1(45) Laatijat. Virtuaaliammattikorkeakoulu AMK-verkosto, ESR-kokonaishanke LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 1(45) VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU - AMK-VERKOSTO ESR-KOKONAISHANKE Laatijat Tekstit: VirtuaaliAMK kehittämisyksikön henkilökunta sekä Leena Vainio, HAMK; Irja Leppisaari, KPAMK; Birgitta Varjonen, HAMK ja Jarmo Levonen; HAMK, toimittanut Annina Korpela pvm Viitteet VirtuaaliAMK:n strategia v.1.1

2 2(45) SISÄLLYS 1. JOHDANTO Taustaa AMK-verkostohankkeen vaikutuksia ja tärkeimpiä tuloksia HANKKEEN ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖ Tehtävät ja yhteistyö Hankkeen ohjausryhmä HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET Portaalipalvelujen kehittäminen Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Koulutus Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Oppimateriaalituotanto aihioita hyödyntäen Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Tuotteistaminen Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Avoimen korkeakouluopetuksen palveluportaalin kehittäminen osaksi amk.fi-portaalia Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset AMK-verkosto sähköinen asiointi II Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Verkkopedagoginen tutkimus ja kehittäminen, Mentorointiprojekti Hankkeen tavoitteet Hankkeen tulokset Ylemmän AMK:n verkkomateriaali opinnäytetyön ohjaukseen Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset... 43

3 3(45) 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Virtuaaliammattikorkeakoulutoimintaa ohjaa strategiassa 1 määritelty visio: Virtuaaliammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoulujen muodostama yhteistyöverkosto, joka tuottaa, kehittää ja tarjoaa kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä koulutuspalveluita ja koulutustarjontaa. Koulutuspalvelut hyödyntävät joustavasti tieto- ja viestintätekniikkaa. VirtuaaliAMK-toiminta lähti käyntiin, kun ESR-rahoitteiset hankkeet käynnistyivät vuonna Kaikki ammattikorkeakoulut saatiin mukaan käynnistämällä kolme erillisen rahoituslähteen hanketta (ESR 3 -tukialue sekä ESR 1 -alueet: Lappi ja Itä-Suomi). Verkostoyhteistyö vakiinnutettiin marraskuussa 2001 allekirjoitetulla Virtuaaliammattikorkeakoulun verkostosopimuksella, jossa ovat mukana Suomen ammattikorkeakoulut. Edellä mainituissa kolmessa ESR-hankkeessa on rakennettu perustaa koko VirtuaaliAMK-toiminnalle. Virtuaaliammattikorkeakoulu on vakiintunut merkittäväksi osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää sekä yksittäisten ammattikorkeakoulujen toimintaa ja verkostoyhteistyötä. Ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö sekä kehittämisyksikön ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on menneiden vuosien aikana ollut tiivistä. Voidaankin puhua koko valtakunnan kattavasta AMKverkostotoiminnasta ja VirtuaaliAMK:sta verkostojen verkostona. Virtuaaliammattikorkeakoulun yhtenä keskeisenä tehtävänä on välittää ja markkinoida ammattikorkeakoulujen järjestämää koulutusta, ei tarjota itse koulutusta. VirtuaaliAMK-toimintaa koordinoi johtoryhmän alaisuudessa toimiva kehittämisyksikkö, joka on sijoitettu Tampereen ammattikorkeakoululle (TAMK) Tampereelle. AMK-verkosto-hankkeessa on vuosina jatkettu vuosien ESR-rahoitteisissa hankkeissa tehtyä työtä sekä laajennettu kehitystyötä uusille alueille. Hanke on myös edistänyt VirtuaaliAMK-toiminnan jatkuvuutta ja vakiinnuttamista. Hankkeiden projektipäälliköt ovat työskennelleet tiiviissä yhteistyössä kehittämisyksikön kanssa edistäen hankkeen kattavan alueen kehitystä. 1.2 AMK-verkostohankkeen vaikutuksia ja tärkeimpiä tuloksia Tietoyhteiskuntakehityksen myötä syntyvien uusien teknologioiden käyttöönotossa ja työelämältä vaadittavien uusien taitojen opettamisessa on yksittäisillä ammattikorkeakouluilla tärkeä tehtävänsä. AMK-verkosto -hankkeessa on tartuttu haasteisiin, joita ovat olleet muun muassa korkeatasoisen oppimateriaalin tuottaminen ja tarjoaminen sekä sähköisen palveluympäristön kehittäminen niin materiaalin tuottamiseen kuin verkko-oppimiseen. Hankkeessa tehdyn tutkimuksen ja tuotekehityksen ansiosta ammattikorkeakoulut voivat varmistaa kotimaista ja kansainvälistä kilpailukykyään hankkeen jälkeen. Hankkeella on myös lukuisia tietoyhteiskuntavaikutuksia: Virtuaaliammattikorkeakoulu ja AMKverkosto ovat edistäneet ja tulevat edistämään muun muassa monimuoto-opetuksen yleistymistä ja elinikäistä oppimista, joustavan opiskeluoikeuden toteutumista ja opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologisten taitojen oppimista. AMK-verkosto -hankkeen kokonaisvaikutukset ovat nähtävissä muutaman vuoden aikajänteellä, kun hankkeen tulokset saadaan laajaan hyötykäyttöön. Hankkeessa saavutetut tulokset ovat hyödynnettävissä sekä hankkeiden tukialueilla että koko valtakunnan tasolla ja kaikissa ammattikorkeakouluissa. 1 VirtuaaliAMK:n strategia , v.1.0

4 4(45) 1. Portaalipalvelujen kehittämisen hankkeessa kehitettiin edelleen amk.fi-portaalin sähköistä palveluympäristöä laadukkaan oppimisaihiolähtöisen koulutustuotannon varmistamiseksi. Hankkeessa kehitettiin etuotantoympäristön työkaluja sekä rakennettiin metatietovaranto DIGMA materiaalien kuvailua ja jakelua varten. Portaalipalveluiden kehittäminen varmistaa hankkeen jälkeen joustavan verkkopohjaisen koulutuksen tuottamisen, tarjoamisen ja opiskelijoiden sähköisen asioinnin portaalin kautta. 2. Koulutus-hankkeessa järjestettiin henkilöstökoulutuksia ja tuotettiin verkkopohjaisia koulutusmateriaaleja. Näin varmistettiin koulutustuotantoon osallistuvien osaaminen ja edistettiin asiantuntemuksen lisääntymistä verkkotuottamisen prosessissa, verkkokäsikirjoittamisessa ja verkkopedagogiikassa. Koulutuksilla varmistettiin myös ammattikorkeakoulujen henkilöstön sähköisen asioinnin taitoja, mm. avoinamk.fi-portaalin sähköisessä asioinnissa. 3. Oppimateriaalituotanto oppimisaihioita hyödyntäen -hankkeessa tuotettiin noin 780 opintopisteen arvosta koulutusala- ja teemakohtaisia oppimisaihioita, opintojaksoja ja - kokonaisuuksia, jotka ovat portaaliin kehitetyn DIGMA-metatietovarannon kautta saatavilla ja kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Koulutustuotteet ovat laadultaan hyviä. Tuotetut oppimisaihiot ja muut verkko-oppimateriaalit sekä aihioihin liittyvä tuotekehitys palvelevat ammattikorkeakoulujen opetusta ja opettajia. Hankkeessa lujitettiin myös koulutusalakohtaisen AMK-verkoston toimintaa. 4. Tuotteistamisen hankkeessa lopputuloksena syntyi malli, jolla uusia koulutussisältöjä jatkossa tuotteistetaan. Osa syntyneistä oppimisaihioista tuotteistettiin ja viimeisteltiin monimediaisiksi ja monia jakelukanavia hyödyntäviksi. Laadunvarmistuksella ja -arvioinnilla VirtuaaliAMK:n koulutustuotteista ja -palveluista saatiin laatusertifoituja ja käyttäjäystävällisiä. 5. Avoimen korkeakouluopetuksen palveluportaalin kehittäminen osaksi amk.fi-portaalia - hankkeessa kehitettiin avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa varten yksi yhteinen valtakunnallinen portaali, avoinamk.fi, osaksi amk.fi portaalia. Lisäksi tarjottiin sähköiset asiointipalvelut opiskelijoille ja virkailijoille. Hankkeessa edistettiin siten merkittävästi avoimen korkeakouluopetuksen joustavaa toteutumista. 6. AMK-verkosto sähköinen asiointi II -hankkeessa kehitettiin sähköisen asiointijärjestelmän toiminnallisuuksia (mm. työkalut tilastointiin ja laskutukseen), opiskelijan personoituja palveluja sekä määriteltiin uusia ominaisuuksia asioinnissa hyödynnettäväksi. Opintojaksojen tiedonsiirtoa määriteltiin ja pilotoitiin onnistuneesti. Vahvaa tunnistamista opiskelijoiden ja henkilökunnan portaaliin kirjautumisessa on testattu Shibboleth-autentikoinnilla tätä varten rakennetuissa testiympäristöissä. Shibboleth-autentikointi saadaan tuotantokäyttöön kesällä Verkkopedagoginen tutkimus ja kehittäminen -hankkeessa toteutettiin mentorointipilotti sisällöntuotantorenkaiden pedagogisessa tukemisessa sekä verkkoaineistojen pedagogisen laadun arvioinnissa. Hankkeessa kehitettiin oppimisaihioiden ja opintojaksojen arviointikriteerit, joita jatkossa voidaan hyödyntää jo sisällöntuotannon suunnitteluvaiheessa. Lisäksi koottiin toimintatutkimuksen menetelmin tutkimusaineistoa piloteista sekä julkaistiin tutkimustuloksia konferensseissa ja seminaareissa sekä tehtiin artikkeleita mentorointia käsitteleviin julkaisuihin. 8. Ylempi AMK -hankkeessa tuotettiin Wikityöskentely-ympäristöön ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön orientoivaa materiaalia sekä kehitettiin yhteisöllisesti tuotettavan oppimateriaalin työskentelyprosessia verkkoympäristössä. Tiedottaminen: tapahtumat ja julkaisut VirtuaaliAMK on tiedottanut AMK-verkostohankkeesta ja siihen kuuluvista osahankkeista amk.fiportaalissa, etuotantoympäristön ja portaalin sähköisten viestintätyökalujen avulla, sekä säännöllisin sähköpostitiedottein. Hankkeet ovat olleet esillä myös vuosittaisilla VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöpäivillä

5 ja VirtuaaliAMK-seminaareissa. Lisäksi hankkeiden toimintaa ja tuloksia on esitelty lukuisissa muissa tapahtumissa, mm. Virtuaaliyliopistopäivillä, VEHA-seminaarissa, Kumppanuudella tuloksiin - seminaarissa sekä vuosittaisissa ITK-konferensseissa. Vuonna 2004 hankkeita esiteltiin myös IT-alan suurimmassa kansainvälisessä tapahtumassa, Online Educa Berlin -konferenssissa Saksassa. AMK-verkostohankkeesta on kirjoitettu artikkeli työministeriön toimittamaan ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan julkaisuun ESF paves the road to the future - good practices ( jossa esitellään ESR-rahoitteisia ohjelmia Suomessa. AMK-verkostohanketta esitellään myös OPM:n Verkostoista voimaa -julkaisussa: ( Osahankkeiden, mm. mentorointiprojektin, vastuuhenkilöt ovat esitelleet hankkeita myös muissa kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa ja julkaisseet useita artikkeleita ja tutkimustuloksia. 5(45) 2. HANKKEEN ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖ 2.1 Tehtävät ja yhteistyö Hankkeeseen osallistuivat VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikkö ja Suomen kaikki ammattikorkeakoulut. Muita merkittäviä yhteistyökumppaneita olivat amk.fi-portaalin toimittaja Abako Media Oy ja sähköisen asiointijärjestelmän toimittaja IT Moon Oy (nykyinen Uoma Oy), jotka vastaavat myös järjestelmien ylläpidosta. AMK-verkostohankkeen projektipäällikkönä vuosina toimi Marja Rautajoki VirtuaaliAMK:n kehittämisyksiköstä. Projektihenkilöstöön kuului Rautajoen lisäksi Ari Vesikko, Outi Vahtila ja Tuula Jaskari-Malinen. Tämän lisäksi kehittämisyksikön muuta henkilöstöä on ollut mukana osahankkeiden toteuttamisessa. VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikön tehtävänä oli koko hankkeen koordinointi. Erillisissä osahankkeissa kehittämisyksikön tehtävät olivat seuraavat: koulutustuotantohankkeen koordinointi ja johtaminen portaalipalveluiden kehittäminen avoin amk -opetuksen oman portaalinäkymän ( ja sähköisen asioinnin toteuttaminen osaksi amk-fi-portaalin sähköisen asioinnin kehittäminen: mm. opiskelijoiden personoidut palvelut amk.fi- ja avoinamk.fi portaalien sähköisten asiointien automaattisen tiedonsiirron määrittely, suunnittelu ja toteuttaminen pilottiammattikorkeakoulujen kanssa koulutussuunnitelman tekeminen ja koulutusten organisointi tuotteistamiseen liittyvien toimenpiteiden kehittäminen, pedagogisen laadun varmistaminen ja laadunarviointi sekä tutkimus- ja kehitystoiminta osana tuotteistamista. Ammattikorkeakoulujen tehtävinä hankkeessa oli: hankkeen toteuttajana oleminen, tuotantorenkaiden koordinointi tai tuotantorenkaassa mukana oleminen, suunnittelu ja toteuttaminen avoimen kk-opetuksen portaalin ja sähköisen asioinnin määrittely avoimen amk-opetuksen portaalin ja sähköisen asioinnin käyttöönotto avoimen amk-opetuksen tarjoaminen keskitetysti avoimen amk:n portaalisivuston kautta virtuaaliopetuksen kehittäminen virtuaaliopetukseen soveltuvan koulutuksen ja siihen liittyvien oppimisaihioiden tuottaminen yhteistyöverkoston luominen AMK:jen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 2.2 Hankkeen ohjausryhmä Ohjausryhmän kokoonpano vuosina oli seuraava:

6 puheenjohtaja Markku Lahtinen, TAMK Tore Ståhl, Arcada AMK Irja Leppisaari, Keski-Pohjanmaan AMK Jari Uimonen, Pohjois-Karjalan AMK Sinikka Luokkanen, AMK-kirjastot Hannu Peltola, Virtuaaliyliopiston palveluyksikkö Jukka Saarimäki (2004), Arto Hiltunen ( ), Sini-Meri Lehtinen (2007), SAMOK Esa Rahiala, SAMK / Avoin AMK Ari Vesikko, VirtuaaliAMK, kehittämisyksikkö Outi Vahtila, VirtuaaliAMK, kehittämisyksikkö Marja Rautajoki, VirtuaaliAMK, kehittämisyksikkö Tuula Jaskari-Malinen, sihteeri, VirtuaaliAMK kehittämisyksikkö. 6(45) Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajat, Asko Jaakkola ( ) ja Pia Niemikotka (2007) ovat olleet hankkeen EU-valvojina. 3. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET Seuraavassa esitellään AMK-verkostohankkeen muodostavien osahankkeiden toimenpiteet ja saavutetut tulokset Portaalipalvelujen kehittäminen Hankkeen tavoitteet Portaalipalveluiden kehittämisen hankkeessa oli tavoitteena VirtuaaliAMK:n portaalin jatkokehittäminen verkkotuotantoa palvelevaksi ympäristöksi. Amk.fi-portaalin etuotantoympäristö mahdollistaa tuotantorenkaiden yhteistyön sisällöntuotannossa. Ympäristö rakennettiin vuonna Tässä hankkeessa tavoitteena oli jatkokehittää etuotantoympäristön tuotantotyökaluja, mm. materiaalipankkia ja opintojaksoeditoria, sekä metatietovarantoa vastaamaan oppimisaihiolähtöisen koulutustuotannon vaatimuksia. Sähköisen palvelukokonaisuuden kehittäminen oli hankkeen keskeisiä haasteita Hankkeen toteutus ja tulokset Hankkeessa kehitettiin portaaliin integroidun etuotantoympäristön työkaluja siten, että niiden avulla tuottajat pystyvät vaivattomasti tuottamaan oppimisaihioita ja muuta verkko-oppimateriaalia. Hankkeessa luotiin materiaalien päivitysmalli, kehitettiin etuotantoympäristön työkaluja, (mm. opintojaksoeditori uusittiin), rakennettiin metatietovaranto DIGMA materiaalien kuvailua ja jakelua varten sekä kehitettiin malleja oppimateriaalien vaivattomaan siirtämiseen eri oppimisalustoille ja -ympäristöihin. Kaikki tuottajille tarjotut palvelut ovat saatavilla keskitetysti amk.fi-portaalista. Hanketta koordinoitiin kehittämisyksiköstä. etuotantoympäristö etuotantoympäristön työkalut tarjoavat monia hyötyjä ja etuja ammattikorkeakouluille. Työkaluilla tuotetut koulutustuotteet viestivät vahvasta imagosta ja amk-konseptista. Sisältö tuotetaan etuotantoympäristössä, jossa on valikoitu määrä sisältökomponentteja. Tieto päivitetään yhdessä paikassa, dokumenttipankissa, mikä lisää helppokäyttöisyyttä. Sisältösivuihin voi liittää asiakirjoja myös muussa muodossa (excel, word, flash sekä kuva- ja äänitiedostot). Kaikkiin tuotantoympäristössä tuotettuihin sisältösivuihin ja opintojaksoihin tallentuu metatietoa, jota materiaalintuottajan on mahdollista täydentää. Myös kieliversioiden teko on mahdollista. Opintojaksoeditorilla koostetut materiaalit ovat

7 käytettäviä: sivupohjissa on selkeä grafiikka ja niihin tulee automaattinen, vakioitu navigaatio ja sisällysluettelo. Sivupohjat sisältävät myös sivukartan, palautteenantomahdollisuuden ja tekijöiden yhteystiedot. Opintojaksot ovat käytettävissä eri oppimisalustoille ja erityyppisiin koulutuksiin. etuotantoympäristön avulla opintojaksoille on mahdollista kiinnittää julkiseen verkkoon helposti muistettava aliasosoite (esim. Ympäristöön tuotetuista opintojaksoista voi myös tehdä zip- tai pdf-tiedoston, jolloin opintojakson materiaali ei ole sidoksissa mahdollisuuteen käyttää verkkoa. etuotantoympäristö tarjosi välineet myös tuotantorenkaiden väliseen yhteistyöhön ja toiminnan läpinäkyväksi tekemiseen: jokaisen tuotantorenkaan sisällöntuottajalla oli mahdollisuus selailla, kopioida ja linkittää toisen tuotantorenkaan materiaalia omaan renkaaseensa. 7(45) Kuva 1. Vasemmalla: dokumentin tuottaminen editorilla, oikealla: dokumentin linkittäminen opintojakson materiaaliin Materiaaleja työstettäessä ei tarvita html osaamista. Tuottaja voi valita kahdesta eri sivupohjavaihtoehdosta itselleen mieluisemman. Rajoittuminen tiettyihin sivupohjiin takaa kaikille opintojaksoille yhtäläisen käytettävyyden ja helposti tunnistettavan ulkoasun. Kuva 2. Sivupohjat Materiaalin tekninen päivitysmalli etuotantoympäristön opintojaksoeditorilla tehdään oppimateriaalisivujen rakenne ja linkitykset. Opintojaksojen variaatiota on helppo toteuttaa esimerkiksi tehtäviä muuttamalla (nuoriso- /aikuiskoulutus). Jos materiaalien sisältöä päivitetään dokumenttipankissa, tiedot päivittyvät materiaalin käyttäjälle heti.

8 8(45) Kuva 3. Oppimateriaalin päivittäminen, tekninen malli. DIGMA-metatietovaranto Projektissa tuotettuja opintojaksoja ja oppimisaihioita on tuotu esille amk.fi portaalissa sijaitsevaan DIGMA-metatietovarantoon, jonka kautta ne ovat ammattikorkeakoulujen käytettävissä. DIGMA koostuu kansiorakenteesta, johon eri materiaaleja koskevat metatieto- ja käyttöehtokuvailut on upotettu, sekä hakutoiminnoista. Materiaalien kuvailu sisältää linkin kyseisen aineiston URL-osoitteeseen. Opintojaksojen osalta on ollut myös mahdollista liittää metatietovarantoon linkki opintojaksosta muodostettuun zip-tiedostoon. Metatiedon tuoman lisäarvon ymmärtäminen oli hankkeessa oleellista, ja metatiedon kehittäminen tulee jatkossa olemaan suuri lisäarvo kaikille materiaalivarannoille. Kuva 4. DIGMA:n päänäkymä DIGMA-metatietovarantoon voidaan kuvailla sekä etuotantoympäristössä sijaitsevaa materiaalia että missä tahansa muualla julkisessa verkossa saatavilla olevaa aineistoa. Näin saadaan kuvattua esimerkiksi yksittäisten AMK:jen omissa Moodle-ympäristöissä sijaitseva materiaali samaan paikkaan etuotantoympäristön materiaalien kanssa.

9 Materiaalin kuvailu tapahtuu tähän tarkoitukseen tehtyä metatietolomaketta käyttämällä. Metatietolomakkeen kentät perustuvat alun perin LOM-metatietomalliin, mutta ovat helposti muokattavissa projektin loppupuolella valmistuneen Dublin Core -pohjaisen FinnEduMeta-metatietomallin mukaisiksi. Lisäksi materiaaleille voidaan metatietolomakkeella antaa sellaisia mm. pedagogiikkaan liittyviä tietoja, jotka jäävät edellä mainittujen kuvailumallien ulkopuolelle. Materiaalien tarkka kuvailu mahdollistaa metatietovarantoon hyvät hakuominaisuudet ja varmistaa näin aineistojen löydettävyyden. 9(45) Kuva 5. Metatiedon liittäminen koulutustuotteeseen syöttö- ja selailulomake

10 Etätyövälineet ohjauksessa ja seminaareissa 10(45) Hankkeen aikana otettiin käyttöön muutamia verkkokokoustyökaluja. Niitä hyödyntämällä matkusteluun kuluvaa aika- ja raharesurssia pystyttiin säästämään huomattavasti. Esimerkkeinä: TeamSpeak: TeamSpeak sisältää audioyhteyden sekä chatin keskusteluja varten. Ohjelma soveltuu hyvin suurten ja pienten verkkotapaamisten työkaluksi. TeamSpeakia käytettiin mm. hankkeen viimeisen ristiarviointiseminaarin työkaluna. Verkkoseminaari sai hyvän palautteen. Skype: Skype on pienimuotoisten tapaamisten työkalu. Skypessä käyttäjä näkee vastapuolen tavoitettavuuden. Ominaisuuksia ohjelmassa ovat ääni, chat, kuva ja tiedoston lähetys. TeamViewer ja DynGate: TeamViewer ja DynGate ovat koulutuksiin soveltuvia työkaluja. Kouluttajan työpöytä voidaan jakaa koulutettaville ja koulutettava näkee selaimella kouluttajan työpöydän. Ääniyhteys voidaan järjestää toisella ohjelmalla, esim. TeamSpeakilla, kuten hankkeessa tehtiin. Adobe ConnectPro: Projektin loppuvaiheessa saatiin koekäyttöön Adobe ConnectPro -ohjelmisto. Ohjelmassa yhdistyvät kaikkien edellä mainittujen työkalujen ominaisuudet. Ohjelmisto on selainkäyttöinen ja selkeä. Ammattikorkeakoulut ovatkin ottaneet ohjelmistoa tai vastaavaa ohjelmistoa tehokkaasti käyttöön opetuksessa ja palavereissa. Kuva 6. Ohjauksessa ja koulutuksessa käytettyjä verkkotyökaluja

11 11(45) Kuva 7. Verkkokokous Connect Pro -ohjelmassa Oppimateriaalin tuottaminen oppimisalustalla: Moodle html-export etuotantoympäristön lisäksi osa materiaaleista tuotettiin Moodle-oppimisalustalla. (Moodle-alusta on käytetössä lähes 20 ammattikorkeakoulussa). Hankkeessa kehitettiin HTML-export-toiminto, jolla oppimateriaali saadaan Moodlesta ulos. Toiminto tuottaa selattavan html-sivuston materiaalipankkiin. Html-paketin lisäksi materiaalipankissa voidaan tarjota valmis Moodle-toteutus ladattavaksi omaan Moodleen. Html-export -moduuli on annettu Moodle-yhteisön jaettavaksi ja päivitettäväksi. Kuva 8. Vasemmalla Moodle-toteutus ja oikealla HTML-export -toiminnolla tuotettu, materiaalipankissa selattava materiaalipaketti

12 12(45) Rahoitus Osahankkeen rahoitus oli , Koulutus Hankkeen tavoitteet Koulutus-hankkeessa tavoitteena oli tukea verkko-oppimateriaalituotantoa ja lisätä tuotantorenkaiden asiantuntemusta sisältöjen tuottamisesta oppimisaihiolähtöisesti. Tavoitteena oli tuottaa koulutuksia mm. verkkotuottamisen prosessista, verkkokäsikirjoittamisesta ja verkkopedagogiikasta. Tavoitteena oli myös tuottaa pedagogisia malleja oppimisaihiolähtöiselle tuotannolle ja tehdä koulutustuotantoa tukevaa tutkimusta. Koulutusta tarvittiin lisäksi hankkeessa syntyvien pedagogisten mallien ja tutkimustulosten hyödyntämiseen. Kunkin osahankkeen tehtävänä oli vastata oman alueensa henkilöstön koulutuksesta siten, että koulutukset suunnitellaan yhdessä kehittämisyksikön kanssa. Hankkeessa tehtiin oheinen koulutussuunnitelma: Aihe Kohderyhmä Tavoite Kouluttaja Oppimisaihiokoulutus AMK-kohtaiset tukihenkilöt Oppimisaihio osana Pasi silander oppimisprosessia Starttikoulutus Koordinaattorit Renkaiden muodostaminen VirtAMK ja niiden re- surssit Ristiinarviointiseminaarit Koordinaattorit Arvioinnista oppiminen VirtAMK + konsultit Tuotantotyökalukoulutukset Koordinaattorit ja tuottajat Työkalujen hallinta VirtAMK Online-klinikka Koordinaattorit ja tuottajanen Tuotannon tukemi- VirtAMK Tuotannon koordinointi tuotantoaloittain Tuotantoalakoordinaattorit Prosessin ymmärtäminen ja työkalujen hallinta VirtAMK Hankkeen toteutus ja tulokset Koulutustuotantorenkaiden jäseniä ja opettajia koulutettiin hankkeessa verkkosisältöjen ja oppimisaihioiden tuottamiseen. Hankkeessa järjestetyt koulutukset toteutettiin tutoroituna verkkoopetuksena sekä lähikoulutuspäivinä. Koulutukset sisällytettiin kaikkiin alueellisiin hankkeisiin. etuotantoympäristön käytöstä järjestettiin valtakunnallinen koulutus, tehtiin koulutussuunnitelma ja tuotettiin koulutusmateriaali sekä vastaussetti usein kysyttyihin kysymyksiin. Lappi-hankkeen sisällöntuottajille järjestettiin erillinen etuotantoympäristökoulutus. Lisäksi ammattikorkeakouluille tarjottiin metatietokoulutusta. Vuonna 2005 järjestettiin 38 etuotantoympäristökoulutusta TeamSpeak-etäkokousvälineen avulla. Etäkoulutuksissa käytettiin myös kouluttajan kuvaruudun jako-ohjelmaa (VNC) VoIP-puhelun kanssa. Itseopiskeluun tuotettiin koulutusaineistoja, mm. tuotantorenkaiden toimintaoppaat: ja oppimisaihiovideo: tarjot-

13 tiin ammattikorkeakoulujen vapaaseen käyttöön amk.fi-portaalin kautta. Materiaalien esittelyä varten kehitettiin mallikehys: Vuonna 2006 jatkettiin koulutuksia, joiden aiheina olivat muun muassa etuotantoympäristö, koulutustuotteiden laadun parantaminen, yleiskäyttöiset tuotteet ja kouluttajan kuvaruudun jako-ohjelman (Teamviewr+Dyngate) käyttäminen. Tuotannon tueksi perustettiin verkkoklinikkapäivystys etuotantoympäristön käyttöön ja oppimisaihioiden rakentamiseen. Tämä online-tukipalvelu oli saatavilla kolmena päivänä viikossa. Ohjausta annettiin myös sähköpostilla. Lisäksi VirtuaaliAMK-portaalin sekä avoimen materiaalipankin käyttöön annettiin koulutusta informaatikoille. Avoimen korkeakouluopetuksen keskitetyn opintotarjonnan ja sähköisen asioinnin koulutusta järjestettiin ammattikorkeakoulujen opintotoimistovirkailijoille syksyllä 2007: avoinamk.fi-portaalin ja sen palveluiden käyttö- ja ylläpitokoulutus järjestettiin lähikoulutuksena. Lisäksi virkailijoille oli tarjolla käytön tukea Connect Pro -etäohjelman välityksellä muutamana päivänä viikossa. Käytössä oli myös online-tukipuhelin ja -sähköposti. Koulutusta järjestettiin myös mentorointiin ja koulutustuotteiden arviointiin liittyen, osana verkkopedagogista tutkimusta ja kehittämistä. Tuottajille tarjottiin tuotantokäsikirjan kautta itseopiskelumateriaalia sekä ohjeita ja malleja useimmin tuotannossa vastaan tuleviin kysymyksiin. Käsikirjaan koottiin tuotettuja koulutuspaketteja mm. verkkotekniikoista ja -teknologioista, ongelmalähtöisestä oppimisesta, verkkopedagogiikasta sekä äänen ja videon käytöstä verkossa. Ohessa on esimerkkejä hankkeessa tuotetuista koulutusmateriaaleista ja ohjeistuksista: 13(45) Kuva 9. Tuotantorenkaiden avuksi kootut ohjausmateriaalit

14 14(45) Kuva 10. Kalanruotokaavio oppimisprosessin suunnitteluun

15 15(45) Kuva 11. Hankkeessa tuotettu sivusto verkkopedagogiikasta (esim. itseopiskelua varten) Renkaiden ohjaus Renkaita ohjeistettiin ja esimerkkejä annettiin renkaiden ohjaussivuston kautta. Perusmateriaalin lisäksi www-sivuilla oli tarjolla kuukausikohtaista ohjausta ja tietoa meneillään ja tulossa olevista asioista ja aikatauluista:

16 16(45) Kuva 12. Tuotantorenkaiden ohjaussivu huhtikuulta 2006

17 Laadunvarmistus 17(45) Aihioiden laadunvarmistus hoidettiin suunnittelu- ja tuotantoprosessin aikaisella arvioinnilla. Alla esimerkki erään aihion version 0.5 teknisestä ja ja pegagogisesta käytettävyydestä. Koulutustuotteiden ja -palveluiden laadunvarmistusta tehtiin myös tuotteistamisen hankkeessa sekä verkkopedagogisen tutkimus- ja kehittämishankkeen Mentorointi II -projektissa. Kuva 13. Oppimisaihion laadunarvioitityökalu Rahoitus Osahankkeen rahoitus oli ,00.

18 18(45) 3.3 Oppimateriaalituotanto aihioita hyödyntäen Hankkeen tavoitteet VirtuaaliAMK:n oppimateriaalituotanto perustuu uudelleenkäytettäviin oppimisaihioihin, jotka ovat uudelleenkäytettäviä, siirrettäviä ja joustavasti hyödynnettäviä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppimateriaalituotannon hankkeessa tavoitteena oli kehittää ja tuottaa pedagogisesti ja teknisesti laadukkaita tietoverkkopohjaisia oppimisaihioita, joista koostetaan erilaisia opintojaksoja ja koulutuskokonaisuuksia amk.fi-portaalin tuotantotyökaluilla. Oppimateriaalituotantohankkeen määrällisenä tavoitteena oli tuottaa uudelleenkäytettäviä oppimisaihioita ja muuta verkko-oppimateriaalia 780 opintopisteen verran, laajasti ja kattavasti eri kohderyhmille. Oppimisaihioiden ja niistä koostettujen koulutustuotteiden varastoimista, jakelua ja päivittämistä oli tavoitteena suunnitella ja kehittää. Tuloksena syntyi mm. metatietovaranto DIGMA, jota esiteltiin portaalipalveluiden kehittämishankkeen tuloksissa. Lisäksi hankkeessa oli tarkoitus kytkeä kirjasto- ja tietopalvelut joustavasti virtuaaliopetukseen. Oppimisaihiopohjainen ajattelu vaatii tutkimus- ja tuotekehitystä. Tämän vuoksi hankkeessa oli tavoitteena nimetä koulutusalakohtaiset koordinaattorit kartoittamaan eri koulutusalojen tuotantotarpeita siten, että oppimisaihioista saatava hyöty olisi mahdollisimman hyvä ja päällekkäistä työtä voitaisiin minimoida Hankkeen toteutus ja tulokset Hankkeessa tuotannon koordinointi ja prosessin ohjaus hoidettiin kehittämisyksiköstä käsin. Koulutustuotanto tapahtui koulutusaloittain muodostetuissa tuotantorenkaissa. Koulutustuotantorenkaat ovat kehittyvä, ammattikorkeakouluympäristöön soveltuva koulutuksen tuotantomalli, joka kehitettiin ESR-hankkeessa. Malli pohjautuu valtakunnalliseen, laajaan asiantuntijuuteen perustuvaan verkostoyhteistyöhön. Tuotantorenkaissa oli mukana usean eri ammattikorkeakoulun opettajia, informaatikkoja muita asiantuntijoita, yhteensä noin 800 henkilöä. Asiantuntijaverkosto koottiin amk.fi portaalin keskusteluryhmätyökalulla. Toimintamallia markkinoitiin verkoston yhteyshenkilöiden kautta. Näin verkostoon tulivat mukaan aihealueensa oppimateriaalin kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt. Renkaat saivat halutessaan pedagogista tukea mentoreilta. Lisäksi jokaisella renkaalla oli mahdollisuus amkinformaatikon tukeen. Oppimateriaalituotannon määrällinen tavoite toteutui: valmiita koulutustuotteita on amk.fi-portaalin kautta saatavilla 550 materiaaliyksikköä (oppimisaihioita, opintojaksoja ja -kokonaisuuksia tai niiden osia), mikä vastaa vähintäänkin 780 opintopistettä. Tuotetut oppimateriaalit kävivät läpi laadunarviointiprosessin. etuotantoympäristöön rakennetut sähköisen projektinhallinnan työkalut edistivät hankkeen sujuvuutta ja laaditut tekijänoikeussopimukset turvasivat tuotettujen materiaalien saatavuuden ja tuottajien edut.

19 19(45) Kuva 14. Oppimisaihiopohjaisen tuotannon osatekijät Määrälliset tulokset Oppimateriaalituotannon määrällinen tavoite saavutettiin. Tuotetut oppimateriaalit ovat saatavilla amk.fi-portaalin DIGMA-metatietovarannon kautta. Tällä hetkellä DIGMAssa on kuvailtuna noin 550 materiaaliyksikköä: oppimisaihiota, opintojaksoa tai opintokokonaisuutta. Oppimateriaalin absoluuttinen mittaaminen on vaikeata, koska materiaali jossain kontekstissa voidaan määritellä esimerkiksi 0,5 opintopisteen arvoiseksi, mutta jonkun toisen mielestä se voi olla arvokkaampi. Valmiiden koulutustuotteiden lisäksi etuotantoympäristön materiaalipankissa on runsaasti suunnittelvaiheen materiaaleja. Tuotantoon osallistui noin 800 eri henkilöä, joille tehtiin etuotantoympäristöön rooliensa mukaiset käyttäjätunnukset. Koulutustuotantorenkaat tuottivat hankkeessa uusia, opiskeluun tarkoitettuja verkkotuotteita, joissa verkkopedagogiikan vaatimukset on huomioitu. Renkaat tuottivat myös yhteis- ja yleiskäyttöisiä materiaaleja, joita voidaan yhdistellä eri opintokokonaisuuksiin. Lisäksi tuotettiin demonstraatioympäristöjä, jotka auttavat oppimistehtävien rakentamisessa (mm. Virtuaalikylä). Hankkeessa syntyneitä oppimisaihioita hyödynnetään jatkossa tuottamalla opintojaksototeutuksia mm. ylempi AMK - tutkinto-opintoihin, amk.fi-portaalin kautta tarjottavaksi. Tiedonhankinnan tuotantorenkaassa tuotettiin kolmen opintopisteen laajuinen tiedonhankinnan perusteet -opintojakso, joka sisältää 29 oppimisaihiota. Aihioiden avulla voi mitata taitojaan mm. tiedonhaun tekniikassa tai internetin käytössä. Aineisto on kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettävissä DIGMAn kautta sekä osoitteessa Näin saatiin kirjasto- ja tietopalvelut sekä informaatikkojen asiantuntemus hyödynnettyä osaksi virtuaaliopetusta. Osa tuotetuista materiaaleista käännettiin ruotsin ja englannin kielille.

20 20(45) Kuva 15. Oppimisaihion elinkaari Kuva 16. Energiakasvien viljelysimulaattorin avulla voi harjoitella viljelyä virtuaalisesti