TIEDON HAVAINNOLLISTAMINEN OSANA TIETOMALLINTAVAA RAKENNUSHANKETTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIEDON HAVAINNOLLISTAMINEN OSANA TIETOMALLINTAVAA RAKENNUSHANKETTA"

Transkriptio

1 TIEDON HAVAINNOLLISTAMINEN OSANA TIETOMALLINTAVAA RAKENNUSHANKETTA DIPLOMITYÖ Janne Kivelä

2

3

4

5 TIEDON HAVAINNOLLISTAMINEN OSANA TIETOMALLINTAVAA RAKENNUSHANKETTA Janne Kivelä 63133T AALTO-YLIOPISTO Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos Rakennussuunnittelu A-9 VALVOJA Professori Hannu Hirsi OHJAAJA Arkkitehti Marko Rajala

6 ESIPUHE

7 Tämä diplomityö on tehty vuoden 2013 aikana Tietoa Finland Oy:ssä opinnäytetyöksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitokselle. Diplomityön aihevalintaan ovat vaikuttaneet omat pyrkimykseni laajentaa osaamistani tietomallintamisen saralla. Lisäksi kiinnostus tiedon havainnollistamiseen ja nykyisen rakennusprosessin ongelmakenttään vaikuttivat aiheen valintaan. Haluan kiittää työni valvojaa professori Hannu Hirsiä sekä ohjaajaa arkkitehti Marko Rajalaa kaikesta saamastani opastuksesta tämän diplomityön tekemisessä. Kommenttinne olivat erinomaisia ja veivät työtä valtavasti eteenpäin. Lisäksi erityiskiitokset arkkitehti Miika Lemposelle saamistani arvokkaista neuvoista diplomityöprosessin aikana. Suuret kiitokset ansaitsee myös Tietoa Finland Oy:n lämminhenkinen ilmapiiri ja rento työyhteisö. Kiitos myös kärsivälliselle perhepiirille, että olette jaksaneet olla kannnustavia ja uskoneet minuun valitsemallani tiellä vaikka opinnot ovatkin venyneet. Lopuksi haluan kiittää rakasta vaimoani Liisaa kaikesta siitä tuesta jota olet tarjonnut kaikkien näiden vuosien aikana. Helsingissä Janne Kivelä

8 8 TIIVISTELMÄ Rakennusala pirstaloituu yhä enemmän ja hankkeeseen osallistuvien osapuolien määrä kasvaa. Tämä korostaa tehokkaan ja havainnollisen viestinnän merkitystä. Samaan aikaan kiristyvät aikataulut luovat omalta osaltaan tarpeen tuottaa mahdollisimman selkeää materiaalia. Lisäksi osapuolien tuottaman tiedon määrä rakennusprosessissa kasvaa. Havainnollisen materiaalin avulla on mahdollista vähentää virhetulkintojen määrää ja parantaa hankkeen osallisten ymmärrystä hankekokonaisuudesta. Suunniteltavan rakennuksen suorituskykyä eri osa-alueilla pystytään nykyään arvioimaan monipuolisesti. Työn tavoitteena oli selvittää miten erilaisia havainnollistusmenetelmiä hyödynnetään tietomallintavassa rakennushankkeessa. Samalla tutkittiin mikä havainnollistamisen merkitys on hankkeen viestinnässä sekä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä. Käytetty metodologia on yhdistelmä kirjallisuustutkimusta, case-tapausten analysointia ja kokemusperäistä tietoa. Työ on osa RYM Oy:n PRE-tutkimushankkeen Model Nova-työpakettia, jossa on ensimmäistä kertaa sovellettu solmutyöskentelyn työtapoja rakennusprosessiin. Oma osuuteni oli solmujen aikana tuotetun suunnitelmatiedon havainnollistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen. Case-tapauksen solmuissa työskenneltiin ehdotussuunnitteluvaiheen suunnitelmien parissa. Niissä seurattiin suunniteltavan rakennuksen suorituskykyä mittaristolla, joka koostui useiden eri osa-alueiden mittareista. Näille mittareille oli asetettu tavoite- ja vaatimustasot ennen solmutyöskentelyn aloittamista. Kaikkien mittareiden arvot koottiin yhteen ja niistä tuotettiin yhtenäiset havainnollistukset. Case-tapauksen yhteydessä vahvistui oletus, että lähtötiedot on tärkeää määrittää alusta asti mahdollisimman hyvin. Tavoitteiden ja vaatimusten asetta-

