EINO PENTIIIÄ. Katkerat satamat. Varpuskellari. Asekätkijät. Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen - taistelut ja tuho.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EINO PENTIIIÄ. Katkerat satamat. Varpuskellari. Asekätkijät. Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen - taistelut ja tuho."

Transkriptio

1

2

3 EINO PENTIIIÄ Katkerat satamat Merielämän armottomat kasvot Varpuskellari Asekätkijät Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen - taistelut ja tuho Kaamosvakoilija Turku talvi- ja jatkosodassa lento Murmanskiin Pitkä lenkki Kotka liekeissä

4 Loposktri ö 0100tl t( JtBi!lBn Suomenlahden kansalli puisto

5

6 Eino Penttilä Kotka liekeissä MAINOSTEKNIKOT Oy Helsinki

7 Kotka liekeissä Painettu Karisto Oy:n kirjapainossa Hämeenlinna 1991 ISBN

8 llmatorjunta-aseitten synty ja kehitys Kesällä 1919 olivat suomalaiset joukot ryhmittyneet puolustukseen Karjalan kannakselle. Tavan takaa venäläiset lentokoneet ulottivat tiedustelulentonsa Suomen puolelle. Näitten kiusallisten ilmatilan loukkausten vuoksi käski silloinen KTR 2:n komentaja majuri G. af Forselles vänrikki Vinbladin ajaa yhden kenttäkanuunajaoksen ilmatorjunta-asemaan Kellomäelle. Jaoksen tehtävänä oli ampua alas ne venäläiset lentokoneet, jotka eivät jaoksen johtajan antamista merkeistä huolimatta laskeutuisi. Vaikka ilmatorjunnan tarve jo itsenäisyytemme alkuaikoina kävi ilmeiseksi, kului vuosia ennen kuin ilmatorjunta-aselaji sanan täydessä merkityksessä syntyi. Venäläisiltä sotasaaliiksi saatuja Putilov tykkejä ei kukaan osannut käyttää vaikka ne olisivat sopineetkin ilmatorjuntaan. Ensimmäisen askeleen varsinaisen ilmatorjunnan kehittämisessä otti vuonna 1924 Rannikkotykistörykmentti 1 :n patteriston komentaja, kapteeni Åke Törnroos. Hän löysi Kuivasaaren linnakkeelta kaksi pienikaliperista automaattikanuunaa, jotka oli tarkoitettu ilmatorjuntakäyttöön. Nuori patteriston komentaja halusi saada nämäkin aseet toimintavalmiuteen, mutta asiantuntijaapua hän ei saanut mistään. Käyttämällä hyväksi kielitaitoaan ja matemaattisia lahjojaan hän poimi ulkomaalaisista ammattileh- 3

9 distä ja -kirjoista tarvittavat perustiedot. Myöhemmin selvisi, että nämä "löydetyt" kanuunat olivat 75 mm. "Zenit-Meller" pitkäputkisia kanuunoita. Nimitys "Zenit" viittaa venäjänkieliseen ilmatorjuntakäsitteeseen. Sana "Meller" liittyy lavettiin. Syksyllä 1924 hän yritti suorittaa ammuntaa näillä kahdella tykillä. Maaliksi tarkoitettu, moottoriveneen hinaama leija tuhoutui jo ennen kuin ilma-ammunnan piti alkaa, mutta yritys tuotti kuitenkin tuloksia. Silloinen Rannikkotykistön komentaja eversti Väinö Valve innostui asiaan ja ryhtyi viemään aloitetta eteenpäin. Seuraavana vuonna kapteeni Törnroos sai everstiitä kiertokirjeen, jossa Ilmapuolustuskomennuskunta, joksi sitä silloin kutsuttiin määrättiin perustettavaksi. Se aloitti toimintansa l Rannikkotykistön kapitulanttikouluun hallinnollisesti ja huollollisesti kuuluvana. Komennuskunnan päälliköksi määrättiin jääkäriluutnantti P. E. Ottelin. Kapteeni Törnroos sai tehtäväkseen laatia komennuskunnalle koulutussuunnitelma ja valvoa sen toteuttamista. Tarkoituksena oli opettaa konekivääriammunta ilmamaaliin. Komennuskunnan miehistön muodosti kaksi aliupseeria, vääpeli U. Aarni ja kersantti A. Suomi sekä kolmekymmentä miestä. Aluksi komennuskunnan aseistukseen kuuluivat yksinomaan konekiväärit, joihin oli konstruoitu amerikkalaisen mallin mukaan soikiotähtäimet. Jalustat oli saatu jostain romuvarastosta. Maaleina käytettiin pilat-palloja. Jonkunlaisia harjoitusmaalejakin rakennettiin. Uusien virikkeiden ja vaikutteitten saamiseksi kapteeni Törnroos sekä kapteenit. V. Raatikainen puolustusministeriön asepajalta komennettiin Ruotsin ilmatorjuntatykistön ampumakouluun. Tästä sai myös mittauskaluston kehittäminen ja mittauskoulutus uutta tuulta purjeisiin. Ensimmäinen ilmatorjuntayksikkö perustettiin Tämän kiinteän Ilmapuolustuspatterin ensimmäinen päällikkö oli Rannikkotykistön kapitulanttikoulun vt. johtajaksi siirretty kapteeni Törnroos. Patterin nimi muuttui Siitä tuli Kiinteä Ilmatorjuntapatteri. 4

10 Kuivasaaresta löydetyt ja Suomenlinnaan Länsi-Mustasaarelle tuodut 75 millin Zenit-Meller kanuunat jäivät syrj ään kun Katajanokalla löytyi ilmatorj untaan sopiva tykki. Maj uri Törnroos muistelee löydöstä näin: vastaanotin Kiinteän ensimmäisen ilmapuolustuspatterin luutnantti Ottelinilta, joka siirtyi takaisin koulutusupseeriksi Rannikkotykistön Kapitulanuikouluun. Vapaudutluani tehtävistäni ulkolinnakkeilla sain enemmän aikaa ilmatorjunnassa kohtaamani pahimman kompastuskiven poistamiseksi, toisin sanoen tykin saamiseksi patterille. Turhaa on tässä lähemmin puuttua silloin suorittamiini ohdakkeisiin vaelluksiin eri portaissa tässä asiassa. Aika ei näet vielä ollut sielläpäin kypsä. Mainittakoon vain lyhyesti, että kerran käydessäni Puolustusministeriön asepajassa Katajanokalla siellä palveleva aseteknikko Osenius sanoi minulle: 'Olen nähnyt Pasilan veturitallissa eräässä nurkassa tykin, joka ei ole missään kirjoissa. Käsitykseni mukaan se on jonkinlainen ilmatorjuntatykki'. 'Lähdetään katsomaan', sanoin. Niin tapahtuikin, ja siellä näin tykin, jota kaipasin. Sillä oli jonkinlaiset omituiset vetimet yllään, kuten suojakilpi ja pystytanko, jonka päässä oli jonkinmoinen merkinlennätin, mutta kaliiperi oli sama kuin venäläisen kenttäkanuunan ja lukko puoliautomaattilukko. Lisäksi se kiintolavetillaan pyöri 360 astella, putki nousi melkein pystyyn jopa 85 asteeseen. Lähdimme sieltä suoraan ministeriöön, jossa pyysin saada tykin haltuuni. Se myönnettiin! Tykki oli vain ensin siirrettävä varikkoon, vietävä siellä kirjoihin ja täydellisen tarkastuksen jälkeen tykki kirjoineen luovutettava Ilmapuolustuspatterille. Kyllä sydän silloin sykki! Löydetty harjoitustykki sai nimekseen 76mm. kiinteä it.kanuuna malli -14. Ammus oli sama kuin kenttäkanuunan kranaatti. Aikasytyttimet hankittiin Englannista. Ne oli varustettu ruutikanavalla, pisin palamisaika 36 sekuntia. Tykin tähtäyslaite oli sama kuin kenttäkanuunan kiertokaukoputki. Edellä olevissa muistelmissa puhutaan vain yhdestä tykistä. Kuitenkin löydön tekijä aseteknikko Osenius muistelee, että tykkejä oli kaksi. Muissakin tiedoissa kerrotaan, että Kiinteä Ilma- 5

11 puolustuspatteri sai yhtä aikaa kaksi tykkiä. Patterin päällystöön oli syksyn kuluessa siirretty luutnantti Holger Raeekman Kenttätykistörykmentti 2:sta ja luutnantti Sulo Lahtinen rannikkotykistön esikunnasta. Syyskuussa 1926 siirrettiin kaksi löydettyä tykkiä, joittenka arveltiin soveltuvan ilmaammumaan Suomenlinnaan Länsi-Mustasaarelle. Tulen johtamista varten oli saatu mittauslaitteet. Tulenjohtolaite ja -menetelmä puuttuivat. Ensimmäiset sellaiset kehitti kapteeni Törnroos. Laskulaite koostui laskulevyistä, joihin syötettiin maalin asema, nopeus ja liikesuunta ja joista saatiin sitten ennakot. Menetelmä vaati paljon miehiä ja oli hidas, kuten olivat silloiset ilmamaalitkin. Ensimmäisen ilma-ammunnan piti tapahtua Kaasutäytteisistä kumipalloista oli sidottu nippu maaliksi, se tuhoutui kuitenkin ennen ammunnan alkamista. Suurin merkitys ensimmäisillä yrityksillä lieneekin ollut vain koulutuksellinen. Käsitteistö oli luotu ja siirtyminen varsinaisen ilmatorj untakaluston käyttöön saattoi tapahtua joutuisammin. 6

