Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio.

Transkriptio

1 Väli-Suomen POTKU2 MUISTIO LAAJENNETTU OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika perjantai kello Paikka Luentosali, Juvenes kokoustilat, Åkerlundinkatu 1, Tampere Läsnä Jaakko Pihlajamäki, puheenjohtaja Erja Oksman Suna Eloranta Pirjo Pennanen Mauri Jokinen Matti Rekiaro Jukka Karjalainen Raimo Rintala Risto Kuronen Lis-Marie Vikman Carita Liljamo Mari Sisso, sihteeri Leena-Kaisa Nikkarinen Poissa Eliisa Autio Minerva Krohn Gunilla Jusslin Kimmo Kuosmanen Petteri Jyrkinen Kati Myllymäki Sari Järvinen Jarmo Ruohonen PTH-yksiköt Susanne Andersson-Tapio Teija Ollikainen Doris Holmberg-Marttila Mika Palvanen Hannele Kesäniemi Katriina Salo Leena Kuusisto Riitta Salunen Maarit Varjonen-Toivonen Asiat 1. Kokouksen avaus ja kahvi ja Puheenjohtaja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi Väli-Suomen Potku 2 hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. 2. Läsnäolijat ja edellisen kokouksen muistio 3. Tilannekatsaus Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. Erja esitteli hankkeen tilannetta. Margaretha Backmania Pohjanmaan Potkusta, Pietarsaaresta haastateltiin presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla TV:ssä ja hän kertoi haastattelussa lyhyesti terveys- ja hoitosuunnitelmasta. 1(5)

2 AVI:sta on tullut kiitosta Potkun maksatushakemuksesta, joka kelpaisi malliksi muillekin hankkeille. Kiitos Eliisalle ja maksatuksen valmistelijoille kunnissa ja kuntayhtymissä. Hankkeen talouden tilannetta esittelevät taulukot on toimitettu etukäteen. Kokouksessa todettiin, että: Päijät Potkulta jää rahaa käyttämättä Pirkka Potku ja Häme Potku käyttävät niille budjetoidut varat ja mahdollisesti jakavat sisäisesti, jos on tarpeen Pohjanmaan Potku on menossa miinukselle, koska matkakuluja on tullut arvioitua enemmän, samoin palkkoihin on mennyt rahaa arvioitua enemmän. Tavoitteena on, kaikkien osa-hankkeiden toiminta pyritään turvaamaan loppuun saakka, kuten ykkösvaiheessa. Hyväksyttiin, että Päijät Potkulta käyttämättä jääneistä varoista turvataan Pohjanmaan Potkun toimintaa. Osa Päijät Potkun käyttämättä jäävistä varoista käytetään hankehallinnon kautta koko hankkeelle tehtäviin töihin. Raimo Rintalan palkasta maksetaan tätä kautta 10 % ja esimerkiksi Jukka Karjalaisen ja Mari Harjun matkoja ja kustannuksia. Tammikuun maksatuksen jälkeen tarkastellaan talouden tilannetta uudelleen. Erja kertoi hankkeen arvioinnista. Pacic-kyselyn tuloksista on tehty perusanalyysit ja koottu kunta- tai kuntayhtymäkohtaisiksi power point esityksiksi hankkeen wwwsivuille ( dokumentit ja materiaalit Pacic 2013). Kansio vaatii kirjautumisen. Kansiosta löytyy taulukoina myös terveysasemakohtaista tietoa. Yleinen trendi on, että hoitosuunnitelmapotilaat ovat tyytyväisempiä kuin potilaat, joille ei ole tehty hoitosuunnitelmaa. Lisäksi tänä vuonna kyselyyn vastanneet hoitosuunnitelmapotilaat ovat tyytyväisempiä kuin viime vuonna kyselyyn vastanneet. Niiden potilaiden tyytyväisyys, joille ei ole tehty hoitosuunnitelmaa, ei ole muuttunut. Acic-validointi on tulossa ja tekeillä. Käännöskustannukset menevät mahdollisesti Väli-Suomen aluejohtoryhmän budjetista. Mukana validointityöskentelyssä on väitöskirjan tekijä, Potkuväkeä ja Taina Mäntyranta ( alk. STM). Lopputuotos toimitetaan CCM-päämajaan. Mahdollisesti myös Pacic validointi tehdään tässä samalla. Pitkäaikaissairaiden suunnitelmallisen hoidon (sydän-prosessi) toteutumista arvioitiin projektipäälliköiden ja ohjausryhmän toimesta sekä joissain paikoissa myös hanketyöntekijöiden toimesta. Parhaiten prosessissa toteutuu hoitosuunnitelman tekeminen yhdessä potilaan kanssa. Hankkeen päättyessä toteutetaan ulkoinen arviointi. Kysely toteutetaan kevään 2014 aikana. Samoin uudet Pacic- ja Acic-kyselyt. Tarkoituksena on poimia käyntimäärät ennen ja jälkeen hoitosuunnitelman tekemisen. Ehdotetaan, että käyntien poiminnat tekee tietojärjestelmätoimittaja hankehallinnon kustannuksella. Poiminta on valtionavustuskelpoinen. Jotta poiminta voidaan toteuttaa, tarvitaan tarkka määrittelytyö mitä ja mistä poimitaan. 4. Potkutyö arjen toiminnaksi käyttöönoton tuki ja jatkokehittäminen Risto nosti alustuksessaan esille potilasnäkökulman ja asiakaskeskeisyyden. Ensiksi hän kertoi Mediuutisten ( ) vaikeasta tapauksesta, joka ei olisi ollut vaikea, jos potilasta olisi kuunneltu. Toiseksi Risto nosti esille Lääkärilehden kolumnin työtavoista ja kolmanneksi tutkimuksen, jossa nousi esille potilaskeskeisyyden puute. Riston tapaukset ovat muistion liitteenä olevassa esityksessä. 2(5)

3 Riston alustuksen jälkeen jakauduttiin ryhmiin. Työskentelyn tavoitteena oli tehdä suunnitelmaa, jolla varmistettaisiin Potkun kehittämistyön jatkuminen. Ryhmien tuli pohtia - Mikä Potkussa syntynyt halutaan jokapäiväiseksi toiminnaksi? Työskentelylle oli aikaa 15 minuuttia, jonka jälkeen tuotokset purettiin seinälle. Seinällä oli Potkun projektipäälliköiden ja koordinaattorien pohtimia asioita, jotka ovat vaarassa hyytyä ( hyytymistekijät ) tai loppua Potkun jälkeen. Työryhmien tuotos on koottu muistion liitteenä olevaan power point esitykseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että ryhmiltä tuli hyvin paljon samoja asioita. Lapuissa oli paljon terveysasemien toimintaan liittyviä asioita ja konkretiaa. Alueellinen ja Väli-Suomen taso eivät juuri tulleet esille. Purun yhteydessä keskusteltiin Innokylästä. Lisäksi todettiin, että kehittämisen rakenne tulee olla, muuten hyviäkään työkaluja ei käytetä. Perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävä voisi olla kehittämisen tukeminen. Toisena tehtävänä työryhmien tuli pohtia mitä tarvitaan, kun hanke päättyy ja samalla projektipäälliköiden ja hanketyöntekijöiden kehittämistyöpanos. Projektipäälliköt pohtivat omaa rooliaan kehittämistyössä projektipäällikköpäivillä marraskuussa. Projektipäälliköiden tuotokset ovat muistion liitteenä olevassa esityksessä. Erja esitteli tuotoksen lyhyesti kokouksessa ja tuotokset jaettiin ryhmiin paperilla taustamateriaaliksi. Toisen ryhmätyön toimeksianto oli Mitä voisimme tehdä, että em. kehittämistyön tuen ja koordinoinnin jatkuminen varmistetaan? Työskentelylle oli aikaa 15 minuuttia, jonka jälkeen tuotokset purettiin liimalappuina fläppitaululle. Työryhmien tuotos on koottu muistion liitteenä olevaan power point esitykseen. Konkreettisia esille nousseita asioita olivat koulutus, verkostot, vastuutus, perusterveydenhuollon yksiköiden toiminta, järjestämissuunnitelma, hyvinvointikertomus ja mittarit. Keskeistä on tehdä päätös, jotta asia konkretisoituu. Jatkon osalta sovittiin, että ryhmien tuotoksista tehdään kooste, joka toimitetaan osahankkeisiin hyödynnettäväksi. Tuotos viedään osahankkeiden ohjausryhmiin ja siellä päätetään miten jatkossa toimitaan. Hankkeen valvoja Pirjo Pennanen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että on ollut mukava seurata keskustelua, joka istuu hyvin ministeriön strategiaan. Kastehankkeiden myötä on tullut toimijoiden välistä yhteistyötä ja moniammatillista yhteistyötä. Asiakas- ja potilaslähtöisyys on hyvä ja tärkeä asia. Ihmisten oman vastuun lisääminen on ainoa keino pärjätä. Asiakaslähtöisyys, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio tulevat jatkossakin olemaan keskeisiä, myös pohdittaessa uusia hankeaihioita. Hankearviointi on tulossa ja siinä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota toiminnan jatkuvuuteen ja jalkautumiseen. Ensi vuoden Kaste-hakuun on tulossa noin 10 miljoonaa euroa riippuen siitä, kuinka paljon tämän vuoden avustuksista jaetaan. Hankkeiden toivotaan olevan suuria kokonaisuuksia ja että tehdään samoja asioita mutta painopisteet voivat vaihdella. Hankeavustukset tulevat olemaan keskimäärin 1 miljoona tai hieman alle mutta maksimissaan 1,5 miljoonaa euroa. Hankehakemuksiin toivotaan konkretiaa siitä mitä tullaan tekemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Alueellisesti ei saisi olla liian paljon hankkeita, jotta henkilöstö ei kuormitu liikaa. Kehittämistyön rakenteet voivat olla muutoksessa, mutta sisällön kehittämisen kannalta rakenteiden muotoutumista ei kannata jäädä odottamaan. Johdon rooli ja sitoutumien ovat keskeisiä. Tarvitaan vahvaa johtamista ja muutoksen seuraamista ja arviointia ja vanhasta pois oppimista. Erityisesti muutoksen merkitys potilaalle on tärkeää numeerisen arvioinnin lisäksi. THL jatkaa perusterveydenhuollon tukemista jatkossakin vaikka yksikön nimike voi muuttua. Ministeriö koordinoi rahoituksen yhteistyöryhmää, jossa mukana on Kaste, Tekes, Sitra, Ray. Tavoitteena on poistaa päällekkäinen kehittäminen ja yhtenäistää avustusten hakuaikoja ja mahdollistaa useamman rahoituskanavan hyödyntäminen hankkeen rahoituksessa. 3(5)

4 Väli-Suomen Kaste-aluepäällikkö Leena-Kaisa Nikkarinen esitteli tekemäänsä ehdotusta perusterveydenhuollon kehittämisestä valtakunnallisesti. Kuva on muistion liitteenä. Kaste-alueet kilpailevat samoista hankerahoista. Ehdotus perustuu ajatukseen, että aluejohtoryhmiltä tulisi yhteiseen valtakunnalliseen pottiin rahaa, jolla kehitettäisiin perusterveydenhuollon toimintaa valtakunnallisesti. Suunnittelua jatketaan. Kuntaliitto on ottanut kopin asiasta ja kutsunut koolle kokouksen, jossa Erja edustaa Potkua. Ministeriö tukee ja kannustaa ajatusta. Matti Rekiaro alusti kehittämisen tarpeesta ja kysyi onko hankekehittämistyön jatkaminen tärkeää. Matti esitteli Pohjanmaan Potkun ohjausryhmän yksimielistä kantaa uuden hankkeen hakemisesta vuoden 2014 haussa. Pelkkä jalkauttaminen ei riitä vaan kehittäminenkin tarvitsee tukea. Matti esitteli Murros-hanketta (työnimi) Potilas olisi siinä keskiössä ja muina osina hankkeessa olisi mahdollisesti eomahoito, profilointi, puhelinohjaus, monisairaan sote-palvelutie ja viestintä. Potilaan näkökulmasta terveys- ja hoitosuunnitelma ja terveydenhuollon ajokortti olisivat keskeisiä. Hankkeen toimijat olisivat potilas/asiakas, sote-sektori; perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi sekä järjestöt, jotka voisivat saada rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, Hyvis- ja SADe, kaste sekä sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä yliopistot tutkimuksellisesta näkökulmasta. Kokouksessa keskusteltiin Hyvis-portaalista. Puheenjohtaja kysyi lähdetäänkö valmistelemaan hankehakemusta kaste-hakuun syksylle 2014? Kokouksessa päätettiin lähteä valmistelemaan uutta hanketta ja hankehallinto kutsuu koolle valmisteluryhmän tammikuussa. Tarkoituksena on valmistella Väli-Suomen alueen kokoista hanketta. Samalla katsotaan mitä valtakunnallisesti on tapahtunut, ettei tehdä päällekkäisyyksiä. Tammikuussa tiedämme, mikä on Avosairaanhoito 2.0 hankkeen tilanne ja voimme yhdistää voimavaroja. 5. Muut asiat 6. Kokouksen päätös Seuraava ohjausryhmän kokous sovittiin pidettäväksi kello 9.30 Tampereella. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Kokouksen jälkeen oli mahdollisuus lounaaseen. Jaakko Pihlajamäki puheenjohtaja Mari Sisso sihteeri LIITTEET Erja Oksmanin esitys Ryhmätyön purku esitys Ehdotus perusterveydenhuollon kehittämisestä - kuva Matti Rekiaron esitys JAKELU Ohjausryhmän jäsenet: Autio Elisa, Eloranta Suna, Jokinen Mauri, Jusslin Gunilla, Jyrkinen Petteri, Järvinen Sari, Krohn Minerva, Kuronen Risto, Liljamo Carita, Mylly- 4(5)

5 mäki Kati, Oksman Erja, Pennanen Pirjo, Pihlajamäki Jaakko, Rekiaro Matti, Rintala Raimo, Ruohonen Jarmo, Vikman Lis-Marie, Sisso Mari Ohjausryhmän varajäsenet: Anttila Auli, Honkala Arto, Mäkinen Risto TIEDOKSI Nikkarinen Leena-Kaisa, projektipäälliköt 5(5)