9 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta 9 misessa tulee hyödyntää suunnittelijoiden asiantuntemusta, jotta ne saadaan realistisesti saavutettavalle tasolle. Havainnollisesta mittaristosta on hyötyä useille eri rakennushankkeen osapuolille. Sen avulla pystytään hahmottamaan nykyistä paremmin rakennushanke kokonaisuutena, erityisesti rakennusalaan perehtymättömille osapuolille havainnollistamisesta on hyötyä. Tilaajalle ja käyttäjälle havainnollistettu mittaristo tarjoaa nykyistä paremmat mahdollisuudet ymmärtää monimutkaisia hankekokonaisuuksia ja asioiden riippuvuussuhteita. Suunnittelijoiden taas on helpompi hahmottaa tekemiensä suunnittelupäätösten vaikutusta kokonaisuuteen. Mittaristo myös helpottaa suunnittelunohjausta ja hyödyttää siten esimerkiksi pääsuunnittelijaa. Case-tapauksesta saatujen positiivisten kokemusten perusteella suunniteltavan rakennuksen suorituskykyä suositellaan havainnollistusten tuottamista suunnittelun aikana kaikkien osapuolien käyttöön. Yhtenäiset havainnollistukset mahdollistivat eri vaihtoehtojen ja versioiden vertailun keskenään sekä muutosten seuraamisen. Mittaristosta saadaan suurin hyöty irti kun se on esillä koko suunnittelun ajan. On myös tärkeää huolehtia sen jatkuvasta päivittämisestä, jotta sen kautta saatava tieto on yhtenäistä suunnitelmatilanteen kanssa. Case-tapauksessa havainnollistusten päivittäminen oli vielä paljon käsityötä vaativaa. Tulevaisuudessa havainnollistamisen toimintatapojen vakiintuminen kuitenkin mahdollistaa niiden laajemman hyödyntämisen sekä tuottamisen pienemmällä vaivalla.

10 10 ABSTRACT The fragmentation of the building industry and the number of participants in a project increases all the time. This calls for effective and illustrative communication. At the same time tightening project schedules create the need to produce material as clear as possible. Furthermore the amount of data produced by the design team increases. With illustrative material it is possible to reduce the number of misunderstandings and improve the project participants understanding of the project as a whole. Nowadays it is possible to estimate the performance of many different sectors of a building design. The goal of the thesis was to find out how different visualization methods are utilized in a building information modelling based building process. At the same time the importance of visualization in communication and as a tool for designing and decision making was studied. Used methodology is a combination of literature review, analysis of case-studies and empirical information. This thesis is part of RYM Oy PRE-research projects Model Nova work package, in which knotworking is applied to a building process for the first time. My part was the analysis and development of the visualization methods of building data produced. The case-studies focused on the proposal phase designs. During knotworking the performance of the building design was evaluated with a variety of metrics, which consisted of indicators representing different building performance aspects. A target and requirement value was set for each indicator beforehand. In the course of the case-studies the hypothesis of the need to determine the source information as early as possible was confirmed. It is suggested that for the setting of targets

11 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta 11 and requirements of indicators, the expertise of designers should be utilized so that they can be set on a level that is realistically achievable. Visualized metrics are useful for multiple participants of the building process. Especially for participants coming from outside the building industry, visualizations enable better understanding of the project as a whole. For clients and users visualizations offer better chances to understand complex projects and the dependencies between different aspects of the project. Visualizations are useful for designers as well, because they helps to assess the effects of designers decisions to all project fields. They additionally help in guiding the design, thus benefitting amongst others the principal designer. With the positive experiences from the case-studies it is suggested that the performance metrics of building designs be visualized for the use of all process participants. Consistent visualizations enable the comparison of different design alternatives and versions and the monitoring of changes. To get the most out of the visualized metrics, they should be displayed all the time during working. It is also necessary to take care of updating the visualizations so that the overview provided by them is consistent with the actual design. Updating the visualizations during the case-studies was somewhat laborious. Establishing the visualization methods and practices enable broader utilization and more efficient generation of them.

12 SISÄLLYSLUETTELO

13 Kuvaluettelo Johdanto Tietomallintava rakennushanke Tietomallintaminen ja tietomallipohjainen prosessi Tietomallintaminen Suomessa Tiedon lähteet ja siirtotavat Tiedon havainnollistaminen Tiedon havainnollistamisen merkitys rakennusprosessissa Tiedon havainnollistamistavat Kaksiulotteiset esitystavat Piirustukset Valokuvamaiset visualisoinnit Diagrammit Kartat Kolmiulotteiset tiedon esitystavat Virtuaalitodellisuus Lisätty todellisuus Visualisointiominaisuudet suunnitteluohjelmistoissa Tiedon havainnollistamisen tasot Havainnollistaminen uudessa rakennusprosessissa Uusi rakennusprosessi Solmutyöskentely Soveltaminen rakennushankkeeseen Havainnollistaminen Case-tapaus ja havainnollistaminen Vaatimusten ja tavoitteiden asettaminen Tavoitteiden seuranta ja suunnittelun ohjaus Tiedon käsittely havainnollistamista varten Tietomallien sisältö ja tarkkuustaso Tuotetun tiedon laatu ja käsittely Case: Jyväskylän Onerva Mäen koulu Ensimmäinen solmu Toinen solmu Päätelmät Päätelmät Jatkotutkimus Lähteet Lähdeluettelo Kuvalähteet

