Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmun johtokunta 24 Helsingin kaupunginmun lausunto ilmatorjunnan muistomerkkitykkiä koskevasta esityksestä HEL T Päätös Johtokunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon esityksen tekijöille ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle sekä lisäksi todeta, ettei mu ryhdy esityksen johdosta toimenpiteisiin: Historiallista taustaa ja muistomerkkien kokonaistilanne Pääkaupungin ilmapuolustuksen dramaattisimmat vaiheet sijoittuvat vuoden 1944 helmikuun suurpommituksiin, jolloin Neuvostoliiton strategisten kaukopommitusten eliittijoukot kohdistivat kolme voimakasta hyökkäystä Helsinkiä vastaan tavoitteenaan kaupungin laajamittainen tuhoaminen. Hyökkääjä kohtasi kuitenkin kaupungin tehokkaan ilmapuolustuksen ja Helsinki pelastui. Kaupunki ja sen asukkaat sekä rakennuskanta säästyivät tuholta, joka kohtasi monien eurooppalaisten sotaa käyneiden maiden suurkaupunkeja ja teollisuuskeskuksia. Helmikuun 1944 suurpommituksissa Helsingissä lasketaan tuhoutuneen täysin 109 rakennusta, joista 74 oli puutaloa. Osittain vaurioituneita rakennuksia oli 325, joista kivitaloja oli 238 kappaletta. Yhteensä Helsingin rakennuskannasta vaurioitui 6%. Helmikuun suurpommitukset kohdistuivat Helsinkiin, jonka siviiliväestö eli edelleen arkisessa ympäristössään. Kaupungin evakuointia ryhdyttiin toteuttamaan pommitusten kestäessä. Siviiliuhreja pommitukset vaativat 146 henkeä, haavoittuneita oli 358 henkeä. Kaupungissa olleet helsinkiläistä kokivat itse sodan todellisuuden eri tavoin, ja tämä on vaikuttanut vahvojen tunneelämysten kautta kokemusmaailmaan ja myöhempään kuvaamme sodan kokemuksista. Helsingin sodanaikaista ilmapuolustusta on muistettu monissa yhteyksissä. Suomen sotamuistomerkit sivusto listaa yhteensä 14 Helsingin ilmapuolustuksesta kertovaa muistomerkkiä pääkaupunkiseudulla. Helsingin ilmatorjunnan päämuistomerkki on sijoitettu Suomenlinnan Länsi-Mustasaareen vuonna 1969, muistomerkin ja muistotykin on suunnitellut arkkitehti Bertel Gripenberg. Käpylän Taivaskallion Taivas-patteriston alue yksi on säilynyt ehjänä todistusvoimaisena ympäristönä viestittämässä Helsingin ilmapuolustuksesta autenttisella ja vaikuttavalla tavalla.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmun johtokunta Helsingin ilmatorjuntarykmentin kilta ry. pystytti vuonna 1983 kalliolle muistomerkkinä muistotykin, johon on kiinnitetty laatta tekstillä Raskas ilmatorjuntapatteri Taivas taisteli tehokkaasti ilmapuolustuksessa vuosina Lisäksi paikalle sijoittuu lipunnostoalue. Ilmatorjuntarykmentti 1 johtaneen eversti Pekka Jokipaltion mukaan on nimetty Taivaskallion laelle johtava tie. Muistomerkkitykkejä on lisäksi sijoitettu mm. Lauttasaareen ja Kalastajatorpan tuntumaan. Sijoituspaikka Esityksessä ei ole esitetty alustavaa sijaintipaikkaa Kaivopuistossa, joka on kaavoitettu pääosin virkistyskäyttöön viheralueeksi. Kaupunginmun johtokunta ei voi siten ottaa sijoituspaikkaan kantaa, vaan katsoo, että sijoituspaikan harkinta on kaupunkisuunnitteluviraston ja arvokkaan historiallisen puiston suunnittelusta ja hoidosta vastaavalla rakennusviraston käsissä. Hoitoresurssit, prosessi ja sen kustannukset Ns. anonyymien, ei taideteos-muistomerkkien (muistokivet ja kaupungin asettamat muistolaatat) hoitovastuu on perinteisesti katsottu olevan kaupunginmulla. Taideteosten osalta taidemu vastaa hoidosta. Muistomerkkien ympäristön hoitovastuu on rakennusvirastolla ja Staralla. Kaupunginmulla ei ole käytössään rahallisia tai henkilöresursseja hoitaa kaikkia kaupungin satoja anonyymejä muistomerkkejä, eikä varsinkaan ottaa uusia muistomerkkejä huollettavakseen. Vilkkaassa käytössä olevassa Kaivopuistossa muistomerkkitykki tulisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan hyvin altis ilkivallalle, mm. sotkemiselle spraymaalein. Muistomerkin hoito tulisikin järjestää pystyttäjän toimesta. Muistomerkin omistajuus on toinen asia, joka tulisi selvittää. Kaupunginmulla ei ole mitään mahdollisuuksia ottaa vastaan omaisuutta, jonka hoidosta syntyy kustannuksia. Johtopäätökset Helsingin ilmatorjunnan kunniakas historia ja panos kaupungin säilymiseen on kiistaton ja arvokas. Koska ilmatorjuntaa on kuitenkin jo muistettu monin muistomerkein, ei kaupunginmun johtokunta pidä uutta muistomerkkiä välttämättä tarpeellisena. Ilmatorjuntaa ei ole unohdettu, mitä osoittaa parhaillaan kaupungintalon Virka Galleriassa oleva merkkivuosinäyttelykin. Kaupunginmulle tulee vuosittain lausunnolle useita niin yksityisiä kuin valtuustonkin aloitteita uusiksi muistomerkeiksi, näihin sinänsä

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmun johtokunta Käsittely tärkeisiin aloitteisiin joudutaan toistuvasti suhtautumaan kielteisesti. Mikäli kaupunki katsoo, että tällainen toiminta on julkisen toimijan eli kaupungin toimesta ja budjettivaroin toteutettavaa, tulisi muistomerkkien hoito resursoida asianmukaisesti eli hoidosta vastaavalle virastolle myönnettäisiin erillismäärärahat tehtävään. Koska yhtä organisaatiota muistomerkkiasioissa ei voida osoittaa, tulisi myös muistomerkkien sijoituksen, pystytyksen ja hoidon prosessit tulisi päivittää virastojen (KSV, HKR, Stara, mu ja taidemu) välisenä yhteistyönä. Päätösehdotukseen muutos: Johtokunta päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon esityksen tekijöille ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle sekä lisäksi todeta, ettei mu ryhdy esityksen johdosta toimenpiteisiin. Esittelijän perusteluihin muutos: kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunginmuta vastaamaan Ilmatorjuntasäätiön ja Helsinki-seuran esitykseen ryhtymisestä toimenpiteisiin ilmatorjunnan muistomerkkitykin Esittelijä Lisätiedot munjohtaja Tiina Merisalo Tiina Merisalo, munjohtaja, puhelin: tiina.merisalo(a)hel.fi Päätösehdotus Johtokunta päättää esittää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa: Historiallista taustaa ja muistomerkkien kokonaistilanne Pääkaupungin ilmapuolustuksen dramaattisimmat vaiheet sijoittuvat vuoden 1944 helmikuun suurpommituksiin, jolloin Neuvostoliiton strategisten kaukopommitusten eliittijoukot kohdistivat kolme voimakasta hyökkäystä Helsinkiä vastaan tavoitteenaan kaupungin laajamittainen tuhoaminen. Hyökkääjä kohtasi kuitenkin kaupungin tehokkaan ilmapuolustuksen ja Helsinki pelastui. Kaupunki ja sen asukkaat sekä rakennuskanta säästyivät tuholta, joka kohtasi monien eurooppalaisten sotaa käyneiden maiden suurkaupunkeja ja teollisuuskeskuksia. Helmikuun 1944 suurpommituksissa Helsingissä lasketaan tuhoutuneen täysin 109 rakennusta, joista 74 oli puutaloa.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmun johtokunta Osittain vaurioituneita rakennuksia oli 325, joista kivitaloja oli 238 kappaletta. Yhteensä Helsingin rakennuskannasta vaurioitui 6%. Helmikuun suurpommitukset kohdistuivat Helsinkiin, jonka siviiliväestö eli edelleen arkisessa ympäristössään. Kaupungin evakuointia ryhdyttiin toteuttamaan pommitusten kestäessä. Siviiliuhreja pommitukset vaativat 146 henkeä, haavoittuneita oli 358 henkeä. Kaupungissa olleet helsinkiläistä kokivat itse sodan todellisuuden eri tavoin, ja tämä on vaikuttanut vahvojen tunneelämysten kautta kokemusmaailmaan ja myöhempään kuvaamme sodan kokemuksista. Helsingin sodanaikaista ilmapuolustusta on muistettu monissa yhteyksissä. Suomen sotamuistomerkit sivusto listaa yhteensä 14 Helsingin ilmapuolustuksesta kertovaa muistomerkkiä pääkaupunkiseudulla. Helsingin ilmatorjunnan päämuistomerkki on sijoitettu Suomenlinnan Länsi-Mustasaareen vuonna 1969, muistomerkin ja muistotykin on suunnitellut arkkitehti Bertel Gripenberg. Käpylän Taivaskallion Taivas-patteriston alue yksi on säilynyt ehjänä todistusvoimaisena ympäristönä viestittämässä Helsingin ilmapuolustuksesta autenttisella ja vaikuttavalla tavalla. Helsingin ilmatorjuntarykmentin kilta ry. pystytti vuonna 1983 kalliolle muistomerkkinä muistotykin, johon on kiinnitetty laatta tekstillä Raskas ilmatorjuntapatteri Taivas taisteli tehokkaasti ilmapuolustuksessa vuosina Lisäksi paikalle sijoittuu lipunnostoalue. Ilmatorjuntarykmentti 1 johtaneen eversti Pekka Jokipaltion mukaan on nimetty Taivaskallion laelle johtava tie. Muistomerkkitykkejä on lisäksi sijoitettu mm. Lauttasaareen ja Kalastajatorpan tuntumaan. Sijoituspaikka Esityksessä ei ole esitetty alustavaa sijaintipaikkaa Kaivopuistossa, joka on kaavoitettu pääosin virkistyskäyttöön viheralueeksi. Kaupunginmun johtokunta ei voi siten ottaa sijoituspaikkaan kantaa, vaan katsoo, että sijoituspaikan harkinta on kaupunkisuunnitteluviraston ja arvokkaan historiallisen puiston suunnittelusta ja hoidosta vastaavalla rakennusviraston käsissä. Hoitoresurssit, prosessi ja sen kustannukset Ns. anonyymien, ei taideteos-muistomerkkien (muistokivet ja kaupungin asettamat muistolaatat) hoitovastuu on perinteisesti katsottu olevan kaupunginmulla. Taideteosten osalta taidemu vastaa hoidosta. Muistomerkkien ympäristön hoitovastuu on rakennusvirastolla

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmun johtokunta Esittelijän perustelut ja Staralla. Kaupunginmulla ei ole käytössään rahallisia tai henkilöresursseja hoitaa kaikkia kaupungin satoja anonyymejä muistomerkkejä, eikä varsinkaan ottaa uusia muistomerkkejä huollettavakseen. Vilkkaassa käytössä olevassa Kaivopuistossa muistomerkkitykki tulisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan hyvin altis ilkivallalle, mm. sotkemiselle spraymaalein. Muistomerkin hoito tulisikin järjestää pystyttäjän toimesta. Muistomerkin omistajuus on toinen asia, joka tulisi selvittää. Kaupunginmulla ei ole mitään mahdollisuuksia ottaa vastaan omaisuutta, jonka hoidosta syntyy kustannuksia. Johtopäätökset Helsingin ilmatorjunnan kunniakas historia ja panos kaupungin säilymiseen on kiistaton ja arvokas. Koska ilmatorjuntaa on kuitenkin jo muistettu monin muistomerkein, ei kaupunginmun johtokunta pidä uutta muistomerkkiä välttämättä tarpeellisena. Ilmatorjuntaa ei ole unohdettu, mitä osoittaa parhaillaan kaupungintalon Virka Galleriassa oleva merkkivuosinäyttelykin. Kaupunginmulle tulee vuosittain lausunnolle useita niin yksityisiä kuin valtuustonkin aloitteita uusiksi muistomerkeiksi, näihin sinänsä tärkeisiin aloitteisiin joudutaan toistuvasti suhtautumaan kielteisesti. Mikäli kaupunki katsoo, että tällainen toiminta on julkisen toimijan eli kaupungin toimesta ja budjettivaroin toteutettavaa, tulisi muistomerkkien hoito resursoida asianmukaisesti eli hoidosta vastaavalle virastolle myönnettäisiin erillismäärärahat tehtävään. Koska yhtä organisaatiota muistomerkkiasioissa ei voida osoittaa, tulisi myös muistomerkkien sijoituksen, pystytyksen ja hoidon prosessit tulisi päivittää virastojen (KSV, HKR, Stara, mu ja taidemu) välisenä yhteistyönä. Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunginmun johtokunnan lausuntoa Ilmatorjuntasäätiö ja Helsinki-Seuran esityksestä ryhtyä toimenpiteisiin ilmatorjunnan muistomerkkitykin sijoittamiseksi Kaivopuistoon osana vuoden 1944 Helsingin suurpommitusten muistamista. Kaivopuistossa sijaitsi yksi pääkaupungin tärkeimmistä tykkipattereista, peitenimeltään Kaivo. Muistomerkkitykiksi esitetään 88 RMB -tykkiä, joilla oli keskeinen merkitys Helsingin ilmapuolustuksessa jatkosodan aikana.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmun johtokunta Esityksen tekijät ehdottavat, että muistomerkin tarkka sijainti määritettäisiin yhteistyössä kaupungin ja muistomerkin esittäjien kanssa. Muistomerkin paljastuspäiväksi on suunniteltu , jolloin tulee kuluneeksi 70 vuotta aselevon solmimisesta. Esittelijä Lisätiedot munjohtaja Tiina Merisalo Tiina Merisalo, munjohtaja, puhelin: tiina.merisalo(a)hel.fi