Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taimikonhoito 19.12.2014 TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus."

Transkriptio

1 Taimikonhoito Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA Termit ja menetelmät TAIMIKONHOITO Hoidon tarve ja vaikutus Kustannukset Suositukset 1

2 YLEISTÄ TAIMIKONHOIDOSTA Hakkuutulojen NA (3 %), /ha Taimikonhoidon vaikutus hakkuutulojen nykyarvoon Kuusikko, MT Männikkö, VT Taimikonhoito nostaa huomattavasti hakkuutulojen nykyarvoa; tuoreen kankaan kuusikossa n. 1 /ha ja kuivahkon kankaan männikössä n. 6 /ha. (Hämäläinen ym. 213) Karumpi kasvupaikka pienentää kannattavan taimikonhoitoinvestoinnin rajaa. Toisaalta karummat kasvupaikat ja männyntaimikot ovat keskimäärin reheviä kuusikoita huomattavasti edullisempia hoitaa. 2

3 Kustannusindeksi, 1985 = Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu Taimikonhoidon reaaliset yksikkökustannukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 2 vuoden aikana. Samaan aikaan istutus on säilyttänyt kustannustasonsa ja puunkorjuukustannukset ovat puolittuneet Vuosi Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja TAIMIKONHOIDON TERMIT JA MENETELMÄT 3

4 Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Pintakasvillisuuden torjunta Uudistaminen Pintakasvillisuuden torjunta Torjutaan 2 4-vuotiaassa taimikossa tuotantopuustoa haittaavaa pintakasvillisuutta. Menetelminä mekaaninen torjunta polkemalla tai niittämällä ja kemiallinen torjunta lehtivaikutteisilla herbisideillä. Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Pintakasvillisuuden torjunta Uudistaminen 4

5 Varhaisperkaus Poistetaan noin metrin pituisesta, 4 6-vuotiaasta taimikosta tuotantopuustoa haittaava puusto. Menetelmiä ovat reikäperkaus, täysperkaus tai koneellinen kitkentä. Varhaisperkausta seuraa usein 5-1 vuoden päästä myöhempi taimikonhoito. Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Pintakasvillisuuden torjunta Uudistaminen Myöhempi taimikonhoito Poistetaan 2 7-metrisestä taimikosta tuotantopuustolle haitalliset puut ja harvennetaan tuotantopuusto tavoitetiheyteen, jossa metsikkö kasvatetaan ensiharvennukseen saakka. Myöhempi taimikonhoito Usein puhutaan myös taimikonharvennuksesta. Varhaisperkaus Pintakasvillisuuden torjunta Uudistaminen 5

6 TAIMIKONHOIDON VAIKUTUKSET JA TARVE Metsä usein uudistuu, mutta ilman sopivia toimenpiteitä sen mahdollistama hyöty voi jäädä suurelta osin käyttämättä. Kasvu kohdistuu nuorina nopeakasvuisiin vähäarvoisiin lajeihin. Viljelyllä ja taimikonhoidolla metsikön kasvu kohdistetaan mahdollisimman tehokkaasti paljon hyötyä tuottaviin lajeihin. Metla/Erkki Oksanen 6

7 Pintakasvillisuuden torjunta Muokkausmenetelmä ja pintakasvillisuudenkilpailu Heinimistarve 3-vuotiaissa kuusen istutustaimikoissa Lehtomainen Tuore Osuus taimikoista, % Laikutus Äestys Mätästys Kuva Oksanen/Metla Mätästysaloilla selvästi vähemmän pintakasvillisuuden torjuntatarvetta kuin laikutustai äestysaloilla. Kuva Oksanen/Metla

8 Pintakasvillisuuden torjuntamenetelmät Pintakasvillisuutta voi torjua mekaanisesti joko polkemalla tai niittämällä ja kemiallisesti lehtivaikutteisilla herbisideillä. Heinimisen tarve on suurimmillaan 2-4 kuluessa istutuksesta. Heinimisen vaikutus on parhaimmillaan keskikesällä. Syksyllä tehty heiniminen on parempi vaihtoehto kuin keväällä tehty työ Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - pintakasvillisuuden kilpailun vaikutukset - lähtökohtana pintakasvillisuuden haitan minimointi maanmuokkauksella ja / tai kookkaan taimimateriaalin käytöllä Timo Saksa