14 KUVALUETTELO

15 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta 15 Nro 1 Ivan Sutherlandin vuonna 1963 kehittämä Sketchpad on yksi ensimmäisistä tietokoneavusteisista suunnittelujärjestelmistä. 2 Matti Hannuksen Island of Automation in Construction kuvaa rakennusalan automaation eri osa-alueita ja tarvetta rakentaa siltoja niiden välille samalla kun koko ajan paljastuu uusia mahdollisuuksia. 3 Succarin määrittämät 4 eri tietokoneavusteisen suunnittelun tasoa. Vuonna 2011 Ruotsissa 45% suunnittelutyöhön käytetystä ajasta oli BIM tason 1 mukaista objektipohjaista mallinnusta. 4 ProIT-hankkeen julkaisema kaavio kuvaa tietomalliin tallennetun tiedon lisääntymistä jatkuvasti läpi prosessin. 5 Alvar Aallon luonnos Villa Maireasta on tyypillinen esimerkki luonnospiirustuksesta, joita suunnittelijat hyödyntävät prosessin aikana. 6 Yhteenveto tiedon visualisointiin tyypillisesti käytetyistä diagrammeista. 7 Prosessikaavio, joka kuvaa rakennusprosessissa tapahtuvaa laadunvalvontaa. 8 Pohjapiirustus on tyypillinen suunnittelijan luoma dokumentti. 9 Space Syntax-analyysi, joka pyrkii ennustamaan ihmisvirtoja liiketilassa. 10 Ruutukaappaus Google Maps-karttapalvelusta, jolla voi virtuaalisesti tutkia ympäristöä. 11 Ruutukaappaus Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta, jonka avulla voi perehtyä esimerkiksi kaavoitustilanteeseen haluamallaan alueella. 12 Ruutukaappaus Solibri Model Checker-ohjelmistossa tehdystä tietomallitarkistuksesta, joka hyödyntää kolmiulotteisuutta virhepaikkojen esittämisessä.

16 16 Kuvaluettelo 13 Peliympäristöjä hyödyntävät reaaliaikaiset visualisoinnit ovat nykyään lähes valokuvatarkkuuteen yltäviä. 14 Virtuaalinen rakennus upotettuna todelliseen ympäristöön matkapuhelinsovelluksessa. 15 Solibri Model Checker-tarkastusohjelmistolla voidaan luoda myös havainnollistuksia. Kuvassa A on väritetty eri rakennusosat ja kuvassa B on havainnollistettu inventointimallin rakennusosien lähtötiedon tarkkuus värein. Väritys tapahtuu automaattisesti mallin osiin liitetyn tiedon ansiosta. 16 Tietoa on mahdollista havainnollistaa useilla eri tasoilla. Tässä kuvattuna kolme tasoa, joista ensimmäisellä ei esitetä arvoja lukuina, toisella tasolla näytetään vain suhteellinen asteikko ja vasta kolmannella tasolla esitetään tarkat arvot. 17 Julkisen rakentamisen rakentamisprosessissa on havaittu monia haasteita. Samoja elementtejä voidaan nähdä myös muissa kuin julkisen rakentamisen hankkeissa. 18 Perinteisessä rakennusprosessissa osapuolet työskentelevät usein eri lähtötietojen pohjalta ja toimittavat päätöksentekoon erilliset dokumentit. Uuden prosessin solmukohdissa kaikki työskentelevät samoilla lähtötiedoilla yhteisen pöydän ääressä. Tietojen havainnollistaminen osapuolille ja päätöksentekijöille nousee olennaiseen rooliin. 19 Rakennusprosessissa tunnistettuja solmukohtia. Prosessin aikana solmuja voidaan järjestää eri tasoisina ja eri kokoonpanoilla aina kun sellaiseen koetaan olevan tarvetta. 20 Solmutyöskentelyn aikana hankkeen mittaristo on jatkuvasti päivittyvänä esillä. Siten se auttaa hahmottamaan osapuolien suunnittelupäätösten vaikutusta kokonaiskuvaan ja helpottaa suunnittelun ohjaamista oikeaan suuntaan. 21 Esimerkki rakennushankkeessa mitattavista ominaisuuksista.

