Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osasto. Suurin uhka tulee ilmasta Lahti. Muistio
|
|
- Tuomas Katajakoski
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osasto Suurin uhka tulee ilmasta Lahti Muistio
2 Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osaston Suurin uhka tulee ilmasta tilaisuus Lahdessa Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osaston Suurin uhka tulee ilmasta -tilaisuus järjestettiin maanantaina Maanpuolustustalolla Lahdessa. Tähän muistioon on koottu tilaisuudessa käsitellyt teemat osallistuneiden ja kiinnostuneiden tarkasteltavaksi. Muistion materiaalia lainattaessa pyydetään tarkennukset osoittamaan alustuksen pitäjälle. Ilmatorjuntayhdistys ry ei vastaa muistion materiaalin sisällöstä. Kapteeni Santtu Eklund: Ilmatorjunta tänään Ilmauhkasta - nyt ja tulevaisuudessa Nykyaikaisen ja tulevaisuuden ilmauhkan piirteitä lähestytään tässä kuudella teemalla. Tämän kuvauksen tarkoituksena ei ole luoda kokonaiskuvaa siitä ilma-alusten suorituskyvystä, joka vieraan valtion ilmavoimilla on käytössään vaan nostaa esille nykyisiä ja mahdollisia tulevaisuuden teemoja, jotka voisivat kuvata ilma-asetta. Vuosikymmeniä vanhat ilma-alukset ovat tyypillisesti niitä, joita on edelleen lukumäärällisesti eniten. Kylmän sodan aikana tuotetut mallit ovat perusvarustelultaan aikakautensa tuotteita. Yksinkertaisuus on mahdollistanut osaltaan tuotannon volyymin ja edelleen sen, että niiden voidaan katsoa edelleen muodostavan kaluston lukumäärällisen rungon. Lukumäärä aiheuttaa sen, että näiden osin vanhaakin tekniikkaa sisältävien koneiden armeija muodostaa potentiaalisimman uhkan. Niillä on kyky toimittaa kohteelle huomattava määrä erilaista asevaikutusta, konetyypistä riippuen ripustuksiin voidaan kiinnittää jopa tuhansien kilojen aselasti. Uusia konetyyppejäkin on tuotannossa. Niiden varustelu on nykyaikainen, niillä on kyky toimia monissa valaistus- ja sääolosuhteissa eli ne eivät ole riippuvaisia esimerkiksi pilvikorkeudesta tai hämärän asteesta. Uusien konetyyppien valmistukseen vaikuttaa kuitenkin valtion taloudellinen tilanne. Pienempienkin varusteluohjelmien toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa tai laajuudessa ei ole mahdollista mikäli taloudellinen tilanne (niin kansallinen kuin maailmankaupan osalta) on heikko tai epävakaa. Ilma-alukset suunnitellaan nykyisin siten, että yhtä lavettia voidaan käyttää useampaan tehtävään. Erilaisia kyvykkyyksiä voivat olla kuljetuskyky (henkilöiden tai materiaalin), asevaikuttaminen, elektroninen vaikuttaminen, tiedustelu- ja valvontakyky tai johtamiskyky. Ilma-alus voidaan varustella erilaisiin tehtäviin nopeastikin, jolloin sen käyttöaste paranee ja voidaan nähdä myös, että lavetteja, joille erilaisia järjestelmiä kiinnitetään tai joilla erilaisia tehtäviä suoritetaan, tarvitaan näin ollen vähemmän. Ilmatiedustelusta on tullut jatkuvaa. Miehittämättömien ilma-alusten käyttö on miehitettyihin verrattuna edullista eikä sisällä henkilöstötappioiden riskiä. Tuotantokustannukset mahdollistavat niiden suuremman lukumäärän, joka mahdollistaa ajallisesti jatkuvan ja alueellisesti kattavan tiedustelun. Miehittämättömien ilma-alusten datalinkki mahdollistaa 1