9 Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Kemiallisella pintakasvillisuuden torjunnalla mätästystäkin parempi taimien kasvuun (valkokuusi). Mätästyksellä parempi elossa olo kuin pelkällä kemiallisella pintakasvillisuuden torjunnalla. Timo Saksa Rungon tilavuus 5 vuotta istutuksesta Timo Saksa Boateng ym. 29 Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Kemiallinen pintakasvillisuuden lisäsi pellonmetsityksellä (täyskyntö) kuusten pituuskasvua %, läpimitankasvua % ja tilavuutta % ensimmäisen 15 vuoden aikana. Paljonko hyvällä pintakasvillisuuden torjunnalla voitaisiin parantaa istutustaimien elossa oloa ja kasvua? Timo Saksa Puuston tilavuus m3/ha Puuston tilavuus 15 vuoden iässä Timo Saksa Käsittelemätön 1 kerta 2-kerta 3-kerta Torjuntaintensiteetti Hytönen & Jylhä 28 9

10 Varhaisperkaus Taimikonhoidon tarve muodostuu, kun metsikköön syntyy tuotantopuuston lisäksi tuotantopuustolle haitallista nopeakasvuista lehtipuustoa. Metla/Erkki Oksanen 4 3 Vesakko Pituus, dm 2 1 Koivu Mänty Kuusi Metla/Erkki Oksanen Metsikön ikä, v Lähde: Björkdahl 1983, Varmola 1983, Kaila ym. 26 1

11 Lehtipuuston kilpailun vaikutus havupuihin (1,5 2 m) Läpimitan kasvuun 1 Suhteellinen läpimitta, % Kuusi 8 Mänty Vesakon tiheys, m 2 /ha Latvavaurioihin 1 Piiskausvaurioita, % Mänty 8 Kuusi Vesakon tiheys, m 2 /ha Läpimitta ja pohjapinta-ala mitattu 35 cm:n korkeudelta; 1 m 2 /ha = yksi 6,3 cm:n puu tai kolme 3,7 cm:n puuta alle metrin etäisyydellä (Walfridsson 1976) Varhaisperkaus Parantaa taimikon kasvua Vähentää kilpailua Vähentää piiskausvaurioita Vähentää hirvituhoja On edullinen toimenpide Metla/Erkki Oksanen Alentaa myöhempiä kustannuksia Tuottaa kohtuullisen koron investoinnille 11

12 Varhaisperkaus - Männikkö Kylvömänniköt tarvitsevat varhaisperkauksen usein jo ennen kuin ne saavuttavat metrin pituuden. Metla/Erkki Oksanen Istutusmänniköiden varhaisperkaus on tarpeen, etenkin jos lehtipuustoa on paljon ja se on kasvamassa männyntaimia pidemmäksi. Varhaisperkaus - Kuusikko Varhaisperkaus on yleensä tarpeellinen 4 6-vuotiaissa noin metrin mittaisissa kuusen taimikoissa Lähde: Uotila ym. (212) 12

13 Tutkimus valkokuusen pituuden ja läpimitan kehityksestä eri perkauskäsittelyillä osoittaa tehokkaan perkauksen lisäävän tuotantopuuston kasvua merkittävästi. 2 1 % Perattu 4 1 % Perattu Pituus, cm % Hoitamaton Tyviläpimitta, mm % Hoitamaton Aika käsittelystä, v Aika käsittelystä, v Lähde: Jobidon Läpimitan kasvu, mm/vuosi Perkaamaton Karttula Jäppilä Kangasniemi Varhaisperattu Kuusen läpimitan kasvu nopeutuu 2-35 % seuraavan 2-3 vuoden aikana varhaisperkauksesta Lähde: Uotila & Saksa

14 6 Läpimitta, cm Vastaavasti varhaisperatut männyntaimikot olivat läpimitaltaan % perkaamattomia järeämpiä myöhemmän taimikonhoidon aikaan. Varhaisperkausikäisiä männyntaimikkoa ei tule vielä harventaa, koska se heikentää puun laatua. Lähde: Miina & Saksa 213 Varhaisperkaus parantaa tuotantopuiden kasvua, koska kilpailu kasvupaikan resursseista, ennen kaikkea vedestä, mutta myös ravinteista ja auringonvalosta helpottuu. Varhaisperkauksella tuotantopuut saavat myös enemmän kasvutilaa, joka vähentää kilpailun aiheuttamia mekaanisia piiskausvaurioita. 14

15 Varhaisperkauksessa puusto vapautetaan ennen kuin se joutuu lehtipuuston voimakkaasti varjostamaksi Taimet ovat elinvoimaisia, eikä kilpailu ole vielä rasittanut taimia Puuston kasvu paranee välittömästi perkauksen jälkeen Toimenpide on myös edullinen, koska poistettava puusto on pienikokoista ja helppoa raivata Vastakohtaisesti viivästyneessä taimikonhoidossa voimakkaasti muuttuvat olosuhteet saattavat aiheuttaa vapautetuille puille shokkireaktion, jolloin puuston elpyminen täyteen kasvuun voi kestää useita vuosia Voimakkaisiin olosuhteiden muutoksiin sopeutumiseen kestää havupuilta muutaman vuoden. Hirvi männyntaimikossa Hirvivahingot ovat suurimpia syitä nuorten männyntaimien kuolleisuuteen (Karlsson ym. 22) Hirvituhot ovat yleisiä metsiköissä, joissa kasvaa paljon lehtipuustoa (Heikkilä & Härkönen 1996, Bergqvist ym. 214) Tehokas taimikonhoito vähentää männiköiden hirvituhoja (Härkönen ym. 1998, 28, Miina & Saksa 213) Metla/Erkki Oksanen Mäntyyn nähden lyhyen lehtipuuston perkaus ei kuitenkaan vaikuta hirvituhoihin (Härkönen 1998) 15

16 Perkaamattoman männikön hirven vaurioittamat taimet Varhaisperatun männikön hirven vaurioittamat taimet Männyntaimikon varhaisperkaus vähensi hirvituhoja lähes 8 % (Härkönen ym. 28) Taimikonhoidon tarve on helposti uusiutuva, koska katkaistut lehtipuut vesovat helposti ja ovat erittäin nopeakasvuisia. Keskimäärin reilu puolet katkaistuista perkausikäisistä kannoista vesoo ja vesoja syntyy tyypillisesti 1 3 kappaletta vesovaa kantoa kohden. Suuremmista kannoista voi syntyä jopa kymmenkunta vesaa. Vesojen kuolleisuus on kuitenkin nopeaa ensimmäisinä vuosina vesomisen jälkeen. Lähde: Johansson 1992a, 1992b 16

17 Kantoläpimitan vaikutus koivun vesomiseen Vesovien kantojen osuus, % 1 (Ferm ym. 1985) Kannon läpimitta, cm Kaatoajankohdan vaikutus vesomiseen Ei vaikutusta vesovien kantojen osuuteen ja vesojen lukumäärään (tulokset ristiriitaisia; juurten ravintovarat, kasvihormonit, säätekijät, yms.). Vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on pienin kesä-heinä-elokuussa kaadettujen puiden vesoilla. Huom! Syksyn vesat vuotta nuorempia. Vesojen pituus, cm Hieskoivu Kaatoajankohta Vesojen pituus, cm Harmaaleppä (Etholén 1974) 25 (Heikinheimo 193) Kaatoajankohta 4 17

18 Työajanmenekki, pv/ha cm Myöhempi 5 cm TH ainoa TH Myöhempi TH VP:n jälkeen VP 4 cm 3 cm 2 cm 1 cm Poistuman tiheys, kpl/ha Poistumaltaan järeät ja tiheät taimikot ovat kalliita hoitaa. Varhaisperkauksessa poistuma on tyypillisesti 1 2 runkoa/ha ja sen keskimääräinen läpimitta on 1 2 cm. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistumaa on hieman vähemmän, mutta sen läpimitta on 3 5 cm luokkaa. Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 21 Varhaisperkaus on tuottavinta keväällä tehtynä kesällä työajanmenekki noin 35 % ja syksyllä noin 18 % suurempi kuin keväällä. Koskinen

19 Taimikonhoidon ajanmenekki nousee taimikon ikääntyessä Kuusi, MT Mänty, VT Ajanmenekki, pv/ha Ajanmenekki, pv/ha Metsikön ikä, vuotta Metsikön ikä, vuotta Myöhempi taimikonhoito 19

20 Myöhempi taimikonhoito Kohdistaa kasvun parhaisiin yksilöihin Nopeuttaa puuston järeytymistä Aikaistaa hakkuita Alentaa hakkuiden korjuukustannuksia Parantaa harvennusten tuottoa Vähentää tuhoriskiä Myöhempi taimikonhoito - Männikkö Myöhemmän taimikonhoidon ajoitus vaihtelee männiköissä paljon kasvatustavoitteista riippuen. Perinteisessä laadukkaan ainespuun kasvatuksessa taimikonharvennusta voi viivästää 5 7 metrin pituuteen, jolloin tavoitellaan noin 2 puun hehtaaritiheyttä. METLA/Erkki Oksanen Aikaisimmillaan männikkö voidaan taas harventaa kahden metrin pituisena yhdistettyyn energia- ja ainespuun kasvatusasentoon 3-4 taimen hehtaaritiheyteen. 2

21 Myöhempi taimikonhoito - Kuusikko Ajallaan varhaisperattu kuusentaimikko voidaan harventaa, kun kuusten valtapituus on 3 4 metriä. Tällöin jätetään runkoa hehtaarille. Hyväkasvuisen ja riittävän tiheän kuusikon latvusto sulkeutuu nopeasti myöhemmän taimikonhoidon jälkeen ja ehkäisee vesojen kasvua ja vähentää ennakkoraivauksen tarvetta. Myöhempi taimikonhoito nopeuttaa tuotantopuuston järeytymistä Havainnollistava esimerkki taimikonhoidon vaikutuksesta ensiharvennusmetsikön puustoon Hoitamaton 4 3 Hoidettu Läpimitta Puita/ha Taimikonharvennuksessa poistetaan huonolaatuiset sekä pienimmät puut. Kasvamaan jääneet tuotantopuut saavat lisää tilaa ja erityisesti niiden läpimitan kasvu kiihtyy. (Pettersson 1998) 42 21

22 Järeys määrittelee puun arvon metsässä pienillä puilla korjuun ja kuljetuksen kustannukset ovat suuremmat kuin puun arvo tuotannossa 1.5 Puun arvo metsässä, /puu (Puun arvo metsässä on hankintahinta (3 /m 3 ), josta on vähennetty korjuukulut).5 Rinnankorkeusläpimitta, cm 43 Taimikonhoidon laiminlyönnin seurauksena metsikössä kasvaa paljon pienikokoista puuta, jonka takia ensiharvennuksen tulos jää heikoksi Puita/ha Kannattavan puunkorjuun raja Hoitamaton arvio EH tuloista: -5 /ha Hoidettu arvio EH tuloista +6 /ha Läpimitta 44 22

23 /ha Varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito Ainoastaan myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia. Siksi varhaisperkauksesta aiheutuu vain vähän kustannuksia koko uudistamisketjua tarkasteltaessa. Koska varhaisperkauksella on useita puunmyyntituloja parantavia vaikutuksia, on se siksi myös kannattava toimenpide tuottaen metsätaloudelle kohtuullisen 4 % sisäisen koron Metsänhoidossa tarvittavat toimenpiteet ja niiden kustannukset riippuvat paljolti aiempien toimenpiteiden toteutustavasta, siksi puhutaan uudistamisketjusta. Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Uudistaminen 23

24 Ennakoivat toimenpiteet - Päätehakkuupuuston kokonaismäärä - Lehtipuun määrä päätehakkuupuustossa (mahdollisuudet poistaa lehtipuu jo viimeisessä harvennuksessa?) Metla / Oksanen Puuston aukkoisuus ja lehtipuun määrä lisäävät pintakasvillisuuden ja vesakon kehitysedellytyksiä Metla / Oksanen Ennakoivat toimenpiteet - Säästöpuiden ja reunametsän lehtipuiden määrä / siemennyskyky - Säästöpuiden valinta ja sijoittelu uudistusalalla L. Haataja 24

25 Uudistamistoimenpiteet - Uudistamistoimenpiteiden nopeus viive uudistamistoimissa aikaistaa ja lisää perkaustarvetta ja viivästyneessä kohteessa voidaan joutua tekemään useampi perkaustoimenpide Metla / Oksanen T. Saksa Uudistamistoimenpiteet Muokkaustavan valinta - Mitä enemmän maanpintaa rikotaan puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa, sitä enemmän saadaan siemensyntyistä lehtipuuta 25

26 Maanmuokkauksen osuus viljellyn uudistamisketjun kokonaiskustannuksista on vain 15-3 % luokkaa Maanmuokkauksella on hyvin kauaskantoiset vaikutukset metsikön kehitykseen ja uudistamisketjun kustannuksiin Kustannustehokas maanmuokkaus minimoi uudistamisketjun kokonaiskustannukset Mätästys vs. äestys

27 Uudistamiskustannukset, uudistamishetken NA 3 % Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus Istutus Maanmuokkaus Maanmuokkausmenetelmän heikkoudet saattavat näkyä taimikonhoidossa perattavan lehtipuuston runsautena. Koko uudistamisketju huomioiden, laikkumätästys on kuusen istutusalueilla äestystä selvästi kustannustehokkaampi ja kannattavampi menetelmä Äestys Laikkumätästys Lähde: Uotila ym. 21 TAIMIKONHOITOSUOSITUKSET 27

28 Varhaisperkaussuositukset Männikkö kylvö tai luontainen Männikkö istutettu Kuusikko Istutettu 4-6- vuotiaana 4-6- vuotiaana 4-6- vuotiaana Noin,5 metrin pituisena Noin metrin pituisena Noin metrin pituisena Varhaisperkauksessa voidaan poistaa myös kasvatettavan puulajin huonoimpia yksilöitä ja harventaa tiheimpiä kylvötuppaita Myöhemmän taimikonhoidon suositukset Männyn laatukasvatus Erittäin tiheät männyn taimikot >5 ha -1 Männyn aines- ja energiapuun yhdistetty kasvatus 5 7 metrin valtapituus 3 4 metrin valtapituus 2 3 metrin valtapituus 2 22 kpl/ha 25 3 kpl/ha 3 35 kpl/ha METLA/Erkki Oksanen 28

29 Myöhemmän taimikonhoidon suositukset Kuusi Rauduskoivu 3 4 metrin valtapituus 4 5 metrin valtapituus kpl/ha 16 kpl/ha METLA/Erkki Oksanen Kiitos 29

30 Kirjallisuusluettelo Bergqvist G., Bergström R., Wallgren M. (214). Recent browsing damage by moose on Scots pine, birch and aspen in young commercial forests effects of forage availability, moose population density and site productivity. Silva Fennica 48(1): Björkdahl, G Höjdutveckling hos stubbskott av vårt- och glasbjörk samt tall och gran efter mekanisk röjning. Sveriges Landsbruksuniversitet, Institution för skogsproduktion. Stencil p. Heikkilä, R. & Härkönen, S Moose browsing in young Scots pine stands in relation to forest management. Forest Ecology and Management 88: Hämäläinen J, Kaila S Taimikon perkauksen ja harvennuksen sekä uudistualan raivauksen ajanmenekkisuhteet. Metsätehon katsaus. 4 s. Hämäläinen, J. Strandström, M., Saarinen, V-M., Hynynen, J. Saksa, T. & Hyyti, H Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen. Metsätehon raportti s. Härkönen, S Effects of silvicultural cleaning in mixed pine-deciduous stands on moose damage to Scots pine (pinus sylvestris). Scandinavian Journal of Forest Research 13: Härkönen, S., Heikkilä, R., Faber, W. E. & Pehrson, Å The influence of silvicultural cleaning on moose browsing in young scots pine stands in Finland. Alces 34(2): Härkönen, S., Miina, J. & Saksa, T. 28. Effect of cleaning methods in mixed pinedeciduous stands on moose damage to Scots pine in southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 23: Jobidon, R. 2. Density-dependent effects of northern hardwood competition on selected environmental resources and young white spruce (Picea glauca) plantation growth, mineral nutrition, and stand structural development a 5-year study. Forest Ecology and Management 13: Johansson, T. 1992a. Sprouting of 2- to 5-year old birches (Betula pubescens Ehrs. And Betula pendula Rowth) in relation to stump height and felling time. Forest Ecology and management. 53: Johansson, T. 1992b. Sprouting of 1- to 5-year old Betula pubescens in relation to felling time. Forest eclogy and management. 53: Kankaanhuhta, V. & Saksa, T Cost-quality relationship of Norway spruce planting and Scots pine direct seeding in privately owned forests in southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 28(5): Karlsson, A., Albrektson, A., Elfving, B. & Fries, C. 22. Development of Pinus sylvestris Main Stems Following Three Different Precommercial Thinning Methods in a Mixed Stand. Scandinavian Journal of Forest Research, 17:3, , DOI: 1.18/ Metsäalan työehtosopimus Maaseudun Työnantajaliitto, Metsäahallitus, Yksityismetsätalouden Työnantajat & Puu- ja erityisalojen liitto. 64 s. Metsätilastollinen vuosikirja Metsäntutkimuslaitos. 45 p. Miina, J. & Saksa, T Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin. Metsätieteen aikakauskirja 1/213: Pettersson, N The effect on stand development of different spacing after plating and precommercial thinning in Norway spruce (picea abies (L.) Krast.) and Scots pine (Pinus sylvestris L.) stansd. Swedish university of agricultural sciences, department of forest yield and research Report No p. Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Uotila, K., Rantala, J., Saksa, T. & Harstela, P. 21. Effect of soil preparation method on economic result of Norway spruce regeneration chain. Silva Fennica 44(3): Uotila, K., Rantala, J. & Saksa, T Estimating the need for early cleaning in Norway spruce plantations in Finland. Silva Fennica 46(5): Uotila, K. & Saksa, T Effects of early cleaning on young Picea abies stands. Scandinavian journal of forest research. Varmola, M Viljelymänniköiden alkukehitystä kuvaava metsikkömalli. Summary: A stand model for early development of Scots pine cultures. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia s. ISBN Kaila, S., Kiljunen, N., Miettinen, A. & Valkonen, S. 26. Effect of precommercial thinning on the consumption of working time in Picea abies stands in Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 21:

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta

Lisätiedot

Uudistamistuloksen varmistaminen

Uudistamistuloksen varmistaminen Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 21.11.2011 Jyväskylä Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Varhaisperkauksen vaikutukset

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 2.12.2011 Seinäjoki Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset

Lisätiedot

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Viljelyketjujen kustannustehokkuus Viljelyketjujen kustannustehokkuus KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU, Joensuu Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuus 22.11.2013 Karri Uotila, METLA Esitelmän sisältö Metsänviljelyn toimintakenttä

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelma Kooste osahankkeen tuloksista Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Oy Markus Strandström, Metsäteho Oy Veli-Matti

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä

Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä Metsätieteen aikakauskirja / Sauli Valkonen ja Juha Ruuska Koivusekoituksella laatupuuta istutusmänniköihin? e e m t Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä syistä männyn istutuksen suosion

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Rovaniemi 27.10.2011 Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa

Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jari Miina Timo Saksa Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa Saksa, T. & Miina,

Lisätiedot

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/211 Jari Miina, Timo Saksa ja Sauli Valkonen Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla e e m t Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen viljavuudeltaan

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jari Miina ja Timo Saksa Jari Miina Perkauksen vaikutus männyn kylvöja luontaisen taimikon kehitykseen ja taimikonhoidon ajanmenekkiin Miina,

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: 135 141 15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Pentti Niemistö Tiivistelmä

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus JOHDANTO Oppaassa esitellään lyhyesti koneellista taimikonhoitoa, siinä nykyään käytettäviä laitteita sekä koneellisen taimikonhoidon käyttöönoton kannalta oleellisinta tietoa kohdevalinnasta ja toimintatavoista.

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuskaavio Miten taimikonhoito vaikuttaa ensiharvennus- vaiheeseen? TAIMIKKO UUDISTUSKYPSÄ METSÄ Miten nuoret metsät kehittyvät?

Lisätiedot

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi A) Tehokas metsän uudistaminen - uudistamisen ajankohta - uudistamisketjut - kannattavuusvertailut B) Varhaisperkaus ja taimikonhoito - toimenpiteiden

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa Sauli Valkonen 16.10.2019 Häiriödynamiikkahanke: monimuotoisuutta metsänhoidossa suojelun rinnalla Suojelu- ja METSO-alueiden lisäksi tarvitaan monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito Matti Kärkkäinen professori (emeritus), puuntuottaja Ähtäri 25.4.2017 klo 18 21 Sedu aikuiskoulutus Tuomarniementie 55, Ähtäri Kauhajoki 26.4.2017 klo 18 21 Kauhajoen

Lisätiedot

Säästöpuut ovat osa nykyaikaista metsätaloutta.

Säästöpuut ovat osa nykyaikaista metsätaloutta. Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/21 Sauli Valkonen, Juha Ruuska ja Jouni Siipilehto Mäntysäästöpuut männyntaimikoissa aukkoisuutta, kasvutappioita vai laatua? e e m t Säästöpuut ovat osa nykyaikaista

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuu ja metsänhoito Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa

Lisätiedot