12 Kenttätykki ilmatorjunta-asemassa Kellomäellä Ensimmäinen ilmatorjuntatykkimme 76 millin Putilov kanuuna. 7

13 "Parannettu painos" ensimmäisestä ilmatorjuntatykistämme 76 ltk/14 Putilov. Maxim-konekivääri ilmatorjuntajalustalla. 8

14 Organisaatiossa tapahtuneet muutokset ja kalustohankinnat Ilmatorj unnan kehityskauden alkuaikaa voidaan sanoa erillisten pattereiden aj ankohdaksi. Tämä kausi tosin vain vuoteen 1930, jolloin patterit yhdistettiin patteristoiksi. Näin perustettuun ilmatorjuntapatteristoon kuuluivat edellä jo mainitut Kiinteän Ilmatorj untapatterin (l.k.ilm.patt.) lisäksi Viipuriin perustetut yksiköt, kaksi patteria. Toinen Kiinteä Ilmatorj untapatteri (2.K.Ilm.Patt.) sijoitettiin Viipurin keskuskasarmille huollollisesti Rannikkotykistörykmentti 2:een alistettuna. Patterinpäälliköksi määrättiin kapteeniksi ylennetty Sulo Lahtinen ja vääpeliksi A. Joutsimies. Liikkuva Ilmatorjuntapatteri (L.Ilm.Patt.) kuului hallinnollisesti Kenttätykistörykmentti 2:een. (KTR 2). Koulutusasioissa se oli suoraan 2.Divisioonan komentajan alainen. Taisteluvälinehuollon suhteen patteri oli vastuussa suoraan tykistön tarkastajalle. Patterin päälliköksi määrättiin kapteeni Törnroos.!.Kiinteän Ilmatorjuntapatterin ( l.k.ilm.patt.) päälliköksi jäi kapteeniksi ylennetty H. Baeckman. Näin muodostunut ilmatorjuntayksikköorganisaatio oli hyvin hajanainen. Ammatillinen kehitys jäi tällä kaudella suureksi osaksi perusyksikön päällystön ja alipäällystön vastuulle. Kalustokin oli jokaisella yksiköllä erilainen. Uudet perustetut yksiköt saivat aj ankohtaa aj atellen varsin modernin tykkikaluston. Liikkuva ilmatorj untayksikkö sai 4 kappaletta 76 mm. ltk/28 B-tykkiä ja Itävallasta ostetun Goerz-keskuslaskimen. Perustettu kiinteä patteri sai 8 kappaletta 76 mm. ltk/27 tykkiä ja saksalaisen Berkog-keskuslaskimen, joka ostettiin Hollannista. Samalla kun ilmatorjunta-aselaj i kehittyi, sen kuvaan astuivat monet edellä mainitut upseerit, joiden panos aselaj in kehittämisessä eri tavoin pääsi vaikuttamaan asioiden kulkuun sotaa edeltäneen aj an loppupuolella. Edellä lueteltujen ilmatorj untapioneerien lisäksi raj oituttakoon mainitsemaan vain sellaiset upseerit, joiden työllä myöhemmässä toiminnassa tuli olemaan keskeisin asema. Ajan uusia virtauksia edustivat, sotilasarvoja tässä mainit- 9

15 sematta, yleisesikuntaupseerit Helminen, Tuompo, Jokipaltio, Peura ja Simojoki. Heidän ympärilleen kehkeytyi valtakunnan ilmapuolustuksellinen ajattelu, ilmatorjunnan liittyminen sotatoimiyhtymän puitteisiin, aselaj in tekniikan ja taktiikan edelleen kehittäminen sekä ilmavalvontasysteemin ja asehuollon kypsytteleminen. Ilmatorjuntakalusto luonnollisesti vuosi vuodelta lisääntyi ja parani, valitettavasti kuitenkin hyvin kirjavana. Ilmatorj unta-aselaj ille oli onneksi, että puolustusvoimiemme ylin johto osoitti sen riveihin innostuneita, eteviä ja ahkeria upseereita, jotka kaikista vaikeuksista huolimatta saivat aikaan tyydyttävän valmiin ilmatorjuntasysteemin ennen talvi- ja jatkosotaa. 10

16 Åke Törnroos. 11

17 Talvisota Toisen maailmansodan puhjettua ryhdyttiin maassamme toimenpiteisiin sotilaallisen valmiuden lisäämiseksi ja maan puolueettomuuden turvaamiseksi. Puolustusvoimien vahvuutta lisättiin kutsumalla takaisin palvelukseen aikaisemmin elokuussa koulutetut ilmatorj untavarusmiehet Lokakuun 6. päivänä siirtyivät rauhanajan ilmatorjuntajoukko-osastot, Ilmatorjuntarykmentti 1 Helsingissä ja ITR 2 Viipurissa suojajoukkoryhmitykseen ja miehittivät sodanuhkavaiheen ilmatorjuntayksiköt ja ilmavalvontayksiköt. lt.yksiköt olivat toimintavalmiina jo samana iltana ja ilmavalvonta mennessä. Ilmatorjuntatykistön sotavalmius oli aselaj in nuoruudesta johtuen kriisin puhj etessa pahasti keskeneräinen. Taisteluvälineistöä oli vähän ja lisähankinnat suurimmalta osalta neuvotteluvaiheessa. Pohjan toiminnalle Ylimääräisten kertausharjoitusten alkaessa (YH) loivat vuonna 1938 tehdyt suunnitelmat. Niiden mukaan oli tarkoitus perustaa kenttäarmeij an ja kotiseudun ilmatorjuntayksiköitä yhteensä 18 raskasta ja 13 kevyttä ilmatorjuntapatteria, 8 it. konekiväärikomppaniaa, 34 raskasta tai kevyttä it.joukkuetta sekä 3 valonheitinpatteria. Kun käytettävissä oli vain 20 liikkuvaa ja 12 raskasta kiinteää ja 8 kevyttä it.tykkiä ja noin 70 kpl it.konekiväärejä ja 16 valonheitintä, oli huomattava osa

18 1939 ylimääräisiin kertausharjoituksiin kutsutuista reserviläisistä koti utettava. Ilmatorjuntatykistön johtosuhteista annettiin käsky vasta Siinä määrättiin maan ilmapuolustuksen päälliköksi kenraaliluutnantti J. F. Lundqvist ja hänen apulaisekseen ilmatorj untaa ja -valvontaa koskevissa asioissa ilmatorj untajoukkojen komentaja eversti F. E. Helminen. Ilmatorj untajoukkojen komentajan apuna oli ilmapuolustuksen esikuntaan kuuluva ilmatorjuntatoimisto, jonka päälliköksi määrättiin kapteeni P. Jokipaltio. Ilmapuolustuksen esikunnan operatiivinen puoli ja it-toimisto uuteen sijoituspaikkaan hotelli Grandiin Helsingissä. Kotijoukkojen it-komentajaksi määrättiin everstiluutnantti T. E. Ekman. 13

19 Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti ]. F. Lundqvist. 14

20 Kenraaliluutn. F. E. Helminen. lt.joukkojen tarkastaja v ja it.joukkojen komentaja

21 Eversti (yl ) S. E. A. Tuompo. Kapteeni R. A. Kekkonen. KapteeniA. E. Koljonen. 16

22 Sota alkaa Marraskuun kolmannenkymmenennen pa1van aamuna kello 7 tienoissa kajahtivat ensimmäiset vihollisen laukaukset Karjalan Kannaksella rajan takaa. Vihollisen tykistö oli alkanut toimia. Lähimpien kymmenien minuuttien aikana saapuivat viestit taaempiin esikuntiin niin Kannaksella kuin pitkin koko Suomen itärajaa osoittivat sotatoimien alkaneen. Noin tuntia myöhemmin ilmoittivat ilmavalvonta-asemat venäläisten lentokoneitten ylittäneen rajalinjan. Kello 8.58 annettiin Viipurissa ensimmäinen ilmahälytys, Helsingissä kello Muutamia minuuttej a myöhemmin putosivat pommit. Sota oli alkanut yllättäen kaikilla rintamilla, maalla, merellä ja ilmassa valtakunnan rajalinjalta syvälle kotiseudun keskuuteen. Vihollisen ylivoima oli suuri. Neuvostoliiton arvioitiin keskittäneen muun muassa lähes lentokonetta Suomea vastaan. Venäläisten lentohyökkäyksiin ensimmäisenä sotapäivänä arveltiin osallistuneen noin 140 pommikonetta, joiden pommituskohteina olivat Helsingin ja Viipurin lisäksi monet täysin puolustamattomatkin asutuskeskukset. Siviiliväestö kärsi huomattavia tappioita ja aineelliset vauriot olivat paikoin suuret. 2 Kotka liekeissä 17

23 18 M axim-konekivääri sotaharjoituksissa tilapäisjalustalla.

24 Ilmavalvontalotat asemissaan. 1 9

25 Kuulosuunnin toiminnassa. Ilmatorjunta-aseistuksen lukumääräisen pääosan muodostivat kevyet ilmatorjunta-aseet, joista suomalainen kaksoisit.konekivääri oli sodan alkupuolella yleisin. 20

26 Kovat putkeen. Raskasta it.tykkiä ladataan. 21

27 Täysautomaatti valmiina syöksemään tulta. 1 lmatorjuntatulenjohtokone toiminnassa. 22

28 Kiinteä raskas ilmatorjuntatykki naamioituna. Raskas it.kanuuna ja optinen etäisyysmittari toiminnassa. 23

29 40 millin ilmatorjuntatykki valmiina talvisissa maisemissa. Haminan ilmapuolustuksen aluekeskuksen (IPAK) perustaminen ja toiminta talvisodan aikana Päälliköksi määrättiin luutn. Paavo Eerola. Kun 6. l tuli käsky toiminnan aloittamisesta ei lp AK: lle ollut varattu minkäänlaista huoneustoa eikä rakennettu eikä suunniteltu mitään yhteyksiä. Tämä lienee selitettävissä sillä, että IPAK:n sijoituspaikaksi oli juuri suunniteltu Kotkan kaupunkia, jota suunnitelmaa ei vielä kuitenkaan oltu ennätetty panna täytäntöön. IPAK oli näin ollen pakoitettu aloittamaan toimintansa Suojeluskuntatalossa olevan keittiön eteishuoneessa, ja oli IPAK:n käytettävänä yksi automaatti puhelin. Ilmavalvonta- (iv) verkko oli kovin puutteellinen, sillä niissäkään iv-asemissa, joissa oli tornit, ei ollut rakennettu yhteyksiä edes tornin ja majapaikan välille. lv.asemien tarvitsema määrä iv.kalustolaatikoita P

30 oli syksyllä saapunut ja olivat ne varastoituina sk. talossa lukuunottamatta kahta laatikkoa, joista toinen oli annettu jo Kotkan ja toinen Kymin ilmavartiolle. Edellä olevasta johtuen meni kolme-neljä päivää, ennen kuin kalustot oli jaettu kaikille ilmavartioille ja opetettu sen käyttöä sen verran, että toiminnan aloittaminen oli mahdollista. Samanaikaisesti suoritettiin IPAK:n muutto Haminan Puhelinosakeyhtiön taloon, jossa se sijoitettiin hiilikellariin, joka oli melko vahvaa rakennetta, ja johon oli helppo saada yhteydet valtion- ja automaattikeskuksista viittä vastaanotto- ja kolmea hälytyspuhelinta varten, koska molemmat keskukset sijaitsivat samassa talossa. Henkilökuntaa ei IPAK:ta varten Haminassa ollut varattu ollenkaan. Ilmavartioihin tarvittavasta henkilökunnasta oli noin 50 % varattu ja niistä oli noin 50 % saanut aikaisemmin ilmavalvontakoulutusta saapuivat IPAK:een määrätyt reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin, käsittäen 3 upseeria, 4 aliupseeria ja 7 miestä. Reserviläisistä olivat kaikki upseerit edellisenä kesänä kertausharjoituksissa saaneet asianmukaisen koulutuksen, jota vastoin aliupseerit ja miehet eivät olleet aikaisemmin IPAK-koulutusta saaneet. Reserviläisten saavuttua jatkettiin IPAK:n kunnostamista ja saatiin se nopeasti kuntoon. Lokakuun aikana keskitettiin kaikki huomio ilmavartioasemien perustamiseen, toimintaanasettamiseen, yhteyksien parantamiseen ja henkilökunnan koulutukseen. Koulutus oli suoritettava jaksoittain, jotta ilmavalvonta saatiin mahdollisimman nopeasti jossain määrin toimimaan. Tästä johtuen opetettiin ensiksi vain välttämätön kalustontuntemus, havaintojen teko ja iv. viestin laatiminen ja lähettäminen. Koulutusta jatkettiin ja kolmena neljän IPAK:n päällikön suorittaman opetuskierroksen ja lukuisien toimintaohjeita sisältävien puhelinsanomien jälkeen (lokakuun lopulla) oli henkilöstön koulutustaso hyvin tyydyttävä, ja jatkovilla viestitysharjoituksilla syvennettynä oli se marraskuun puolivälissä suorastaan hyvä. Puhelinyhteyksien parantamiseksi rakennettiin useita ilmavar- 25

31 tion ja majapaikan välisiä yksijohtoisia linjoja kaksijohtoisiksi, samoin myös joitakin majapaikan ja puhelinkeskuksen välisiä yhteyksiä järj estettiin ja rakennettiin kaksijohtoisiksi. Kaikkiaan käytettiin puhelinyhteyksien parantamiseen noin 7 km kirkasj ohtoa ja noin 5 km kaapelia. Yhteyksien edelleen varmentamiseksi ja laaj entamiseksi hankittiin IPAK:een Haminan sk:n omistama radiolähetin ja vastaanotin, joka sijoitettiin sk. talon radiohuoneeseen, jonne samalla rakennettiin IPAK:sta suora puhelinyhteys. Koska IPAK ei päässyt tämän sk:lta hankitun radion heikon tehon vuoksi varmaan yhteyteen merialueella toimivien mv- ja iv-asemien kanssa, pakkoluovutettiin Kotkasta satamakapteeni Strömiltä radiopuhelin, jolle ei satamakapteenilla ollut toimilupaa. Tämän avulla saatiin aikaan melko hyvä ja varma yhteys yllämainittuihin asemiin. Kun IPAK/Kouvolan toiminta oli hyvin suuressa määrin sidottu IPAK/Haminan antamiin tietoihin, järjestettiin IPAK/Kouvolaan suora yhteys ottamalla käyttöön linja Hamina-Myllykoski-Kouvola, joka irroitettiin kaikista välillä olevista keskuspöydistä. Myöhemmät kokemukset osoittivat, että tämän yhteyden järjestäminen mitä suurimmassa määrin helpotti toimintaa. Viestitys suoritettiin seuraavaan tapaan: a) Lähiviestitys iv:t ja IPAK opetettiin ja määrättiin suoritettavaksi iv.viestilomaketta käyttäen ja tapahtui viestitys mantereen iv.asemilta yksinomaan puhelinta viestivälineenä käyttäen. Merivartioasemat viestittivät samaa koodia käyttäen lisäksi ilmoittaen meriruuduston avulla havaintopaikan ja käyttäen viestitysvälineenä puhelinta sekä radiopuhelinta, jolloin IPAK:n radio sieppasi kaikki radiolla annetut viestit ja sai puhelinviestit ensin, jonka jälkeen ne vasta annettiin lohkoon. b) Naapuriviestityksessä käytettiin kaukoviestilomaketta sekä ruutukarttaa. Naapuriviestitystä suoritettiin Kouvolan, Porvoon, Viipurin ja Lappeenrannan IPAK:lle. Edellämainituilta IPAK:lta saatiin vastaavasti naapuriviestejä. c) Kaukoviestitysvelvollisuutta ei IPAK:lla ollut, vaan sen hoiti IPAK/ Kouvola, josta oli paremmat kaukoyhteydet. d) Hälytysviestitys Väestönsuojelu (vss.) kohteille suoritettiin puhelimitse ja se ta- 26

32 pahtui siten, että IPAK:sta annettiin suoraan käsky suorittaa ilmahälytys. Hälytysviestitystä hävittäj ille ei ollut, vaan se suoritettiin IPAK/Kouvolan välityksellä. It.aseita oli alueella ainoastaan Kotkassa, ja niille annettiin hälytysviestit puhelimella valtion kautta selväkielistä viestitystä käyttäen. Linnakkeille suoraan ei hälytysviestitystä suoritettu, vaan annettiin viestit lohkon viestikeskukseen. Viestityksessä osoittautuivat automaattikeskukset yleensä toimintaa hidastaviksi. Vss.hälytykset suoritettiin suoraan IPAK:sta eikä antamalla tilanneilmoituksia, kuten oli määrätty, koska rajan läheisyys, yhteyksien hitaus ja vss.keskusten suhteellisen suuri lukumäärä olisivat saattaneet hälytysten antamisen tehottomaksi tilanneilmoitusten antamisen ja vss.päälliköiden ratkaisun varassa. IPAK:n päällikön näin ottaessa vss.hälytykset vastuulleen olivat asianomaiset vss. päälliköt hyvin tyytyväisiä järj estelyyn. Ilmahälytys suoritettiin ilmoittamalla vain: "IPAK:sta ilmahälytys - loppu" ja vasta sopivan tilaisuuden tultua annettiin tilanneilmoitus. IPAK:n alueella ei varsinaisia ilmatorjunta-aseita ollut lukuunottamatta Kev.lt.Jaosta Kotkassa, jonka suhteen IPAK:lla oli vain viestitys- ja hälytysvelvollisuus. Toimistotyö oli järj estetty siten, että IPAK:n päällikkö hoiti kaikki juoksevat asiat, koska henkilökunnassa ei ollut ketään, joka olisi aikaisemmin saanut pienintäkään kokemusta sotilasasioiden hoidossa. Kirjanpito ja tilitykset olivat IPAK:n vääpelin tehtävänä. Huollollisesti olivat iv.asemat alistetut paikallisille suojeluskunnille y leishuollossa, ja erikoishuoliosta vastasi IPAK. Samoin oli IPAK Haminan suojeluskunnan yleishuollossa. Sodan alettua ja vihollisen lentotoiminnan saavutettua huomattavammat mittasuhteet osottautui IPAK:n huoneusto jatkuvalle toiminnalle liian ahtaaksi, jonka tähden oli pakko jälleen muuttaa. Uusi huoneusto IPAK:lle laitettiin IPAK:n omilla voimilla ja lahjoituksina saaduilla tarvikkeilla (lankkuja, lautaa, insuliittia noin Mk 8 000:- arvosta) Vehkalahden Säästöpankin 27

