nostettu. Kannonnostot oli tehty vuosina Pääosa niistä oli tehty joko kesällä tai syksyllä. Vain neljässä kohteessa nosto oli tehty ennen kesäkuun alkua. Verrokkialoilla maanmuokkaus oli tehty vuosina ja pääosa näistä oli syksyllä muokattuja. Kannonnostoaloista pääosa oli istutettu joko kesällä (21 kohdetta) tai syksyllä (10 kohdetta). Verrokkialoista valtaosa oli istutettu keväällä tai aivan alku kesästä (8 kohdetta). Kannonnostokohteista yhdeksän oli istutettu koneella. 65 N 60 N 21 E 30 E Kuva Kohteiden sijainti Etelä-Suomessa (kannonnostoala = vihreä ympyrä, verrokkiala = ruskea ympyrä). Kannonnosto- ja verrokkialojen välillä ei ollut eroa hakkuun ja istutuksen välillä kuluneessa ajassa (keskimäärin 17 kuukautta), mutta kannonnostoaloilta löytyi pisin (35 kk) hakkuun ja viljelyn välinen aika. Hakkuun jälkeen kantojen nosto oli tehty keskimäärin 10 kuukauden kuluttua. Kannonnostosta / maanmuokkauksesta (verrokkialat) kuluneiden kasvukausien määrä vaihteli neljästä yhdeksään (taulukko 14.1). Valtaosalla mittauskohteista oli kulunut 5 7 kasvukautta kannonnostosta / muokkauksesta uudistamistuloksen mittaukseen (34 alaa). Taulukko Aineiston jakautuminen kannonnostosta/muokkauksesta kuluneiden kasvukausien mukaan. Kasvukausia Kannonnostoalat Verrokkialat Yhteensä Inventointimenetelmä ja aineiston analysointi Tutkimuskohteilta taimikon tila mitattiin metsänuudistamisen laadun seurannassa käytetyllä inventointimenetelmällä (Saksa & Kankaanhuhta 2007). Inventoinnissa käytettiin linjoittaista tasavälistä ympyräkoealaotantaa, jossa koealan koko oli 20 m 2 (säde 2,52 m). Mitattujen koealojen lukumäärä vaihteli uudistusaloittain 13:sta 21:een. Kultakin koealalta määritettiin koealan edustaman alan kasvupaikkaluokka (lehto, lehtomainen, tuore, kuivahko, kuiva / vastaava turvemaiden luokitus), maalaji (karkea, keskikarkea, hieno, turve), muokkaustapa (laikutus, mätästys, kannonnosto) sekä arvioitiin oliko kivisyys tai märkyys alentaneet uudistamistulosta. Koealoilta laskettiin kasvatettavien, taimikonhoidossa jäävien istutustaimien sekä kasvatettavien luontaisten taimien lukumäärä puulajeittain sekä taimien kokonaismäärä puulajeittain (mänty, kuusi, koivu, muut) eritellen. 131
4 Havupuutaimikon kehitystä haittaavan lehtipuuston määrän tarkemmaksi arvioimiseksi mitattiin kaksi metrin säteistä ympyräkoealaa, jotka sijoitettiin inventointilinjalle 2 metrin päähän varsinaisen inventointikoealan keskipisteestä. Näiltä vesakkokoealoilta määritettiin maalaji (kuten koko koealalta), mitattiin humuksen paksuus (cm) sekä määritetään pohjakerroksen laji sekä laskettiin erikseen koivujen, leppien ja muiden lehtipuiden versojen ja perkauskantojen lukumäärät. Aineiston analysointivaiheessa liitettiin kannonnostoa / maanmuokkausta seuranneiden kolmen kasvukauden touko-, kesä-, heinä- ja elokuun sademäärät ja keskilämpötilat (Ilmatieteen-laitos; Venäläinen ym. 2005) kunkin uudistusalan sijainnin perusteella. Aineiston perusanalysoinnissa käytettiin SPAW ohjelmistoa ja koivun tiheyttä selitettiin MLWin-ohjelmistolla laaditulla sekamallilla, jossa voitiin ottaa huomioon aineiston hierarkkinen rakenne (vesakkokoeala taimikoeala taimikko) Tulokset Uudistamistulos Kasvatuskelpoisten istutustaimien keskitiheys oli kappaletta hehtaarilla sekä kannonnostoaloilla että verrokkialoilla (vaihteluväli , kuva 14.2). Kasvatettavan puuston kokonaistiheyteenkään kantojen nosto ei aiheuttanut eroa. Lehtomaisen kankaan kohteilla taimikoiden keskimääräinen tiheys oli tainta hehtaarilla (vaihteluväli ) ja tuoreen kankaan kohteilla tainta hehtaarilla (vaihteluväli ). Ainoa ero kasvatettavan puuston tiheydessä oli luontaisen kuusen taimien vähäisempi määrä (112±134) tuoreen kankaan kannonnostoaloilla verrattuna verrokkialoihin (241±143; F=6,289, p=0,017). Istutuksesta kuluneen ajan suhteen taimikoiden tiheyden vaihtelu oli vähäistä Taimia/ha Kannonnostoalat Verrokkialat Koivu Kuusi Mänty Istutetut Kuva Kasvatuskelpoisten istutustaimien sekä luontaisen männyn, kuusen ja koivun taimien määrä kannonnosto- ja verrokkialoilla keskimäärin. Janalla on kuvattu kasvatuskelpoisten taimien kokonaismäärän vaihtelua (keskihajonta) taimikoiden välillä. Tuoreen kankaan kannonnostoaloilla istutustaimien osuus taimikonhoidon jälkeisestä runkoluvusta oli 69 % kun se verrokkialoilla oli 72 %. Vastaavasti kokonaan istutustaimettomien koealojen osuus oli 3,7 % kun se verrokkialoilla jäi 2,5 %:iin. Koivun osuus taimikonharvennuksen jälkeisestä puustosta oli kannonnostoalan taimikossa keskimäärin 5,5 % (vaihteluväli 0 24 %), kun se verrokkialoilla oli 2,6 % (vaihteluväli 0 10 %). Puhtaiden havupuutaimikoiden osuus oli kannonnostoaloilla 30 % kun se verrokkialoilla oli 50 %. Kuusen taimikoiden keskipituuden kehityksessä ei havaittu eroa kannonnoston ja tavanomaisen mätästyksen välillä. Mitattujen taimikoiden keskipituudet noudattelivat melko hyvin aiemmin laikkumätästysaloille laskettu pituuskehitysmallia (Saksa ym. 2005). 132
5 Lehtipuiden taimettuminen Lehtipuiden tiheys oli suurempi kannonnostoaloilla (keskimäärin /ha, vaihteluväli /ha) kuin verrokkialoilla ( /ha, /ha), mutta vaihtelu oli niin suurta, ettei ero muodostunut tilastollisesti merkitseväksi (kuva 14.3). Kannonnostokohteilla koivun määrä näyttää kasvavan pidempään kuin tavanomaisesti muokatuilla uudistusaloilla Koivun tiheys, taimia/ha Koivun tiheyttä selittävän sekamallin mukaan kasvupaikan kosteus (maan hienojakoisuus, turvepeitteisyys ja rahkasammalten esiintyminen) lisäsi koivun tiheyttä. Samoin ensimmäisen kasvukauden touko-kesäkuun lämpötila ja toisen kasvukauden alun sateisuus johti korkeaan koivun tiheyteen Kasvukausia kannonnostosta/muokkauksesta Kuva Koivun taimien määrä kannonnosto- (oranssi) ja verrokkialoilla (vihreä). Puolet kunkin luokan havainnosta on kuvaan piirretyn laatikon sisällä ja mediaaniarvo on merkitty poikkiviivalla. Taulukko Koivun taimien määrää selittävä sekamalli. Analyysissä ovat mukana yli 4 vuotta vanhat kohteet (n=43). Kiinteä selittäjä / parametri Estimaatti (keskivirhe) χ 2 -arvo p-arvo Vakio, β 0-2,100 (1,383) 2,305 0,129 Maalaji (ref. keskikarkea) 11,926 <0,001 Maalaji hieno, β 1 0,216 (0,118) Maalaji turve, β 2 0,656 (0,206) Pohjakerroksen laatu (ref. karike) 25,544 <0,001 Pohjakerroksen laatu rahkasammal, β 3 0,471 (0,154) Pohjakerroksen laatu muu sammal, β 4 0,415 (0,093) Pohjakerroksen laatu muu, β 5 0,050 (0,129) Ens. kasvuk. lämpötila (touko-kesä), β 6 0,221 (0,102) 4,743 0,029 Toisen kasvuk. sademäärä (touko-kesä), β 7 0,008 (0,004) 4,138 0,042 Satunnaisosa Uudistusalavarianssi, σ 2 u 0,344 (0,093) Koealavarianssi, σ 2 v 0,747 (0,082) Havaintomäärät Uudistusalataso, N k 43 Koealataso, N jk 683 Vesakoealataso, N ijk Tulosten tarkastelu Kannonnoston jälkeen syntyi runsaammin mäntyä ja lehtipuuta (koivua) kuin tavanomaiselle laikkumätästetylle kuusen uudistusalalle. Lehtipuun määrä oli keskimäärin 1,3 -kertainen kannonnostoaloilla verrattuna tavanomaisesti muokattuun alaan. Uudistusalojen välinen vaihtelu ( koivua /ha) oli kuitenkin niin suurta, ettei tämä ero osoittautunut tilastollisesti merkitseväksi. Kannonnoston luontaista taimettumista edistävä vaikutus jäi tässä aineistossa Kardellin (1992) 133
6 saamaa tulosta pienemmäksi. Eroa voivat selittää kannonnostolaitteissa ja -jäljessä tapahtuneet muutokset sitten 1970-luvun sekä aineistojen väliset kasvupaikkaerot (tämän tutkimuksen aineistot Kardellin (1992) aineistoa viljavimmilla mailla). Kannonnostoaloilla lehtipuun taimettuminen näyttäisi jatkuvan pidempään kuin tavanomaisessa muokkausjäljessä. Tavanomaisen laikkumätästyksen jälkeen lehtipuun määrä saavuttanee maksiminsa 5 6 ensimmäisen vuoden aikana (Lehtosalo ym. 2010), mutta kannonnostoaloilla suurimmat lehtipuun tiheydet löytyivät tätä vanhemmilta kohteilta. Kannonnostossa avataan pintaalaltaan enemmän kivennäismaata kuin laikkumätästyksessä, mikä selittää osaltaan pitkää koivun taimettumisaikaa. Kuusen istutustulokseen ei kannonnostolla ollut vaikutusta tässä aineistossa. Taimikonhoidon jälkeisen kasvatettavan puuston arvioitiin olevan hieman koivuvaltaisempi kannonnostoaloilla kuin tavanomaisesti laikkumätästetyllä kohteella. Lehtipuun osuuden kasvatettavassa puustossa arvioitiin nousevan 2,5 %:sta 5,5 %:iin kannonnostosta johtuen. Kasvatettavan puuston lehtipuuosuuteen vaikuttaa suuresti taimikonhoidon ajoitus. Jos taimikonhoito myöhästyy, nousee lehtipuun osuus kasvatettavassa puustossa merkittävästi. Kannonnostoaloilla lehtipuun osuuden kasvu taimikonhoidon viivästyessä tulee runsaammasta lehtipuun määrästä johtuen olemaan nopeampaa kuin tavanomaisesti muokatuilla aloilla. Kirjallisuus Kardell, L Vegetationsförändringar, plantetablering samt bärproduktion efter stubb- och ristäkt. Institutionen för skoglig landskapsvård. Rapport s. Kellomäki, S Maanpinnan reliefin ja kasvillisuuden kehityksestä aurauksen jälkeisinä vuosina Perä-Pohjolan metsänuudistusaloilla. Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen laitos. Tiedonantoja s. Kotisaari, A Metsän luontaisen uudistamisen tutkiminen. Esitutkimusraportti. Helsingin yliopisto. Metsänhoitotieteen laitos. Tiedonantoja s. Lehtosalo, M., Mäkelä, A. & Valkonen, S Regeneration and tree growth dynamics of Picea abies, Betula pendula and Betula pubescens in regeneration areas treated with spot mounding in southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 25(3): Palviainen, M., Finér, L., Laurén, A., Mannerkoski, H., Piirainen, S. & Starr, M Development of ground vegetation biomass and nutrient pools in a clear-cut disc-plowed boreal forest. Plant Soil 297: Raulo, J. & Mälkönen, E Koivun luontainen uudistaminen muokatulla kangasmaalla. Folia forestalia s. Saksa, T Männyn istutustaimikoiden kehitys muokatuilla uudistusaloilla. Abstract: Development of Scots pine plantations in prepared reforestation areas. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja - The Finnish Forest Research Institute, Research Papers s. Saksa, T., Heiskanen, J., Miina, J., Tuomola, J. & Kolström, T Multilevel modelling of height growth in young Norway spruce plantations in southern Finland. Silva Fennica 39(1): Saksa, T. & Kankaanhuhta, V Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä- Suomessa. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä. 90 s. Strandström, M Kannonnoston vaikutus uudistusalan vesakoitumiseen. Metsänuudistaminen ja bioenergian korjuu. Pohjoismaisen metsätalouden siemen- ja taimineuvoston (NSFP) teemapäivä. Moniste 6 s. Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Pirinen, P. & Drebs, A A basic Finnish climate data set description and illustrations. Finnish Meteorological Institute, Reports 2005:5. 27 s. 134
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotKANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotKuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jukka Nerg Timo Saksa Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Saksa, T. & Nerg, J.