3 reaaliaikaisen tiedonvälityksen, joka tarkoittaa käytännössä esimerkiksi reaaliaikaista tulenkäytön mahdollisuutta tiedustelun luoman kuvan perusteella. Kolmiulotteinen tulostus mahdollistaa tulevaisuudessa lennokkien tuottamisen vaikka taistelukentällä. Taistelussa menetettyjen suorituskykyjen korvaaminen mahdollistuu siis lähempänä etulinjaa kuin koskaan aiemmin. Käytännössä lennokkisuorituskyvyn kasvattaminen nopeasti on mahdollista jo nyt kaupallisilla tuotteilla. Niiden käyttäminen esimerkiksi tiedusteluun ja valvontaan mahdollistaa jo nyt jatkuvan tilannekuvan täydentämisen. Ohjusuhka muodostaa haasteen tulevaisuuden ilmatorjunnalle. Ohjusten laukaisuetäisyys voi olla jopa useita satoja kilometrejä ja niiden laukaisu on mahdollista mitä erilaisimmilta laveteilta niin maalta, mereltä kuin ilmastakin, sekä pinnan alta että pinnalta. Ohjukset ovat myös vaikeasti torjuttavissa: niiden lentonopeus on suuri ja havaittavuus hankalaa pienen pinta-alansa vuoksi. Ilmatorjunta - suojaamisesta tappioiden tuottamiseen Valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden suuri määrä, ilmatorjunnan resurssit (järjestelmien sekä ampumatarvikkeiden lukumäärä) ja niiden ominaisuudet (käyttömahdollisuudet eri valaistus- ja sääolosuhteissa) sekä arvio vastustajan toiminnasta luovat tämän päivän ilmatorjunnan käyttöön reunaehtoja. Olemassa olevilla resursseilla ilmatorjunta on siirtynyt kohteiden suojaamisesta entistä voimakkaammin toimintaan, jossa ilmavihollista kulutetaan maksimaaliset tappiot sille aiheuttaen. Sen sijaan, että ilmatorjunta ryhmittyisi kohteiden ympärille, valitaankin alueet, joilla halutaan kiistää viholliselta ilmatilan vapaa käyttö. Näin kuluttamalla vihollisen ilma-asetta pyritään vaikuttamaan sen kykyyn käyttää ilmavoimaa sekä kohteita vastaan. Tämä edellyttää ryhmittymistä mahdollisimman edullisiin tuliasemiin alueille, joissa ilmavihollisen toiminta on aktiivista ja mahdollistaa runsaan ja tuloksekkaan tulitoiminnan. Suojaaminen tarkoittaa ilmatorjunnalla ilma-aseeseen vaikuttamista ennen sen toimimista suojattavana olevaa kohdetta vastaan. Suojaamistehtävän onnistumisen edellytyksenä pidetään riittävää ilmatorjuntajoukkojen sekä ampumatarvikkeiden määrää ja varmennettuja, puheella toteutettuja johtamisyhteyksiä tulenkäytön johtajasta kuhunkin johdettavaan tuliyksikköön (kuten ohjusryhmään). Käytössä olevilla resursseilla suojaamistehtävän antamista voidaan pitää harvinaisena, ellei jopa poikkeuksellisena tehtävänä ilmatorjuntajoukolle. Suojaamistehtävän antamiseen voisi liittyä tarkka rajoite, esimerkiksi tehtävän keston rajaaminen ajallisesti tai esimerkiksi taistelun vaiheeseen sitoen. Ilmatorjunnan käyttöperiaatteen muutoksen vuoksi korostuu passiivinen ilmapuolustus, siis tutummin ilmasuojelu. Ilmasuojelutoimenpiteet ovat perustaistelumenetelmiä kaikkien joukkojen toteutettavaksi. Osaltaan ne ovat myös väestönsuojeluun kuuluvia toimenpiteitä. Ilmasuojelun osa-alueita ovat ilmatilanteen seuraaminen, naamiointi ja maastouttaminen, hajauttaminen ja suojan edistäminen sekä salaaminen ja harhauttaminen. Ilmatorjunnan taistelun toteuttamisen periaatteista Ilmatorjunta on osa aktiivista ilmapuolustusta, johon kuuluvat lisäksi esimerkiksi hävittäjätorjunta ja ilmavalvonta sekä elektroninen vaikuttaminen. Näin ilmapuolustuksen 2
4 kokonaisuuden voidaankin todeta muodostuvan aktiivisesta ja passiivisesta ilmapuolustuksesta, jossa aktiivinen ilmapuolustus muodostuu ilmatorjunnan ja hävittäjätorjunnan yhteistoimenpiteistä ja passiivinen ilmapuolustus on kaikkien joukkojen toteuttamaa ilmasuojelua. Ilmatorjunnan taistelun toteuttamisen periaatteita on seitsemän ja niitä pyritään toteuttamaan kaikilla joukkotasoilla, kaikkien yksikkötyyppien taistelussa. Aktiivisen toiminnan ydin on passiivisessa ilmapuolustuksessa. Ilmatorjuntajoukkojen aktiivisilla ilmasuojelutoimenpiteillä luodaan taistelunkestävyyttä ja salataan oma toiminta, joka mahdollistaa halutulla hetkellä aloitteen tempaamisen ja yllätyksellisen toiminnan. Liike on tyypillisimmillään aktiivista taisteluteknistä toimintaa ja oikein ajoitettu oikeansuuntainen liike onkin käytännön esimerkki yllätykseen tähtäävästä oikeanlaisesta aktiivisuudesta. Tavoitteellisuus tarkoittaa sitä, että kussakin ilmatorjunnan toimintaympäristössä käytetään tarkoituksenmukaisia suorituskykyjä. Suorituskykyjen tarkoituksenmukaisella käytöllä aikaansaadaan ilmatorjunnan painopiste ja optimoidaan näin koko ilmatorjunnan käyttö tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteellisuuteen liittyy myös priorisointi. Esimerkkinä priorisoinnista voidaan pitää esimerkiksi ennakkovaroituksen saamisen korostamista ja ennakkovaroituksen saamiseksi vaadittavien menetelmien, varsinaisten ja varamenetelmien, muodostamista ja ylläpitämistä kaikissa tilanteissa. Monipuolisuus tarkoittaa laajemmassa mittakaavassa ilmapuolustuksen muodostamaa kokonaisuutta. Ilmatorjunnan näkökulmasta monipuolisuus voidaan nähdä eri järjestelmien tarkoituksenmukaisena käyttönä, jossa erilaisista suorituskyvyistä muodostetaan taistelunkestävä kokonaisuus, jossa on toimivat valvonta- ja johtamismenetelmät sekä kyky toimia erilaisia maalitilanteita vastaan erilaisissa valaistus- ja sääolosuhteissa. Ennakoinnilla tarkoitetaan valmistautumista vaihtoehtoiseen tilannekehitykseen. Ennakoinnin perustana ovat perustaistelumenetelmät, joiden hallinta luo pohjan myös toiminnalle odottamattomissa tilanteissa. Kaikkien joukkojen on tunnettava taisteluajatus ja perustaistelumenetelmät siten, että ne kykenevät myös itsenäiseen toimintaan esimerkiksi johtamisyhteyksien häiriötilanteissa tai siirtojen aikana. Synkronointi tarkoittaa ilmatorjunnan kokonaisuuden koordinoitua käyttöä. Koordinoinnin perustana on hyvä tilannekuva ja siihen liittyvä jatkuva, tarkoituksenmukainen yhteistoiminta. Tilannekuvaa muodostetaan kaikilla joukkotasoilla ja sitä välitetään yhteistoimintaosapuolille aktiivisesti tavoitellen reaaliaikaista tilanneymmärrystä. Tarvittaessa tilannekuvan muodostaminen tapahtuu vaihtoehtoisten ja varamenetelmien avulla. Esimerkkinä tilannekuvan luomisesta voidaan pitää ilmavalvontaselosteen seuraamista. Muiden yhteyksien katkeamisen jälkeenkin on vielä mahdollista muodostaa käsitys ilmatilanteesta kaikilla joukkotasoilla seuraamalla ilmavalvontaselostetta. Ketteryys edellyttää perustaistelumenetelmien hallintaa ja taisteluajatuksen ymmärrystä. Joustavuus ja soveltaminen mahdollistaa eri tasoilla sekä eri tilanteissa ketterän toiminnan. Ketteryyden tulee kuitenkin olla hallittua ja harkittua, sillä harkitsematon soveltaminen heikentää nopeasti muiden taistelun toteutusperiaatteiden mahdollisuuksia toteutua. Vaikutuskeskeisyys - ilmatorjunta hakeutuu aktiivisesti tilanteisiin, joissa se kykenee tuottamaan vastustajalle mahdollisimman mittavat tappiot. Tavoitteena on, että riittävien tappioiden seurauksena se joutuu muuttamaan toimintatapojaan ja lopulta keskeyttämään 3
5 ilmahyökkäykset. Näin tappioita tuottamalla ilmatorjunta nakertaa vastustajan ilmavoimaa sen kuluttamalla lamauttaen. Ilmatorjuntayhdistys ry 4
ILVES. Päijät-Hämeen. Tässä lehdessä mm. Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n tiedote 4/2017. Sotiemme veteraanien virkistyspäivä Orimattilassa
Reservipiiri ry:n tiedote 4/2017 Kuva: Suomen ja Neuvostoliiton rajan tarkistuskivi v.1934. Kuva Pertti Paloranta Tässä lehdessä mm. Sotiemme veteraanien virkistyspäivä Orimattilassa S. 3 Leopardi hiiviskeli
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotIlmatorjuntayhdistys ry Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osasto. Etelä-Suomen Ilmapuolustusseminaari Lahti.
Ilmatorjuntayhdistys ry Ilmatorjuntayhdistyksen Päijät-Hämeen osasto Etelä-Suomen Ilmapuolustusseminaari 7.10.2017 Lahti Seminaarimuistio Kapteeni Santtu Eklund: Etelä-Suomen Ilmapuolustusseminaari 7.10.2017
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotILMATORJUNTA 1/2017 PASSIIVINEN PUOLUSTUS. aselajin järjestö- ja ammattilehti TEEMANA. Ilmatorjunta 1/2017 1
ILMATORJUNTA aselajin järjestö- ja ammattilehti 1/2017 PASSIIVINEN PUOLUSTUS TEEMANA Ilmatorjunta 1/2017 1 Ilmapuolustusta käsittelevät uusimmat teokset ovat myynnissä Ilmatorjuntamuseon kaupassa. Voit
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT
Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan
LisätiedotDigitalisaatio ja kyberpuolustus
Digitalisaatio ja kyberpuolustus Anssi Kärkkäinen #Reset17 17.1.2017 20.1.2017 1 Digitalisaation hyötyjä Tuottavuuden parantaminen nopeus, tehokkuus Uudet tuotteet ja ratkaisut Myynnin ja markkinoinnin
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotIlmatorjuntayhdistys ry Ilmatorjuntayhdistyksen Keski-Suomen osasto. Etelä-Suomen Ilmapuolustusseminaari Tikkakoski.
Ilmatorjuntayhdistys ry Ilmatorjuntayhdistyksen Keski-Suomen osasto Etelä-Suomen Ilmapuolustusseminaari 24.9.2016 Tikkakoski Seminaarimuistio Kapteeni Santtu Eklund: Etelä-Suomen Ilmapuolustusseminaari
LisätiedotPM Club Jyväskylä Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla
PM Club Jyväskylä 10.6.2015 Jatkuva uudistuminen osaamista ja kokemusta jakamalla Tilaisuuden tavoite Jakaa ajatuksia ja kokemuksia projektipäällikön roolista Saada vertaistukea omaan työhön tai oman organisaation
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.
LisätiedotSodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.
Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;
LisätiedotAUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov
AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon
LisätiedotPuolustusvoimien teknologiatoiminta
Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi
LisätiedotTyöryhmä 2: Merialueen valvonta
Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen
LisätiedotKetteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme
Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme oppia Tarzanista ja jazz-yhtyeestä Ketterä toiminta on aina ihmisten toimintaa. Kehitettäessä ketteryyttä on hyvä tarkastella prosessien takana
LisätiedotKotimaan liikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuusinfo 21.1.2016
Kotimaan liikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuusinfo 21.1.2016 Ohje alusten paloturvallisuutta koskevassa määräyksessä vaadittavaa paloeristystä vastaava turvallisuustaso koneistotilojen ja keittiöiden
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotILMA TORJUNTA 2/2013 UUDISTETTU TAISTELUTAPA. aselajin järjestö- ja ammattilehti TEEMANA
ILMA TORJUNTA aselajin järjestö- ja ammattilehti 2/2013 UUDISTETTU TAISTELUTAPA TEEMANA MERENKULKIJOIDEN KAUPUNKI Lähes 400-vuotisen historiansa ajan Kokkola on ollut yksi merkittävimmistä Pohjanlahden
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö KUJA2-projekti pähkinänkuoressa Omistaja: Suomen Kuntaliitto ry Rahoittaja: Huoltovarmuuskeskus Toteutus: 4/2017-3/2019
LisätiedotAvaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin
Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 593 735 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista
LisätiedotPalvelukeskusvalmistelun tilanne
Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella
LisätiedotAsia: lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista
LAUSUNTO Helsinki 10.6.2014 Viite: Lausuntopyyntö VM093:00/2013 (16.4.2014) Asia: lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten
LisätiedotSisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotLähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa
Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 27.9.2016 va. kaupunginsihteeri, OTM Tuomo Sallinen Kiuruveden kaupunki Lausunnon lähtökohdat Kiuruveden
LisätiedotKartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy
Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy 1 Haastettelukartoitus investointiprojekteista 3 7% 3 7% 5% 1 % Kartoituksen teemana oli investointien
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS?
Turvalliseen huomiseen VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Kimmo Kohvakka Toimitusjohtaja VARAUTUMISSEMINAARI Ritarihuone 4.12.2008 ESITYKSEN RAKENNE 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSISTA 2. UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI
LisätiedotRakennusvalvonnan vuorovaikutusalusta Oulun rakennusvalvonnan digikokeilu. Verkostotapaaminen Tapio Matinmikko
Rakennusvalvonnan vuorovaikutusalusta Oulun rakennusvalvonnan digikokeilu Verkostotapaaminen 26.10.2017 Tapio Matinmikko Tausta Rakennusvalvonnan asiakkaat ovat siirtyneet asioimaan verkkoon Usein asiakas
LisätiedotRadikaali. vesiliikenne
Radikaali vesiliikenne Vesillä liikkumiseen liittyy useita samoja haasteita kuin maalla liikkumiseen. Navigointi vesiliikenteessä vaatii vielä enemmän paikantamista ja ympäristön tuntemusta kuin maaliikenteessä.
LisätiedotLiikkuvaa tukikeskuspalvelua
Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Prosessikuvaus Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja Vammaispalveluhanke Henkilön omassa ympäristössä toteutettava
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotIPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi
IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi
LisätiedotKaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus
Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien
LisätiedotAFCEA syysseminaari 4.11.2009
AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys
LisätiedotILMAVAIVAT VAI ILMAHERRUUS Suomen ilmapuolustuksen lyhyt oppimäärä
ILMAVAIVAT VAI ILMAHERRUUS Suomen ilmapuolustuksen lyhyt oppimäärä Matti Elo Punaisen Paronin täysosuma 1920 luvulla Hävittäjäpuolustuksen hautajaiset Libyassa 2011 Hyökkäyksen kohteeksi joutuvan pienen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset
LisätiedotTulevaisuus verkostojen varassa
1 Tulevaisuus verkostojen varassa 16.3.2010 Matti Majuri 2 Sisältö 1. Miksi verkostonäkökulma on tärkeä? 2. Toimittajaselvitys, TRIO-selvitys 3. Verkoston ketteryys, StrAgile-projekti 4. Havaintoja ja
LisätiedotSOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot
SOTATIETEIDEN PÄIVÄT 2018 Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot Nimi Työ Osasto 28.5.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 2 PÄÄTULOKSET
LisätiedotMylab Projektitoiminnan kehittäminen. PM Club Tampere
Mylab Projektitoiminnan kehittäminen PM Club Tampere 23.11.2016 Sisältö 1. Mylab terveydenhuollon sektorilla 2. Projektitoiminnan kehittäminen ja yleisiä huomioita toimialan projektitoiminnasta 3. Toimitusprojektin
LisätiedotRakentamisen koulutus (YARKAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5
LisätiedotSISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS
SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien
LisätiedotTietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.
Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti
LisätiedotPalvelumuotoilun perusteet ja palvelupolku. luontokeskus
Palvelumuotoilun perusteet ja palvelupolku 4.10.2016 @Limingan luontokeskus GOFORE Muotoilemme kokemuksia ja palveluita, joista ihmiset saavat merkittävää lisäarvoa. Muutamme maailmaa digitalisaation keinoin
LisätiedotSTRATEGIAN TOTEUTTAJAT
STRATEGIAN TOTEUTTAJAT Keitä he ovat? Saku Mantere TieVie 29.10.2004 Onko strategian toteuttaminen Ennalta laaditun strategisen suunnitelman tarkkaa toteuttamista? Johto suunnittelee, keskijohto käskyttää,
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotVarma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee
DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja
LisätiedotTietopolitiikka, tietojohtaminen ja tilastot. Tulevaisuusvaliokunnan kokous Marjo Bruun, 7.11.
Tietopolitiikka, tietojohtaminen ja tilastot Tulevaisuusvaliokunnan kokous 7.11.2018 Marjo Bruun, Tilastokeskus @mrsbruun 7.11.2018 Toimeksianto tietopoliittiselle selonteolle Tehtävä PM Sipilän hallitus
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotTavoitteena vaikuttavat ja tasaarvoiset
Tavoitteena vaikuttavat ja tasaarvoiset sote-palvelut Uudistetaan organisaatioita ja vastuunjakoa (järjestämislaki) Uudistetaan monikanavaista rahoitusjärjestelmää X Uudistetaan palvelurakenteita, palveluiden
LisätiedotPelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä
LisätiedotValtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta
Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri, JulkICT-osasto Esitykseni - viisi
LisätiedotHartolan kuntastrategia
Hartolan kuntastrategia Hyvän elämän kuningaskunta Valtuuston hyväksymä 14.11.2018 TAHTOTILA 1 Hartola säilyy itsenäisenä kuntana ja tuottaa nykyaikaisia palveluja asukkaille, joita ovat kaikki kunnan
LisätiedotHYVINVOINNIN ETURINTAMASSA
An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.
LisätiedotMikä Apotti- ekosysteemi on miten se luo yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
Mikä Apotti- ekosysteemi on miten se luo yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Jari Renko Teknologiajohtaja, Oy APOTTI Ab Oy Apotti Ab Ekosysteemi on VAKUUTUS hankkeelle, jotta.. Hankekokonaisuus Ekosysteemi
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotSuomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä
Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004
LisätiedotLiite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014
Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotKAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa
KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotHämeen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Hämeen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2017 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotPalvelulaatu. Asiakkaiden käyttökokemukseen vaikuttavat laatutekijät digitaalisissa asiointipalveluissa. Petteri Ohvo,VM/JulkICT
Palvelulaatu Asiakkaiden käyttökokemukseen vaikuttavat laatutekijät digitaalisissa asiointipalveluissa Petteri Ohvo,VM/JulkICT Asiointipalveluiden laatu - Miksi? Laajempana tavoitteena Digin ensisijaisuus
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi
Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotErilaisten siltojen rakentaminen
Erilaisten siltojen rakentaminen Kaikki tulokset saavutetaan verkostojen avulla. Verkostoja on opittava luomaan, hyödyntämään ja johtamaan. Pirjo Ståhle 16.9.2009 Peruskoulu 2020 Verkostoista muodostuu
LisätiedotVOIMAA VAIKUTTAVUUTEEN
VOIMAA VAIKUTTAVUUTEEN Yhteiskunnallinen markkinointi onnistumisen työvälineenä 1.11.2016 klo 14.10-14.40 Jonna Heliskoski, Markkinointijohtaja, Suomen kansallismuseo Tohtorikoulutettava, Hanken School
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio
Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotKEITELEEN KUNTA Kärkihanke 1. LIITE 1
Oppilasta osallistavat työmenetelmät Oppimisp rosessin ohjaamin en Digi ja TVT 1. TUTOR KOULUTUS Yksi opettaja toimii (3 vvh) resurssilla (vain TVT asiat). Verkottumista muualle ei ole saatu onnistumaan
LisätiedotTAKE- työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen
Opinnollistaminen Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto (3216040) / Julkaisugrafiikan tuotanto (105794) YRITYS, Yleiskuvaus yrityksestä (toimiala, päätehtävä ja tuotannon/toiminnan kuvaus sekä
LisätiedotTulevaisuuden radiotaajuiset sensoritekniikat
Puolustusvoimien tutkimuslaitos Tiedolla tulevaisuuteen Tulevaisuuden radiotaajuiset sensoritekniikat MATINEn turvallisuusmatinea "DIGITAALISUUS MULLISTAA MAANPUOLUSTUSTA " 8.5.2018 PVTUTKL Perinteinen
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotSOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.
SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotOPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN
OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI
LisätiedotLiikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä
Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT
LisätiedotLiikkuvien työkoneiden etäseuranta
Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia
LisätiedotMaavoimien kehittäminen
Maavoimien Esikunta Maavoimien kehittäminen INFO 26.4. Maavoimien tehtävät Maavoimat vastaa uskottavasti maahyökkäyksen torjunnasta, tukee monipuolisesti muita viranomaisia ja toteuttaa vaativat kriisinhallintatehtävät
LisätiedotArvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta
Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute
LisätiedotPohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotSisältö. 1.Tausta ja tavoitteet. 2. Arktinen SAR ja sen haasteet. 3. Arktinen meripelastuskoulutus 4. Innovaatiotarpeet
Sisältö 1.Tausta ja tavoitteet 2. Arktinen SAR ja sen haasteet 3. Arktinen meripelastuskoulutus 4. Innovaatiotarpeet 5. Suositukset 6. Jatkotutkimustarpeet 1. Tausta ja tavoitteet Tausta Muodostaa kokonaiskuvan
LisätiedotTAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA
MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotHätäkeskusuudistuksen eteneminen
Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan
LisätiedotErikoisalusten turvallisuus
1 (10) Antopäivä: x.x.2012 Voimaantulopäivä: [1.1.2013] Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009) 22 :n 2 ja 6 momentti Muutostiedot:
LisätiedotKasvupalvelut. Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus
Kasvupalvelut Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus 0295 025 083 jarmo.paukku@ely-keskus.fi Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (kasvupalvelulaki) Maakuntalaki Kasvupalvelulaki ml. Laki kasvupalveluiden
Lisätiedot