33 rakenteilla olleen uuden liiketalon kellariin, joka tuettiin ja myöhemmin vahvistettiin hankkimalla selluloosapaaleja ensimmäisessä kerroksessa IPAK:n yläpuolella olevaan liikehuoneustoon. Hälytyssuunnitelmat sodan aikana samat kuin YH:n vaiheessakin. Koulutuksessa kiinnitettiin tässä vaiheessa päähuomio lentokonetyyppien erottamiseen ja lentokorkeuden määrämiseen sekä viestitysnopeuden kehittämiseen. Koska aikaisemmin hankittu paristoilla toimiva radiopuhelin ei enää yksin riittänyt, niin hankittiin IPAK:lle yleisradiovastaanotin, jolla voitiin kuunnella myöskin tarvittavia sotilasaaltopituuksia. Tämän vastaanottimen avulla sai IPAK siepattua varmasti kaikki annetut radio-ilmaviestit Jotta hälytykset voitiin antaa entistä nopeammin, järj estettiin Kotkan seudun tehtaitten kanssa yhteisesti suora induktoriyhteys IPAK - Kotkan valtio, josta vss. keskuksiin (Kotka, Karhula, Sunila, Gutzeitin lohko ja Pyhtää) järj estettiin suorat yhteydet. Tämän järj estelyn ansiosta saatiin kaikki yllämainitut vss.keskukset hälytettyä jopa vähemmässä kuin puolessa minuutissa. Samoin rakennettiin suora yhteys Haminan poliisiasemalle, josta hälytys käskyn perusteella suoritettiin. Yhteyksien varmentamiseksi ja tietojen saattamiseksi nopeammin myöskin rautatieasemille, rakennettiin suora yhteys IPAK-Haminan asema, jota kautta usein yhteyksien katkettua esim. IPAK/Kouvolaan saatiin tiedot välitettyä ja voitiin antaa rautatielle sen välttämättä tarvitsemia tilannetiedoituksia. Haminan hälytyksen varmentamiseksi rakennettiin suora yhteys meijerissä olevaan hälytinlaitteeseen. Kun vihollisen lentotoiminta varsinkin sodan loppuaikoina keskittyi Haminan itäpuolitse kulkevaksi, tulivat Hamina-Viroj oki väliset kaksi automaattikeskuksen kautta kulkevaa linjaa kovin ylikuormitetuiksi, minkä auttamiseksi otettiin toinen edellämainituista linjoista suoraan Virojoelta IPAK:een ja vielä myöhemmin saatiin toinenkin suora aikaisemmin Viipuriin kulkeneista linjoista, joten yhteydet itäisiin ilmavartioihin saatiin aivan ensiluokkaisiksi. Viestityksessä käytettiin samaa tapaa kuin YH:n aikanakin 28

34 käyttäen iv. viestikaavaketta edelleenkin, mutta ilmoittamalla tarkan lentokonelukumäärän sekä lisäksi lentokorkeuden, havaintosuunnan ja -etäisyyden. Hälytysviestityksessä noudatettiin aikaisemmin esitettyä tapaa edellämainituin yhteysparannuksin. Hälytysviestitys omille hävittäjille tapahtui joko IPAK/Kouvolan välityksellä tai usein myös IPAK/Kouvolassa suoritettua rinnakkaiskytkentää käyttäen suoraan Ekaan ja Rulleen sekä myöskin Kaisuun ja Kouvolan välityksellä Kippariin. Aseisiin, linnakkeisiin ja joukkoihin nähden hälytys kuten aikaisemmin on esitetty. Asesijoituksiin nähden tehtiin IPAK:n toimesta kaksikin ehdotusta tarkoituksella saada it.aseita sellaisten vihollisen jatkuvasti käyttämien lentoreittien läheisyyteen, josta torjuntatuli olisi ollut tehokasta ja tuloksia tuottavaa, mutta näitä ehdotuksia ei toteutettu. Toimistotyön suoritus tapahtui kuten YH:n aikanakin, loppuaikoina saatiin kuitenkin talousaliupseerina toiminut aliupseeri tottumaan kirj urin tehtäviin. Sodan antamien kokemusten perusteella oli viestitys iv.asemilta IPAK:een iv.viestilomaketta (koodea) käyttäen selväkielistä viestitystä täsmällisempää ja nopeampaa edellyttäen, että henkilöstö on saanut tarpeellisen koulutuksen ja harjoituksen. Koska myöskin varsin huomattava määrä viestej ä otettiin radiolla, jossa selväkielistä viestitystä ei missään tapauksessa voida käyttää, oli IPAK:n toiminnan yhdenmukaisuuden kannaltakin tarkoituksenmukaisempaa, että kaikki viestit saapuvat samaa periaatetta (koode) noudattaen. Ja lisäksi numero-kooden lukeminen on maailman helpoimmin ja nopeimmin opittu asia. Usein huononkin kuuluvaisuuden vallitessa numerot ovat helpommin kuultavissa kuin muut sanat. Missään tapauksessa ei toiminta kuitenkaan saa olla sidottu yksinomaan koodeen, vaan tilanteen vaatiessa saa antaa myös sanomia joko kokonaan tai osittain selväkielisinä. Edelleen, että automaattikeskukset ovat iv- ja hälytysviestitykseen vähemmän sopivia, koska yhteyden saanti numeron ollessa vaikkapa tarpeettomankin asian takia varattu on mahdottomuus, kun automaattiyhteyden katkaiseminen ei ole mahdollista. Täten on välttä- 29

35 mätöntä, että IPAK:n kaikki viestitys- ja hälytysyhteydet kulkevat joko aivan suoraan tai sitten induktorikeskusten kautta, jolloin yhteyksien järj estäminen on paremmin mahdollista. Tämä näkökohta ansaitsee tulla huomioiduksi IPAK:ia ja viestiyhteyksiä rakennettaessa, koska jatkuvasti pyritään puhelinkeskusten automatisointiin. Käytössä ollut varsinainen iv.asemien kalustolaatikko P-6-21 osoittautui täysin tyydyttäväksi. Luonnollisestikin olisi toiminnalle eduksi, jos vaikeampien yhteyksien takana sijaitsevien asemien kalustoon kuuluisi myös radiolähetin, etenkin tällaisella alueella, jossa vihollisen ilmatoiminta on aivan herkeämätöntä ja siitä johtuen ilmassa kulkevat puhelinlinjat alituisille vaurioitumisille alttiina. IPAK:n tasopöytä on osoittautunut hyväksi. Kauko- ja naapuriyhteyksiä varten olisi IPAK:Ila oltava ensiluokkainen radiolähetin, varsinkin IPAK:Ila, joka joutuu työskentelemään vihollismaan välittömässä läheisyydessä. Yhteistoiminnassa joukkojen kanssa havaittiin usein laiminlyöntej ä joukkojen taholta, sillä monet yksiköt eivät ollenkaan ilmoittaneet aseittensa siirroista eikä myöskään alueelta poistumisestaan. Yhteistoiminta vss.elinten kanssa on tapahtunut täysin yhteisymmärryksessä ja ollut kaikin puolin erittäin tuloksekasta, johon osaltaan on vaikuttanut vss.yhdysupseerin, myöhemmin is.yhdysupseerin toimiminen IPAK:ssa. Samoin on toiminta rannikkolohkon kanssa ollut erittäin kiinteää ja joustavaa. On edullisempi sijoittaa IPAK paikkakunnan ulkopuolelle noin m:n etäisyydelle. Täten ei IPAK:n ulkopuolella lakkaamatta jatkuva liike häiritse sen työskentelyä eikä tällöin ole aivan välttämätöntä, että IPAK:n sijoituspaikka on ehdottoman pommivarma. Tämän järj estelyn ainoana varjopuolena on se, että täytyy rakentaa pitempiä yhteyksiä, josta kumminkin on samalla se hyöty, että voidaan välttää kaikkien yhteyksien kulku pommituskohteiden kautta viemällä ne vaikkapa metsiä pitkin puhelinkeskuksiin poikkeamatta. Jos on saatavissa paikka, joka sijaitsee suljetun viestiyhteysverkoston sisällä silti olematta välittömästi pommituskohteessa, käy yhteyksien rakentaminenkin helpoksi. - 30

36 Paikkakunnalle sijoitetun IPAK:n ainoana etuna on yhteyksien rakentamisen helppous, koska puhelinkeskukset ovat sen välittömässä läheisyydessä. Tämä etu ei kuitenkaan riitä korvaamaan sitä suurta varjopuolta, joka aiheutuu itse puhelinkeskusten ja paikkakunnan kautta kulkevien viestiyhteyksien kestämättömyydestä pommituksissa, ja lisäksi toistuvat, paikkakuntaan kohdistuvat ilmahyökkäykset suuresti rasittavat IPAK:n henkilöstöä, joille ei täten jää tilaisuutta tarpeelliseen lepoon. Sijoitettaessa IPAK paikkakunnalle tulee sen myös olla ehdottomasti pommivarmassa huoneustossa. IPAK:n toiminnan edellytyksenä on, että sijoituspaikka käsittää vähintäin kolme huonetta, nim. huoneen vastaanottopuhelimien kopeille ja puhelinkeskukselle, huoneen torj unta- ja valvontatoimistoa varten ja radiohuoneen sekä lisäksi jonkinlaisen huoneen ruokailua ym. varten. IPAK:lla viimeksi ollut huoneusto on siinä suhteessa kaikinpuolin vastannut tarkoitustaan. IPAK:n vahvuus on ollut sopiva, mutta henkilöstön määräämiseen ja valitsemiseen olisi kiinnitettävä erikoista huomiota. Niinpä olisi välttämätöntä, että yksi upseeri olisi saanut aikaisemmin viestiupseeri-upseerikoulutuksen, jotta hän kykenisi huolehtimaan viestiyhteyksien sekä rakentamisen että korjaamisen johtamisesta ja olisi myöskin edes jossain määrin teknillisesti perehtynyt radiolaitteisiin. Edelleen on toiminnalle suureksi eduksi, että IPAK:een määrättäisiin yksi esikuntatehtäviin perehtynyt kanta-aliupseeri (kirjuri), koska täten IPAK:n päällikkö vapautuisi muihin ja tärkeämpiin tehtäviin. Useitten pommitusten seurauksena menivät yhteydet poikki ja koska IPAK:lla ei ollut omaa korjausryhmää, kesti vuorokausiakin, ennen kuin yhteydet korjausryhmien toimesta saatiin kuntoon. Tähän perustuen on aivan välttämätöntä, että IPAK:lla on oma korjausryhmä, joka on varustettu täydellisin kirkas- ja kenttäjohtokorjausvälinein ja lisäksi sellainen auto, johon nämä työvälineet pysyväisesti voidaan sijoittaa ja johon näiden lisäksi mahtuu 4-5 miestä (pakettiauto). Tämän lisäksi on henkilöauto lp AK: lle välttämätön. 31

37 Rautateitten suorittama iv. viestien välitys oli varsinkin sodan alkuaikoina hyvin sotkuista, sillä viestin ennätettyä kulkea parin aseman kautta, oli se kokonaan muuttanut muotoaan ja saattoi kohta tulla takaisin lähtöasemalle aivan erilaisena aiheuttaen jopa useita vääriä hälytyksiäkin. IPAK:n toimesta saatiin alueella tämä epäkohta sodan loppupuolella korjattua, saatiinpa muutamia asiallisia ja tärkeitä viestejäkin. Samoin aiheutti vääriä ja aiheettomia hälytyksiä Kotkassa ja sen ympäristössä Kotkan tukiaseman päällikön, kapteeni F. Salmisen luvaton asioihin sekaantuminen. Asia korjautui vasta monien huomautusten jälkeen. Tyydytyksellä todettiin suuri palvelusalttius ja lannistumaton toimintainto, jota lotat olivat osoittaneet kuusi kuukautta kestäneen, usein hyvinkin vaikeissa oloissa suoritetun palveluksen aikana sekä ilmavartioissa että IPAK:ssa. Jonkinlainen osoitus vallinneesta hengestä on sekin, että lotat ja miehistö keräsivät vähäisistä päivärahoistaan ilmapuolustuksen tehostamiseksi 23 tuhatta markkaa. lp AK Hamina, otteita sotapäiväkirjasta ll otti luutnantti Paavo Eerola vastaan IPAK:n päällikkyyden pommitettiin Lavansaarta ja Seiskaria, joihin katkesi yhteys. Alueella liikkui lukuisia viholliskoneita, joita havaittiin melkein kaikilla vartioasemilla. Tällöin pudotettiin Kotkaan kymmenisen pommia ja Tiutisen saareen toistakymmentä pommia. Vahingot olivat kuitenkin hyvin vähäisiä. Vihollinen pommitti vielä samana päivänä Kotkan rautatieasemaa pommitti vihollisen 11 2-moottorista hyvin korkealta Kotkaa. Kaupunkiin pudotettiin 14 räjähdyspommia ja muutamia palopommeja sekä lentolehtisiä. Vauriot: kaksi puutaloa 32

38 paloi ja yksi kivitalo vaurioitui pahoin. Ikkunoita särkyi paljon, mm. sairaalasta ja kaupungintalon kaikki ikkunat menivät sisään. 4 kuollutta ja yksi haavoittunut. Torjunta-aseiden vaikutus oli täysin tehotonta koneiden ollessa hyvin korkealla pommitti 2 SE-konetta Pukkion linnaketta pudottaen 12 pommia, jotka kaikki menivät kuitenkin mereen. Samana päivänä 11 konetta käsittänyt muodostelma pudotti kymmenkunta pommia Kotkaan. Veturitalli tuhoutui ja tyhjä öljysäiliö vaurioitui. Yksi veturi vaurioitui ja ratapihaa tuhoutui. Muutamia puutaloja meni maan tasalle, ikkunoita ja kattoja särkyi käytiin ilmataistelu kun oma hävittäj ä ampui alas viholliskoneen Inkeroisten-Liikalan välisen maantien pohjoispuolella. Kone ja lentäjä tuhoutuivat täydellisesti. Myöhemmin sama hävittäjä pudotti vielä kaksi 4 koneesta alas, jotka syttyivät ilmassa tuleen ennen putoamistaan ja hajosivat. Toisesta koneesta hyppäsi laskuvarjolla kaksi lentäjää, joista toinen kuoli ja toinen katkaisi jalkansa ja vietiin Kotkaan sairaalaan. Molemmat koneet tuhoutuivat täydellisesti. Samana päivänä ampui meidän hävittäjämme Suursaaren lähellä yhden koneen alas. Kaikkiaan lentäjämme pudottivat sinä päivänä 9 konetta alas. Tämä oli ilmapuolustuksen suuri päivä!. 18. l. 40 oli alueemme merilohkolla noin 20 yhdestä-neljään koneen partioita, jotka eivät tulleet mantereelle. Tällöin pommitettiin Haapa- ja Kilpisaarta viisi eri kertaa. Jäänmurtaja Tarmo oli matkalla Suursaaresta Kotkaan vihollisen suorittaessa sitä vastaan hyökkäyksiä koko matkan. Sen päästyä satamaan osui yksi pommi aluksen keulaan, joka vioittui. Hietasen saarelle tuli 9 pommia. Hallan ja Kotkan välille putosi 6 pommia. 29. l. 40 putosi vihollisen pommikone Ristisaaren lounaispuolelle. Kone vallattiin ja miehistö otettiin vangiksi. 30. l. 40 ampui hävittäjämme Kuorsalon lounaispuolella alas yhden vihollisen pommikoneen. Kone vaurioitui pahoin. Neljästä miehestä kuoli kolme ja yksi otettiin vangiksi. l pommittivat koneet kaupunkia. Puhelinyhteydet katkesivat IPAKiin. Vihollisen ilmatoiminta oli koko päivän hyvin 33