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotProsessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Kaisa Särkkä-Pakkala ja Heikki Smolander Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön e e m t a Systemaattinen laatutyö parantaa tulosta Prosessiteollisuudessa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa Timo Saksa Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla Saksa, T. 2011. Kuusen
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotJuurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?
Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotKuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina 2000-2011.
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla
LisätiedotPuuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Urban
LisätiedotMetsän uudistuminen pienaukkohakkuussa
Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa Sauli Valkonen 16.10.2019 Häiriödynamiikkahanke: monimuotoisuutta metsänhoidossa suojelun rinnalla Suojelu- ja METSO-alueiden lisäksi tarvitaan monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Lisätiedot16 Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista 10-vuotiaissa kuusen taimikoissa
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/14/mwp289.htm Metlan työraportteja 289: 142 146 16 Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotTaimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/211 Jari Miina, Timo Saksa ja Sauli Valkonen Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla e e m t Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen viljavuudeltaan
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotLaadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Ville Kankaanhuhta, Fred Kalland ja Heikki Smolander Uudistamistuloksen laatu Etelä-Suomen yksityismetsissä ja keskeisimmät kehittämiskohteet
LisätiedotMuuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
LisätiedotVäljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?
LisätiedotJarkko Saari. Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella
Jarkko Saari Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalouden yksikkö Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN
LisätiedotLaatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun
Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun MMT Timo Saksa Jyväskylä 21.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatutyön peruselementit Jatkuva kehittäminen PDCA ympyrä Systeeminäkökulma
Lisätiedot15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: 135 141 15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Pentti Niemistö Tiivistelmä
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
LisätiedotMaanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen
Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio,
LisätiedotLaatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa
Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)
LisätiedotMotti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa
Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotMetsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla
Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty
LisätiedotHyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
LisätiedotPerkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jari Miina Timo Saksa Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa Saksa, T. & Miina,
LisätiedotKustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotTervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu
Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa
2007 Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa Metsänuudistamisen laadun hallinta -hankkeen loppuraportti Timo Saksa ja Ville Kankaanhuhta Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotKantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi
Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi Kuva: Hannu Jurkkala, 2006 Saana Kataja-aho Bio- ja ympäristötieteiden laitos
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotKonekylvön omavalvontaohje
Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotTaimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot
Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
Lisätiedotmetsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011
Laatutyön menetelmät ete ätja vaikuttavuus uus metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotTurvemaiden metsänuudistamisketjut
Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,
LisätiedotKantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset. Eero Kubin
Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset Eero Kubin Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelman (BIO) loppuseminaari Kulttuuriareena Gloria, Helsinki 19.4.2012 Sisältö 1. Tausta
LisätiedotOnnistunut metsänuudistaminen
Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotMännyn kylvötaimikoiden kehittyminen aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella
Tero Asunmaa Männyn kylvötaimikoiden kehittyminen 2004 2008 aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalousinsinööri (AMK) 2 SEINÄJOEN
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotVesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Lisätiedotonnistuminen Lapissa
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotLaiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin
Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotNUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ
NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka
LisätiedotLuontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
LisätiedotSatelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotToiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
LisätiedotKUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2005 MMM Ari
Lisätiedot