Koljonvirta 1808 Draamapäivä 9.-luokkalaisille. Oppimisympäristöhanke Juhani Ahon koulu Kauppis-Heikin koulu

Transkriptio

1 Koljonvirta 1808 Draamapäivä 9.-luokkalaisille Oppimisympäristöhanke Juhani Ahon koulu Kauppis-Heikin koulu

2 Alli Nissinen Koljonvirran leirintäalueella sijaitsevassa hirsituvassa oli työpaja, jossa oppilaat tutustuivat iisalmelaisen naiskansanedustaja ja kirjailijan Alli Nissisen elämään. Nuorena tyttönä Alli Nissinen lähti salaa Kuopioon tyttölyseoon, vaikka hänen isänsä ei olisi sitä sallinut. Oppilaat näkivät näytellyn kohtauksen Allin elämän suunnan muuttaneesta tapahtumasta hetkestä, jolloin Alli päättää lähteä opiskelemaan. Oppilaat pääsivät tekemään samankaltaisia valintoja, joita Allikin aikanaan oli tehnyt. Työpajan tarkoitus oli tutustuttaa eettiseen päätöksentekoon. Oppilaat saivat myös peilata oman elämänsä valintoja Allin tekemiin valintoihin ja huomata, mitkä asiat vaikuttavat heidän päätöstensä muodostumiseen. Draaman keinoista oppilaille tutuksi tuli ajatusäänet : oppilaat pääsivät tulkitsemaan esiintyjien ajatuksia.

3 Juhani Aho Juhani Ahon museon pihapiiri oli idyllinen ja sopiva paikka tutustua Juhani Ahon nuoruuteen ja elämänvaiheisiin. Tässä työpajassa oppilaat näkivät näytellyn kohtauksen Juhani Ahon elämästä. Kohtauksessa Juhani Aho on nuori poika, joka pohtii tulevaisuuttaan. Aholle merkittävä asia oli erityisesti sukunimen suomentaminen Brofeltistä Ahoksi. Samantapaisia valintatilanteita joutuvat myös oppilaat pohtimaan. Harjoituksen avulla he oppivat huomaamaan, ohjaako heidän päätöksentekoaan tunne, järki, uskonto vai tavat. Työpajan lopuksi oppilaat pääsivät myös itse näyttelemään kohtauksen Ahon elämästä. Tässä kohtauksessa Aho on tuonut vanhalle isälleen uunituoreen painoksen Rautatiestä ja odottaa isänsä kommentteja. Oppilaat joutuivat itse miettimään, miten isä poikaansa suhtautuu; hyväksyen vai hyläten.

4 Kauppis-Heikki Tässä työpajassa oppilaille kerrottiin Heikki Kauppisen köyhästä lapsuudesta ja äidinikävästä. Oppilaat joutuivat pohtimaan, minkälainen henkilö kasvaa pojasta, joka joutuu tulemaan pienestä pitäen yksin toimeen. Oppilaat saivat myös kuulla, millä tavalla Kauppis-Heikin työtä tukivat Minna Canth ja Juhani Aho. Draaman keinoista oppilaat tutustuivat still-kuviin; he tekivät pareittain tilanteita Juhani Ahon ja Kauppis-Heikin, mestarin ja kisällin, kohtaamisesta. Tämä paja sijaitsi Mansikkaniemen juhlakentän tuntumassa.

5 Kuvia toimintapäivästä

6 Muuta: Jokaisessa pajassa oli mukana avustaja, joka esiintyi roolissa ja esitteli pajan kirjailijan. Esimerkiksi Juhani Ahon esitteli rengiksi pukeutunut oppilas, joka kertoi Hannes herrasta. Jokainen paja kesti noin 40 minuuttia. Siirtymisiin oli varattu 10 minuuttia. Kun oppilaat olivat Koljonvirralla noin klo 8.15, linja autot hakivat heidät pois noin klo Seuraavat ryhmät aloittivat klo ja viimeiset linja autot lähtivät noin klo Ensimmäisenä vuonna (2009) Iisalmen Sanomat teki tapahtumapäivästä jutun lehteen. Pajojen vetäjinä toimivat opettajat Juhani Ahon ja Kauppis Heikin kouluista. Opettajat ja avustavat oppilaat koulutettiin tehtäviinsä noin kuukautta ennen tapahtumaa.

7 Alli Nissinen Alina (Alli) Augusta Nissinen (26. joulukuuta huhtikuuta 1926, Helsinki) oli koulunjohtaja, kirjailija ja nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja ensimmäisessä ja toisessa eduskunnassa. Alli Nissinen oli mukana sekä Naisasialiitto Unionissa että Martta yhdistyksessä.. Nissisen vanhemmat olivat maanviljelijä Påhl (Paavo) Nissinen ja Magdalena Lappalainen. Koska Iisalmessa ei ollut oppikoulua, meni Alli Kuopion suomalaiseen tyttökouluun. Matkat taittuivat kesällä laivalla ja talvella hevosella. Alli Nissinen tyttökoulun käytyään menestyksekkäästi suoritti Helsingin Suomalaisen jatko opiston opettajatutkinnon vuonna 1888 täydentäen sitä vielä naisille harvinaisella Vera Hjeltin veistokoululla. Hän toimi Helsingin suomalaisen yhteiskoulun uskonnon ja maantiedon opettajana , Alli Nissisen valmistavan koulun omistajana, johtajana ja opettajana Helsingissä sekä Helsingin uuden yhteiskoulun uskonnon ja maantiedon opettajana Hän oli myös Marttayhdistyksen Emäntä lehden päätoimittaja vuosina Alli Nissinen teki useita lakialoitteita naisen aseman parantamiseksi. Hänen sydämen asianaan oli todella kaikinpuolinen naisen aseman kohottaminen. Erikoisen muistamisen arvoinen on Alli Nissisen merkitys Marttaliiton piirissä. Hän oli perustamassa liittoa, jonka tarkoituksena oli naisten käytännöllisen kodinhoitotaidon kohottaminen ja samalla Suomen kotien valveille saaminen havaitsemaan vieraan vihollisen taholta uhkaavaa kansallista vaaraa. Alli Nissinen oli myös tuottelias kirjailija. Hänen tuotannossaan tulivat voimakkaasti esille ajan tendenssit: Jumalanpelko, isänmaanrakkaus, sosiaalinen sääli ja raittius ja eläinsuojeluaate. Näitä aatteita hän opetti lapsille tarkoitetuissa saduissa ja runoissa. Hän ei salaillut lapsilta elämän synkkiä puolia. Lapsille kerrottiin myös köyhyydestä, sairaudesta ja kuolemasta. Selviä teemoja hänen tuotannossaan ovat myös äidinrakkaus ja koti. Johtajatar Alli Nissinen uskoi lapsiin ja Suomen kansan valoisaan tulevaisuuteen. Hän uskoi myös hyvän voittoon ihmiselämässä. Kuuluisin Alli Nissisen teksteistä lienee Jänis istui maassa tai Piiri pieni pyörii.