39 vilkasta. Haminaa pommitettiin kovasti ja vahingot olivat suuret. 12 taloa vaurioitui, 2 puutaloa (Seurahuone) tuhoutui täydellisesti. Yksi siviilihenkilö sai surmansa ja 2 haavoittui vaikeasti, 4 lievästi. Vahingot arvioitiin 2,5 miljoonaksi markaksi. Päivän kuluessa ampuivat hävittäjämme alas 2 viholliskonetta. Toinen SE-tyyppinen putosi Suursaaren lähelle. Toinen teki pakkolaskun Suurmustan luo. Hävittäj ä saatiin melkeinpä eheänä haltuun. Koneessa ollut lentäjä kuoli vammoihinsa tuli alueelle etelästä Virolahden ja Orslahden kautta 17 vihollisen pommikonetta. Kiersivät lounaaseen Haminaa kohti ja edelleen Kotkaan. Koneet tulivat Kotkan päälle kaakosta, pommittaen kaupunkia sekä räjähdys- että palopommein. Palopommeja, joiden paino vaihteli 2-15 kiloon todettiin pudonneen 150 kappaletta. Miinapommien paino vaihteli kiloon ja niitä tuli kaupunkiin kappaletta. Palopommit sytyttivät kaupunkiin lukuisia tulipaloja. Kaupungissa paloi Enso-Gutzeitin Norjansahan 200 lautatapulia eli noin std. sahattua puutavaraa. Kahdeksan rakennusta paloi poroksi ja lukuisia vioittui. Sairaalan aluetta pommitettiin ja aivan uusi pesularakennus tuhoutui. Edelleen tuli etelästä käsin viisi vihollisen pommaria jatkaen pommituksillaan kaupungin tuhoamista. Koko IPAKin alueella oli vilkasta lentotoimintaa. 10 konetta pommitti Pyhtäällä Stockforsin seutua. Kaikkiaan pudotettiin 14 miinapommia ja 1 palopommi. 4 rakennusta paloi ja nuori poika kuoli. Haapasaaresta tuli kaksi pommikonetta Ristisaaren kautta Kotkan lounaispuolelle, mutta hävittäj iemme pakoittamina palasivat heti samaa reittiä takaisin pommitti Kotkaa 34 pommikonetta pudottaen nelisenkymmentä räjähdyspommia ja suuren määrän palopommeja, joista kuitenkin suurin osa meni merenjäälle. Tällöin paloi Enso Gutzeit Oy:n kuivaamo ja 4 taloa tuhoutui ja muutamia vaurioitui. 34

40 .. d.!.. d "'..;! -..Q.., 01.,. "' 0... :; "' "' "' <;! <;! ::r:

41 Talvisodan päättyminen Sodan viimeisinä viikkoina ilmatoiminta liittyi maarintaman taisteluihin ja sen painopiste oli Viipurinlahden ympäristöalueella sekä siihen liittyvillä rautatieyhteyksillä Riihimäki-Simola ja Kouvola-Kotka. Kotiseutu, jota sitäkin pommitettiin, jäi kuitenkin vähemmälle. Yleensä pantiin merkille, että pommituskoneiden toiminta heikkeni, ja se ilmeisesti korvattiin lisääntyneellä hävittäjätoiminnalla. Pommituksissa alkoi esiintyä ilmiöitä, jotka osoittivat vihollisen kärsivän ainakin tilapäistä pommimateriaalin puutetta. Siltoj a pommitettiin herkillä sirpalepommeilla ja pommien joukossa oli tykin ammuksiakin. Koneiden lukuun nähden pommimäärät olivat pienet. Ilmatorj unta sai maaliskuun kuluessa runsaasti uutta kalustoa, lähinnä raskaita pattereita. Tämä italialainen ja englantilainen kalusto oli osittain jo vanhentunutta. Se ei kuitenkaan ennättänyt sotatoimiin, kun rauha solmittiin Marraskuun 30. päivänä kello ilmestyi odottamatta kaupungin ylle kuusi viholliskonetta pudottaen räj ähdyspommej a Rautatienkadun varrelle. Yksi puurakennus tuhoutui kokonaan, useita vahingoittui. Iltapäivällä uusiutui pommitus. Vähäisiä vaurioita. - Joulukuun l. päivänä oli aamulla jälleen pommitus. Useita koneita. Näiden ensimmäisten pommitusten jälkeen seurasi kolmen viikon tauko. Kotka sai kokea pommituksia talvisodan aikana 18. Ilmahälytyksiä oli kaikkiaan 188 jakautuen 64 päivän osalle. Hälytyslen suuri lukumäärä johtui siitä, että viholliskoneet matkallaan sisämaahan kulkivat Kotkan läheltä ja palatessaan jälleen noudattivat samaa reittiä, ehkä noudattaen rautatielinjaa ja pitäen tehtaiden savupiippuja maamerkkeinään. 36

42 - Joulukuun 23. päivänä kuusi konetta lensi korkealta Enso Gutzeitin alueen yli ja niiden pommit saivt aikaan jonkin verran vahinkoja teollisuusalueella. - Joulukuun 26. päivänä, Tapaninpäivänä, seurasi yhdentoista koneen pommitus, joka sai nimen "Tapaninpäivän tanssiaiset" Pommit sytyttivät palamaan kauppahallin ja Näkin lanteilla Keskuskatu II ja I3 olleet kaksi puurakennusta. 4 miestä sai surmansa. 37

43 Pommit sytyttivät palamaan kauppahallin ja Näkin tonteilla Keskuskatu 11 ja 13 olleet kaksi puurakennusta. Keskuskatu 13:ssa saz avoimessa porttikäytävässä seisoneet kolme miestä surmansa ja yksi mies samalla tontilla Papinkadun puolella. Lievästi haavoittui 4 henkilöä. 38

44

45 Valtion veturitalli tuhoutui pommituksessa. Vahti sai surmansa. 40

46 41

47 Hovinsaaren Saunakadun rakennuksia pommituksen jälkeen. Pakkastalvena oli raskasta menettää kotinsa. 42

48 - Tammikuun 12. päivänä saatiin pommeja jäälle. - Tammikuun 18. päivänä jäänmurtaj a Tarmoon osui kaksi pommia Hiililaiturin eteläsivulla. Keulakannen lävistänyt pommi surmasi silmänräpäyksessä 39 laivamiestä ja haavoitti useita. Syttyneen tulipalon sammuttaminen kolmenkymmenen asteen pakkasessa onnistui iltaan mennessä. Tänä päivänä vihollisen koneet vierailivat kuusi kertaa Kotkassa. Seurasi vihollisen käyntejä tammikuun l9:nä, 20:nä ja helmikuun l. päivänä. Vaurioita syntyi Enso-Gutzeitin lautatarkasta paloi suuri osa. Tulipalo riehui yöhön saakka. Vahingot silloisessa rahassa miljoonia markkoja. 43

49 3. 2. Enso-Gutzeitin Norjan sahan lautatarha tulessa pommituksen jälkeen. 44

50 45

51 Vahinkojen puolesta vaarallisin pommitus tapahtui helmikuun 3 päivänä. Kahteen otteeseen satoi kaupunkiin arviolta 500 palopommia ja kolmisenkymmentä räjähdyspommia. Enso-Gutzeitin Norjan sahan lautatarhasta paloi suuri osa, niin ikään yhtiön asuinrakennus Gutzeitintien varrella, Huovisen sauna ynnä useat muut rakennukset; kunnallissairaalan pesula sai täysosuman. Suuret tulipalot riehuivat yöhön saakka. Vahingot silloisessa rahassa miljoonia markkoja. 46

52 3. 2. Huovisen sauna, Ruotsinsalmenkatu 1 A, tulessa pommituksen jälkeen. 47

53 3. 2. Kotkan K unnallissairaalan Pesula sai täysosuman. 1 hmishenkiä ei mennyt. 48

54 Pommituksen jälkiä talvisodan aikana Koulukadun ja Puutarhakadun kulmassa. Pommituksen jälkiä talvisodan aikana Puistolan kaupunginosassa. 4 Kotk.a liekriss.ä 49

55 Pommitusten tuhoa Keskuskatu J:n tontilla. Taustalla näkyy Kaupungintalo. 50

56 Siihen nähden, että Kotka oli täysin avoin kaupunki ja vailla ilmatorjuntaa, täytynee Kotkan vaurioita pitää melko kohtuullisina. Ihmishenkien menetys oli 46. Tuhoutuneita kivitaloja 6, puutaloja 36, osittain vaurioituneita kivitaloja 29, puutaloja 200. Kaikkiaan oli vahingoittuneen kiinteän ja irtaimen omaisuuden arvo silloisessa rahassa 23 miljoonaa markkaa. Pommitustuhoja talvisodassa. 51

57 52

58 53

59 Jatkosota 10. Paikallinen torjuntakeskus (IO.PTK) Päällikkö kapt. Willy Bengelsdorff Etelä-Kymen Suojeluskuntapiiri perusti 10. Paikallisen torjuntakeskuksen Alun hankaluudet olivat suuret, koska PTK-lyhennettä oli luultu "panssaritorjuntakeskukseksi". Ryhmäkalusto ja mieskohtainen aseistus puuttuivat. Kolmelle oli jakaa Terni-kiväärit ja niihin 108 patruunaa. Jyväskylän paikallisesta torjuntakeskuksesta saatiin viestikalustoksi kymmenen erilaista kenttä puhelinta, kenttäkeskus, l,5 km kaapelia ja valitsijalaite. Yksiköille jaettiin näistä kolme puhelinta. Kiinteitä linjoja ei oltu varattu kaupungin keskuksesta. Suojeluskunnan talosta annettiin esikunnalle tilapäinen toimipaikka. Torjuntakeskukseen oli sijoitettu kolme upseeria, kaksi aliupseeria ja viisi miestä. Määrävahvuudessa olleet neljä!ottaa puuttuivat. Ilmatorjuntaa ei suojeluskuntapiiri ollut aj atellut, koska kaupunkiin oli tarkoitus jättää vain asukasta. Esikuntaan sijoitetut eivät olleet myöskään saaneet ilmatorjuntakoulutusta. Ilmatorjuntatehtävänä oli Kotkan-Karhulan torjunta-alueen kohteiden suojaaminen. 54

60 Ilmatoiminta vuonna 1941 Vihollisen ilmatoiminta Kotkaa vastaan alkoi Hyökkäysten päämääränä näytti olleen sotilaalliset ja taloudelliset kohteet. Kotkan alueellisen luonteen huomioon ottaen pommit osuivat myös asuntokortteleihin. Toisaalta ilmatorjuntatuli pakotti vihollisen pudottamaan pommilastinsa mereen jo ennen Kotkaa. Sodan alkaessa viholliskoneiden lentokorkeus oli suhteellisen pieni, l metriä. Se nousi ilmatorj unnan vaikutuksesta pysytellen metrissä. Hyökkäykset suoritettiin vaakapommituksena tai!oivana syöksylentona. Lähestymissuuntina olivat Someri-Ulko-Tammio-Kotka ja Someri-Ristisaari-Kotka sekä Munapirtti-Kotka. Yllätykseen päästäkseen vihollinen lensi mereltä auringon suunnasta tai käytti hyväkseen pilvipeitettä. Pommikoneiden tyyppinä oli useimmiten SB. Lentojen lukumäärä vaihteli päivittäin yhdestä viiteen. Eniten hyökkäyksiä tehtiin heinäkuussa; koneita oli 108 ja lentoja 34. Marraskuussa tehtiin enää kaksi suoritusta, kummallakin kerralla yhdellä koneella. Joulukuussa lennot loppuivat kokonaan. Öiseen aikaan vihollinen toimi 22 kertaa. Kotkan merellinen asema aiheutti torjuntahälytysten suuren määrän. Milloin tahansa Suomenlahdelta lentänyt kone voi suuntautua äkkiarvaamatta sinne. Lentojen estämiseksi ilmatorjunta kävi 71 taistelua, jolloin pystyttiin käännyttämään 34 hyökkäystä. Suurimmat päivittäiset hyökkäykset suoritettiin heinäkuun neljäs, kuudes ja seitsemäs päivä, jolloin konemäärät olivat 18, 14 ja 21. Ilmatoiminta vuonna 1942 Tammikuun hilj aiselon jälkeen yritti yksi kone hyökkäystä siinä onnistumatta. Maaliskuussa oli yksi lento ja huhtikuussa kolme. Ensimmäisen laivan saavuttua l satamaan alkoivat 55

61 myös säännölliset pommitukset. Toiminta tapahtui alusta alkaen pääsääntöisesti öiseen aikaan. Valoisana aikana hyökkäyksen suorittivat lähes yksinomaan yksittäiset PE-2 koneet. Ainoa päivällä Kotkaan kohdistunut suurhyökkäys tapahtui 23. II. jolloin oli 13 konetta. Lähestymissuunnat olivat koillinen, kaakko ja lounas. Lentokorkeus oli noussut metriin pudoten loppuvuodesta metriin. Yölennot valmisteltiin huolellisesti suorittamalla ennen ja jälkeen hyökkäystä tiedustelu. Konetyyppeinä olivat PE-2 sekä hitaampia koneita sekaisin. Pommitukset tapahtuivat alkukautena täsmällisesti puolen yön jälkeen, myöhemmin epäsäännöllisemmin. Kuutamaa pyrittiin käyttämään hyväksi, milloin se oli mahdollista. Kotkaan tulo suoritettiin liukulennolla ja hyökkäys tehtiin keskitetyin voimin. Suurimmat vihollislentomäärät tapahtuivat edellisvuoden tapaan kesäkuukausina. Päivittäiset lennot lisääntyivät ja olivat syyskuun 15. ja 16. päivinä suurimmillaan 26. Yksittäisiä konesuorituksia käytettiin lähes kolmasosassa tapauksista. Joulukuussa ei vihollinen toiminut. Yöhyökkäyksiä pommitustarkoituksessa oli 151 ja vain yksi päivähyökkäys. Muut päivälennot olivat pääsääntöisesti tiedustelusuorituksia. Lentojen torjumiseksi ilmatorj untataisteluja oli 78, jolloin käännytettiin takaisin 138 lentoa. Ilmatorjuntayksiköt vuonna Paikallisen torj untakeskuksen suojeltaviksi kohteiksi käskettiin Kotka, Kymi, Sunila, Hamina ja Ahvenkoski. Torj unnassa olivat kaksi raskasta patteria, kolme kevyttä jaosta ja ilmatorj untakonekiväärikomppania. Merivoimien alaiset kaksi 56

62 raskasta patteria ja yksi raskas jaos olivat ilmatorjunnallisesti alistettu l O.PTK:lla. Paikallisen torj untakeskuksen aseman vakiintumattomuutta kuvaa annettu käsky, jossa määritettiin sen suhde ilmavalvonta-aluekeskukseen. Torj untakeskus oli ilmatorjunnallinen kokonaisuus, jonka määrittää ilmatorjuntapiirin päällikkö. Keskuksen päällikkö johti ja valvoi alueen ilmatorj untaa. Kaikki alueella olevat yksiköt oli alistettu hänelle. Yksikkösiirtoja päällikkö sai tehdä ainoastaan saman kohteen torjunnan tehostamiseksi. Muiden aselaj ien ilmatorj unta-aseet oli sopeutettava taktisesti kohteen suojaamiseen yhteistoiminnassa niiden omien johtoportaiden kanssa. Toisaalta torj untakeskusten päälliköt hoitivat tehtäväänsä yksikön päällikkyyden ohessa ja tehtävissä oloaika oli lyhyt. Kuvaavaa oli, että vuoden 1941 aikana torjuntakeskuksella oli kuusi päällikköä. Kesäkuussa PTK:Ile alistettiin ilmatorjunnallisesti merivoimien alaiset kaksi raskasta ja heinäkuussa yksi raskas ilmatorjuntapatteri. Heinäkuun puoleen väliin mennessä alueen ilmatorjuntavoima lisääntyi edelleen kahdella raskaalla ja yhdellä ilmatorjuntakonekivääriyksiköllä. Elokuun aikana tykkiyksiköiden määrä pysyi lähes ennallaan. Pimeiden öiden alettua torj untaan liitettiin kolme valonheitinjaosta. Syyskuussa ja lokakuun vaihteessa Kotkasta lähti yksi valonheitinjaos ja kevyt jaos. Vuoden lopussa torj unnassa oli kolme raskasta ja neljä kevyttä ilmatorj untayksikköä sekä kaksi valonheitinjaosta. Raskaita tykkejä oli yksitoista, 40 mm:n ja 20 mm:n aseita kuusi. Ensimmäiset tuliasema-alueet olivat annetun suojaaruistehtävän suorittamiseksi määritelty Puistolaan, Norskan kalliolle, Palotornin mäelle ja Sunilan Ekan mäelle. Yksikkömäärän lisääntyessä voitiin ottaa käyttöön uusia tuliasema-alueita torjunnan tehostamiseksi. Alueiksi valittiin Varissaari (Elisabeth), Mussalo, Pirkko (Pirköyri), Jylppyvuori sekä ulkopuolelta Haminan syväsatama ja Ahvenkoski. Sodan alussa tiedustellut ja käyttöönotetut paikat olivatkin tuliasemina koko sodan aj an. Kaupungin ulkopuolelle luotiin tärkeimpiin suuntiin kulmapisteet, joihin oli 57

63 sijoitettu raskas ilmatorj untapatteri. Uloimman renkaan muodostivat Mussalo lounaaseen, Jylppyvuori pohjoiseen ja Pirkko kaakkoon. Puistolassa sijainnut patteri oli sijoitettu varmistajaksi itse kohteeseen. Kevyet jaokset oli ryhmitetty lähi-ilmatorj untasuojaksi. Yksikköjen tehtävänä oli osallistua Kotkan ilmatorj untaan. Niiden siirrot kohdealueella suoritettiin tarvittaessa aina ampumateknisesti edullisimpaan tuliasemaan huomioonottaen yksikköjen kokonaismäärät. Ilmatorjuntayksiköt saakka Ilmatorjuntapiirin käskyllä 4/42 Kotkan torj untavastuu siirtyi merivoimien ilmatorjun takomentajalle everstiluutnantti A. Koljoselle. Uudelleenjärjestelyt oli suoritettava loppuun mennessä. Toimeenpanokäskyssään merivoimien esikunta alisti l. 3. alkaen IO.PTK:n ja sen johdossa olevat ilmatorjuntayksiköt 2. rannikkoprikaatin ilmatorjun takomentajalle kapteeni S. Lahtiselle. Torj untamenetelmän järj estelyvaiheen ajaksi lo.ptk palasi suoraan merivoimien ilmatorjuntakomentajan johtoon , josta jälleen takaisin Itä-Suomenlahden rannikkoprikaatin (entinen 2.RPr) alaisuuteen. Talvikuukausien hilj aiselon jälkeen vihollinen aloitti ilmatoiminnan täysipainoisesti toukokuussa. Kesäkuussa siirrettiin ilmatorj untapatterista 3 Kotkaan. Sen aseyksiköt- kaksi raskasta patteria ja yksi kevyt patteri - alistettiin torjunnallisesti IO. PTK:lle. Patterista tuli kaikissa suhteissa PTK:n alaiseksi; sen esikunta lakkautettiin ja henkilöstö liitettiin PTK:n esikuntaan. Vuoden aikana lisääntyi valonheitinjaosten määrä kolmella. IO.PTK:n toiminnan loppuessa sen johdettavana oli viisi raskasta, yksi kevyt patteri, yksi konekiväärikomppania ja neljä kevyttä jaosta sekä viisi valonheitinjaosta. 58

64 PUISTQLA R3 Ros< 1\ Plr IIS2. Kczv lt P tr 107 Rask 1 t PtP 11 =«ts.k ltptn 105 Ras 1\ Pt" 51 Rask lt P\rl 78 Ros lt Plr 11 Kczv 1\..JOOS VARISSAARI 23 Ras>< 1\ Ptn ".ipirkko mrkko <:"" 50. Rask.II.Pt" 4 1 Rosk lt Ptr 68 Rosk lt P'tr SELIT::, e Raskaan yi<s kön ( vost l tullos mo-oiuci Krvyen _

65 Torjunnan johtaminen Torj untakeskuksen esikunta siirtyi Kotkan kunnalliskotiin ja edelleen 2l. 8. Hotelli Meritornin ylimpään kerrokseen. Yhteydet yksiköihin olivat alussa kaupungin keskuksen kautta. Taisteluhälytyksen tapahduttua keskus kuitenkin suljettiin. Tällöin ei saatu tietoja ilmavalvonnalta eikä myöskään torjunnan johtamiseen ollut mahdollisuutta. Heinäkuussa aloitettiin yhteysjärj estelyt aseiden ja Kotkan ilmavalvonta-aluekeskuksen välillä. Ensimmäisen kerran IVAK antoi ilmavalvontaviestin yhteissanomana. Esikunta, aseet ja IVAK yhdistettiin torjuntayhteyksin, jolloin esikunnasta voitiin seurata ja valvoa taistelutoimintaa. Sitä ei voitu kuitenkaan vielä johtaa. Esikuntaan kuului 34 henkeä Heistä oli lähettejä seitsemän ja lottia yksitoista. Vahvuus pysyi saman suuruisena syyskuuhun 1942, jolloin ilmatorjuntapatterista 3:n esikunta liitettiin torj untakeskukseen. Torj untamenetelmän uudistamisen yhteydessä käskettiin muodostaa esikuntaan torj untatoimisto, joka käsitteli välittömästi torj unnan johtoon ja sen järj estelyyn liittyviä asioita. Päälliköksi määrättiin luutnantti E. Kaipiainen. Lisäksi tähän torj unnan johtoelimeen kuului yksi upseeri, kolme aliupseeria ja neljä!ottaa. Ilmatorjuntapatterista 3:n esikunta käsitteli pelkästään hallinnollisia asioita eikä osallistunut tulitoiminnan johtamiseen. Sen yksiköt oli torjunnallisesti alistettu 10. PTK:lle. Torjunnan suoritus Yksiköt pyrkivät kaikissa olosuhteissa seuraamisammuntaan, jota johti tulenjohtajana toimiva yksikön päällikkö. Valonheittimien tarkoituksena oli mahdollistaa päivänomaiset olosuhteet. Ampumatapoina tunnettiin myös valmistettu ja valmistamaton sulkuammunta. Taktisia ammuntalaj eja olivat torjunta-, tuhoamis- ja maalinosoitusammun ta. 60

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen

Lisätiedot

87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA

87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA 87. KEVYT ILMATORJUNTAJAOS VARKAUDESSA Jaoksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen 87.Kevyyt ilmatorjuntajaos perustettiin kenttäarmeijan 17.6.1941 alkaneen liikekannallepanon yhteydessä. Jaos kuului

Lisätiedot

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Utti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940

Utti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 Utti 6.1.1940 Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 Talvisota syttyy 30.11.1939 Neuvostoliiton lentojoukkojen konemäärät Suomen rintamalla sodan alussa: 970 pommikonetta 1030 hävittäjäkonetta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 24 Helsingin kaupunginmun lausunto ilmatorjunnan muistomerkkitykkiä koskevasta esityksestä HEL 2014-001089 T 10 01 01 06 Päätös Johtokunta

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Lentolaivue 26 Joroisissa ja Rantasalmella

Lentolaivue 26 Joroisissa ja Rantasalmella Lentolaivue 26 Joroisissa ja Rantasalmella Laivueen vahventaminen sodan ajan kokoonpanoon Lentolaivue 26 oli siirtynyt välirauhan aikana toukokuussa 1940 Utista Joroisiin. Kesäkuun 18. päivänä 1941 alkaneen

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Valokuvanäyttely Helsingin kahdet kasvot Laiturilla 10.1. 4.2.2012

Valokuvanäyttely Helsingin kahdet kasvot Laiturilla 10.1. 4.2.2012 1 Valokuvanäyttely Helsingin kahdet kasvot Laiturilla 10.1. 4.2.2012 Näyttelyluettelon tekstit: erikoistutkija Martti Helminen, Helsingin kaupungin tietokeskus, Kaupunginarkisto Kuva 1: Lönnrotinkatu 33-35

Lisätiedot

IPAK 74 (KAJAANI) SOTAPÄIVÄKIRJA

IPAK 74 (KAJAANI) SOTAPÄIVÄKIRJA IPAK 74 (KAJAANI) SOTAPÄIVÄKIRJA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/24 P 1898 IPAK 74 (KAJAANI) SOTAPÄIVÄKIRJA 12.10.1939 15.3.1940 12.10.1939 21.00-22.00

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt

Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt Muuttuva funktio, muuttuva konteksti Turun ilmatorjuntapatterit ennen ja nyt Janne Rantanen Turkuun rakennettiin viime sotien aikana kolme raskasta ilmatorjuntapatteria eri puolille kaupunkia. Patterit

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET

SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SUOMEN ILMAVALVONTA TALVISODASSA. TOIMINTA JA KOKEMUK- SET Pro gradu -tutkielma Kadettialikersantti Jussi Pajunen Kadettikurssi 91 Ilmatorjuntalinja Maaliskuu 2008 Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

9. AMPUMATARVIKEVARASTOKOMPPANIAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

9. AMPUMATARVIKEVARASTOKOMPPANIAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 9. AMPUMATARVIKEVARASTOKOMPPANIAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/7 P 3550 22.AVar.K SOTAPÄIVÄKIRJA 1.1.1940 17.4.1940

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA

PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA Reserviläisurheiluliiton perinneasesäännöt mahdollistavat puolustusvoimissa käytettyjen kiväärin kantohihnamallien käytön tukena eri ampuma-asennoissa. Melkoisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N :o 3. Kiertokir j e puhelinaseman aukioloajasta.

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N :o 3. Kiertokir j e puhelinaseman aukioloajasta. POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1952 N:o 3-8 N :o 3. puhelinaseman aukioloajasta. Kuluvan tammikuun 16 päivästä lukien on Liperin puhelin asema avoinpa joka päivä klo 7 22. Helsingissä,

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa

Lisätiedot

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Vuonna 1940 perustettu Mannerheim-risti on arvostetuin suomalainen sotilasansioista myönnetty kunniamerkki. Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin jatkosodan aikana

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

1000 Lakes Rally eli Jyväskylän Suurajot 29.6.2013

1000 Lakes Rally eli Jyväskylän Suurajot 29.6.2013 Tarinoita kotikulmilta ja vähän maailmaltakin: Onpa tässä muutama kisa kurvailtu edellisen kirjoittelun jälkeenkin 1000 Lakes Rally eli Jyväskylän Suurajot 29.6.2013 Tuttuja teitä kotikulmilla. Mekaanikkoina

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki. Sopimuskirja 1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki. 2 Yhdistyksen jäseneksi pääsevät kaikki jalkapallo- ja futsalerotuomarit. Yhdistyksen kannattajajäseneksi

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010

KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 KAUPUNKIOTTELU LAPPEENRANTA 2010 Tervetuloa 26. kaupunkiotteluun 3.-4.9.2010 Lappeenrantaan Itä-Suomen kaikki golfseurat ja lisäksi kaksi aikaisemmin mukana ollutta golfseuraa on kutsuttu 26:een golfseurojen

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. 1 VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

TUTKIEN KÄYTTÖ PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMATORJUNNAN OSANA JATKOSODASSA

TUTKIEN KÄYTTÖ PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMATORJUNNAN OSANA JATKOSODASSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU TUTKIEN KÄYTTÖ PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMATORJUNNAN OSANA JATKOSODASSA Kandidaatintutkielma Kadetti Ville Kauppi 97. kadettikurssi Ilmasotalinja Maaliskuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972. Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot