Utti Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Utti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940"

Kalevi Elstelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Utti Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940

2 Talvisota syttyy Neuvostoliiton lentojoukkojen konemäärät Suomen rintamalla sodan alussa: 970 pommikonetta 1030 hävittäjäkonetta 230 tiedustelu-, kuljetus-, yhteys- ym. konetta Suomen ilmavoimien lentokoneet sodan alussa: 17 pommikonetta 50 hävittäjäkonetta (40 FR, 10 BU) 47 tiedustelu-, kuljetus-, yhteys- ym. konetta

pommikonetta 1030 hävittäjäkonetta 230 tiedustelu-, kuljetus-, yhteys- ym.

3 Suomen ilmavoimien lentokentät Kaakkois-Suomen alueella LLv. 44 ja 46 LLv. 24 LLv. 26 LLv. 10, 12 ja 14

4 Neuvostoliiton lentokentät Inkerinmaalla Lisäksi useita lentokenttiä Viron alueella

5 LLv. 24 joulukuussa 1939 Kunnossa 33 FR-konetta jaettuna viiteen lentueeseen Laivueen tehtävä: - Kannaksen alueen keskityskuljetusten suojaus - Suomeen suuntautuvien vihollislentojen estäminen - maataistelulennot kielletty - vältettävä taistelua lukumäärältään ylivoimaisten vihollishävittäjien kanssa

suojaus - Suomeen suuntautuvien vihollislentojen estäminen -

6 LLv. 24 joulukuussa Ensimmäiset ilmataistelut (13 SB-2 alas) - Säätila heikkenee Kaakkois-Suomen alueella kuun alussa - Lentotoiminta on vähäistä asti. - Kuun puolivälissä Neuvostoliitto keskittää pommitusilmavoimansa Mannerheim-linjan murtamiseen. - Sen epäonnistuttua pommitusilmavoimien painopiste suunnataan jälleen Suomen kotialueelle. - Säätila paranee ja ilmatoiminta vilkastuu. - Loppukuun aikana käydään useita ilmataisteluita (35 SB-2 & DB-3, 13 I-16 & I-152, 1 R-5 alas).

- Kuun puolivälissä Neuvostoliitto keskittää pommitusilmavoimansa Mannerheim-linjan murtamiseen.

7 LLv. 24 joulukuussa 1939 Sijoittautumiset: Immolassa, 2. lentue Suur-Merijoella ja 5. lentue (Osasto Vuorela) Lappeenrantaan lentue Mensuvaaraan, 3. ja 4. lentue Uttiin lentue Immolaan koko laivue Immolaan ja 5. lentue (Osasto Vuorela) Ruokolahdelle lentue (Osasto Luukkanen) Värtsilään ja 4. lentue Joutsenoon - Immola jää tyhjäksi Immolan kentän pommitukset 21., 25. ja

12. koko laivue Immolaan - 22.12. 2. ja 5. lentue (Osasto Vuorela) Ruokolahdelle - 25.12. 3.

8 LLv. 24:n ryhmitys Lahti/Vesijärvi 1. Lentue 4 FR Utti 4. Lentue 6 FR Ruokolahti Osasto Vuorela 12 FR 2. ja 5. lentue Lentuejako väljä Värtsilä Osasto Luukkanen 7 FR 3. lentue

9 4/LLv. 24 Utissa Maj G. Magnusson Luutn J. Sarvanto Luutn P.E. Sovelius Res.vänr O. Mustonen Ylik S. Ikonen Kers M. Alho Kers E. Kinnunen Kers M. Sillanpää FR-81, FR-92, FR-97, FR-99, FR-102, FR-115

10 4/LLv. 24 Utissa säätila heikko, vain muutama lento 3.1. Neuvostoilmavoimat saavat käskyn pommittaa Suomen sisämaan kohteita voimakkaasti ajalla säätila - paranee hieman ja lentotoiminta alkaa vilkastua 5.1. säätila - Sisä-Suomen alueella kirkasta - etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa pilviä ja sumua - pakkanen kiristyy kautta koko maan lentotoiminta vilkastuu merkittävästi

14.1. 4.1. säätila - paranee hieman ja lentotoiminta alkaa vilkastua 5.1. säätila - Sisä-Suomen

11 Kuopion pommitus säätila - Sisä-Suomen alueella kirkasta - Kaakkois-Suomessa pilviä, sumua ja utua - pakkanen kiristynyt edellispäivästä ( -30 C) Pommituksen suorittanut yksikkö - 6 DBAP (27 DBABr), DB-3M-koneet, Kretshevitsyn kenttä - 2 osastoa, yhteensä 17 konetta - 1. osaston (8 konetta) johtajana maj V.D. Majstrenko - 2. osaston (9 konetta) johtajana maj Balashov - osastot koottu rykmentin eri eskadrilleista - osastojen välillä noin 10 min aikaporrastus

edellispäivästä ( -30 C) Pommituksen suorittanut yksikkö - 6 DBAP (27 DBABr), DB-3M-koneet, Kretshevitsyn kenttä - 2

12 Kuopion pommitus Ensimmäinen tieto lähestyvästä osastosta saadaan klo 10:03 Luutn Sovelius ja res. vänr Mustonen kohtaavat Majstrenkon osaston klo 10:14 Sovelius ampuu yhden koneen alas Metson pysäkin itäpuolelle ja toisen koneen tuleen Majstrenkon osasto (7 konetta) jatkaa matkaansa pohjoiseen

13 Kuopion pommitus lentue lähettää kaikki koneet ilmaan etsintälennolle Tieto toisesta lähestyvästä osastosta klo 10:17 Balashovin osasto sivuuttaa etsijät tulematta havaituksi ja jatkaa pohjoiseen 4. lentue jatkaa klo 11:40 asti partiointia ilmassa ja ylläpitää kentällä hälytysvalmiutta

lähestyvästä osastosta klo 10:17 Balashovin osasto sivuuttaa etsijät

14 Kuopion pommitus Majstrenkon osasto pommittaa Pieksämäkeä ja Suonenjokea ja jatkaa edelleen pohjoiseen, Kuopiossa ilmahälytys. Kaupungin ilmatorjuntavalmius heikko. Majstrenkon osasto pommittaa Kuopiota noin klo 11:10, ensin ylilento ja pommitus toisella lähestymisellä. Keskusta-alueen ulkopuolelle pudonneet pommit eivät aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja. Balashovin osasto pommittaa Kuopiota 11:59, ensin ylilento ja pommitus toisella lähestymisellä Kallaveden suunnasta. Pommit keskikaupungille, ei suoranaisia kuolonuhreja, 35 rakennusta vaurioituu.

Majstrenkon osasto pommittaa Kuopiota noin klo 11:10, ensin ylilento ja pommitus toisella lähestymisellä.

15 Kuopion pommitus

16 Kuopion pommitus Tulliportinkatu Suokatu Maljalahdenkatu Puijonkatu

17 Ilmataistelu Majstrenkon osasto palaa samaa reittiä kuin tulikin, Balashov sen sijaan valitsee poikkeavan reitin. Tieto toisen osaston lennosta kohti etelää saadaan Uttiin - luutnantti Sarvanto starttaa noin 11:55 - seuraavat koneet starttaavat minuutteja myöhemmin Sarvanto kohtaa viholliskoneet Utin yllä noin 12:00

18 Ilmataistelu Sarvanto: 1. kone alas Seivässuolle klo 12:03 2. kone alas Koukkulankankaalle 3. kone alas Heinojalle 4. kone alas Turkialle 5. kone alas Hosioiskankaalle 6. kone alas Vesikallioille klo 12:07 7. kone jäljellä, mutta ammukset lopussa ja kone vaurioitunut Paikalle saapuneet ylikersantti Ikonen ja luutnantti Sovelius jatkavat taistelua, tulos jää epävarmaksi, mahdollinen pudotus

kone alas Hosioiskankaalle 6. kone alas Vesikallioille klo 12:07 7.

19 Utin komennus päättyy jälkeen säätila heikkenee lentueella ei lentoja lentue siirtyy Joutsenoon

20 Alasammuttujen koneiden putoamispaikat

21 Metso Soveliuksen alasampuma kone

22 Sarvannon alasampumat koneet Seivässuo Koukkulankangas

23 Sarvannon alasampumat koneet Heinoja Turkia

24 Sarvannon alasampumat koneet Hosioiskangas Vesikalliot

25 Koukkulankangas

26 Koukkulankangas Paikalla kävi 8.1. myös Liechtensteinin prinssi Ferdinand

27 Heinojalle pudonnut kone Koneesta pelastautui laskuvarjolla ohjaaja luutn G. F. Nikulin, joka laskeutui Haukkasuon etelälaitaan Pako (18 km, 11 h) päättyi Liikkalaan, jossa pidätys. Vietiin aluksi Sippolan Suojeluskuntaan ja sitten Kouvolaan Kymenlaakson Suojeluskuntapiiriin

28 Hosioiskankaalle pudonnut kone Koneesta pelastautui laskuvarjolla tähystäjä kapt M. V. Malorodov, joka laskeutui koneen läheisyyteen katkaisten jalkansa ja menettäen toisen saappaansa Antautui seuraavana aamuna paikalle saapuneille siviileille ja toimitettiin Karhulan sairaalaan

29 Tapauksen jälkimainingit

30 Neuvostolentäjien kohtalot Kapt Malorodov ja luutn Nikulin kuulusteltiin ja lähetettiin sen jälkeen sotavankeuteen. Palautettiin Neuvostoliittoon sotavankien vaihdossa. Osa surmansa saaneista lentäjistä haudattiin Hirvelän hautausmaalle ja osa metsähautaan Juurikorpeen

31 Menestyksekkään ilmavoiton juhlinta 7.1. vallinnut huono sää mahdollisti ilmavoittojen tavallista suuremman juhlinnan Myllykosken paperitehtaan virkailijakerholla, organisaattorina Juuso Walden

32 Menestyksekkään ilmavoiton juhlinta Sarvannolle luovutetaan muistoksi yhden alasammutun koneen sivuperäsimen verhouskankaan kappale sekä pari muuta pienosaa

33 Ilmataistelun julkistaminen Tieto julkisuuteen virallisesti vasta , mutta sitä ennen tieto leviää Ilmavoimien sisällä ja ilmataistelun tapahtuma-alueella, ja jopa ulkomaille asti Sarvannosta tuli maailmankuulu ja hän sai onnitteluja ja lahjoja eri puolilta maailmaa Jatkosodan aikana Sarvannolle esitettiin talvisodan ansioista Mannerheim-ristiä, mutta vuonna 1942 tehtiin päätös, että kunniamerkkiä ei myönnetä talvisodan ansioista kenellekään ellei erittäin merkittävät teot olleet jääneet huomioimatta

34 Syyt menestykseen Sarvannon menestys oli monen tekijän summa - laivueen onnistunut johtamisjärjestelmä - hyvin toiminut kone - ohjaajan hyvä lentotaito - ohjaajan erittäin hyvä ampumataito - läheltä suoritettu ammunta - hyvin toimineet konekiväärit - poikkeava panostus Sarvannon konekiväärit oli todennäköisesti panostettu poikkeuksellisen suurella määrällä panssarisytytyspatruunoita normaalien lyijyluoti- ja valojuovapatruunoiden sijaan

Samankaltaiset tiedostot

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.