17 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta Asemakaavan avulla asetetaan rajoituksia esimerkiksi rakennuksen laajuudelle, sijainnille ja kerrosluvulle. 23 Ensimmäisessä vaiheessa pohditaan millainen rakennus halutaan. Tämän jälkeen asetetaan mittarit, joilla haluttuja ominaisuuksia mitataan. Lopuksi valitaan tärkeimmät mittarit, jotka muodostavat rakennukselle avainmittarit. 24 Suunnitelmavaihtoehtojen osa-alueiden vertailu. 25 Solmujen aikana osapuolet siirtävät tietoa toisille osapuolille monissa eri muodoissa kuten tietomallien, taulukoiden, tekstin, kuvien, viestin ja puheen avulla. Tarpeellisen tiedon erottaminen tallennettavaksi ja havainnollistettavaksi vaatii asiantuntemusta. 26 Tyypillinen rakennushankkeessa tuotettava taulukkomuotoinen tieto. 27 Mittareiden arvojen esittämisen yhteydessä on hyvä esittää tulosten tarkkuusarvo. 28 Solmutyöskentelyn aikana täydennetty seurantataulukko havainnollistuksineen. 29 Jokaisen vaihtoehdon tärkeimpien mittareiden, avainmittareiden arvot koottiin yhteen omalle sivulleen. 30 Osa toisen solmun seurantataulukosta havainnollistuksineen. 31 Energiatehokkuuden esittäminen yhdellä kuvaajalla, jolloin sen painoarvo on sama kuin muidenkin seurattujen arvojen. 32 Valokuva solmutyöskentelystä.

18 1. JOHDANTO

19 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta 19 Nykypäivän rakennushankkeessa on mukana suuri määrä eri osapuolia. Sisäisen viestinnän laadun merkitys korostuu mitä useammalle tietoa joudutaan välittämään. Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti ja yhä enemmän aikaa joudutaan käyttämään merkittävän tiedon seulomiseen tietovirrasta. Samaan aikaan suunnitteluun käytettävä aika on vähentynyt. Rakennushankkeissa joudutaan siis tekemään päätöksiä aiempaa nopeammin ja aiempaa suuremman tietomäärän pohjalta. Onnistuneella tiedon havainnollistamisella voidaan edesauttaa parempien päätösten tekemistä. Prosessin alussa tehdyillä päätöksillä on suuri vaikutus rakennuksen kustannusten määräytymiseen 1 ja tietomallintamisesta on mahdollista saada huomattavia hyötyjä erityisesti alkuvaiheen suunnitteluun 2. Tietomallintamiseen liittyvää tutkimusta on tehty paljon erityisesti alkuvaiheen suunnittelun kehittämiseen liittyen. Jotta tietomalleja on voitu hyödyntää, on jo alkuvaiheessa niihin jouduttu syöttämään suuri määrä tietoa, jolle ei ole ollut välitöntä tarvetta. Tämä on aiheuttanut ongelmia mallien käytössä tai jopa tehnyt niistä erittäin raskaita ja monasti käyttökelvottomia. Tietomallintamisen yleistyminen rakennusten suunnittelussa on mahdollistanut suunnitelmatiedon käsittelyn tietotekniikkaa hyödyntäen alusta asti. Tietomalleja voidaan käyttää uuden tiedon tuottamiseen hyödyntämällä simulaatioita ja analyysejä jo suunittelutyön alkuvaiheessa. Nykyään suunnitelmia havainnollistetaan pääosin suunnittelualakohtaisilla rakennuspiirustuksilla. Rakennuksen suorituskykyä tutkittaessa on toistaiseksi keskitytty lähinnä energiatehokkuuden, talotekniikan ja laajuustietojen arviointiin. Päätöksenteon kannalta merkittävää suunnitelmatietoa ei ole koottu yhteen ja esitetty yhtenäisellä tavalla. Nykyään rakennuksen sopivuutta käyttäjille, toiminnallisia ominaisuuksia ja käyttäjien asettamia tavoitteita arvioidaan vain joidenkin asioiden osalta tietyissä pisteissä rakennusprosessia. 1 Eastman Penttilä 2007

