1(45) Laatijat. Virtuaaliammattikorkeakoulu AMK-verkosto, ESR-kokonaishanke LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1(45) Laatijat. Virtuaaliammattikorkeakoulu AMK-verkosto, ESR-kokonaishanke 2004-2007 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 1(45) VIRTUAALIAMMATTIKORKEAKOULU - AMK-VERKOSTO ESR-KOKONAISHANKE Laatijat Tekstit: VirtuaaliAMK kehittämisyksikön henkilökunta sekä Leena Vainio, HAMK; Irja Leppisaari, KPAMK; Birgitta Varjonen, HAMK ja Jarmo Levonen; HAMK, toimittanut Annina Korpela pvm Viitteet VirtuaaliAMK:n strategia v.1.1

2 2(45) SISÄLLYS 1. JOHDANTO Taustaa AMK-verkostohankkeen vaikutuksia ja tärkeimpiä tuloksia HANKKEEN ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖ Tehtävät ja yhteistyö Hankkeen ohjausryhmä HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET Portaalipalvelujen kehittäminen Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Koulutus Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Oppimateriaalituotanto aihioita hyödyntäen Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Tuotteistaminen Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Avoimen korkeakouluopetuksen palveluportaalin kehittäminen osaksi amk.fi-portaalia Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset AMK-verkosto sähköinen asiointi II Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset Verkkopedagoginen tutkimus ja kehittäminen, Mentorointiprojekti Hankkeen tavoitteet Hankkeen tulokset Ylemmän AMK:n verkkomateriaali opinnäytetyön ohjaukseen Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus ja tulokset... 43

3 3(45) 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Virtuaaliammattikorkeakoulutoimintaa ohjaa strategiassa 1 määritelty visio: Virtuaaliammattikorkeakoulu on ammattikorkeakoulujen muodostama yhteistyöverkosto, joka tuottaa, kehittää ja tarjoaa kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä koulutuspalveluita ja koulutustarjontaa. Koulutuspalvelut hyödyntävät joustavasti tieto- ja viestintätekniikkaa. VirtuaaliAMK-toiminta lähti käyntiin, kun ESR-rahoitteiset hankkeet käynnistyivät vuonna Kaikki ammattikorkeakoulut saatiin mukaan käynnistämällä kolme erillisen rahoituslähteen hanketta (ESR 3 -tukialue sekä ESR 1 -alueet: Lappi ja Itä-Suomi). Verkostoyhteistyö vakiinnutettiin marraskuussa 2001 allekirjoitetulla Virtuaaliammattikorkeakoulun verkostosopimuksella, jossa ovat mukana Suomen ammattikorkeakoulut. Edellä mainituissa kolmessa ESR-hankkeessa on rakennettu perustaa koko VirtuaaliAMK-toiminnalle. Virtuaaliammattikorkeakoulu on vakiintunut merkittäväksi osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää sekä yksittäisten ammattikorkeakoulujen toimintaa ja verkostoyhteistyötä. Ammattikorkeakoulujen keskinäinen yhteistyö sekä kehittämisyksikön ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on menneiden vuosien aikana ollut tiivistä. Voidaankin puhua koko valtakunnan kattavasta AMKverkostotoiminnasta ja VirtuaaliAMK:sta verkostojen verkostona. Virtuaaliammattikorkeakoulun yhtenä keskeisenä tehtävänä on välittää ja markkinoida ammattikorkeakoulujen järjestämää koulutusta, ei tarjota itse koulutusta. VirtuaaliAMK-toimintaa koordinoi johtoryhmän alaisuudessa toimiva kehittämisyksikkö, joka on sijoitettu Tampereen ammattikorkeakoululle (TAMK) Tampereelle. AMK-verkosto-hankkeessa on vuosina jatkettu vuosien ESR-rahoitteisissa hankkeissa tehtyä työtä sekä laajennettu kehitystyötä uusille alueille. Hanke on myös edistänyt VirtuaaliAMK-toiminnan jatkuvuutta ja vakiinnuttamista. Hankkeiden projektipäälliköt ovat työskennelleet tiiviissä yhteistyössä kehittämisyksikön kanssa edistäen hankkeen kattavan alueen kehitystä. 1.2 AMK-verkostohankkeen vaikutuksia ja tärkeimpiä tuloksia Tietoyhteiskuntakehityksen myötä syntyvien uusien teknologioiden käyttöönotossa ja työelämältä vaadittavien uusien taitojen opettamisessa on yksittäisillä ammattikorkeakouluilla tärkeä tehtävänsä. AMK-verkosto -hankkeessa on tartuttu haasteisiin, joita ovat olleet muun muassa korkeatasoisen oppimateriaalin tuottaminen ja tarjoaminen sekä sähköisen palveluympäristön kehittäminen niin materiaalin tuottamiseen kuin verkko-oppimiseen. Hankkeessa tehdyn tutkimuksen ja tuotekehityksen ansiosta ammattikorkeakoulut voivat varmistaa kotimaista ja kansainvälistä kilpailukykyään hankkeen jälkeen. Hankkeella on myös lukuisia tietoyhteiskuntavaikutuksia: Virtuaaliammattikorkeakoulu ja AMKverkosto ovat edistäneet ja tulevat edistämään muun muassa monimuoto-opetuksen yleistymistä ja elinikäistä oppimista, joustavan opiskeluoikeuden toteutumista ja opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologisten taitojen oppimista. AMK-verkosto -hankkeen kokonaisvaikutukset ovat nähtävissä muutaman vuoden aikajänteellä, kun hankkeen tulokset saadaan laajaan hyötykäyttöön. Hankkeessa saavutetut tulokset ovat hyödynnettävissä sekä hankkeiden tukialueilla että koko valtakunnan tasolla ja kaikissa ammattikorkeakouluissa. 1 VirtuaaliAMK:n strategia , v.1.0

4 4(45) 1. Portaalipalvelujen kehittämisen hankkeessa kehitettiin edelleen amk.fi-portaalin sähköistä palveluympäristöä laadukkaan oppimisaihiolähtöisen koulutustuotannon varmistamiseksi. Hankkeessa kehitettiin etuotantoympäristön työkaluja sekä rakennettiin metatietovaranto DIGMA materiaalien kuvailua ja jakelua varten. Portaalipalveluiden kehittäminen varmistaa hankkeen jälkeen joustavan verkkopohjaisen koulutuksen tuottamisen, tarjoamisen ja opiskelijoiden sähköisen asioinnin portaalin kautta. 2. Koulutus-hankkeessa järjestettiin henkilöstökoulutuksia ja tuotettiin verkkopohjaisia koulutusmateriaaleja. Näin varmistettiin koulutustuotantoon osallistuvien osaaminen ja edistettiin asiantuntemuksen lisääntymistä verkkotuottamisen prosessissa, verkkokäsikirjoittamisessa ja verkkopedagogiikassa. Koulutuksilla varmistettiin myös ammattikorkeakoulujen henkilöstön sähköisen asioinnin taitoja, mm. avoinamk.fi-portaalin sähköisessä asioinnissa. 3. Oppimateriaalituotanto oppimisaihioita hyödyntäen -hankkeessa tuotettiin noin 780 opintopisteen arvosta koulutusala- ja teemakohtaisia oppimisaihioita, opintojaksoja ja - kokonaisuuksia, jotka ovat portaaliin kehitetyn DIGMA-metatietovarannon kautta saatavilla ja kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettävissä. Koulutustuotteet ovat laadultaan hyviä. Tuotetut oppimisaihiot ja muut verkko-oppimateriaalit sekä aihioihin liittyvä tuotekehitys palvelevat ammattikorkeakoulujen opetusta ja opettajia. Hankkeessa lujitettiin myös koulutusalakohtaisen AMK-verkoston toimintaa. 4. Tuotteistamisen hankkeessa lopputuloksena syntyi malli, jolla uusia koulutussisältöjä jatkossa tuotteistetaan. Osa syntyneistä oppimisaihioista tuotteistettiin ja viimeisteltiin monimediaisiksi ja monia jakelukanavia hyödyntäviksi. Laadunvarmistuksella ja -arvioinnilla VirtuaaliAMK:n koulutustuotteista ja -palveluista saatiin laatusertifoituja ja käyttäjäystävällisiä. 5. Avoimen korkeakouluopetuksen palveluportaalin kehittäminen osaksi amk.fi-portaalia - hankkeessa kehitettiin avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa varten yksi yhteinen valtakunnallinen portaali, avoinamk.fi, osaksi amk.fi portaalia. Lisäksi tarjottiin sähköiset asiointipalvelut opiskelijoille ja virkailijoille. Hankkeessa edistettiin siten merkittävästi avoimen korkeakouluopetuksen joustavaa toteutumista. 6. AMK-verkosto sähköinen asiointi II -hankkeessa kehitettiin sähköisen asiointijärjestelmän toiminnallisuuksia (mm. työkalut tilastointiin ja laskutukseen), opiskelijan personoituja palveluja sekä määriteltiin uusia ominaisuuksia asioinnissa hyödynnettäväksi. Opintojaksojen tiedonsiirtoa määriteltiin ja pilotoitiin onnistuneesti. Vahvaa tunnistamista opiskelijoiden ja henkilökunnan portaaliin kirjautumisessa on testattu Shibboleth-autentikoinnilla tätä varten rakennetuissa testiympäristöissä. Shibboleth-autentikointi saadaan tuotantokäyttöön kesällä Verkkopedagoginen tutkimus ja kehittäminen -hankkeessa toteutettiin mentorointipilotti sisällöntuotantorenkaiden pedagogisessa tukemisessa sekä verkkoaineistojen pedagogisen laadun arvioinnissa. Hankkeessa kehitettiin oppimisaihioiden ja opintojaksojen arviointikriteerit, joita jatkossa voidaan hyödyntää jo sisällöntuotannon suunnitteluvaiheessa. Lisäksi koottiin toimintatutkimuksen menetelmin tutkimusaineistoa piloteista sekä julkaistiin tutkimustuloksia konferensseissa ja seminaareissa sekä tehtiin artikkeleita mentorointia käsitteleviin julkaisuihin. 8. Ylempi AMK -hankkeessa tuotettiin Wikityöskentely-ympäristöön ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön orientoivaa materiaalia sekä kehitettiin yhteisöllisesti tuotettavan oppimateriaalin työskentelyprosessia verkkoympäristössä. Tiedottaminen: tapahtumat ja julkaisut VirtuaaliAMK on tiedottanut AMK-verkostohankkeesta ja siihen kuuluvista osahankkeista amk.fiportaalissa, etuotantoympäristön ja portaalin sähköisten viestintätyökalujen avulla, sekä säännöllisin sähköpostitiedottein. Hankkeet ovat olleet esillä myös vuosittaisilla VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöpäivillä

5 ja VirtuaaliAMK-seminaareissa. Lisäksi hankkeiden toimintaa ja tuloksia on esitelty lukuisissa muissa tapahtumissa, mm. Virtuaaliyliopistopäivillä, VEHA-seminaarissa, Kumppanuudella tuloksiin - seminaarissa sekä vuosittaisissa ITK-konferensseissa. Vuonna 2004 hankkeita esiteltiin myös IT-alan suurimmassa kansainvälisessä tapahtumassa, Online Educa Berlin -konferenssissa Saksassa. AMK-verkostohankkeesta on kirjoitettu artikkeli työministeriön toimittamaan ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan julkaisuun ESF paves the road to the future - good practices (http://www2.amk.fi/hanke04_06/esr_julkaisu_2006.pdf), jossa esitellään ESR-rahoitteisia ohjelmia Suomessa. AMK-verkostohanketta esitellään myös OPM:n Verkostoista voimaa -julkaisussa: (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2007/liitteet/opm1.pdf?lang=fi). Osahankkeiden, mm. mentorointiprojektin, vastuuhenkilöt ovat esitelleet hankkeita myös muissa kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa ja julkaisseet useita artikkeleita ja tutkimustuloksia. 5(45) 2. HANKKEEN ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖ 2.1 Tehtävät ja yhteistyö Hankkeeseen osallistuivat VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikkö ja Suomen kaikki ammattikorkeakoulut. Muita merkittäviä yhteistyökumppaneita olivat amk.fi-portaalin toimittaja Abako Media Oy ja sähköisen asiointijärjestelmän toimittaja IT Moon Oy (nykyinen Uoma Oy), jotka vastaavat myös järjestelmien ylläpidosta. AMK-verkostohankkeen projektipäällikkönä vuosina toimi Marja Rautajoki VirtuaaliAMK:n kehittämisyksiköstä. Projektihenkilöstöön kuului Rautajoen lisäksi Ari Vesikko, Outi Vahtila ja Tuula Jaskari-Malinen. Tämän lisäksi kehittämisyksikön muuta henkilöstöä on ollut mukana osahankkeiden toteuttamisessa. VirtuaaliAMK:n kehittämisyksikön tehtävänä oli koko hankkeen koordinointi. Erillisissä osahankkeissa kehittämisyksikön tehtävät olivat seuraavat: koulutustuotantohankkeen koordinointi ja johtaminen portaalipalveluiden kehittäminen avoin amk -opetuksen oman portaalinäkymän (www.avoinamk.fi) ja sähköisen asioinnin toteuttaminen osaksi amk-fi-portaalin sähköisen asioinnin kehittäminen: mm. opiskelijoiden personoidut palvelut amk.fi- ja avoinamk.fi portaalien sähköisten asiointien automaattisen tiedonsiirron määrittely, suunnittelu ja toteuttaminen pilottiammattikorkeakoulujen kanssa koulutussuunnitelman tekeminen ja koulutusten organisointi tuotteistamiseen liittyvien toimenpiteiden kehittäminen, pedagogisen laadun varmistaminen ja laadunarviointi sekä tutkimus- ja kehitystoiminta osana tuotteistamista. Ammattikorkeakoulujen tehtävinä hankkeessa oli: hankkeen toteuttajana oleminen, tuotantorenkaiden koordinointi tai tuotantorenkaassa mukana oleminen, suunnittelu ja toteuttaminen avoimen kk-opetuksen portaalin ja sähköisen asioinnin määrittely avoimen amk-opetuksen portaalin ja sähköisen asioinnin käyttöönotto avoimen amk-opetuksen tarjoaminen keskitetysti avoimen amk:n portaalisivuston kautta virtuaaliopetuksen kehittäminen virtuaaliopetukseen soveltuvan koulutuksen ja siihen liittyvien oppimisaihioiden tuottaminen yhteistyöverkoston luominen AMK:jen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 2.2 Hankkeen ohjausryhmä Ohjausryhmän kokoonpano vuosina oli seuraava:

6 puheenjohtaja Markku Lahtinen, TAMK Tore Ståhl, Arcada AMK Irja Leppisaari, Keski-Pohjanmaan AMK Jari Uimonen, Pohjois-Karjalan AMK Sinikka Luokkanen, AMK-kirjastot Hannu Peltola, Virtuaaliyliopiston palveluyksikkö Jukka Saarimäki (2004), Arto Hiltunen ( ), Sini-Meri Lehtinen (2007), SAMOK Esa Rahiala, SAMK / Avoin AMK Ari Vesikko, VirtuaaliAMK, kehittämisyksikkö Outi Vahtila, VirtuaaliAMK, kehittämisyksikkö Marja Rautajoki, VirtuaaliAMK, kehittämisyksikkö Tuula Jaskari-Malinen, sihteeri, VirtuaaliAMK kehittämisyksikkö. 6(45) Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajat, Asko Jaakkola ( ) ja Pia Niemikotka (2007) ovat olleet hankkeen EU-valvojina. 3. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET Seuraavassa esitellään AMK-verkostohankkeen muodostavien osahankkeiden toimenpiteet ja saavutetut tulokset Portaalipalvelujen kehittäminen Hankkeen tavoitteet Portaalipalveluiden kehittämisen hankkeessa oli tavoitteena VirtuaaliAMK:n portaalin jatkokehittäminen verkkotuotantoa palvelevaksi ympäristöksi. Amk.fi-portaalin etuotantoympäristö mahdollistaa tuotantorenkaiden yhteistyön sisällöntuotannossa. Ympäristö rakennettiin vuonna Tässä hankkeessa tavoitteena oli jatkokehittää etuotantoympäristön tuotantotyökaluja, mm. materiaalipankkia ja opintojaksoeditoria, sekä metatietovarantoa vastaamaan oppimisaihiolähtöisen koulutustuotannon vaatimuksia. Sähköisen palvelukokonaisuuden kehittäminen oli hankkeen keskeisiä haasteita Hankkeen toteutus ja tulokset Hankkeessa kehitettiin portaaliin integroidun etuotantoympäristön työkaluja siten, että niiden avulla tuottajat pystyvät vaivattomasti tuottamaan oppimisaihioita ja muuta verkko-oppimateriaalia. Hankkeessa luotiin materiaalien päivitysmalli, kehitettiin etuotantoympäristön työkaluja, (mm. opintojaksoeditori uusittiin), rakennettiin metatietovaranto DIGMA materiaalien kuvailua ja jakelua varten sekä kehitettiin malleja oppimateriaalien vaivattomaan siirtämiseen eri oppimisalustoille ja -ympäristöihin. Kaikki tuottajille tarjotut palvelut ovat saatavilla keskitetysti amk.fi-portaalista. Hanketta koordinoitiin kehittämisyksiköstä. etuotantoympäristö etuotantoympäristön työkalut tarjoavat monia hyötyjä ja etuja ammattikorkeakouluille. Työkaluilla tuotetut koulutustuotteet viestivät vahvasta imagosta ja amk-konseptista. Sisältö tuotetaan etuotantoympäristössä, jossa on valikoitu määrä sisältökomponentteja. Tieto päivitetään yhdessä paikassa, dokumenttipankissa, mikä lisää helppokäyttöisyyttä. Sisältösivuihin voi liittää asiakirjoja myös muussa muodossa (excel, word, flash sekä kuva- ja äänitiedostot). Kaikkiin tuotantoympäristössä tuotettuihin sisältösivuihin ja opintojaksoihin tallentuu metatietoa, jota materiaalintuottajan on mahdollista täydentää. Myös kieliversioiden teko on mahdollista. Opintojaksoeditorilla koostetut materiaalit ovat

7 käytettäviä: sivupohjissa on selkeä grafiikka ja niihin tulee automaattinen, vakioitu navigaatio ja sisällysluettelo. Sivupohjat sisältävät myös sivukartan, palautteenantomahdollisuuden ja tekijöiden yhteystiedot. Opintojaksot ovat käytettävissä eri oppimisalustoille ja erityyppisiin koulutuksiin. etuotantoympäristön avulla opintojaksoille on mahdollista kiinnittää julkiseen verkkoon helposti muistettava aliasosoite (esim. Ympäristöön tuotetuista opintojaksoista voi myös tehdä zip- tai pdf-tiedoston, jolloin opintojakson materiaali ei ole sidoksissa mahdollisuuteen käyttää verkkoa. etuotantoympäristö tarjosi välineet myös tuotantorenkaiden väliseen yhteistyöhön ja toiminnan läpinäkyväksi tekemiseen: jokaisen tuotantorenkaan sisällöntuottajalla oli mahdollisuus selailla, kopioida ja linkittää toisen tuotantorenkaan materiaalia omaan renkaaseensa. 7(45) Kuva 1. Vasemmalla: dokumentin tuottaminen editorilla, oikealla: dokumentin linkittäminen opintojakson materiaaliin Materiaaleja työstettäessä ei tarvita html osaamista. Tuottaja voi valita kahdesta eri sivupohjavaihtoehdosta itselleen mieluisemman. Rajoittuminen tiettyihin sivupohjiin takaa kaikille opintojaksoille yhtäläisen käytettävyyden ja helposti tunnistettavan ulkoasun. Kuva 2. Sivupohjat Materiaalin tekninen päivitysmalli etuotantoympäristön opintojaksoeditorilla tehdään oppimateriaalisivujen rakenne ja linkitykset. Opintojaksojen variaatiota on helppo toteuttaa esimerkiksi tehtäviä muuttamalla (nuoriso- /aikuiskoulutus). Jos materiaalien sisältöä päivitetään dokumenttipankissa, tiedot päivittyvät materiaalin käyttäjälle heti.

8 8(45) Kuva 3. Oppimateriaalin päivittäminen, tekninen malli. DIGMA-metatietovaranto Projektissa tuotettuja opintojaksoja ja oppimisaihioita on tuotu esille amk.fi portaalissa sijaitsevaan DIGMA-metatietovarantoon, jonka kautta ne ovat ammattikorkeakoulujen käytettävissä. DIGMA koostuu kansiorakenteesta, johon eri materiaaleja koskevat metatieto- ja käyttöehtokuvailut on upotettu, sekä hakutoiminnoista. Materiaalien kuvailu sisältää linkin kyseisen aineiston URL-osoitteeseen. Opintojaksojen osalta on ollut myös mahdollista liittää metatietovarantoon linkki opintojaksosta muodostettuun zip-tiedostoon. Metatiedon tuoman lisäarvon ymmärtäminen oli hankkeessa oleellista, ja metatiedon kehittäminen tulee jatkossa olemaan suuri lisäarvo kaikille materiaalivarannoille. Kuva 4. DIGMA:n päänäkymä DIGMA-metatietovarantoon voidaan kuvailla sekä etuotantoympäristössä sijaitsevaa materiaalia että missä tahansa muualla julkisessa verkossa saatavilla olevaa aineistoa. Näin saadaan kuvattua esimerkiksi yksittäisten AMK:jen omissa Moodle-ympäristöissä sijaitseva materiaali samaan paikkaan etuotantoympäristön materiaalien kanssa.

9 Materiaalin kuvailu tapahtuu tähän tarkoitukseen tehtyä metatietolomaketta käyttämällä. Metatietolomakkeen kentät perustuvat alun perin LOM-metatietomalliin, mutta ovat helposti muokattavissa projektin loppupuolella valmistuneen Dublin Core -pohjaisen FinnEduMeta-metatietomallin mukaisiksi. Lisäksi materiaaleille voidaan metatietolomakkeella antaa sellaisia mm. pedagogiikkaan liittyviä tietoja, jotka jäävät edellä mainittujen kuvailumallien ulkopuolelle. Materiaalien tarkka kuvailu mahdollistaa metatietovarantoon hyvät hakuominaisuudet ja varmistaa näin aineistojen löydettävyyden. 9(45) Kuva 5. Metatiedon liittäminen koulutustuotteeseen syöttö- ja selailulomake

10 Etätyövälineet ohjauksessa ja seminaareissa 10(45) Hankkeen aikana otettiin käyttöön muutamia verkkokokoustyökaluja. Niitä hyödyntämällä matkusteluun kuluvaa aika- ja raharesurssia pystyttiin säästämään huomattavasti. Esimerkkeinä: TeamSpeak: TeamSpeak sisältää audioyhteyden sekä chatin keskusteluja varten. Ohjelma soveltuu hyvin suurten ja pienten verkkotapaamisten työkaluksi. TeamSpeakia käytettiin mm. hankkeen viimeisen ristiarviointiseminaarin työkaluna. Verkkoseminaari sai hyvän palautteen. Skype: Skype on pienimuotoisten tapaamisten työkalu. Skypessä käyttäjä näkee vastapuolen tavoitettavuuden. Ominaisuuksia ohjelmassa ovat ääni, chat, kuva ja tiedoston lähetys. TeamViewer ja DynGate: TeamViewer ja DynGate ovat koulutuksiin soveltuvia työkaluja. Kouluttajan työpöytä voidaan jakaa koulutettaville ja koulutettava näkee selaimella kouluttajan työpöydän. Ääniyhteys voidaan järjestää toisella ohjelmalla, esim. TeamSpeakilla, kuten hankkeessa tehtiin. Adobe ConnectPro: Projektin loppuvaiheessa saatiin koekäyttöön Adobe ConnectPro -ohjelmisto. Ohjelmassa yhdistyvät kaikkien edellä mainittujen työkalujen ominaisuudet. Ohjelmisto on selainkäyttöinen ja selkeä. Ammattikorkeakoulut ovatkin ottaneet ohjelmistoa tai vastaavaa ohjelmistoa tehokkaasti käyttöön opetuksessa ja palavereissa. Kuva 6. Ohjauksessa ja koulutuksessa käytettyjä verkkotyökaluja

11 11(45) Kuva 7. Verkkokokous Connect Pro -ohjelmassa Oppimateriaalin tuottaminen oppimisalustalla: Moodle html-export etuotantoympäristön lisäksi osa materiaaleista tuotettiin Moodle-oppimisalustalla. (Moodle-alusta on käytetössä lähes 20 ammattikorkeakoulussa). Hankkeessa kehitettiin HTML-export-toiminto, jolla oppimateriaali saadaan Moodlesta ulos. Toiminto tuottaa selattavan html-sivuston materiaalipankkiin. Html-paketin lisäksi materiaalipankissa voidaan tarjota valmis Moodle-toteutus ladattavaksi omaan Moodleen. Html-export -moduuli on annettu Moodle-yhteisön jaettavaksi ja päivitettäväksi. Kuva 8. Vasemmalla Moodle-toteutus ja oikealla HTML-export -toiminnolla tuotettu, materiaalipankissa selattava materiaalipaketti

12 12(45) Rahoitus Osahankkeen rahoitus oli , Koulutus Hankkeen tavoitteet Koulutus-hankkeessa tavoitteena oli tukea verkko-oppimateriaalituotantoa ja lisätä tuotantorenkaiden asiantuntemusta sisältöjen tuottamisesta oppimisaihiolähtöisesti. Tavoitteena oli tuottaa koulutuksia mm. verkkotuottamisen prosessista, verkkokäsikirjoittamisesta ja verkkopedagogiikasta. Tavoitteena oli myös tuottaa pedagogisia malleja oppimisaihiolähtöiselle tuotannolle ja tehdä koulutustuotantoa tukevaa tutkimusta. Koulutusta tarvittiin lisäksi hankkeessa syntyvien pedagogisten mallien ja tutkimustulosten hyödyntämiseen. Kunkin osahankkeen tehtävänä oli vastata oman alueensa henkilöstön koulutuksesta siten, että koulutukset suunnitellaan yhdessä kehittämisyksikön kanssa. Hankkeessa tehtiin oheinen koulutussuunnitelma: Aihe Kohderyhmä Tavoite Kouluttaja Oppimisaihiokoulutus AMK-kohtaiset tukihenkilöt Oppimisaihio osana Pasi silander oppimisprosessia Starttikoulutus Koordinaattorit Renkaiden muodostaminen VirtAMK ja niiden re- surssit Ristiinarviointiseminaarit Koordinaattorit Arvioinnista oppiminen VirtAMK + konsultit Tuotantotyökalukoulutukset Koordinaattorit ja tuottajat Työkalujen hallinta VirtAMK Online-klinikka Koordinaattorit ja tuottajanen Tuotannon tukemi- VirtAMK Tuotannon koordinointi tuotantoaloittain Tuotantoalakoordinaattorit Prosessin ymmärtäminen ja työkalujen hallinta VirtAMK Hankkeen toteutus ja tulokset Koulutustuotantorenkaiden jäseniä ja opettajia koulutettiin hankkeessa verkkosisältöjen ja oppimisaihioiden tuottamiseen. Hankkeessa järjestetyt koulutukset toteutettiin tutoroituna verkkoopetuksena sekä lähikoulutuspäivinä. Koulutukset sisällytettiin kaikkiin alueellisiin hankkeisiin. etuotantoympäristön käytöstä järjestettiin valtakunnallinen koulutus, tehtiin koulutussuunnitelma ja tuotettiin koulutusmateriaali sekä vastaussetti usein kysyttyihin kysymyksiin. Lappi-hankkeen sisällöntuottajille järjestettiin erillinen etuotantoympäristökoulutus. Lisäksi ammattikorkeakouluille tarjottiin metatietokoulutusta. Vuonna 2005 järjestettiin 38 etuotantoympäristökoulutusta TeamSpeak-etäkokousvälineen avulla. Etäkoulutuksissa käytettiin myös kouluttajan kuvaruudun jako-ohjelmaa (VNC) VoIP-puhelun kanssa. Itseopiskeluun tuotettiin koulutusaineistoja, mm. tuotantorenkaiden toimintaoppaat: ja oppimisaihiovideo: tarjot-

13 tiin ammattikorkeakoulujen vapaaseen käyttöön amk.fi-portaalin kautta. Materiaalien esittelyä varten kehitettiin mallikehys: Vuonna 2006 jatkettiin koulutuksia, joiden aiheina olivat muun muassa etuotantoympäristö, koulutustuotteiden laadun parantaminen, yleiskäyttöiset tuotteet ja kouluttajan kuvaruudun jako-ohjelman (Teamviewr+Dyngate) käyttäminen. Tuotannon tueksi perustettiin verkkoklinikkapäivystys etuotantoympäristön käyttöön ja oppimisaihioiden rakentamiseen. Tämä online-tukipalvelu oli saatavilla kolmena päivänä viikossa. Ohjausta annettiin myös sähköpostilla. Lisäksi VirtuaaliAMK-portaalin sekä avoimen materiaalipankin käyttöön annettiin koulutusta informaatikoille. Avoimen korkeakouluopetuksen keskitetyn opintotarjonnan ja sähköisen asioinnin koulutusta järjestettiin ammattikorkeakoulujen opintotoimistovirkailijoille syksyllä 2007: avoinamk.fi-portaalin ja sen palveluiden käyttö- ja ylläpitokoulutus järjestettiin lähikoulutuksena. Lisäksi virkailijoille oli tarjolla käytön tukea Connect Pro -etäohjelman välityksellä muutamana päivänä viikossa. Käytössä oli myös online-tukipuhelin ja -sähköposti. Koulutusta järjestettiin myös mentorointiin ja koulutustuotteiden arviointiin liittyen, osana verkkopedagogista tutkimusta ja kehittämistä. Tuottajille tarjottiin tuotantokäsikirjan kautta itseopiskelumateriaalia sekä ohjeita ja malleja useimmin tuotannossa vastaan tuleviin kysymyksiin. Käsikirjaan koottiin tuotettuja koulutuspaketteja mm. verkkotekniikoista ja -teknologioista, ongelmalähtöisestä oppimisesta, verkkopedagogiikasta sekä äänen ja videon käytöstä verkossa. Ohessa on esimerkkejä hankkeessa tuotetuista koulutusmateriaaleista ja ohjeistuksista: 13(45) Kuva 9. Tuotantorenkaiden avuksi kootut ohjausmateriaalit

14 14(45) Kuva 10. Kalanruotokaavio oppimisprosessin suunnitteluun

15 15(45) Kuva 11. Hankkeessa tuotettu sivusto verkkopedagogiikasta (esim. itseopiskelua varten) Renkaiden ohjaus Renkaita ohjeistettiin ja esimerkkejä annettiin renkaiden ohjaussivuston kautta. Perusmateriaalin lisäksi www-sivuilla oli tarjolla kuukausikohtaista ohjausta ja tietoa meneillään ja tulossa olevista asioista ja aikatauluista:

16 16(45) Kuva 12. Tuotantorenkaiden ohjaussivu huhtikuulta 2006

17 Laadunvarmistus 17(45) Aihioiden laadunvarmistus hoidettiin suunnittelu- ja tuotantoprosessin aikaisella arvioinnilla. Alla esimerkki erään aihion version 0.5 teknisestä ja ja pegagogisesta käytettävyydestä. Koulutustuotteiden ja -palveluiden laadunvarmistusta tehtiin myös tuotteistamisen hankkeessa sekä verkkopedagogisen tutkimus- ja kehittämishankkeen Mentorointi II -projektissa. Kuva 13. Oppimisaihion laadunarvioitityökalu Rahoitus Osahankkeen rahoitus oli ,00.

18 18(45) 3.3 Oppimateriaalituotanto aihioita hyödyntäen Hankkeen tavoitteet VirtuaaliAMK:n oppimateriaalituotanto perustuu uudelleenkäytettäviin oppimisaihioihin, jotka ovat uudelleenkäytettäviä, siirrettäviä ja joustavasti hyödynnettäviä erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppimateriaalituotannon hankkeessa tavoitteena oli kehittää ja tuottaa pedagogisesti ja teknisesti laadukkaita tietoverkkopohjaisia oppimisaihioita, joista koostetaan erilaisia opintojaksoja ja koulutuskokonaisuuksia amk.fi-portaalin tuotantotyökaluilla. Oppimateriaalituotantohankkeen määrällisenä tavoitteena oli tuottaa uudelleenkäytettäviä oppimisaihioita ja muuta verkko-oppimateriaalia 780 opintopisteen verran, laajasti ja kattavasti eri kohderyhmille. Oppimisaihioiden ja niistä koostettujen koulutustuotteiden varastoimista, jakelua ja päivittämistä oli tavoitteena suunnitella ja kehittää. Tuloksena syntyi mm. metatietovaranto DIGMA, jota esiteltiin portaalipalveluiden kehittämishankkeen tuloksissa. Lisäksi hankkeessa oli tarkoitus kytkeä kirjasto- ja tietopalvelut joustavasti virtuaaliopetukseen. Oppimisaihiopohjainen ajattelu vaatii tutkimus- ja tuotekehitystä. Tämän vuoksi hankkeessa oli tavoitteena nimetä koulutusalakohtaiset koordinaattorit kartoittamaan eri koulutusalojen tuotantotarpeita siten, että oppimisaihioista saatava hyöty olisi mahdollisimman hyvä ja päällekkäistä työtä voitaisiin minimoida Hankkeen toteutus ja tulokset Hankkeessa tuotannon koordinointi ja prosessin ohjaus hoidettiin kehittämisyksiköstä käsin. Koulutustuotanto tapahtui koulutusaloittain muodostetuissa tuotantorenkaissa. Koulutustuotantorenkaat ovat kehittyvä, ammattikorkeakouluympäristöön soveltuva koulutuksen tuotantomalli, joka kehitettiin ESR-hankkeessa. Malli pohjautuu valtakunnalliseen, laajaan asiantuntijuuteen perustuvaan verkostoyhteistyöhön. Tuotantorenkaissa oli mukana usean eri ammattikorkeakoulun opettajia, informaatikkoja muita asiantuntijoita, yhteensä noin 800 henkilöä. Asiantuntijaverkosto koottiin amk.fi portaalin keskusteluryhmätyökalulla. Toimintamallia markkinoitiin verkoston yhteyshenkilöiden kautta. Näin verkostoon tulivat mukaan aihealueensa oppimateriaalin kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt. Renkaat saivat halutessaan pedagogista tukea mentoreilta. Lisäksi jokaisella renkaalla oli mahdollisuus amkinformaatikon tukeen. Oppimateriaalituotannon määrällinen tavoite toteutui: valmiita koulutustuotteita on amk.fi-portaalin kautta saatavilla 550 materiaaliyksikköä (oppimisaihioita, opintojaksoja ja -kokonaisuuksia tai niiden osia), mikä vastaa vähintäänkin 780 opintopistettä. Tuotetut oppimateriaalit kävivät läpi laadunarviointiprosessin. etuotantoympäristöön rakennetut sähköisen projektinhallinnan työkalut edistivät hankkeen sujuvuutta ja laaditut tekijänoikeussopimukset turvasivat tuotettujen materiaalien saatavuuden ja tuottajien edut.

19 19(45) Kuva 14. Oppimisaihiopohjaisen tuotannon osatekijät Määrälliset tulokset Oppimateriaalituotannon määrällinen tavoite saavutettiin. Tuotetut oppimateriaalit ovat saatavilla amk.fi-portaalin DIGMA-metatietovarannon kautta. Tällä hetkellä DIGMAssa on kuvailtuna noin 550 materiaaliyksikköä: oppimisaihiota, opintojaksoa tai opintokokonaisuutta. Oppimateriaalin absoluuttinen mittaaminen on vaikeata, koska materiaali jossain kontekstissa voidaan määritellä esimerkiksi 0,5 opintopisteen arvoiseksi, mutta jonkun toisen mielestä se voi olla arvokkaampi. Valmiiden koulutustuotteiden lisäksi etuotantoympäristön materiaalipankissa on runsaasti suunnittelvaiheen materiaaleja. Tuotantoon osallistui noin 800 eri henkilöä, joille tehtiin etuotantoympäristöön rooliensa mukaiset käyttäjätunnukset. Koulutustuotantorenkaat tuottivat hankkeessa uusia, opiskeluun tarkoitettuja verkkotuotteita, joissa verkkopedagogiikan vaatimukset on huomioitu. Renkaat tuottivat myös yhteis- ja yleiskäyttöisiä materiaaleja, joita voidaan yhdistellä eri opintokokonaisuuksiin. Lisäksi tuotettiin demonstraatioympäristöjä, jotka auttavat oppimistehtävien rakentamisessa (mm. Virtuaalikylä). Hankkeessa syntyneitä oppimisaihioita hyödynnetään jatkossa tuottamalla opintojaksototeutuksia mm. ylempi AMK - tutkinto-opintoihin, amk.fi-portaalin kautta tarjottavaksi. Tiedonhankinnan tuotantorenkaassa tuotettiin kolmen opintopisteen laajuinen tiedonhankinnan perusteet -opintojakso, joka sisältää 29 oppimisaihiota. Aihioiden avulla voi mitata taitojaan mm. tiedonhaun tekniikassa tai internetin käytössä. Aineisto on kaikkien ammattikorkeakoulujen käytettävissä DIGMAn kautta sekä osoitteessa Näin saatiin kirjasto- ja tietopalvelut sekä informaatikkojen asiantuntemus hyödynnettyä osaksi virtuaaliopetusta. Osa tuotetuista materiaaleista käännettiin ruotsin ja englannin kielille.

20 20(45) Kuva 15. Oppimisaihion elinkaari Kuva 16. Energiakasvien viljelysimulaattorin avulla voi harjoitella viljelyä virtuaalisesti

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut

Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät, Rovaniemi 30.9.2010 Marja Rautajoki www.amk.fi virtuaaliamk.fi www.avoinamk.fi oncapus.fi virtualyh.fi Copyright Marja

Lisätiedot

llöntuotanto, toimintamalli ja tuottajapalvelut vuosina

llöntuotanto, toimintamalli ja tuottajapalvelut vuosina VirtuaaliAMK:n sisäll llöntuotanto, toimintamalli ja tuottajapalvelut vuosina 2001 2003 VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003, Tampere Outi Vahtila outi.vahtila@virtuaaliamk.fi Ari Vesikko ari.vesikko@lamk.fi

Lisätiedot

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa Sopimuskausi 2013-2014 Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa 14.-15.6.2012 VirtuaaliAMK-verkosto Vuosina 2001-2012 kaikki Suomen AMK:t verkoston jäseniä, PoliisiAMKia lukuun ottamatta. Voimassa oleva VirtuaaliAMK-verkostosopimus

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Asianomistajaryhmien tausta

Asianomistajaryhmien tausta Asianomistajaryhmien tausta Tarve lisätä amk:jen vaikutusmahdollisuuksia virtuaaliamktoimintaan Yhteyshenkilöiden rooli enemmän tiedottavaksi ja sitä kautta kehittämiseen aktiivisesti vaikuttavien henkilöiden

Lisätiedot

Laadukasta opintotarjontaa Virtuaaliammattikorkeakoulun portaaliin

Laadukasta opintotarjontaa Virtuaaliammattikorkeakoulun portaaliin Laadukasta opintotarjontaa Virtuaaliammattikorkeakoulun portaaliin www.amk.fi 29.1.2010 Copyright VirtuaaliAMK 11 VirtuaaliAMK-verkosto Aloittanut varsinaisesti toimintansa vuonna 2001 VirtuaaliAMK-verkostoon

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK Mirva Pilli-Sihvola@kyamk.fi Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö 1 Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu, VirtuaaliAMK, on ammattikorkeakoulujen (29) muodostama yhteistyöverkosto.

Lisätiedot

Ajatuksia uuden koulutustuotantoprojektin tiimoilta

Ajatuksia uuden koulutustuotantoprojektin tiimoilta Ajatuksia uuden koulutustuotantoprojektin tiimoilta Outi Vahtila outi.vahtila@virtuaaliamk.fi 1 Ajatuksia hankkeen 04 06 tiimoilta (koulutustuotanto): Rahoitusmalli kuten TE-hankkeissa Toiminta jaetaan

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

VirtuaaliAMK verkostojen verkosto

VirtuaaliAMK verkostojen verkosto VirtuaaliAMK verkostojen verkosto Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Marja Rautajoki 15.11.2007 Copyright Marja Rautajoki 1 Virtuaalinen organisaatio Kiinteät organisaatiomuodot ylittävä toiminnan organisoitumisen

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson

Anita Johansson. Käyttöönotto. Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä , Anita Johansson Anita Johansson Käyttöönotto Koulutukset ja koulutuskalenteri, Info-päivä 22.3.2013, Anita Johansson Käyttöönoton periaatteet Palveluiden käyttöönotto tehdään kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa SVY:n opettajien palvelukokonaisuutta varten syksyllä 2002 tehdyn tutkimus- ja selvitysprojektin tuloksia ITK 03 Areena 10.4.2003 klo 12.30 Anne Nevgi & Annukka

Lisätiedot

Malleja tvt:n opetuskäytön koulutuksista Itä-Suomessa ja Kuopiossa

Malleja tvt:n opetuskäytön koulutuksista Itä-Suomessa ja Kuopiossa Malleja tvt:n opetuskäytön koulutuksista Itä-Suomessa ja Kuopiossa VY- päivät 22.-23.3.05 Ulla Ritvanen Kuopion yliopisto / Oppimiskeskus Esityksen sisältö Hankkeen esittely Koulutusten suunnittelu ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

XoomPoint Palvelut. Digitaalisen sisällön tuotantopalvelut Verkko-oppimisen kehittämisen koulutukset Digitaalisen oppimisen konsultointi

XoomPoint Palvelut. Digitaalisen sisällön tuotantopalvelut Verkko-oppimisen kehittämisen koulutukset Digitaalisen oppimisen konsultointi XoomPoint Palvelut Digitaalisen sisällön tuotantopalvelut Verkko-oppimisen kehittämisen koulutukset Digitaalisen oppimisen konsultointi Digitaalisen oppimisen palvelut yrityksesi tarpeisiin Sisältöpalvelut

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

Arvioitava aihealue: Palvelu Padat Verkkopalveluiden ja työssäoppimisen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa

Arvioitava aihealue: Palvelu Padat Verkkopalveluiden ja työssäoppimisen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa Oppimisympäristöhankkeet Itsearviointiraportti versio 28.2.2012 Arvioitava aihealue: Palvelu Padat Verkkopalveluiden ja työssäoppimisen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa 1. Itsearvioinnin kohde

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Thesis-hankkeen tavoitteet

Thesis-hankkeen tavoitteet Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Suomen virtuaaliyliopiston vakinaistettu toiminta yliopistojen. palveluksessa. Julian Lindberg TieVie -asiantuntijakoulutus

Suomen virtuaaliyliopiston vakinaistettu toiminta yliopistojen. palveluksessa. Julian Lindberg TieVie -asiantuntijakoulutus Suomen virtuaaliyliopiston vakinaistettu toiminta yliopistojen palveluksessa Julian Lindberg TieVie -asiantuntijakoulutus 27.04.2007 Sisältö: Hieman historian havinaa Missä ollaan tällä hetkellä? Mitä

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT 1(11) E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT SISÄLTÖ: OPISKELUPALVELUT eopintotoimistossa... 2 Selainvaatimus... 2 Rekisteröityminen portaaliin... 2 Muista päivittää muuttuneet tietosi... 3 VirtuaaliAMK:n koulutustarjonta

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

eperusteet esi- ja perusopetuksessa

eperusteet esi- ja perusopetuksessa eperusteet esi- ja perusopetuksessa Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 8.-9.12.2014 Ulla Angervo, OPH Oppijan verkkopalvelut -hanke Opetustoimen sähköisen asioinnin verkkopalvelukokonaisuus Oppijan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Koulutuksen järjestäjä arvioi omaa nykyistä laatu- ja toimintajärjestelmänsä mm. pilotoimalla OKM:n valmisteilla olevia laatujärjestelmäkriteereitä.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä (2010-2013) Jari Viitala CoRD-hanke, tavoitteet 1. Suunnitella ja toteuttaa verkostotyöskentelyn toimintamalli ja - ympäristö, jotka

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

FUAS-opinnot Irina Salminen

FUAS-opinnot Irina Salminen FUAS-opinnot 2012 Irina Salminen 2 FUAS-liikkuvuus FUAS-liittouman kesäopinnot 2010 alkaen Tavoitteena on, että jokainen koulutusohjelma järjestää yksin tai kumppaniamkien kanssa vähintään 15 op kesäopintoja

Lisätiedot

eperusteet AMOSAA -työkalu Ammatillinen koulutus Ulla Angervo, OPH

eperusteet AMOSAA -työkalu Ammatillinen koulutus Ulla Angervo, OPH eperusteet AMOSAA -työkalu Ammatillinen koulutus Ulla Angervo, OPH ulla.angervo@oph.fi AMOSAA - työkalu on työkalu opetussuunnitelmien, tutkintokohtaisten toteutussuunnitelmien ja suorituspolkujen kuvaamiseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015 Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö HUIPUT KEHIIN projektin tavoitteena on luoda pysyviä, alueellisia, ammatillista huippuosaamista kehittäviä yhteistyöverkostoja ja tuottaa malleja huippuosaamisen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot