15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa
|
|
- Jaakko Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa Pentti Niemistö Tiivistelmä Istutettu kuusentaimikko kannattaa perata ennen kuin kasvatettavien taimien keskipituus ohittaa 2,5 metrin rajan. Näin todettiin kannonnostoaloille 1 vuotta sitten istutetuissa taimikoissa. Täysperkaus voidaan tehdä jo metrin korkuisessa kuusentaimikossa, eikä uudistusalalle sen jälkeen kehittyvä lehtipuusto enää ohita kuusia. Perkausta ei tästä kannata paljon lykätä, ettei lehtipuusto vankistu ja raivaus tule turhan takia kalliimmaksi. Sen sijaan reikäperkaus tai myöhempään energiapuuharvennukseen tähtäävä taimikonhoito tiheyteen 4 5 kpl/ha kannattaa tehdä silloin, kun kasvatettavien kuusten pituus on 2 2,5 metriä. Tarkkana pitää olla, koska etukasvuinen lehtipuusto alkaa tämän jälkeen haitatta kuusten kasvua perkaamattomilla aloilla. Toisaalta osittainen perkaus on liian aikaista metrin korkuisessa taimikossa. Kuusten kanssa samanmittaiset lehtipuut karkaavat vielä istutuskuusten edelle ja tarvitaan toinen perkaus. Abstract In this study the early stand management (early cleaning) was examined in 1-year old spruce plantations established on stump-harvested areas. The need of early cleaning was obvious before stands reached height of 2.5 metres. Early cleaning with removing broadleaved trees totally can be made when the stand height is about one metre because the sprouts from hardwood stumps (after early cleaning) will not catch up the spruce saplings. Delaying the early cleaning causes only more costly cleaning operation. If early cleaning is done as spot cleaning (removing only broadleaved trees near the spruce) or 2-3 conifers and broadleaved trees (as future energywood) are left among the spruce trees the early stand management should be done later ( at stand height 2 to 2,5 metres). There is a risk that broadleaved trees taller than planted spruce trees will decrease the height growth of spruce saplings when delaying young stand management. On the other hand if the early stand management for energy wood stand (or as point cleaning) is done when the spruce seedlings are one metre tall, the broadleaved trees with the same height will be overgrown as compared to the spruce saplings during the next few years and a second young stand operation is needed. 135
2 15.1 Johdanto Kannonostoalueet ovat uudenlaisia metsänuudistamisaloja, joille syntyvien puustojen kehitystä ja käsittelytarvetta ei vielä tunneta. Niitä pidetään otollisina kohteita yhdistettyyn energia- ja ainespuun kasvatukseen. Useimmiten niille istutetaan kuusen taimia, joiden uskotaan menestyvän hyvin ja lisäksi uudistusalalle oletetaan syntyvän runsaasti ja tasaisesti lehtipuustoa. Kannonnostoalueiden varhaisperkauksen ajankohta ja toteutustapa on tärkeä tutkimusaihe, vaikka energiapuun talteenottoa ei ensiharvennusvaiheeseen suunniteltaisikaan. Perkauksen viivästyminen voi hidastaa kuusten kasvua ja lisätä kustannuksia. Toisaalta uusintakäsittelyn tarve aiheuttaa merkittävän lisäkustannuksen. Nuoria kuusikoita ei pidetä ensisijaisina energiapuun kasvatuskohteina, koska pelätään taloudellisia tappioita kuusen kasvatuksessa. Kuusen mahdollista kasvun hidastumista ja arvokkaan kuusiainespuun tuotoksen alentumista onkin varottava. Toisaalta kasvupaikat ovat useimmiten viljavia, joten myös energiapuun tuotospotentiaali on korkea Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa verrataan kannonnostoaloille istutettujen kuusitaimikoiden erilaisia varhaisperkaustapoja. Tutkittavana ovat sekä perinteiseen ainespuuensiharvennukseen tähtäävä täysperkaus ja reikäperkaus että ensiharvennusta aikaisemmin tehtävään energiapuuharvennukseen tähtäävä energiapuukasvatus. Jälkimmäinen voi myös vähentää taimikonhoidon kustannuksia. Kontrollina on kokonaan perkaamaton taimikko. Tutkimuksessa selvitetään, miten perkaustapa vaikuttaa kuusten kehitykseen ja olisiko mahdollista selvitä pelkällä varhaisperkauksella energiapuu- tai ainespuuharvennukseen saakka. Lisäksi tutkitaan paljonko eri puulajien luontaisia taimia ja vesoja kannonostoalueelle syntyy ennen varhaisperkausta ja perkauksen jälkeen. Tulosten perusteella arvioidaan toisen perkauskerran tarvetta ja ajankohtaa. Nyt mittaustietoa puustojen kehityksestä on käytettävissä 4 kasvukaudelta perkauksen jälkeen ja kaikkiaan 1 vuoden ajalta kuusen istutuksesta. Tutkimuskoealat perustettiin Metlan ja UPM-Kymmene Metsän yhteistyönä kannonostoaloille yhtiön mailla Juupajoen Hyytiälässä ja Lylyssä sekä Uuraisilla. Alueet oli istutettu kuuselle vuonna 21. Kolmelle kannonnostoalalle rajattiin mahdollisimman homogeeniselle alueelle neljän koealan yhdistelmä syksyllä 26. Kuusten keskipituus oli tuolloin 1, 1,2 metriä. Perkauskäsittelyt arvottiin 3 3 m koeruuduille, joiden keskelle sijoitettiin varsinainen koeala, jolta mittaukset tehtiin. Vertailtavat käsittelyt olivat: 1. Täysperkaus = totaalinen perkaus säästäen viljellyt ja luontaisesti syntyneet havupuut. 2. Reikäperkaus = perkaus viljeltyjen kuusen taimien ympäriltä noin 1 metrin säteellä. Noin 1 8 reikää/ha. 3. Energiapuukasvatus, jossa jätetään 4 5 puuta hehtaarille. Viljeltyjen kuusten lisäksi jätetään mahdollisimman paljon kasvatuskelpoisia, luontaisesti syntyneitä havupuita (kuusta tai mäntyä). Tarvittaessa jätetään rauduskoivua. Muut kasvatettavat puut eivät saa ylittää pituudessa viljelykuusten valtapituutta. 4. Ei perkausta = käsittelemätön kontrolli. 136
3 Perkauksen jälkeen syksyllä 26 määritettiin 1 metrin säteisiltä ympyröiltä kaikkien yli,5 metrin pituisten puiden puulaji, syntytapa ja pituus (cm). Tiheäksi jäänyt lehtipuusto mitattiin kuitenkin pienemmältä, 4 metrin säteiseltä ympyrältä. Kasvukoepuiksi valittiin koealoittain joka n:s puu menetelmällä 1 kuusta ja 1 koivua. Kuusikoepuista mitattiin pituuskasvu neljältä edeltävältä kasvukaudelta ja koivuista vuosilta Kasvukauden 21 jälkeen mitattiin uudelleen samat koealat ja koepuut kuten aikaisemminkin. Mittaukseen lisättiin rinnankorkeusläpimitta (mm) kaikista yli 1,3-metrisistä taimista. Lisäksi pieniltä ympyröiltä laskettiin kaikkien cm pituisten puiden lukumäärä. Näin saatiin arvioitua myös koealoille edellisen mittauksen jälkeen ilmestyneiden puiden määrä Tulokset Taimikon tiheys perkauksessa Kuusentaimien määrä oli yleensä kpl/ha ja lisäksi yli,5 metrin pituisia mäntyjä oli 3 7 kpl/ha (taulukko 15.1). Perkaamattomassa taimikossa koivuja oli koemetsiköstä riippuen 1 3 kpl/ha ja muuta lehtipuita vastaavasti 6 13 kpl/ha, keskimäärin vähän enemmän kuin edellä olevassa Saksan (211) tutkimuksessa. Energiapuuperkauksessa kuusten lisäksi jäi kasvamaan mäntyä/ha ja koivua/ha. Reikäperkauksessa kasvamaan jäävien lehtipuiden määrä vaihteli suuresti: Juupajoella 8 17 kpl/ha mutta Uuraisilla vain reilut 3 kpl/ha. Taulukko Yli,5 m pituisen peruspuuston runkoluku perkauksen jälkeen syksyllä 26, kpl/ha. Kuusi Mänty Raudus Hies Muu lehtipuu Yhteensä Juupajoki:Hyytiälä Täysperkaus Energiapuukasvatus Reikäperkaus Ei perkausta Juupajoki: Lyly Täysperkaus Energiapuukasvatus Reikäperkaus Ei perkausta Uurainen: Täysperkaus Energiapuukasvatus Reikäperkaus Ei perkausta Perkaustavan vaikutus taimikon kehitykseen Perkauksessa kasvamaan jätettyä puustoa tarkasteltiin puulajeittain syksyllä 21, neljä kasvukautta perkauksen jälkeen. Kuusten keskipituus vaihteli koko aineistossa välillä 2,4 3, metriä. Korkein se oli reikäperkauksessa ja energiapuukasvatuksessa (taulukko 15.2), mutta käsittelyjen väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. 137
4 Taulukko Perkaustavan vaikutus kasvamaan jääneiden taimien (>,5 m) pituuteen, läpimittaan ja solakkuuteen neljä kasvukautta perkauksen jälkeen. Samalla kirjaimella puulajeittain merkityt keskiarvot eivät poikkea merkitsevästi toisistaan 5 % riskillä. Keskipituus Keskihajonta Keskiläpimitta Keskihajonta Solakkuus: Keskihajonta m cm* pituus/läpimitta* Kuuset Täysperkaus 2,66a,77 2,6a 1, 1,19a,34 Energiapuukasvatus 2,72a,76 2,5a 1, 1,25ab,4 Reikäperkaus 2,68a,76 2,4ab 1,1 1,29bc,49 Ei perkausta 2,55a,89 2,2b 1, 1,36c,43 Männyt Täysperkaus 2,37n,61 2,7n 1,4 1,1n,35 Energiapuukasvatus 2,1o,44 1,9o,9 1,28no,4 Reikäperkaus 2,3op,44 1,4o,9 1,6op,78 Ei perkausta 1,77p,86 1,7o 1,4 1,81q 1,18 Koivut Energiapuukasvatus 3,42t,74 2,t,9 1,92t,76 Reikäperkaus 2,87u,99 1,4u 1, 3,7u 1,53 Ei perkausta 2,69u 1,11 1,2u,9 3,58u 2,5 Muut lehtipuut Reikäperkaus 2,9x,53,8x,7 3,49x 1,63 Ei perkausta 1,95x,62,8x,6 3,44x 1,59 * yli 1,3 m pituiset taimet Sen sijaan kuusten keskiläpimitta oli täysperkauksessa ja energiapuuperkauksessa suurempi kuin perkaamattomassa taimikossa. Kuusten solakkuudessa perkaustavan vaikutus näkyi vielä selvemmin. Kuuset olivat siis yhtä pitkiä, mutta sitä vankempia, mitä voimakkaampi oli perkauskäsittely. Mäntyjä oli koealoille jäänyt vaihteleva määrä (taulukko 15.1). Tästä johtuen perkaustavan vaikutus jää epävarmaksi. Mittausten mukaan männyt olivat pisimpiä ja vankimpia täysperatuilla aloilla ja lyhyimpiä ja hennoimpia perkaamattomilla aloilla. Energiapuuperkauksessa jätettiin 1 3 korkeintaan kuusen valtataimien pituista koivua hehtaarille. Nämä koivut olivat selvästi pitempiä ja vankempia kuin reikäperatuilla tai perkaamattomilla koealoilla kasvavat koivut keskimäärin. Neljässä vuodessa ne olivat kasvaneet keskimäärin 7 cm kasvatettavia kuusia pitemmiksi. Etenkin sekapuulajeilla runkolukujen erot vaikuttavat keskiarvoihin, joten perkaustavan vaikutusta tarkasteltiin myös hehtaaria kohti laskettujen 1 5 suurimman havupuun ja 1 5 suurimman lehtipuun perusteella (kuva 15.1). Energiapuukasvatuksessa ja reikäperkauksessa suurimmat lehtipuut eivät ole vielä kasvaneet kovin paljon havupuita pitemmiksi. Sen sijaan perkaamattomilla koealoilla suurimmat lehtipuut olivat kymmenentenä kasvukautena 1,5-2 metriä havupuita pitempiä mutta eivät juurikaan niitä paksumpia rinnankorkeudelta. Poikkeuksena oli reikäperkaus Uuraisissa, jossa lehtipuuston kehitys on hidasta. 138
5 Keskipituus 21, m Keskiläpimitta 21, cm (yli 1.3 metriset taimet) 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, a a a a no o o n x y y z,5 a a ab b n o no x x y, Kuuset Männyt Koivut Kuuset Männyt Koivut 2,5 2, 1,5 Taimien solakkuus, pituus, m/d 1.3, cm, 21 Täysperkaus Energiapuukasvatus Reikäperkaus Ei perkausta 1,,5, a ab b c n o o o x x Kuuset Männyt Koivut y Kuva Perkaustavan vaikutus suurimpien taimien (1 5 suurinta havupuuta/ha suurinta lehtipuuta/ha) kesipituuteen, keskiläpimittaan ja solakkuuteen 4 kasvukautta perkauksen jälkeen. Samalla kirjaimella puulajeittain merkityt keskiarvot eivät poikkea merkitsevästi toisistaan 5 % riskillä Kuusten pituuskasvu Kuusen kasvukoepuiden vuotuinen pituuskasvu mitattiin kasvukausille (kuva 15.2). Alussa, pian istutuksen jälkeen keskimääräinen pituuskasvu on ollut 1 2 cm vuodessa, perkausvaiheessa 3 4 cm/v ja vuonna 21 jo 5 6 cm/v (keskihajonta noin 2 cm/v). Pituuskasvun kehitys vastasi hyvin laikkumätästysaloille aikaisemmin tehtyä pituuskasvumallia (Saksa ym. 25). Kuusten pituuskasvu on kiihtynyt koko jakson ajan lukuun ottamatta perkauksen jälkeistä kasvukautta 27, jolloin pituuskasvu aleni selvästi. Syynä voi olla selvästi aikaisempia viileämpi kasvukausi. Perkaus ei ole syynä pituuskasvun alentumiseen, koska kasvu aleni tällöin myös perkaamattomassa taimikossa. Mittausvirheen mahdollisuus selvitettiin, koska vuonna 21 tehdystä pituuskasvuhavainnoista vuosi 27 oli vanhin ja siksi ehkä vaikeimmin määritettävä. Kuusten neljän vuoden kasvujen summa vastasi kuitenkin vuosien 26 ja 21 pituuksien erotusta siten, ettei kasvumittauksessa ollut systemaattista virhettä. cm/v Hyytiälä Täysperkaus Energiapuukasvatus Reikäperkaus Ei perkausta cm/v Lyly cm/v Uurainen Kuva Kuusen kasvukoepuiden vuotuinen pituuskasvu perkaustavoittain kannonnostoaloilla. Perkaus tehtiin syksyllä
6 Perkauksen vaikutusta kuusikoepuiden pituuskasvuun tutkittiin kovarianssianalyysillä. Kovarianttina käytettiin puun pituutta heti perkauksen jälkeen. Metsikkö ja kovariantti olivat merkitsevät selittäjät, mutta perkaustapa ei. Kasvukausina kuusikoepuiden pituuskasvu oli korkein energiapuukasvatuksessa, keskimäärin 42 cm vuodessa. Ero reikäperkauksessa ja perkaamattomassa taimikossa mitattuun pituuskasvuun (37 cm vuodessa) oli merkitsevä 11 % riskillä. Hyytiälän kokeessa kuusten kasvu näyttää taantuneen perkaamattomalla koealalla, mikä näkyy myös kaikkien kuusten pituudessa, joka oli 15 3 cm pienempi kuin muilla koealoilla Perkauksen jälkeen syntynyt puusto Perkauksen jälkeen koealoille on syntynyt ja kasvanut uutta puustoa, enimmäkseen siemen- ja vesasyntyisiä lehtipuita. Lisäys johtuu osittain myös siitä, että syksyllä 21 otettiin huomioon kaikki yli 2 cm korkuiset taimet, kun raja neljä vuotta aikaisemmin oli 5 cm. Uusia havupuita on peratuilla koealoilla kpl/ha, perkaamattomilla koealoilla vähemmän (taulukko 15.3). Myös uutta lehtipuustoa on ilmestynyt perkaamattomille koealoille vähiten. Eniten uusia yli 1,3 metrin pituisia koivuja on ilmestynyt energiapuukasvatus- ja täysperkausruuduille, 8 1 kpl/ha. Poikkeuksena oli täysperkaus Hyytiälässä, jossa uutta puustoa oli hyvin vähän, josta herää epäilys, että vesakkoa olisi perattu toiseen kertaan. Pientä, alle 1,3 metrin pituista uutta puustoa oli peratuilla koealoilla kpl/ha. Taulukko Peruspuuston (vrt. taulukko 15.1) lisäksi koealoilta syksyllä 21 mitattu pituudeltaan yli,2-metrinen lisäpuusto, kpl/ha. Kuusi Mänty Raudus >1.3m Hies >1.3m Muu lehtipuu >1.3m Pienpuusto,2 1,3 m Yhteensä Täysperkaus Energiapuukasvatus Reikäperkaus Perkaamaton Tulosten tarkastelu Perkaustapa ei ollut vaikuttanut istutettujen kuusentaimien pituuskehitykseen neljän ensimmäisen kasvukauden kuluessa perkauksesta, mutta kuuset ovat sitä vankempia, mitä voimakkaampi perkauskäsittely oli ja hennoimpia perkaamattomassa taimikossa. Yhdessä kolmesta koemetsiköstä perkaamattomuus jo alensi kuusten pituuskasvua, mutta pääasiassa perkaustavan vaikutus pituuskehitykseen tullee näkyviin vasta myöhemmin. Kymmenen vuotta istutuksen jälkeen kuusten keskipituus oli 2,65 metriä ja keskiläpimitta oli täysperkauksessa 2,6 cm, reikäperkauksessa 2,4 cm ja perkaamattomassa taimikossa 2,2 cm. Perkaamattomassa taimikossa suuri lehtipuusto, lähinnä koivut, ovat keskimäärin 1,5 metriä kuusen latvojen yläpuolella. Näyttää siltä, että lehtipuuston perkaus kannonnostoaloilla on syytä tehdä viimeistään noin 2 metrin korkuisessa kuusen taimikossa. Kymmenen vuotta istutuksesta on liian myöhäinen vaihe. Täysperkauksen ja energiapuuperkauksen jälkeen on neljässä vuodessa hehtaarille noussut 5 18 koivua ja muuta lehtipuuta, joiden pituus on yli 1,3 metriä. Täysperkauksen jälkeen ilmestyneet 1 5 suurinta lehtipuuta ovat lähes metrin kuusia lyhyempiä, joten ne eivät enää uhkaa kuusten kehitystä. Metrin pituisessa kuusentaimikossa tehty täysperkaus näyttäisi riittävän taimikon ainoaksi perkauskerraksi. 14
7 Energiapuuperkauksessa jätetyt, korkeintaan suurimpien kuusten kokoiset lehtipuut ovat kasvaneet,5,8 metriä kuusten latvojen yläpuolelle, joten ne saattavat vielä nousta haittaamaan kuusten kehitystä ennen energiapuun korjuuta (kuusten valtapituus 8 12 metriä). Energiapuukasvatukseen tähtäävä varhaisperkaus kannattaisi ilmeisesti tehdä siinä vaiheessa, kun kuuset ovat 1,5 2 metrin pituisia. Tällöin istutuskuusten pituinen lehtipuusto ei enää karkaisi kuusten edelle energiapuuharvennukseen mennessä. Reikäperkaukseen voidaan antaa sama ohje ja siinä kannattaisi ilmeisesti poistaa myös pisimmät lehtipuut (erityisesti vesasyntyiset), vaikka ne eivät välittömästi varjostaisi viljelykuusia. Kirjallisuus Saksa, T., Heiskanen, J., Miina, J., Tuomola, J. & Kolström, T. 25. Multilevel modelling of height growth in young Norway spruce plantations in southern Finland. Silva Fennica 39(1):
Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 21.11.2011 Jyväskylä Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Varhaisperkauksen vaikutukset
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 2.12.2011 Seinäjoki Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotTaimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/211 Jari Miina, Timo Saksa ja Sauli Valkonen Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla e e m t Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen viljavuudeltaan
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotKUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016
KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset
LisätiedotTaimikonhoito 19.12.2014 TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.
Taimikonhoito Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA Termit ja menetelmät TAIMIKONHOITO Hoidon tarve ja vaikutus Kustannukset Suositukset 1 YLEISTÄ TAIMIKONHOIDOSTA Hakkuutulojen NA (3 %), /ha 35
LisätiedotTutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan
LisätiedotPuiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä
Metsätieteen aikakauskirja / Sauli Valkonen ja Juha Ruuska Koivusekoituksella laatupuuta istutusmänniköihin? e e m t Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä syistä männyn istutuksen suosion
LisätiedotTaimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotENERGIAPUUN JA AINES- PUUN SAMANAIKAINEN KASVATUS
PEKKA SEPPÄLÄ ENERGIAPUUN JA AINES- PUUN SAMANAIKAINEN KASVATUS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2006 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 15.5.2006 Tekijä Pekka Seppälä Koulutusohjelma
LisätiedotTaimikonhoito kitkemällä
Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoitoa voi tehdä kitkemällä joko käsin tai koneellisesti. Kitkennässä siis vesakkoa poistetaan repimällä ne maasta juurineen, jolloin seuraavina vuosina ei tapahdu niin
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotRAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotTAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
LisätiedotTaimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Rovaniemi 27.10.2011 Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotTAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013
TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen
LisätiedotTaimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotKuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio
N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen
LisätiedotLaiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin
Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotTervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu
Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson
LisätiedotUudistamistuloksen varmistaminen
Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset
LisätiedotMETSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti
LisätiedotTaimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa
Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotEnergiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotUlkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus
JOHDANTO Oppaassa esitellään lyhyesti koneellista taimikonhoitoa, siinä nykyään käytettäviä laitteita sekä koneellisen taimikonhoidon käyttöönoton kannalta oleellisinta tietoa kohdevalinnasta ja toimintatavoista.
LisätiedotViljelyketjujen kustannustehokkuus
Viljelyketjujen kustannustehokkuus KARELIA AMMATTIKORKEAKOULU, Joensuu Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuus 22.11.2013 Karri Uotila, METLA Esitelmän sisältö Metsänviljelyn toimintakenttä
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsän uudistuminen pienaukkohakkuussa
Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa Sauli Valkonen 16.10.2019 Häiriödynamiikkahanke: monimuotoisuutta metsänhoidossa suojelun rinnalla Suojelu- ja METSO-alueiden lisäksi tarvitaan monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä
LisätiedotKUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Piia Ivakko KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu
LisätiedotTaimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
LisätiedotPerkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jari Miina Timo Saksa Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa Saksa, T. & Miina,
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
LisätiedotAntti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla
Antti Rantala Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta kivennäismailla Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotTaimikon varhaishoito ja taimikonhoito
Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito Matti Kärkkäinen professori (emeritus), puuntuottaja Ähtäri 25.4.2017 klo 18 21 Sedu aikuiskoulutus Tuomarniementie 55, Ähtäri Kauhajoki 26.4.2017 klo 18 21 Kauhajoen
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotTuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotTAIMIKONHOIDON VAIKUTUS ISTUTUS- KUUSIKON KASVATUKSEN KANNATTAVUU- TEEN MHY ROINEEN ALUEELLA
TAIMIKONHOIDON VAIKUTUS ISTUTUS- KUUSIKON KASVATUKSEN KANNATTAVUU- TEEN MHY ROINEEN ALUEELLA Antti Lounaja Opinnäytetyö Huhtikuu 2018 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden
Lisätiedot