Kehitystä, oppimista, liikkumista, liikuntaa ja terveyttä (1-6 -vuotias lapsi)

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitystä, oppimista, liikkumista, liikuntaa ja terveyttä (1-6 -vuotias lapsi)"

Ari-Pekka Haavisto
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Fysioterapia-asiantuntija Marja-Leena Tirri Päivähoidon varhaisen ja erityisen tuen asiantuntija Tiina Mikkilä Kehitystä, oppimista, liikkumista, liikuntaa ja terveyttä (1-6 -vuotias lapsi) Lasten normaali motorinen kehittyminen vaatii päivittäisiä, toistuvia mahdollisuuksia liikkumiseen. Motoriset taidot kehittyvät, kun lapsi saa toistuvasti kokeilla ja opetella uusia, itselleen haasteellisia taitoja sekä toistaa aikaisemmin oppimiaan taitoja useissa erilaisissa ympäristöissä erilaisten välineiden kanssa. Lapsi tarvitsee liikkumista terveytensä ja hyvinvointinsa tueksi, se on edellytys hänen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Lihasten kehittyminen edellyttää ravinnon lisäksi lihasten säännöllistä ja jatkuvaa käyttämistä. Liikkuminen yhdessä fyysisen kasvun kanssa kuormittaa kehon eri osia ja vahvistaa sidekudoksia, jänteitä ja luukudosta. Lapsen tulisi liikkua useita kertoja päivässä hengästymiseen saakka, jotta lapsen hengitys- ja verenkiertoelimistö kehittyisi. Riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus vähentää monien terveyttä heikentävien tekijöiden ilmenemistä. Kun liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo varhain, terveyteen myönteisesti vaikuttavat tekijät alkavat vuosien kuluessa kasautua. Erityisen suuri merkitys liikunnalla on lapsille, joilla on jokin pitkäaikainen sairaus tai vamma. Heidän kehitykselleen riittävän hyvä fyysinen toimintakyky on tärkeä. Se luo edellytyksiä mahdollisimman tasapainoiseen osallistumiseen ja toimintaan muiden lasten kanssa. Kansainvälisten suositusten mukaan reipasta ja riittävän kuormittavaa, hengästyttävää liikuntaa tulee olla vähintään kaksi tuntia päivässä. Liikkumisen määrä koostuu useista lyhyemmistä aktiviteettijaksoista päivän ajalta. Alle kuusivuotiaiden lasten liikkuminen on pääsääntöisesti omaehtoista liikkumista, jota lapsi tekee omasta halusta yksin tai yhdessä muiden lasten kanssa. Alle kolmivuotiaiden omaehtoinen liikunta toteutuu pääasiassa arkisissa toiminnoissa ja hoitotilanteissa. Aikuisen tulee tarjota lapselle mahdollisuus, tilaa ja aikaa liikkua lapsen omien edellytysten mukaan. Edelleen kolmen ikävuoden jälkeenkin suurin osa lapsen liikunnasta muodostuu omaehtoisesta liikunnasta. Aikuisen tehtävä on huolehtia, että lapsella on joka päivä monia mahdollisuuksia liikkua vaihtelevassa ja innostavassa ympäristössä. Aikuisten, lasten vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön tulee yhdessä huolehtia lapsen kehityksen edellyttämästä liikkumisesta ja terveyden ja hyvinvoinnin turvaavasta liikunnasta. Erityisesti vähän liikkuvaa lasta tulisi rohkaista ja kannustaa liikkumaan enemmän. Jos lapsi liikkuu vähän, on tarpeen arvioida syytä.

Motoriset taidot kehittyvät, kun lapsi saa toistuvasti kokeilla ja opetella uusia, itselleen haasteellisia taitoja sekä toistaa aikaisemmin oppimiaan taitoja useissa erilaisissa ympäristöissä

2 Tahdonalaisten toimintojen oppiminen edellyttää hermoston kypsymistä ja kehittymistä. Hermoston kypsymiseen vaikuttaa perintötekijät ja harjoittelu toistaminen. Lapsen kehitys on päällekkäistä ja valmistavaa. Kun lapsi saavuttaa jonkin virstanpylvään, hän on samanaikaisesti oppinut muita tärkeitä taitoja. Tämä on taas edellytys seuraavalle kehitystasolle siirtymiselle. Esimerkkinä kävelyn valmiudet kehittyvät jo ennen kuin lapsi ottaa ensimmäiset askeleensa. Suuri ja nopea muutos tapahtuu lapsen motorisissa taidoissa ensimmäisen 18 kk aikana.

Kun lapsi saavuttaa jonkin virstanpylvään, hän on samanaikaisesti oppinut muita tärkeitä taitoja.

3 Lapsen hermostolliset prosessit (ärsykkeen kulku hermosolun sisällä ja siirtyminen hermosolusta toiseen) harjaantuvat liikkuessa ja vastavuoroisessa toiminnassa ympäristön kanssa. Hermostollisiin prosesseihin kuuluu myös aistien kautta tulevien ärsykkeiden yhdistäminen ja yhdentyminen. Hermostollinen kehittyminen johtaa myös kehonhahmotuksen ja kehonpuolisuuden oppimiseen. Näistä esimerkkinä: lapsi tunnistaa kehon eri puolet ja pystyy ylittämään keskilinjan. Aivojen oikean ja vasemman puolen välisen tiedonkulun ja yhteistyön koordinoituminen on myös yksi tärkeä kehityksen osa-alue. Aktiivisen toiminnan myötä kehittyy myös kehon hallinta eli liikkeiden ja liikkumisen tarkoituksenmukainen ohjaaminen. Toistojen myötä taidot automatisoituvat. Ensin lapsi oppii uudesta motorisesta taidosta taidon alkeismallin. Tässä vaiheessa huomio kiinnittyy kehon liikuttamiseen. Toistamisen myötä taito muuntuu ja lapsi saavuttaa vaiheen, jossa ei tarvitse miettiä liikkumistaan vaan lapsi pystyy sopeuttamaan liikkumistaan esim. maaston mukaan. Liikkuminen varmentuu, liikkeet tulevat joustavammiksi, eriytyneemmiksi ja rytmisiksi. Liikkumisen automatisoituneessa vaiheessa lapsi pystyy siirtämään kaiken huomionsa ympäristöön. Tämä vaihe tulisi olla saavutettu motoristen perustaitojen osalta ennen kouluikää. Havaintomotoriset (lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri puolia suhteessa ympäröivään tilaan esim. lähellä kaukana, hitaasti nopeasti) ja motoriset taidot ovat oppimisen välineitä ja liikkumisen ja liikunnan myötä lapsi rakentaa myös sosiaalisia taitoja. Lapsen yksittäinen taito esim. liukurilla laskeminen, naruhyppely ei ole vain temppu, vaan oppimisen kautta rakentuva monen palan kokonaisuus. Näin ollen myös lapsen taitojen havainnointi ja arviointi edellyttää arvioijalta näiden osien tunnistamista. Samoin kehityksen ja oppimisen tukeminen edellyttää kokonaisuuden ja sen osien hahmottamista. Jos lapsen puutteelliset motoriset taidot johtuvat vähäisistä liikunnan kokemuksista, tulee lasta kannustaa harjoittelemaan antamalla hänelle runsaasti aikaa ja monipuolisia mahdollisuuksia.

Näistä esimerkkinä: lapsi tunnistaa kehon eri puolet ja pystyy ylittämään keskilinjan.

4 Tässä alla on esimerkkinä 4-5- vuotiaan lapsen motorisen kehityksen piirteitä, kuinka suotuisaa kehitystä voi edistää ja tukea sekä kun huoli suotuisan kehityksen etenemisestä herää. MOTORISEN KEHITYKSEN PIIRTEITÄ 4-5-vuotias Lapsi nauttii monipuolisista liikunnallisista leikeistä (leikeissä on mukana keinumista, kiipeilyä, hyppimistä, roikkumista jne.). MOTORISEN KEHITYKSEN TUKE- MINEN Aikuisen tulee sallia ja mahdollistaa monipuolinen liikkuminen. Aikuinen järjestää mahdollisuuksia liikunnallisiin leikkeihin ja peleihin ja on niissä mukana rohkaisemassa, kannustamassa ja ohjaamassa. HUOLI HERÄÄ, KUN Lapsi ei innostu liikkumisesta ja on paljon paikallaan. Lapsi ei jaksa liikkua. Lapsi osaa keinua itsenäisesti. Se edellyttää rytmistä ojennus-koukistus liikkeen hallintaa. Lapsen liikkeet ovat hallittuja. Lapsi kykenee yhdistelemään eri liikkeitä esim. pystyy juoksuvauhdista potkaisemaan palloa ja lapsi pystyy liikkuessaan käyttämään yhtäaikaisesti käsiään ja jalkojaan - harjoittelemaan hiihtämistä. Aikuinen kannustaa ja näyttää mallia miten keinutaan. Aikuinen antaa tarvittaessa vauhtia. Aikuinen ohjaa lasta erilaisiin ja vaativimpiin keinumisiin (keinutaan mahallaan, polvillaan ja seisaallaan). Rohkaistaan lasta hyppäämään keinusta vauhdista. Lapsi ei halua keinua eikä kiipeillä. Lapsi opettelee narulla hyppimistä. 4 -vuotias pystyy hyppäämään yhdellä jalalla. Aikuinen opettaa lasta hyppäämään ensin maassa olevan viivan/narun

MOTORISEN KEHITYKSEN TUKE- MINEN Aikuisen tulee sallia ja mahdollistaa monipuolinen liikkuminen.

5 yli eri tavoin (sivuttain, kasvot hyppysuuntaan, takaperin). Maassa olevaa narua liikutellaan pienin liikkein edestakaisen ja lasta rohkaistaan hyppäämään sen yli. Aikuinen pyörittää narua ja lapsi hyppää. Lapsella on mahdollisuus kokeilla hyppäämistä eripituisilla naruilla. Lapsi saa jalkapallon kokoisen pallon kiinni käsiinsä. Lapsi pystyy heittämään palloa yhdellä kädellä suunnaten heittoa ja ottamaan kädellä vauhtia heittoliikkeeseen. Lapsen saatavilla on hyvä olla erikokoisia ja tuntuisia palloja. Aikuinen pallottelee lapsen kanssa ja havainnoi lapsen pallon käsittelyä. Aikuinen ohjaa katseen käyttöä ja ajoitusta esim. kannustetaan ja ohjataan lasta seuraamaan pallon liikettä. Aikuinen mukauttaa pallottelua esim. heittää lähempää, käyttää pehmeämpää tai isompaa palloa. Aikuinen ohjaa lapsen pallon kiinnisaamista käsistä tai sanallisesti. Aikuinen havainnoi, pystyykö lapsi eriyttämään käden liikkeen vartalosta. Jos pallon heitto tuntuu lapselle vaikealta, aikuinen tarjoaa helpompia tapoja harjoitella eriyttämistä esim. isojen pintojen maalaaminen, huiskan pyörittäminen. Lapsi opettelee hiihtämistä, mäen laskua, luistelua ja pyöräilyä. Näiden taitojen harjoitteleminen luo hyvien liikunnallisten valmiuksien perustan! Aikuinen huolehtii, että lapsella on hyvät välineet harjoitella taitoja (keskustelu perheen kanssa). Em. taitoja voidaan kuivaharjoitella esim. miten lattialta ylösnousua, hernepussit jalkojen alle ja harjoitellaan hiihto- ja luisteluliikkeitä. Luistimilla voidaan kuivaharjoitella niin, että lapsi kävelee luistimet ja Lapsi toistuvasti kieltäytyy hiihtämisen, luistelun ja pyöräilyn kokeilusta. Konsultoi tarvittaessa fysioterapeuttia.

Lapsi pystyy heittämään palloa yhdellä kädellä suunnaten heittoa ja ottamaan kädellä vauhtia heittoliikkeeseen. Lapsen saatavilla on hyvä olla erikokoisia ja tuntuisia palloja.

6 suojukset jalassa sisällä ja ulkona ennenkuin mennään jäälle. Lapsella voi olla apuvälineitä jäällä esim. työnnettävä kelkka tai potkuri. Aikuinen huolehtii, että lapsi saa rauhassa harjoitella luistelua (ympärillä ei ole jääkiekon pelaajia).

Samankaltaiset tiedostot

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin