SUORITUSMOTIVAATIO JA MOTORIIKKA PITKÄJÄNTEISEN LIIKUNTA- JA URHEILUHARRASTUKSEN MÄÄRITTÄJINÄ: TUTKIMUSKOHTEENA 10 VUOTIAAT SUOMALAISET LAPSET

Transkriptio

1 SUORITUSMOTIVAATIO JA MOTORIIKKA PITKÄJÄNTEISEN LIIKUNTA- JA URHEILUHARRASTUKSEN MÄÄRITTÄJINÄ: TUTKIMUSKOHTEENA 1 VUOTIAAT SUOMALAISET LAPSET KOULUPALAUTE

2 HEI HARJUN KOULU! Kiitos osallistumisesta tutkimukseemme. Tässä palautteessa kerrotaan, millaisia tuloksia oppilaanne saivat liikuntatesteissä. Tuloksia verrataan kaupunkinne ja koko Suomen keskiarvotuloksiin. Jos teillä on kysyttävää palautteesta tai tutkimuksesta, voitte ottaa yhteyttä Ville Kalliseen ( tai ville.kallinen@kihu.fi) Tutkimusryhmän puolesta liikunnallisin terveisin, Ville Kallinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus toteuttaa 3-vuotisen tutkimushankkeen Suoritusmotivaatio ja motoriikka pitkäjänteisen liikunta- ja urheiluharrastuksen määrittäjinä: Tutkimuskohteena 1-vuotiaat suomalaiset lapset vuosina Tutkimushankkeen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä motivaatiosta, motorisista taidoista, fyysisestä aktiivisuudesta sekä niiden välisistä suhteista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on, että tutkimuksesta saatavalla tiedolla kyettäisiin paremmin valottamaan liikunnallisen ja urheilullisen elämäntavan rakentumiseen yhteydessä olevia tekijöitä liikuntasuhteen kehittymisen kannalta kriittisessä ikävaiheessa. Tutkimushanketta rahoittaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö. Saksalaiset Ernst Kiphard ja Friedhelm Schilling kehittivät 197-luvulla Saksassa KTK-testistön (Körperkoordinationtest für Kinder), minkä avulla voidaan arvioida lasten ja nuorten motorista koordinaatiota. Viitearvot ovat laadittu vuotiaille. Alkuperäinen viitearvoaineisto on kerätty Saksassa 1228 lapselta ja nuorelta. Sittemmin KTK-testiä on käytetty runsaasti tutkimusmenetelmänä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa, ja sitä pidetään yleisesti laajan käytön seurauksena luotettavana ja validina testinä. KTK-testin avulla on tutkittu muun muassa koordinaatiokyvyn yhteyttä koulumenestykseen, kehonkoostumukseen, urheiluharrastamiseen ja liikunta-aktiivisuuteen. Viime vuosina KTK-testi on saanut paljon huomiota urheilututkimuksissa. Testin luonteen ja tulosten takia olisi varmasti houkuttelevaa käyttää sitä urheilullisen kyvykkyyden mittarina, mutta testi ei ole niin sanottu lahjakkuustutka. KTK-testi käsittää neljä osiota. Jokaisesta testiosiosta saa oman pistemäärän, joka on standardoitu iän ja sukupuolen suhteen. Pisteistä saadaan muodostettua niin sanottu motorisen koordinaation indeksiluku (Motor Quotient, MQ), joka kuvastaa lapsen tai nuoren motorisia taitovalmiuksia. KTK-testi on koordinaatiota, ketteryyttä ja dynaamista tasapainoa mittaava testi, jolla pyritään mittaamaan taitojen taustalla vaikuttavia ominaisuuksia. Koordinaatio kuvastaa aistien ja lihasten yhteistoimintaa, jolla pyritään suorittamaan haluttu tehtävä. Ketteryys kertoo kyvystä muuttaa nopeasti liikkeen suuntaa ja nopeutta. Tasapaino kuvastaa kykyä hallita kehon asentoa, massaa ja painopistettä jonkun tukipinnan suhteen lihasvoiman avulla. Tärkeänä lisänä testipatterissa on heitto-kiinniottotesti, jolla mitataan välineen käsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja ja yläraajojen voimaa. Tutkimushankkeessa käytetään mukailtua versiota Move -testistön vastaavasta testistä

3 TAKAPERIN TASAPAINOILU Takaperin tasapainoilussa kävellään takaperin kolmen eri levyisen puuriman päällä. Testissä kävellään jokaisella rimalla kolme kertaa takaperin. Jos lapsi kävelee rimalla esimerkiksi ensimmäisellä yrityksellä kolme, toisella yrityksellä neljä ja kolmannella yrityksellä kuusi askelta, on hänen tuloksensa rimalta = 13 askelta. Sama toistetaan kahdella muulla rimalla. Yhdellä yrityksellä voi saada enintään kahdeksan pistettä. Testin maksimipisteet ovat 3 x 3 x 8 = 72 pistettä. ESTEEN YLI KINKKAUS Esteen yli kinkkauksessa hypätään yhdellä jalalla vaahtomuovipaloista kasatun esteen yli. Esteen korkeutta lisätään onnistuneiden yritysten jälkeen viisi senttiä kerrallaan aina 6 senttiin asti. Tiettyä korkeutta saa yrittää kolme kertaa sekä oikealla että vasemmalla jalalla. Ensimmäisellä yrityksellä onnistuneesta hypystä saa kolme pistettä, toisella kaksi pistettä ja kolmannella yhden pisteen. Testin maksimipistemäärä on 2 x 3 x 13 = 78 pistettä. SIVUTTAISHYPPELY Sivuttaishyppelyssä hypitään sivuttain puuriman yli mahdollisimman nopeasti 15 sekunnin aikana. Hypyt ovat tasajalkahyppyjä. Testisuoritus toistetaan kahdesti ja testin tulos on kahden suorituksen hyppyjen summa

4 SIVUTTAIN SIIRTYMINEN Sivuttain siirtymisessä lapsi liikkuu kahden puulevyn päällä sivuttaissuunnassa siirtyen mahdollisimman nopeasti 2 sekunnin aikana. Liikkeen aluksi lapsi astuu puulevyn päälle ja tarttuu käsillään vieressä lattialla olevaan toiseen puulevyyn. Hän siirtää puulevyn toiselle puolelle ja astuu sitten sen päälle. Levyn siirtämisestä saa aina yhden pisteen ja levylle astumisesta yhden. Testisuoritus toistetaan kahdesti ja testin tulos on kahden suorituksen tulosten summa. HEITTO-KIINNIOTTOTESTI Heitto-kiinniottotesti on testiosio, joka ei vaikuta KTK-testin lopulliseen taitoluokkaan. Testillä mitataan lasten välineenkäsittelytaitoa. Heitto-kiinniottotestissä tavoitteena on heittää pallo 1,5 x 1,5 m kokoiseen merkittyyn neliöön tasapintaisella seinällä ja ottaa pallo yhden pompun jälkeen kiinni. Tytöt heittävät 6 metristä ja pojat 7 metristä. Heittoja suoritetaan 1 kappaletta vahvemmalla kädellä. KTK-testin ja heitto-kiinniottotestin lisäksi tutkimushankkeessa kerätään tietoa lasten fyysisestä aktiivisuudesta viikon ajan lantiolla pidettävällä Actigraph wgt3x+ kiihtyvyysanturilla ja samanaikaisella liikuntapäiväkirjan täyttämisellä. Kyselylomakkeella kerätään tietoa lasten liikunnan harrastamisesta. Lomakkeessa kysytään taustatietoja lapsen ja vanhempien harrastamisesta, kokemuksia liikunnan harrastamiseen liittyen eri viitekehyksissä ja lapsen tavoiteorientaatiosta. Kyselylomakkeiden tietoa syvennetään haastatteluilla lasten näkemyksistä ja kokemuksista liittyen tekijöihin, jotka vaikuttavat motoristen taitojen oppimiseen ja pitkäjänteisen liikuntaharrastuksen edistämiseen. Eri tutkimusmenetelmillä kerätty tieto muodostaa laajan kokonaisuuden, jolla voidaan lisätä ymmärrystä liikunnallisen ja urheilullisen elämäntavan rakentumisesta lapsilla.

5 Tulokset KTK-testeistä. Kuvaajien palkit kertovat koulun keskiarvotulokset eri testiosioista. Sinisellä katkoviivalla on merkitty koko maan aineiston keskiarvo. Harmaat katkoviivat kertovat parhaiten ja heikoiten menestyneiden koulujen tulokset. 1 9 Harju Harju Koko maa Takaperin tasapainoilu Esteen yli kinkkaus Sivuttain hyppely Sivuttain siirtyminen Kaupunkien vertailu. Kuvaajien palkit kertovat kaupungin keskiarvotulokset eri testiosioista. Sinisellä katkoviivalla on merkitty koko maan aineiston keskiarvo. Harmaat katkoviivat kertovat parhaiten ja heikoiten menestyneiden kaupunkien tulokset. 1 9 Koko maa Takaperin tasapainoilu Esteen yli kinkkaus Sivuttain hyppely Sivuttain siirtyminen KIHU 216

6 Luokitus KTK-testien tulosten yleisluokitus. KTK-testien tulokset on luokiteltu asteikolla 1-5 perustuen eri eri osatestien tulosten yhdistelmään. Kuvaajassa esitetään koulun, kaupungin ja koko maan keskiarvot. Harmaat katkoviivat kertovat parhaiten ja heikoiten menestyneiden koulujen tulokset. 5 korkea 4 hyvä normaali 2 välttävä 1 huono Harju Koko maa KTK-testien tulosten luokittelun jakaumat. Kuvaajissa on esitetty oppilaiden KTK-testien tulosten luokittelun jakautuminen eri luokkiin koulun, kaupungin ja koko maan osalta. 8 % Harju 7 % 65 % 68 % 65 % 6 % Koko maa 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 15 % 15 % 13 % 13 % 13 % 13 % 9 % 5 % 3 % % 1 % 2 % huono välttävä normaali hyvä korkea KIHU 216

7 Luokitus Kaupunkien vertailu. Tutkittujen kaupunkien keskiarvotulokset eri KTK-testiosioista Joensuu Jyväskylä Lohja Mikkeli Tampere Turku 3 Takaperin tasapainoilu Esteen yli kinkkaus Sivuttain hyppely Sivuttain siirtyminen Kaupunkien vertailu. Eri kaupunkien KTK-testien tulosten luokittelun keskiarvot. Alla on esitetty myös testattujen oppilaiden määrät kaupungeittain. 5 korkea 4 hyvä normaali 2 välttävä 1 huono Joensuu n=24 Jyväskylä n=275 n=447 Lohja n=13 Mikkeli n=252 Tampere n=245 Turku n=1 KIHU 216

8 Tulokset heitto-kiinniottotestistä. Kuvaajassa esitetään koulun, kaupungin ja koko maan keskiarvot. Harmaat katkoviivat kertovat parhaiten ja heikoiten menestyneiden koulujen tulokset Harju Koko maa Kaupunkien välinen vertailu. Kaupunkien keskiarvotulokset heitto-kiinniottotestissä Joensuu Jyväskylä Lohja Mikkeli Tampere Turku KIHU 216

9 Pojat ja tytöt. Keskiarvotulokset sukupuolittain koulun, kaupungin ja koko aineiston osalta Harju Pojat Tytöt Takaperin tasapainoilu Esteen yli kinkkaus Sivuttain hyppely Sivuttain siirtyminen Heitto-kiinniotto Luokittelu Pojat Tytöt Takaperin tasapainoilu Esteen yli kinkkaus Sivuttain hyppely Sivuttain siirtyminen Heitto-kiinniotto Luokittelu Koko maa Pojat Tytöt Takaperin tasapainoilu Esteen yli kinkkaus Sivuttain hyppely Sivuttain siirtyminen Heitto-kiinniotto Luokittelu KIHU 216