Ahti Lappi. Neuvostoliiton suurin strateginen ilmaoperaatio epäonnistui Ratkaisutaistelu kotialueella voitettiin

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ahti Lappi. Neuvostoliiton suurin strateginen ilmaoperaatio epäonnistui Ratkaisutaistelu kotialueella voitettiin"

Lotta Oksanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ahti Lappi Neuvostoliiton suurin strateginen ilmaoperaatio epäonnistui Ratkaisutaistelu kotialueella voitettiin

2 HELSINKI SÄÄSTYI TUHOLTA VAIN KOLMEA SODASSA OLLEEN MAAN PÄÄKAUPUNKIA EI VALLOITETTU EIKÄ MIEHITETTY TOISESSA MAAILMANSODASSA: LONTOO, MOSKOVA, HELSINKI. KAIKKIA POMMITETTIIN. HELSINKIÄ POMMITETTIIN N. 50 KERTAA ILMAPUOLUSTUKSEN HYVYYTTÄ EI MITATA VIHOLLISEN TAPPIOIDEN PALJOUDELLA, VAAN OMIEN TAPPIOIDEN VÄHÄISYYDELLÄ.

3 SUOMEN KOTIALUEEN STRATEGISET POMMITUKSET 1944 Josif Stalin antoi joulukuussa 1943 käskyn Suomen pommituksista: On välttämätöntä panna Suomen kansa kärsimään, jotta sotilaallinen uhka voitaisiin poistaa luoteissivustalta. NL:N STRATEGINEN ILMAVOIMAYHTYMÄ ADD KÄSITTI NOIN 1000 POMMIKONETTA, TYYPIT IL-4, Li-2, Pe-8, B-25, A-20 IL-4 B-25 Pe-8 Li-2 A-25 Näitä oli vain alle 20 kpl

4 NL:n strateginen ilmaoperaatio helmikuussa 1944 Suurpommitusten tarkoituksena oli Suomen pakottaminen rauhaan -vrt. Douhet n doktriini. Pommitukset epäonnistuivat joka paikassa. Vuoden 1944 ensimmäinen torjuntavoitto saavutettiin ratkaisutaistelussa kotialueella ilmatorjunnalla.

5 ILMATORJUNTARYKMENTTI 1 -HELSINGIN PELASTAJA Evl PEKKA JOKIPALTIO -rykmentin komentaja RYKMENTTIIN KUULUI esikunta ja torjuntakeskus -4 raskasta it.patteristoa (12 it.patteria) -1 kevyt it.patteristo (16 itjaosta) -1 valonheitinpatteristo (4 vh.patteria) Koulutuksessa oli 3 raskasta it.patteria. Lisäksi puolustukseen osallistui rannikkopuolustuksen it-yksiköitä (3) ja tilapäisiä it-osastoja. Rykmentissä oli noin 4500 sotilasta, lottaa ja poikaa.

6 ILMATORJUNTARYKMENTTI 1 RYHMITYS JA TULISUUNNITELMA It.K/37 RMBK

7 TORJUNTAKESKUS TORNI -homma hanskassa Torjuntakeskus seurasi ilmatilannetta ja johti taistelua. Torjuntapäällikkönä toimi kapteeni Aake Pesonen.

8 VALONHEITINPATTERISTON RYHMITYS

9 Saksalaisilla oli useita tutkia Suursaaressa, Tytärsaaressa ja Virossa. RAIJAT ja IRJAT hallitsivat ilmatilaa

10 EI YLLÄTYKSIÄ ENNAKKOVAROITUS AJOISSA RADIOTIEDUSTELU ANTOI VAROITUKSIA 6.2. ei saatu ja saatiin pari tuntia ennen hyökkäystä ILMAVALVONTA ANTOI TIEDON 6.2. jo 54 minuuttia etukäteen jo 49 minuuttia etukäteen jo 1½ tuntia etukäteen RAIJAT I JA II HAVAINTOETÄISYYS : km km km ANTOIVAT 4196 TIETOA.

11 HELSINGIN SUURPOMMITUKSET HELMIKUUSSA 1944 POMMIEN LAATU JA MÄÄRÄ Pommityyppi Pommeja kpl Pommeja yhteensä Paino tonnia 1.HYÖKKÄYS 6./ HYÖKKÄYS 16./ HYÖKKÄYS 26./27.2. FAB ,0 FAB ,0 FAB ,0 FAB ,5 FAB ,0 FAB ,0 FAB ,0 ZAB-100TsK ,0 ZAB ,0 YHTEENSÄ ,5 SELITE: FAB = räjähdyspommi, ZAB = palopommi Tiedot perustuvat venäläisiin arkistolähteisiin v. 1999

12 POMMIOSUMAT KANTAKAUPUNGISSA HELMIKUUSSA 1944 KONEISSA OLLEISTA :STÄ POMMISTA VAIN 530 OSUI KANTA- KAUPUNGIN ALUEELLE JA 270 LÄHIYMPÄRISTÖÖN. ALLE 1 % OSUI ADD:LLE KÄSKETTYI- HIN MAALEIHIN POMMIA (95 %) PUTOSI KOHTEEN ULKOPUOLELLE. POMMITUSTAPPIOT rakennusta tuhoutui tai vaurioitui (n. 6 % kaikista) ihmistä kuoli tai haavoittui

13 TORJUNTA KÄÄNNYTTI POMMIKONEET SELITE: -Pääosa lentoreiteistä kaartaa takaisin ennen oikeaa pomminpudotushetkeä (=punainen ympyrä) -Vain n. 100 konetta tuli läpi.

14 ILMATORJUNTA OLI TEHOKASTA 6./ / /27.2. Laukauksia/rs it laukauksia/lento 10,6 31,9 15,9 Laukauksia/kv it Pommiosumia kpl Osumia % 4,7 3,0 6,5 Pommeista ei osunut ,3 % 97,0 % 93.5 % Mitä enemmän ammuttiin, sitä pienemmät tappiot! Rak.vahinko/lento 0,22 0,19 0,21 Henk.tappio/lento 0,54 0,14 0,21

15 88 MM:N JOHTOPATTERIT AVAINASEMASSA 88 It.K/37 RMB 7. Rask.It.Ptri, Santahamina 8. Rask.It.Ptri, Lauttasaari 9. Rask.It.Ptri, Käpylän ravirata Lisäksi 75 mm:n patteri Viikissä IRJA Lambda-tj.kone

16 Raijat ja Irjat ilmapuolustuksessa RAIJAT (2) -Lisäsivät varoitusaikaa ja antoivat maalinosoituksia ilmatorjunnalle ja hävittäjille. -Tietoja saatiin myös saksalaisten tutkilta. IRJAT (6) -Tekivät tehokkaan yötorjunnan mahdolliseksi Helsingissä ja Kotkassa. -Paransivat ratkaisevasti sulkuammunnan tarkkuutta mittaamalla maalien lentoreitit ja lentokorkeuden. ITR 1:N IRJA -JOHTOPATTERIT (4) Ampuivat 47 % koko laukausmäärästä. Osuus 70 % kaikista tulitetuista maaleista. - seuranta-ammunnalla yli 500 maalia % ammunnoista Irjan avulla. Aiheuttivat pääosan vihollistappioista. TORJUNTAVOITTOA EI OLISI TULLUT ILMAN TUTKIA!

I/JG 302:n lentue osallistui Helsingin ilmapuolustukseen 12.2. 15.

Lewens konetyyppi Messerschmitt Bf 109 G-6 (yölentovarustus) osallistui pommitusten

17 I/JG 302:n lentue osallistui Helsingin ilmapuolustukseen lentueen päällikkö kapteeni R. Lewens konetyyppi Messerschmitt Bf 109 G-6 (yölentovarustus) osallistui pommitusten torjuntaan (ei pudotuksia) ja (1/Pe-2, 1/Li-2, 2/?) koulutti suomalaisia yötoimintaan Luftwaffen yöhävittäjät Tallinnasta osallistuivat myös torjuntaan Togon johdolla

18 ADD:N TAPPIOT HELSINKI, HELMIKUU-44 TAISTELUTAPPIOT 20 KONETTA MUUT TAPPIOT 10 KONETTA NOIN 100 LENTÄJÄÄ 1,5 % LENTOJEN MÄÄRÄSTÄ 5 7 % KONEMÄÄRÄSTÄ Pe-8 VUONNA 1943 ADD SUORITTI SOTALENTOA KÄRSI 500 KONEEN TAPPIOT. 1,5 % LENTOJEN MÄÄRÄSTÄ 50 % KONEMÄÄRÄSTÄ TAPPIOIDEN SIETOKYKY OLI HUONOMPI KUIN LÄNSILIITTOUTU- NEILLA!

19 POIKIA MIESTEN TÖISSÄ KOULUPOJAT PARANSIVAT YKSIKÖIDEN SUORITUSKYKYÄ KOTIALUEEN IT.JOUKOISSA OLI KOVA MIESPULA PUUTTUI YLI 2000 MIESTÄ IT.R 1:N VAJAUS OLI 17 % POIKIA OLI IT.JOUKOISSA JO KESÄLLÄ 1942 JA 1943 KOULUHALLITUS KESKEYTTI LUKION POIKIEN OPETUKSEN PM ANTOI VALTUUDET OTTAA 1500 POIKAA IT.JOUKKOIHIN SUURPOMMITUKSEN TORJUNTAAN OSALLISTUI IT.R 1:SSÄ 258 POIKAA KESÄKUUSSA RIVISSÄ OLI 404 IT.POIKAA SAMASTA SYYSTÄ OTETTIIN IT.JOUKKOIHIN VH.LOTTIA

20 MITEN OLISI KÄYNYT, JOS.? JOS KAIKKI POMMIT OLISIVAT OSUNEET KANTAKAUPUNKIIN, OSUMIA OLISI TULLUT 9 METRIN VÄLEIN KAIKKIIN TALOIHIN. N IHMISTÄ OLISI KUOLLUT TAI HAAVOITTUNUT. Hampuri 1943 Dresden 1945

21 EVERSTI PEKKA JOKIPALTION MUISTELMIA (1967) Yhden yön ilmatorjuntaan meni 25 rautatievaunullista ammuksia, joka merkitsee rahassa suunnilleen 3-4 suuren helsinkiläisen talon hintaa. Tämä on todella vähän, jos ajatellaan kuinka paljon ihmishenkiä ja taloja säästettiin. Erikoisen kiitoksen ansaitsevat ne 400 helsinkiläistä koulupoikaa, jotka toimivat ilmatorjunnan apuna. Samoin valonheitinpatteri, joka tuli mukaan kesällä Patteriin kuului 125 koulutettua lottaa. He olivat priimaväkeä. Varmasti olisivat pystyneet hoitamaan tehtävänsä myös helmikuussa.

22 PUOLUSTAJALLA OLI VAHVUUKSIA SUHTEELLISEN PALJON VOIMAA KORKEATASOISTA TEKNIIKKAA HYVÄ JOHTAMISJÄRJESTELMÄ TORJUNTAVOITON AVAIMET VIHOLLISELLA OLI HEIKKOUKSIA KEVYET KONETYYPIT HUONO KOULUTUSTASO EI TUTKAHÄIRINTÄÄ VIHOLLISTAPPIOT EIVÄT OLLEET KOVIN SUURET. TORJUNNAN PELOTUS- VAIKUTUS OLI RATKAISEVA TEKIJÄ.

23 STALINILTA SALATTIIN TOTUUS? NEUVOSTOLIITON YLIMMÄLLE JOHDOLLE SELVISI VASTA SYKSYLLÄ 1944, ETTEI HELSINKI OLLUTKAAN TUHOUTUNUT POMMITUKSISSA NIIN PAHASTI KUIN OLI LUULTU. SOTILASJOHDON TIEDOSSA SEN TÄYTYI OLLA JO AIEMMIN! ZDANOV TOTUUS SELVISI, KUN VALVONTAKOMISSION PUHEENJOHTAJA ANDREJ ZDANOV JA PÄÄILMAMARSALKKA ALEXANDER NOVIKOV SAAPUIVAT HELSINKIIN SYKSYLLÄ. STALIN SUUTTUI, KUN ASIASTA KERROTTIIN HÄNELLE, JA ADD ALENNETTIIN TAVALLISEKSI 18. ILMA-ARMEIJAKSI JA MYÖS SEN KOMENTAJA A. GOLOVANOV JOUTUI EPÄSUOSIOON. NOVIKOV

Samankaltaiset tiedostot

TUTKA TOISESSA MAAILMANSODASSA

TUTKA TOISESSA MAAILMANSODASSA Raijat ja Irjat pelastivat Helsingin helmikuussa 1944 Atomipommi päätti sodan, mutta tutka sen voitti! Ahti Lappi 20.3.2013 Ahti Lappi 20.3.2013 TUTKAN ENSIMMÄINEN KEKSIJÄ