20 20 Johdanto Suunnitelmien eri osa-alueiden suorituskyvyn arviointi ja visualisointi siten, että kaikki hankkeen osapuolet ymmärtävät eri osatekijöiden vaikutuksen kokonaisuuteen, voi eräänä keinona auttaa parempien päätöksen tekemisessä. Yhtenäinen tunnuslukujen visualisointi mahdollistaa suunnitelman muutosten seurannan prosessin edetessä. Diplomityössä käytetty metodologia on yhdistelmä kirjallisuustutkimusta, case-tapausten analysointia ja kokemusperäistä tietoa. Työn tavoitteena on selvittää miten havainnollistamista hyödynnetään ja mikä sen merkitys on rakennusprosessin sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä sekä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä. Päämääränä on tuottaa suosituksia niistä havainnollistamisen menetelmistä, joita voidaan käyttää rakennusprosessille ominaisen tiedon visualisointiin. Havainnollistamisen merkitystä käsitellään case-tapauksien kautta. Erityisesti keskitytään suunnittelutilanteen kannalta merkittävän tiedon havainnollistamisesta saatuihin kokemuksiin. Lukijan odotetaan tuntevan tietomallipohjaisen rakennusprosessin nykytilaa Suomessa. Nykyisen prosessin laajempi kuvaus on rajattu tämän työn ulkopuolelle ja siihen ainoastaan viitataan. Model Novatyöpaketissa kehitettävä uusi, solmutyöskentelyä hyödyntävä rakennusprosessi kuvataan pääpiirteittäin, koska sitä hyöldynnettiin casetapauksissa. Tämän työn tausta on RYM Oy:n Built Environment Process Re-engineering (PRE)-tutkimushankkeen Model Nova-työpaketissa tehdyssä työssä. Työpaketin tavoitteena on tuottaa tietomallintamista hyödyntävä ja kestävää kehitystä tukeva rakennetun ympäristön liiketoimintamalli ja toimintakulttuuri. Työpaketissa on sovellettu solmutyöskentelyn työtapoja rakennusprosessiin. Oma osuuteni hankkeessa on ollut solmutyöskentelyn aikana tapahtuva suunnitelmatiedon visualisointimentelmien arvioiminen ja kehittäminen. Työn aluksi kuvataan lyhyesti tietomallipohjaisen prosessin nykytila Suomessa sekä siinä tuotetun tiedon laatu ja määrä. Tämän jälkeen

21 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta 21 käsitellään yleisiä havainnollistamisen menetelmiä ja kehityssuuntia tulevaisuudessa. Neljännessä luvussa kuvataan uutta rakennusprosessia lyhyesti ja kuvataan miten siinä pyritään hyödyntämään havainnollistamista rakennusprosessin sisäisen viestinnän ja päätöksenteon tukena. Lopuksi arvioidaan case-tapauksista saadut kokemukset havainnollistamisesta.

22 2. TIETOMALLINTAVA RAKENNUSHANKE

23 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta Tietomallintaminen ja tietomallipohjainen prosessi Tietomallintamiseen liittyvien käsitteiden tarkat määritelmät vaihtelevat niiden käyttäjästä riippuen. Tietomallintaminen on menetelmä, jolla tuotetaan tietomalleja. Sekä tietomallintamiseen että tietomalleihin viitataan kirjallisuudessa lyhenteellä BIM (building information modeling ja building information model). Penttilän määritelmän mukaan tietomallintaminen on metodologia, jonka avulla keskeistä suunnittelu- ja projektitietoa hallitaan digitaalisessa muodossa koko rakennuksen elinkaaren ajan 1. Tähän tarvitaan vuorovaikutteisia menettelytapoja, prosesseja ja teknologioita 2. Tietomallipohjaisella prosessilla tarkoitetaan rakennusprosessia, jossa hyödynnetään tietomallintamista kattavasti koko prosessin ajan Tietomallintaminen Suomessa Katsaus historiaan Rakennusten virtuaalisista malleista esitettiin ensimmäisiä ajatuksia jo 1960-luvulla, mutta tietokoneiden rajoitettu laskentakapasiteetti esti visioiden toteuttamisen tuohon aikaan. Tietokoneavusteisen suunnittelun voidaan katsoa alkaneen toden teolla Ivan Sutherlandin vuonna 1962 kehittämästä Sketchpadistä 3. Tietokoneavusteinen piirtäminen, CAD (computer-aided design) alkoi yleistyä rakennusten suunnittelussa todella 1980-luvulla. Suomessa vuonna 1985 alkaneessa RATAShankkeessa keskeisenä tuloksena tunnistettiin tietomallintamisen merkitys IT:n tehokkaan käytön edistämisessä rakennusalalla 4. Hankkeessa alettiin määritellä CAD-työskentelyn standardeja. Hitaasti CAD vakiinnutti asemansa välttämättömänä työkaluna suunnittelu- 1 Penttilä Succar Sutherland Björk 2009

24 24 Tietomallintava rakennushanke Kuva 1: Ivan Sutherlandin vuonna 1963 kehittämä Sketchpad on yksi ensimmäisistä tietokoneavusteisista suunnittelujärjestelmistä. toimistoissa 1990-luvulla syrjäyttäen käsin piirtämisen käytännöllisesti katsoen kokonaan. Tässä vaiheessa CAD-pohjainen työskentely kuitenkin lähinnä keskittyi kaksiulotteisten piirustusten digitaaliseen tuotantoon korvaten aluksi piirustuspöydän. 5 CAD ymmärrettiin aluksi enemmänkin piirustusohjelmistona kuin suunnittelutyökaluna. Kolmiulotteisia malleja rakennuksista on käytetty pitkään suunnitelmien kolmiulotteiseen havainnollistamiseen. Niiden käyttö rajoittui aluksi pääosin rakennuksen geometrisen hahmon ja ulkoasun esittä- 5 Penttilä & Weck 2006

25 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta 25 miseen. Tuotemallintamisesta alettiin puhua kun rakennuksen malleja alettiin koota virtuaalisista rakennusosista pelkän kolmiulotteisen geometrian mallintamisen sijaan. Aluksi tuotemalleja hyödynnettiin lähinnä rakennusosien määrälaskentaan, mutta vähitellen niitä alettiin käyttää esimerkiksi työmaan aikataulutukseen sekä määrälaskentaan. Tietokoneiden laskentatehon ja osaamisen lisääntyessä myös malliin sisällytettävän tiedon määrä ja tarkkuus on kasvanut jatkuvasti. Tuotemalli voidaan ymmärtää yksittäisen rakennusosan eli tuotteen tietomallina 6 eikä se siten kuvaa koko prosessikenttää riittävästi. Tuotemallintaminen käsitteenä onkin jäänyt taka-alalle ja tällä hetkellä puhutaankin yleisesti tietomallintamisesta. Tietomallintaminen (Building Information Modeling, BIM) yleistyi käsitteenä 2000-luvun alussa. Samoihin aikoihin myös suunnitteluohjelmistot olivat kehittyneet riittävästi yhä tarkempaan rakennusten mallintamiseen. Suomessa tietomallintamisen lisääntymistä on edistänyt merkittävästi Senaattikiinteistöjen päätös vaatia tietomallintamista rakennushankkeissaan vuodesta 2007 alkaen on johtanut yleisten tietomallivaatimusten kehittymiseen Tietomalliohjeet Tietomallintamisen lisääntynyt käyttö suunnittelussa on synnyttänyt tarpeen määritellä yhteisiä työskentelytapoja. Tietomalliohjeistus määrittää vakioidun toimintamallin tietomallipohjaisessa prosessissa jolloin myös tietyssä prosessin vaiheessa saatava tiedon laatu on vakioitu. Ohjeistuksissa määritetään mitä tietoa kenenkin osapuolen on tuotettava tietomalliinsa muiden käyttöön rakennusprosessin eri vaiheissa. Ohjeistuksen mukaan toimittaessa voidaan varmistaa tarpeellisen tietosisällön saatavilla olo koko hankkeen ajan. Tietomallivaatimusten tavoitteena on suunnittelun ja rakentamisen laadun, te- 6 Hietanen 2005

26 26 Tietomallintava rakennushanke Islands of Automation in Construction After the ice period years ago the land is still slowly rising and exposing new terrain never before stepped on by man. Click to edit Master title style The challenge is to build bridges between the islands while new islands are constantly appearing. XML Click to edit Master text styles Accounting & data mgt Second level Under construction: IFC GATE Third level Will be ready real soon now 60's Fourth level» Fifth Information level 70's 80's Construction Production 80's brokers EDI Quantity calculation PDM 90's Great Information Barrier Reef Product data bases Planning FM Coastline of the year 2010 building Production product model Automation 4 Building Use & 12 Nov 2000 Matti Hannus Rakennusalan ICT tutkijaseminaari, Maintenance Matti Hannus 60's 70's Structural analysis 70's Engineering Design DXF ferry 2D Draughting 80's Architectural Design 90's FEM Parametric design Internet 80's 3D visualization 90's RATAS programme, Finland 1987 Figure updated in 2000 Prefabricated component modelling CAD VR Kuva 2: Matti Hannuksen Island of Automation in Construction kuvaa rakennusalan automaation eri osa-alueita ja tarvetta rakentaa siltoja niiden välille samalla kun koko ajan paljastuu uusia mahdollisuuksia.

27 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta 27 hokkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprosessin tukeminen 7. Ohjeistuksia ja vaatimuksia tietomallien käytöstä suunnitteluprosesseissa on luotu kuluvan vuosikymmenen aikana ympäri maailman. Listauksia ohjeistuksista on useista eri lähteistä 8. Suomessa Pro IT-hanke julkaisi vuosina tuotemallisuunnittelun ohjeita. Senaattikiinteistöt julkaisi vuonna 2007 omat tietomallivaatimuksensa, joissa käsiteltiin eri suunnittelualojen malleille asetettuja vaatimuksia. Näitä tietomallivaatimuksia päivitettiin vuosina COBIMhankkeen muodossa. Työn tuloksena julkaistiin yleiset tietomallivaatimukset 2012, joka on Suomessa tärkein tietomallinnusta määrittelevä dokumentti. Rakennusprosessin eri osapuolien tehtäviä ja tuotettavan tiedon vaatimuksia on määritetty rakennushankkeen tehtäväluetteloissa. Tietomallintaminen näkyy niissä erityisinä siihen liittyvinä tehtävinä. Tehtäväluetteloissa asetetaan projektissa tehtävälle tietomallintamiselle vaatimuksia. Tehtäväluetteloissa asetetut tavoitteet tietomalleille ovat kuitenkin varsin väljiä kuten arkkitehtisuunnittelun tehtäväluetteloiden ehdotussuunnitteluosiossa tehtävä tehdään tietomallintaminen sovittuun tasoon. Tietomallipohjaisista projekteista saatujen kokemuksien pohjalta on syntynyt tarve määritellä yleisiä tietomallivaatimuksia tarkemmin tietomallien sisältöä. Kaikkia koskevat yleiset vaatimukset ovat kuitenkin aina alan viimeisintä kehitystä jäljessä ja siksi onkin tarve sopia hankekohtaisesti poikkeuksista yleisiin vaatimuksiin. Viime vuosina suuret rakennusyhtiöt, kuten Suomessa esimerkiksi Lemminkäinen Oyj ja Skanska Oy ovat alkaneet kehittää omia tietomalliohjeistuksiaan. Tällaiset ohjeistukset ovat luonteeltaan yleisiä vaatimuksia huomattavasti tarkempia ja määrittävät mallien sisällön yrityksen omien 7 YTV esim. Succar 2009

28 28 Tietomallintava rakennushanke Kuva 3: Succarin määrittämät 4 eri tietokoneavusteisen suunnittelun tasoa. Vuonna 2011 Ruotsissa 45% suunnittelutyöhön käytetystä ajasta oli BIM tason 1 mukaista objektipohjaista mallinnusta. tarpeiden suhteen. Niiden tarkoituksena on optimoida tietomallien käyttö yrityksen omissa prosesseissa Nykytilanne Pohjoismaissa tieto- ja viestintätekniikan kehitystä on seurattu barometrein 9. Tuoreimmassa, vuoden 2011 Ruotsin rakennusalan ITbarometrissa arkkitehtien suunnittelutyöhön käyttämästä ajasta 45% oli mallipohjaista työskentelyä 10. Suomessa vastaava luku vuonna 2007 oli 33% 11. Mallityöskentelyn osuus on kasvanut jatkuvasti koko 2000-luvun. Succar 12 on luonut tietomallintamisen käyttöönoton viitekehyksen, jossa tietomallintamiselle hyödyntämiselle on määritetty kolmitasoinen asteikko. Näihin tasoihin peilattuna voidaan todeta rakennusalan saavuttaneen monilta osin tietomallien hyödyntämiseessä ensimmäisen tason. Toisen tason saavuttamiseksi tapahtuvaa kehitys- 9 Kiviniemi 2007, Samuelsson Samuelsson Kiviniemi Succar 2009

29 Tiedon havainnollistaminen osana tietomallintavaa rakennushanketta 29 työtä on tehty paljon ja edelläkävijät ovatkin monilta osittain siirtyneet mallipohjaiseen yhteistoimintaan (kuva 3). Rakennusprosessin osapuolet kokevat tietomallintamisen uutena tapana toimia sekä työkaluksi, jolla hallitaan prosessia. Tällä hetkellä sitä käytetään eniten määrälaskentaan, suunnitteluun uudisrakentamisessa, simulointeihin ja analyyseihin sekä törmäystarkasteluihin, aikataulutukseen ja visualisointiin. 13 Suunnittelua lukuun ottamatta näitä käyttötapauksia suoritetaan yleensä vain ennalta määritetyissä projektivaiheissa vaatimusarvojen tarkistamiseen jolloin kaikkea niiden potentiaalia toimia suunnittelun todellisena apuvälineenä ei käytetä. Tietomallintamisen määritelmään liitetään yleensä koko rakennuksen elinkaaren aikainen tiedon hyödyntäminen. Todellisuudessa tietomallien käyttö rakennuksen valmistumisen jälkeen on toistaiseksi vähäistä. 14 Kehityssuunta on kuitenkin selkeä ja ylläpitoon liittyvät sovellukset lisääntynevät tulevaisuudessa voimakkaasti Kokemusperäinen tieto Suunnitteluprosesseihin tietomallintaminen on vaikuttanut toistaiseksi vähän. Tietomalleja ei tavallisesti käytetä esimerkiksi luonnosvaiheen suunnitelmavaihtoehtojen vertailuun siinä laajuudessa kuin se olisi mahdollista. Monet suunnittelupäätökset tehdään lähinnä suunnittelijan intuitioon ja kokemukseen pohjautuen hyödyntämättä ohjelmistoihin sisäänrakennettuja tai ulkoisia analyysityökaluja. Tietomallintamisen omaksuminen suunnittelutyökaluksi on ollut melko hidasta. Osittain kyse on osaamisen ja kokemuksen puutteesta sillä monissa suunnittelutoimistoissa täysin mallipohjaisia projekteja on tehty vähän. Varsinkin alkuinnostuksen yhteydessä tuotetaan usein geometrisesti turhan monimutkaisia ja raskaita malleja, koska 13 Kerosuo ym Kerosuo ym. 2011

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom

Lisätiedot

Tkk Sali600 Arkkitehtisuunnittelijan näkökulma

Tkk Sali600 Arkkitehtisuunnittelijan näkökulma Tkk Sali600 Arkkitehtisuunnittelijan näkökulma TkkSali600 Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Arkkitehtitoimisto A-konsultit perustettu 1961 (nimellä Adlercreutz & Aschan) Siirtyminen cad-ohjelmien käyttöön

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntäminen toiminnallisessa suunnittelussa. 13.11.2014. Nicola Ugas, Sweco Architects Oy

Tietomallien hyödyntäminen toiminnallisessa suunnittelussa. 13.11.2014. Nicola Ugas, Sweco Architects Oy Tietomallien hyödyntäminen toiminnallisessa suunnittelussa 13.11.2014. Nicola Ugas, Sweco Architects Oy Sweco Architects Oy Kuuluu Suomen Sweco-konserniin Osa Sweco Architects Ab:ta, pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Seppo Törmä, Jyrki Oraskari, Nam Vu Hoang Hajautettujen järjestelmien ryhmä Tietotekniikan laitos Aalto Yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu Rakennustietomallit

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa Roope Syvälahti Manager BLM Sales & Services Vantaa 07.10.2016 Tietomallintaminen rakentamisessa ja kiinteistöalalla Rakennuksen tietomalli (Building Information

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Digirakentamisen menestystarinoita maailmalta

Digirakentamisen menestystarinoita maailmalta Digirakentamisen menestystarinoita maailmalta Asiakkuusjohtaja Tarmo Savolainen Viasys VDC Oy Agenda Viasys VDC Oy Digirakentamisen yhtälö Caseja: USA, Englanti, Ranska, Vietnam Yhteenveto 1 VIASYS VDC

Lisätiedot

BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa

BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa 1 Lean ja BIM yhdessä tuottavat lisäarvoa Design Factory, Espoo, 30.05.2012 Prof. Jarmo Laitinen BIM??? 2 Onko BIM pelkkää hypetystä, vai realismia?

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY PRO IT - Tuotemallitieto rakennusprosessissa -seminaari Tuotemallipohjainen suunnittelu Kansallismuseon Auditorio, 19.5.2003 TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata

Infra FINBIM Pilottipäivä 9. Pisararata Infra FINBIM Pilottipäivä 9 Pisararata 6.2.2014 Pisararata: - Helsingin keskustan alle suunniteltava lähijunien kaupunkiratalenkki - Kolme asemaa: Töölö, Keskusta, Hakaniemi - Rata- ja rakentamissuunnittelu

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio 1 Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio Teppo Jalkanen Asiantuntijapäällikkö: Arkkitehtuuriohjaus OP Arkkitehtuuri 23.9.2016 Järjestelmäsalkunhallinnan käyttöönotto

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow 1 / 43 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow Miksi? 2 / 43 piirustuksilla arkkitehti kommunikoi muille suunnitelmasta (esim. skabat) eläydyttävä

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto Erikoiskirjastot somessa Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto 20.12.2016 Sisältö - Somella on elinkaari - Some vaatii strategiaa - Some on kokonaisuuden osa - Eduskunnan kirjaston

Lisätiedot

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 1 Kuva 1 Sakari Järvenpää sakari.o.a.jarvenpaa@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 28.3.16 2 Sisällys 1 Kaaviot... 3 1.1 Kaavion osat... 3 1.2 Kaavion tekeminen... 4 1.3 Kaavion muokkaaminen...

Lisätiedot

Welding quality management

Welding quality management Welding quality management WELDEYE -HITSAUKSEN HALLINTAOHJELMISTO "Tämän parempaa järjestelmää ei ole. Aiemmin joissakin tapauksissa asiakas on halunnut tietoja siitä, kuka on hitsannut mitä ja milloin.

Lisätiedot

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä Uolevi Nikula, Tietotekniikan osasto, LTKK, Uolevi.Nikula@lut.fi 13.11.2002 un/tsoft 1 Esityksen sisältö Jatko-opinnot Lisensiaatintutkimus BaRE menetelmä

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

BIMCity lyhyesti. PRE-tulosseminaari 31.8.2011. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Anssi Savisalo

BIMCity lyhyesti. PRE-tulosseminaari 31.8.2011. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Anssi Savisalo RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? lyhyesti PRE-tulosseminaari Built Built Environment Process Innovations Reengineering Tavoitteet Määritellä ja luoda yhteinen toimintaympäristö maankäytön

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa

Lisätiedot

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (7)

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (7) ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN 15.08.2016 1(7) WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN Oletko koskaan kaivannut perustasoista, käyttäjäystävällistä työkalua hitsausdatan

Lisätiedot

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 SEINÄJOKI SEINÄJOESTA TIETOA Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tampereelle matkaa n.175 km, Vaasaan n. 80km, Jyväskylään n. 200km. V.2013 ylittyi 60 000 asukkaan

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot