TALVISOTA 14 MERILENTOLAIVUE LENTOLAIVUE 6 SODASSA. LLv 36:n upseerit ja sotilasvirkamiehet

Transkriptio

1 LLv 36:n upseerit ja sotilasvirkamiehet laivueen esikunnan portailla Santahaminassa Kapteenit edessä vasemmalta ovat laivueen komentaja Helmer Helenius ja tiedustelu-upseeri Mauno Hytönen. (Ilmavoimat) Erillisen Lentolaivueen komentajana toimi everstiluutnantti Gösta von Behr. Kalustona oli perustettaessa yhdeksän Ripon-vesikonetta (RI), jotka voitiin vaihtaa myös pyörille tai suksille. Toisen maailmansota syttyi Saksan hyökätessä Puolaan 1. syyskuuta Vähän sen jälkeen Neuvostoliitto esitti Suomelle aluevaatimuksia, mikä liittyi Saksan ja Neuvostoliiton salaiseen sopimukseen, jossa Puola jaettiin ja Suomi sekä Baltian maat luettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Lokakuussa 1939 Suomessa alettiin varautua sotaan. Karjalan kannaksella järjestettiin suuret sotaharjoitukset eli ylimääräiset harjoitukset (YH), jonka yhteydessä Kannas saatiin välttävästi linnoitettua. 10. lokakuuta Erillisen Lentolaivueen lentävästä osasta muodostettiin Lentolaivue 36, jonka komentajaksi määrättiin kapteeni Helmer Helenius. TALVISOTA Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen, offensiivin painopisteen ollessa Karjalan kannaksella. Lentolaivue 36:n tukikohta oli tällöin Helsingin itäpuolella Kallvikin lahdessa. Luutnantti Lauri Karjalaisen 1. lentueessa oli kolme Ripon-konetta ja samoin luutnantti Johan Gabrielssonin 2. lentueessa. Tehtävänä oli merialueen tiedustelu, sukellusveneiden etsintä ja torjunta sekä paikalliset pommitukset Suomenlahdella. Lisäksi laivueelle oli alistettu kaksi merivartiolaitoksen Junkers F 13 -konetta, jotka etsivät sukellusveneitä Ahvenanmerellä. Neuvostoliiton Virosta hankkimat tukikohdat tarjosivat sen ilmavoimille suuren edun Suomea vastaan käydyn talvisodan aikana; hyökkäysmatkat lyhenivät ratkaisevasti. Paldiskin kentältä oli vain 100 kilometriä Suomen etelärannikoille. Viron kentiltä toimi talvisodan alussa Suomea vastaan noin 150 hävittäjää ja 200 pommikonetta. 14 MERILENTOLAIVUE LENTOLAIVUE 6 SODASSA

2 LLv 36:n kone RI-153 ankkurissa Helsingin itäpuolella Kallvikin lahdella Kone on sudittu YH:n aikana kenttävihreällä naamiovärillä. (Ilmavoimat) TALVISOTA 15

3 52 MERILENTOLAIVUE LENTOLAIVUE 6 SODASSA 3/LLv 6:n koneen VH-13:n telineet eivät tulleet kokonaan ulos ja kapteeni Erkki Jaurin laskussa jäälle Haminan edustalla kone meni nokilleen.

4 Koneet ja henkilöstö: VH-12 luutn Paltila ja VH-11 kers Koskinen. Tehtävä: Suursaaren rannalla havaitun viholliskoneen tuhoaminen. Varustus: Täydet tuliannokset. Suoritus: Suursaaren Lipeäniemen kohdalla yksi MBR-2 peitettynä tavaravarjoilla. Tulitettiin, jolloin kone syttyi tuleen ja paloi. Koneen ympärillä runsaasti jälkiä jäällä sekä noin 500 m päässä kaksi kuoppaa. It-tulta Kappelniemestä, valojuovia ja hattaroita (20 mm?). VH-13 purettuna jäällä Haminan edustalla odottaen kuljetusta lentokonetehtaalle kone palasi lentueeseen IT-13:na. 21. maaliskuuta miehen vahvuisen Suursaaren valtausosaston komentaja kenraalimajuri Aaro Pajari antoi hyökkäyskäskyn: Valtausta varten LeR 3:n tehtäväksi määrättiin 1) Taisteluosasto Pajarin marssin suojaus Haapasaarille ja siitä eteenpäin, 2) hyökkäyksen tukeminen Suursaareen, 3) vaikeuttaa vihollisen vetäytymistä Suursaaresta tappioita aiheuttamalla ja 4) kaikilla lennoilla suoritettava tiedustelua. 27. päivänä maihinnousujoukko aloitti lähestymisen Lupista Kotkan eteläpuolelta kohti Suursaarta. Ilmasuojaksi oli keskitetty 57 lentokonetta, pääosa LeR 3:sta: LLv 30:n kuusitoista Fokkeria ja LLv 32:n kolmetoista Curtissia. Lisäksi LLv 24:stä oli kuusi Brewsteriä ja LLv 42:sta yksitoista Blenheimiä sekä LLv 6:sta viisi SB-pommittajaa ja kuusi I-153-hävittäjää. Lentolaivue 6:n suoritusilmoituksien mukaan kaikki ei aina sujunut niin kuin suunniteltiin: Pommitus- ja kk-hyökkäys- sekä suojauslento klo Koneet ja henkilöstö: VH-18 luutn Paltila, VH-17 vänr Niemeier, VH-12 vääp Salminen ja VH-16 kers Jänkävaara. Tehtävä: Pommituslennolle tulevien SB:n suojaus Selkäapajanniemessä, jonka jälkeen pommitus- ja kk-hyökkäyksiä samaan maaliin. Varustus: Kaikilla täydet tuliannokset. Muilla paitsi VH-16:lla 4 x 12,5 kg sirpalepommeja herkkinä. Suoritus: SB:t eivät saapuneet klo mennessä, jolloin pommitettiin Selkäapajanniemeä sekä sen jälkeen tulitettiin samaa. Pommiosumat kaikki niemessä. Syöksyt rannan suunnassa kaakosta luoteeseen. Näkyväisyyttä haittasi hämärä ja usva ollen koko saaren pohjoispää usvassa. SUURSAARI 53

5 Pommituslento klo Koneet ja henkilöstö: SB-5 (kapt Ek, vänr Halla ja vääp Peltonen), SB-1 (luutn Palosuo, vänr Forstén ja alik Turkka), SB-2 (luutn Malmari, kapt Mikkola ja kers Ahvensalmi) ja SB-7 (vääp Vepsäläinen, luutn Rydman ja vääp Mäkitalo). Tehtävä: Suursaaren Selkäapajanniemen pommitus. Varustus: Kussakin 2 x 100 kg ja 6 x 50 kg pommeja. Suoritus: Klo pommitettu Selkäapajanniemessä olevia vihollisen tuliasemia jonossa suuntaan 330 ast. Pommituskorkeus m. Osumat niemessä sekä sen pohjois- ja etelärannassa rajan länsipuolella. Lähestyminen Luppi piste A piste B Vähäkorkianniemi kohde. Poistuminen suuntaan 310 ast. Viimeisestä koneesta eivät kaikki pommit irronneet ensimmäisellä ylilennolla, jolloin koneen päällikkö havaittuaan vihollisen tulitaistelussa oman jalkaväen kanssa, suoritti uuden ylilennon pudottaen loput pommeista, jotka osuivat niemeen vihollisen puolelle. Sää: Usvaa ja lumisadetta, pilvikorkeus m, näkyväisyys 2 10 km. 2/LLv 6:n koneen SB-8:n lentäjä koneensa edessä Malmilla vuoden 1942 alussa. Koneen vakio-ohjaaja oli luutnantti Viljam Virtanen, mutta tämä mies jäi tunnistamatta. Suursaaren valtaus saatiin päätökseen seuraavana iltapäivänä. Laivueen koneet hyökkäsivät jäitse pakenevien neuvostojoukkojen kimppuun vielä pommein ja konetuliasein. 3. huhtikuuta 3. lentue havaitsi komppanian vahvuisen osaston jäällä matkalla Tytärsaaresta Lavansaareen. Osasto hajotettiin kahdella luutnantti Riemu Paltilan johtamalla lentorynnäköllä neljän koneen parven voimin. Päivää myöhemmin luutnantti Paltilan Tsaikka-parvi 3. lentueesta totesi tiedustelulennolla Lavansaaren luona jäällä suuren leirialueen. Osasto suoritti kolme ylilentoa aiheuttaen tulituksellaan melkoista sekasortoa leirialueella. Huhtikuun 18. päivänä perustettiin 1. lentue uudelleen päällikkönään kapteeni Erkki Jauri ja se sai Dornier Do 22 -vesikoneet (DR). Lentueen tehtävänä oli Santahaminasta käsin sukellusveneiden etsintä ja Suomenlahden tiedustelu välillä Hanko Kotka. Rintamien oltua rauhallisia puolen vuoden ajan ja suomalaisten odottaessa suursodan ratkaisua, ilmavoimissa toteutettiin 3. toukokuuta 1942 aluejakoon perustuva uudelleen organisointi. Se sai hävittäjärykmenttien komentajilta kritiikkiä osakseen. He näkivät, että uudessa järjestelmässä ei pystytä täysin hyödyntämään ilma-aseen tärkeintä ominaisuutta, liikkuvuutta. Sivustoja suojasivat Lentolaivue 14 Itä-Karjalassa ja Lentolaivue 6 Suomenlahdella. Lentorykmentti 4:n rooli ei muuttunut, vaan se toimi sinne, missä nähtiin tarpeelliseksi ja minne voimat riittivät. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uudet lyhenteet laivueiden nimissä. Toukokuun 27. päivänä hävittäjälentue siirtyi Karjalan kannakselle Römpöttiin, mistä käsin sen tehtävänä oli itäisen Suomenlahden tiedustelu. 54 MERILENTOLAIVUE LENTOLAIVUE 6 SODASSA

6 3/LLv 6:n varapäällikkö luutnantti Riemu Mainio Paltila. Kone on Tsaikka VH-16. 3/LLv 6:n ohjaaja vääpeli Kaarlo Salminen Tsaikan ohjaamossa. SUURSAARI 55

7 2/LeLv 6:n SB-9:n miehistö koneen pyrstön edessä Malmilla lokakuussa Vas. vääp Peltonen, lentueen päällikkö kapt Ek ja luutn Halla. Sukellusveneupotusten päivämäärät ovat , , ja (SA-kuva) LENTORYKMENTTI marraskuuta 1942 Lentolaivue 6 siirrettiin vastaperustettuun Lentorykmentti 5:een. Tähän mennessä laivue oli tehnyt jatkosodassa konelentoa, josta SB-koneiden osuus oli 700. Ilmavoittoja oli Tsaikoille kirjattu viisi. Omia koneita oli tuhoutunut sotatoimissa kolme kappaletta. Laivue oli pudottanut kg pommeja ja 109 kappaletta 200 kg:n syvyyspommia, joilla oli upotettu tai osallistuttu neljän upottamiseen sekä vaurioitettu muutamaa sukellusvenettä. Kk-patruunoita oli ammuttu 1,5 miljoonaa. Siirto Lentorykmentti 5:een merkitsi myös hävittäjäkoneiden poistumista laivueesta, sillä 3. lentueen IT-koneet miehineen siirrettiin rykmentin toiseen laivueeseen, Lentolaivue 30:een. Vesilentosatamien jäätymisen takia Lentolaivue 6:ssa tehtiin 1. joulukuuta joukko järjestelyjä. Vaasaan tukeutunut 5. lentue lakkautettiin. VV- ja NK-koneet varastoitiin varikolle talveksi sekä RI- ja DR-koneet varustettiin pyörillä tai suksilla. Samalla Malmille perustettiin uudelleen 3. lentue. 98 MERILENTOLAIVUE LENTOLAIVUE 6 SODASSA

8 2/LeLv 6:n kone SB-10 Malmilla syksyllä Ylhäällä konetta tankataan. Neljä säiliötä rungossa ja siivessä veti yhteensä 1190 litraa polttoainetta. Alhaalla syvyytetään 200 kg syvyyspommeja mallia SP/31, normaalisyvyytyksien ollessa 25 ja 40 metriä. LENTORYKMENTTI 5 99

9 Vasemmalta lentomestari Reino Venna ja 4/LeLv 6:n päällikkö kapteeni Mauno Hytönen lentueen Riponin RI-157 luona Maarianhaminassa (SA-kuva) Lentorykmentti 5:n ryhmitys oli 1. joulukuuta 1942 Komentaja Ev.luutn Knut Ilanko Helsinki E/LeLv 6 Maj Jaakko Moilanen Santahamina 1/LeLv 6 Kapt Veikko Härmälä Pori 4 SB 2/LeLv 6 Kapt Birger Ek Malmi 6 SB 3/LeLv 6 Kapt Mikael Sirén Malmi 2 DR 4/LeLv 6 Kapt Mauno Hytönen Maarianhamina 4 RI, 1 DR, 1 NK E/LeLv 30 Maj Eino Luukkanen Römpötti 1/LeLv 30 Kapt Per-Eric Ahonius Römpötti 5 FR 2/LeLv 30 Luutn Riemu Paltila Römpötti 4 IT Lentolaivue 6:n konejako oli tällöin: Kone Vastaava ohjaaja 1. lentue 3. lentue SB-1 Vääp Kaarlo Lahtonen DR-195 Kers Viljo Lohiniva SB-8 Kapt Veikko Härmälä DR-196 Luutn Esko Vanamo SB-16 Luutn Olavi Suvanto SB-17 Luutn Seppo Haapanen 2. lentue 4. lentue SB-7 Ylik Aarne Korhonen DR-198 Kers Simo Viheriälehto SB-9 Kapt Birger Ek RI-121 Luutn Kaarle Paalanen SB-10 Kapt Erkki Palosuo RI-137 Ltm Ville Paavilainen SB-12 Kers Johan Lindström RI-153 Ltm Sipi Laattala SB-13 Kers Erkki Vuorio RI-157 Kapt Mauno Hytönen SB-14 Ltm Heikki Vepsäläinen NK-172 Ltm Reino Venna 100 MERILENTOLAIVUE LENTOLAIVUE 6 SODASSA

10 4/LeLv 6:n kellukekone Ripon RI-157 Maarianhaminassa jäihin juuttuneena. Vain rantavesi ehti jäätyä ja jo kolmen päivän päästä koneella tehtiin etsintälento. (SA-kuva) LENTORYKMENTTI 5 101

11 Tupolev SB, SB-9 2/LeLv 6, kapt Birger Ek, Malmi, lokakuu 1942 (KH) Tupolev SB, SB-13 2/LeLv 6, kers Erkki Vuorio, Immola, maaliskuu 1943 (KH) 166 MERILENTOLAIVUE LENTOLAIVUE 6 SODASSA